Euroopasta on tehtävä liittovaltio – MEGA

[ID10T]

Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus – katolisen kirkon sisällä kiehuu riita, joka on pohjimmiltaan poliittinen
https://yle.fi/a/3-11184532

Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille – ja ohjelma etenee häkellyttävän hyvin
https://yle.fi/a/74-20187240

Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima
https://yle.fi/a/74-20186913

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto on uhka Euroopan demokratialle

Donald Trumpin presidenttikaudet ovat olleet enemmän kuin pelkkää amerikkalaista sisäpolitiikkaa – ne ovat olleet ideologisia vientiprojekteja. Jo hänen ensimmäisellä kaudellaan Steve Bannon käynnisti systemaattisen kampanjan, jonka tavoitteena oli levittää juutalaiskristillistä äärioikeistoa Eurooppaan. Kuten Ylen artikkeli “Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus” (2.2.2020) osoittaa, Bannon ei tyytynyt vaikuttamaan Yhdysvalloissa, vaan perusti Rooman lähelle "gladiaattoriakatemian", jonka tarkoituksena oli kouluttaa eurooppalaisia populistijohtajia. Kohteena olivat erityisesti katolisen kirkon traditionalistiset piirit, ja paavi Franciscuksen sosiaalinen ja ekologinen agenda nähtiin uhkana Bannonin kulttuurisotaiselle visiolle.

Tämä ideologinen vyörytys ei jäänyt retoriikaksi. Bannonin verkostot tukivat eurooppalaisia oikeistopopulisteja, kuten Italian Legaa ja Saksan AfD:tä, ja pyrkivät yhdistämään kansallismieliset liikkeet yli rajojen. Uskonto, etnisyys ja muukalaisviha kytkettiin yhteen poliittisen hegemonian välineiksi – ja demokratia nähtiin esteenä, ei tavoitteena.

Vuonna 2025 tämä liitto on saanut uutta voimaa. Ylen tuore artikkeli “Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille” (10.10.2025) kuvaa, kuinka Project 2025 etenee häkellyttävällä vauhdilla. Kyseessä ei ole enää pelkkä poliittinen ohjelma, vaan hallinnollinen vallankaappaus, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Demokratiaa ei enää puolusteta – sitä muokataan autoritaariseksi.

Samaan aikaan Euroopassa laitaoikeisto on noussut monissa maissa suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Ylen artikkeli “Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima” (10.10.2025) osoittaa, että Bannonin ja Trumpin ideologinen vaikutus ei ole jäänyt Atlantin taakse. Euroopan oikeistopopulistit hyödyntävät samoja teemoja: pelkoa, epäluottamusta, kulttuurista vastakkainasettelua ja kansainvälisen oikeuden halveksuntaa. Demokratiaa ei enää kehitetä – sitä käytetään kulissina.

Mitä EU:n on tehtävä?

Euroopan unionin on nyt toimittava päättäväisesti:

- Puolustettava sääntöpohjaista järjestelmää: ei vain juhlapuheissa, vaan konkreettisilla rakenteilla ja lainsäädännöllä.
- Toimittava aktiivisesti Palestiinan valtion toteutumisen puolesta, jotta rauhanprosessi ei typisty tuhokapitalistiseksi diiliksi.
- Vahvistettava yhteistä kauppa- ja ulkopolitiikkaa, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät joudu geopoliittisen painostuksen kohteiksi.
- Rakennettava strategista autonomiaa, joka kestää autoritaaristen kumppanien vaikutusyritykset.

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto ei ole enää pelkkä uhka – se on jo täällä. Ja jos Eurooppa ei vastaa, se ei ole enää demokratian puolustaja vaan sen hiljainen hautaaja.

Sinulta unohtuu nyt selkeästi se, että jos kansa haluaa oikeiston valtaan, niin sitten oikeisto pääsee valtaan. Tämä on demokratian kannalta täysin oikein, kunhan oikeisto ei sementoi valtaansa, vaan seuraavissa vaaleissa annetaan mahdollisuus muillekin. Näinhän meillä näyttäisi gallupien mukaan käyvän.

Olet oikeassa siinä, että demokratiaan kuuluu kansan oikeus valita myös oikeisto valtaan – ja että vaalien reiluus ja vallan vaihtuvuus ovat demokratian perusperiaatteita. Mutta juuri siksi on tärkeää erottaa demokraattinen valinta ja demokratian säilyminen. Historia tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka demokraattisesti valittu hallinto on myöhemmin kaapannut vallan ja muuttanut järjestelmän autoritaariseksi. Demokratia ei ole vain vaalit – se on myös vallan rajoittamista, oikeusvaltioperiaatteita ja jatkuvaa kansalaisvalvontaa.

Trumpin hallinnon Project 2025 -ohjelma, kuten Ylen artikkeli kuvaa, ei ole pelkkä poliittinen linjaus vaan hallinnollinen vallansiirto, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Tämä ei ole enää pelkkää vaalimenestystä – vaan järjestelmän muokkaamista niin, että vallan vaihtuminen vaikeutuu. Demokratiaa käytetään kulissina, ei toimintaperiaatteena.

Siksi on olennaista, että kansalaiset eivät vain äänestä, vaan myös osallistuvat, valvovat ja vaikuttavat vaalien välillä. Tarvitaan aktiivista kansalaiskeskustelua, riippumatonta mediaa, vahvaa oikeuslaitosta ja deliberatiivisia käytäntöjä kaikilla hallinnon tasoilla – jotta demokratia ei muutu pelkäksi enemmistön hallinnaksi, vaan säilyy järjestelmänä, jossa myös vähemmistöt, oppositio ja kriittinen ajattelu voivat toimia vapaasti.

Euroopassa tämä tarkoittaa, että EU:n on rakennettava rakenteita, jotka kestävät autoritaaristen vaikutusyritysten paineen – ei vain juhlapuheissa, vaan käytännön politiikassa. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan jatkuva prosessi.

Olennainen kysymys on, millaisia konkreettisia keinoja EU:lla tai kansallisvaltioilla voisi olla demokratian vahvistamiseksi?

Mutta miksi koet uhkana vain äärioikeiston? Yhtä lailla äärivasemmisto voi yrittää omaa "project 2025" -kaappausta. Meillä on historiassa molemmista huonoja kokemuksia.

Nyt konkreettinen uhka tulee äärioikeistosta – sitä ei pidä hyväksyä sillä verukkeella, että joskus demokratiaa on uhattu toisestakin suunnasta.

Ok, mutta eikö meidän pitäisi varautua myös niihin toisesta suunnasta tuleviin uhkiin? Nyt ollaan levittämässä punaista mattoa vasemmistolaisemmalle hallinnolle.

Nyt olisi syytä täsmentää minkälainen vasemmistolaisempi hallinto lähestyy mielestäsi diktatuuria, jolle sitä punaista mattoa leevittetään, ja mitkä tahot näin toimivat?

En puhunut diktatuurista mitään.

Loogisesti kaikki sääntelyn lisääminen on vasemmistolaista politiikkaa ja sääntelyn purkaminen oikeistolaista. Näiden väliltä pitäisi löytää se kultainen keskitie.

Yhdysvallatkin on liittovaltiona pystynyt pitämään sääntelyn melko vähäisenä.

[Konemies]

Typerä yleistys. Oikeisto säätelee työmarkkinoiden päätöksiä kuin kommunistit hintoja. Vapaa markkinatalous ei kiinnostakkaan kun rikkaat ovat maksumiehinä.

[ID10T]

Typerä yleistys. Oikeisto säätelee työmarkkinoiden päätöksiä kuin kommunistit hintoja. Vapaa markkinatalous ei kiinnostakkaan kun rikkaat ovat maksumiehinä.

Niin, miten se oikeisto säätelee työmarkkinoiden päätöksiä?

[OlliS]

EU on yksi suurvalloista, mutta hajoaa, diktatuureiksi muuttuvat maat erotetaan siitä. Samoin Venäjä hajoaa. Ainakin Ukraina ja Valko-Venäjä liittyvät demokraattiseen EUhun, kun sota on ohi ja Venäjällä vallankumous.

[Konemies]

Ei kuulosta sääntelyn postolta?

"Suomessa hallituksella on merkittävä rooli työmarkkinoiden sääntelyssä, vaikka perinteinen "työmarkkinoiden pari" (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) hoitaakin suurimman osan palkkauksesta ja työehdoista sopimusten kautta.

Hallituksen sääntelyt voidaan jakaa useisiin kategorioihin:

1. Lainsäädäntö (Työlainsäädäntö)

Hallitus valmistelee ja eduskunta hyväksyy lait, jotka määrittelevät työelämän perussäännöt. Tärkeimpiä ovat:

· Työsopimuslaki: Määrittelee työsopimuksen periaatteet, irtisanomissäännöt, koeajan, työajan ja vuosiloman.
· Työaikalaki: Säätää enimmäistyöajat, lepoajat, ylityökorvaukset ja sunnuntaityön.
· Vuosilomalaki: Takaa kaikille työntekijöille vähintään 4 viikkoa (24 työpäivää) palkallista vuosilomaa.
· Työturvallisuuslaki: Velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
· Yhteistoimintalaki: Määrittelee yrityksen velvollisuudet neuvotella työntekijöiden kanssa mm. taloudellisista ja henkilöstöasioista (esim. irtisanomiset, muutokset).
· Laki työsuojeluvaltuutetuista: Määrittelee työsuojeluvaltuutettujen ja -edustajien oikeudet ja velvollisuudet.
· Laki yleisistä työehtosopimuksista: Antaa laillisen pohjan työehtosopimuskäytännölle.

2. Työehtosopimusten yleissitovuus

Tämä on erittäin tärkeä ja suomalaisille työmarkkinoille tyypillinen väline. Hallitus (tarkemmin sanottuna valtioneuvosto) voi antaa yleissitovan päätöksen, joka velvoittaa työehtosopimuksen kaikkiin alan yrityksiin ja työntekijöihin – myös niihin, jotka eivät kuulu sopimuspuoliin. Tämä takaa, että alalla vallitsee "reilu kilpailu" eikä kilpailua käydä heikentämällä työehtoja.

3. Vero- ja sosiaalipolitiikka

Hallitus käyttää veroja ja sosiaalietuuksia säätelemään työmarkkinoita epäsuorasti:

· Työntekijän verotus: Palkkaverot vaikuttavat työn kannattavuuteen ja käteen jäävään palkkaan.
· Työnantajamaksut: Työnantajat maksavat palkkojen päälle sosiaaliturvamaksuja, jotka vaikuttavat työvoiman kustannuksiin.
· Sosiaalietuudet: Työttömyyspäivärahan ja muiden etuuksien taso ja kesto vaikuttavat työttömien kannustimiin hakea työtä.

4. Aktiivinen työvoimapolitiikka

Hallitus ohjaa työ- ja elinkeinoministeriötä sekä TE-palveluita toteuttamaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Tähän kuuluvat:

· Koulutus- ja työkokeilumahdollisuudet työttömille.
· Palkkatukea erityisryhmille (esim. pitkäaikaistyöttömät, nuoret).
· Urapalvelut ja työnhaun tuki.

5. Lainsäädännön muutokset hallituskaudella

Jokainen hallitus pyrkii usein muuttamaan työmarkkinoiden sääntelyä oman politiikkansa mukaisesti. Viime vuosina keskustelu on keskittynyt erityisesti näihin aiheisiin:

· Paikallinen sopiminen: Hallitukset ovat pyrkineet helpottamaan poikkeamista työehtosopimuksista yrityksen ja työntekijöiden paikallisesti sopimalla. Tämä on usein erittäin kiistanalainen aihe.
· Ensimmäinen työehtosopimus ("ensopimus"): Säännöt siitä, kenen työehtosopimus tulisi sovellettavaksi, jos työpaikalla on useita sopimuksia.
· Työttömyysturvan uudistus: Etuuden määrän, keston ja ehtoja on pyritty muuttamaan kannustamaan työnhakua.
· Osittaisen työkyvyttömyyden tuen lakkauttaminen: Esimerkki sosiaalietuuksien muutoksesta, joka vaikuttaa suoraan työmarkkinoihin.

Yhteenveto

Suomessa hallituksen rooli työmarkkinoiden sääntelyssä on monitahoinen:

1. Se luo laillisen kehyksen (työlait).
2. Se vahvistaa työmarkkinajärjestöjen solmimat sopimukset yleissitoviksi.
3. Se vaikuttaa epäsuorasti veroilla, sosiaalimaksuilla ja tuilla.
4. Se toteuttaa aktiivista työvoimapolitiikkaa.
5. Se ajaa läpi uudistuksia, jotka heijastavat hallitusohjelman linjauksia.

Suomalainen malli onkin tasapaino hallituksen sääntelemän lainsäädännön ja työmarkkinoiden osapuolten itsesäätelyn välillä."

[ID10T]

Ei kuulosta sääntelyn postolta?

"Suomessa hallituksella on merkittävä rooli työmarkkinoiden sääntelyssä, vaikka perinteinen "työmarkkinoiden pari" (työnantaja- ja työntekijäjärjestöt) hoitaakin suurimman osan palkkauksesta ja työehdoista sopimusten kautta.

Hallituksen sääntelyt voidaan jakaa useisiin kategorioihin:

1. Lainsäädäntö (Työlainsäädäntö)

Hallitus valmistelee ja eduskunta hyväksyy lait, jotka määrittelevät työelämän perussäännöt. Tärkeimpiä ovat:

· Työsopimuslaki: Määrittelee työsopimuksen periaatteet, irtisanomissäännöt, koeajan, työajan ja vuosiloman.
· Työaikalaki: Säätää enimmäistyöajat, lepoajat, ylityökorvaukset ja sunnuntaityön.
· Vuosilomalaki: Takaa kaikille työntekijöille vähintään 4 viikkoa (24 työpäivää) palkallista vuosilomaa.
· Työturvallisuuslaki: Velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä.
· Yhteistoimintalaki: Määrittelee yrityksen velvollisuudet neuvotella työntekijöiden kanssa mm. taloudellisista ja henkilöstöasioista (esim. irtisanomiset, muutokset).
· Laki työsuojeluvaltuutetuista: Määrittelee työsuojeluvaltuutettujen ja -edustajien oikeudet ja velvollisuudet.
· Laki yleisistä työehtosopimuksista: Antaa laillisen pohjan työehtosopimuskäytännölle.

2. Työehtosopimusten yleissitovuus

Tämä on erittäin tärkeä ja suomalaisille työmarkkinoille tyypillinen väline. Hallitus (tarkemmin sanottuna valtioneuvosto) voi antaa yleissitovan päätöksen, joka velvoittaa työehtosopimuksen kaikkiin alan yrityksiin ja työntekijöihin – myös niihin, jotka eivät kuulu sopimuspuoliin. Tämä takaa, että alalla vallitsee "reilu kilpailu" eikä kilpailua käydä heikentämällä työehtoja.

3. Vero- ja sosiaalipolitiikka

Hallitus käyttää veroja ja sosiaalietuuksia säätelemään työmarkkinoita epäsuorasti:

· Työntekijän verotus: Palkkaverot vaikuttavat työn kannattavuuteen ja käteen jäävään palkkaan.
· Työnantajamaksut: Työnantajat maksavat palkkojen päälle sosiaaliturvamaksuja, jotka vaikuttavat työvoiman kustannuksiin.
· Sosiaalietuudet: Työttömyyspäivärahan ja muiden etuuksien taso ja kesto vaikuttavat työttömien kannustimiin hakea työtä.

4. Aktiivinen työvoimapolitiikka

Hallitus ohjaa työ- ja elinkeinoministeriötä sekä TE-palveluita toteuttamaan aktiivista työvoimapolitiikkaa. Tähän kuuluvat:

· Koulutus- ja työkokeilumahdollisuudet työttömille.
· Palkkatukea erityisryhmille (esim. pitkäaikaistyöttömät, nuoret).
· Urapalvelut ja työnhaun tuki.

5. Lainsäädännön muutokset hallituskaudella

Jokainen hallitus pyrkii usein muuttamaan työmarkkinoiden sääntelyä oman politiikkansa mukaisesti. Viime vuosina keskustelu on keskittynyt erityisesti näihin aiheisiin:

· Paikallinen sopiminen: Hallitukset ovat pyrkineet helpottamaan poikkeamista työehtosopimuksista yrityksen ja työntekijöiden paikallisesti sopimalla. Tämä on usein erittäin kiistanalainen aihe.
· Ensimmäinen työehtosopimus ("ensopimus"): Säännöt siitä, kenen työehtosopimus tulisi sovellettavaksi, jos työpaikalla on useita sopimuksia.
· Työttömyysturvan uudistus: Etuuden määrän, keston ja ehtoja on pyritty muuttamaan kannustamaan työnhakua.
· Osittaisen työkyvyttömyyden tuen lakkauttaminen: Esimerkki sosiaalietuuksien muutoksesta, joka vaikuttaa suoraan työmarkkinoihin.

Yhteenveto

Suomessa hallituksen rooli työmarkkinoiden sääntelyssä on monitahoinen:

1. Se luo laillisen kehyksen (työlait).
2. Se vahvistaa työmarkkinajärjestöjen solmimat sopimukset yleissitoviksi.
3. Se vaikuttaa epäsuorasti veroilla, sosiaalimaksuilla ja tuilla.
4. Se toteuttaa aktiivista työvoimapolitiikkaa.
5. Se ajaa läpi uudistuksia, jotka heijastavat hallitusohjelman linjauksia.

Suomalainen malli onkin tasapaino hallituksen sääntelemän lainsäädännön ja työmarkkinoiden osapuolten itsesäätelyn välillä."

Juuri mikään näistä ei ole oikeiston keksimää sääntelyä. Eniten närää herättänyt työttömyysturvan uudistuskaan ei liity työmarkkinoihin mitenkään.

[Konemies]

Ei ole kiva kun hallitus määrää miten ammattiliitot maksavat korvauksia. Mitä vittua se halllitukselle kuuluu? Paitsi kommunismissä jossa kaikki kuuluu hallitukselle.

[Naturalisti]

Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus – katolisen kirkon sisällä kiehuu riita, joka on pohjimmiltaan poliittinen
https://yle.fi/a/3-11184532

Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille – ja ohjelma etenee häkellyttävän hyvin
https://yle.fi/a/74-20187240

Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima
https://yle.fi/a/74-20186913

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto on uhka Euroopan demokratialle

Donald Trumpin presidenttikaudet ovat olleet enemmän kuin pelkkää amerikkalaista sisäpolitiikkaa – ne ovat olleet ideologisia vientiprojekteja. Jo hänen ensimmäisellä kaudellaan Steve Bannon käynnisti systemaattisen kampanjan, jonka tavoitteena oli levittää juutalaiskristillistä äärioikeistoa Eurooppaan. Kuten Ylen artikkeli “Steve Bannon vastaan Paavi Franciscus” (2.2.2020) osoittaa, Bannon ei tyytynyt vaikuttamaan Yhdysvalloissa, vaan perusti Rooman lähelle "gladiaattoriakatemian", jonka tarkoituksena oli kouluttaa eurooppalaisia populistijohtajia. Kohteena olivat erityisesti katolisen kirkon traditionalistiset piirit, ja paavi Franciscuksen sosiaalinen ja ekologinen agenda nähtiin uhkana Bannonin kulttuurisotaiselle visiolle.

Tämä ideologinen vyörytys ei jäänyt retoriikaksi. Bannonin verkostot tukivat eurooppalaisia oikeistopopulisteja, kuten Italian Legaa ja Saksan AfD:tä, ja pyrkivät yhdistämään kansallismieliset liikkeet yli rajojen. Uskonto, etnisyys ja muukalaisviha kytkettiin yhteen poliittisen hegemonian välineiksi – ja demokratia nähtiin esteenä, ei tavoitteena.

Vuonna 2025 tämä liitto on saanut uutta voimaa. Ylen tuore artikkeli “Viikatemies iskee: Tämä virkamies haluaa keskittää kaiken vallan Trumpille” (10.10.2025) kuvaa, kuinka Project 2025 etenee häkellyttävällä vauhdilla. Kyseessä ei ole enää pelkkä poliittinen ohjelma, vaan hallinnollinen vallankaappaus, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Demokratiaa ei enää puolusteta – sitä muokataan autoritaariseksi.

Samaan aikaan Euroopassa laitaoikeisto on noussut monissa maissa suurimmaksi poliittiseksi voimaksi. Ylen artikkeli “Yksi kuva näyttää, kuinka laitaoikeistosta tuli Euroopan suurin voima” (10.10.2025) osoittaa, että Bannonin ja Trumpin ideologinen vaikutus ei ole jäänyt Atlantin taakse. Euroopan oikeistopopulistit hyödyntävät samoja teemoja: pelkoa, epäluottamusta, kulttuurista vastakkainasettelua ja kansainvälisen oikeuden halveksuntaa. Demokratiaa ei enää kehitetä – sitä käytetään kulissina.

Mitä EU:n on tehtävä?

Euroopan unionin on nyt toimittava päättäväisesti:

- Puolustettava sääntöpohjaista järjestelmää: ei vain juhlapuheissa, vaan konkreettisilla rakenteilla ja lainsäädännöllä.
- Toimittava aktiivisesti Palestiinan valtion toteutumisen puolesta, jotta rauhanprosessi ei typisty tuhokapitalistiseksi diiliksi.
- Vahvistettava yhteistä kauppa- ja ulkopolitiikkaa, jotta yksittäiset jäsenmaat eivät joudu geopoliittisen painostuksen kohteiksi.
- Rakennettava strategista autonomiaa, joka kestää autoritaaristen kumppanien vaikutusyritykset.

Trumpin ja juutalaiskristillisen äärioikeiston epäpyhäliitto ei ole enää pelkkä uhka – se on jo täällä. Ja jos Eurooppa ei vastaa, se ei ole enää demokratian puolustaja vaan sen hiljainen hautaaja.

Sinulta unohtuu nyt selkeästi se, että jos kansa haluaa oikeiston valtaan, niin sitten oikeisto pääsee valtaan. Tämä on demokratian kannalta täysin oikein, kunhan oikeisto ei sementoi valtaansa, vaan seuraavissa vaaleissa annetaan mahdollisuus muillekin. Näinhän meillä näyttäisi gallupien mukaan käyvän.

Olet oikeassa siinä, että demokratiaan kuuluu kansan oikeus valita myös oikeisto valtaan – ja että vaalien reiluus ja vallan vaihtuvuus ovat demokratian perusperiaatteita. Mutta juuri siksi on tärkeää erottaa demokraattinen valinta ja demokratian säilyminen. Historia tarjoaa lukuisia esimerkkejä siitä, kuinka demokraattisesti valittu hallinto on myöhemmin kaapannut vallan ja muuttanut järjestelmän autoritaariseksi. Demokratia ei ole vain vaalit – se on myös vallan rajoittamista, oikeusvaltioperiaatteita ja jatkuvaa kansalaisvalvontaa.

Trumpin hallinnon Project 2025 -ohjelma, kuten Ylen artikkeli kuvaa, ei ole pelkkä poliittinen linjaus vaan hallinnollinen vallansiirto, jossa virkamieskoneisto puhdistetaan, oikeuslaitos politisoidaan ja presidentin valtaoikeuksia laajennetaan. Tämä ei ole enää pelkkää vaalimenestystä – vaan järjestelmän muokkaamista niin, että vallan vaihtuminen vaikeutuu. Demokratiaa käytetään kulissina, ei toimintaperiaatteena.

Siksi on olennaista, että kansalaiset eivät vain äänestä, vaan myös osallistuvat, valvovat ja vaikuttavat vaalien välillä. Tarvitaan aktiivista kansalaiskeskustelua, riippumatonta mediaa, vahvaa oikeuslaitosta ja deliberatiivisia käytäntöjä kaikilla hallinnon tasoilla – jotta demokratia ei muutu pelkäksi enemmistön hallinnaksi, vaan säilyy järjestelmänä, jossa myös vähemmistöt, oppositio ja kriittinen ajattelu voivat toimia vapaasti.

Euroopassa tämä tarkoittaa, että EU:n on rakennettava rakenteita, jotka kestävät autoritaaristen vaikutusyritysten paineen – ei vain juhlapuheissa, vaan käytännön politiikassa. Demokratia ei ole itsestäänselvyys, vaan jatkuva prosessi.

Olennainen kysymys on, millaisia konkreettisia keinoja EU:lla tai kansallisvaltioilla voisi olla demokratian vahvistamiseksi?

Mutta miksi koet uhkana vain äärioikeiston? Yhtä lailla äärivasemmisto voi yrittää omaa "project 2025" -kaappausta. Meillä on historiassa molemmista huonoja kokemuksia.

Nyt konkreettinen uhka tulee äärioikeistosta – sitä ei pidä hyväksyä sillä verukkeella, että joskus demokratiaa on uhattu toisestakin suunnasta.

Ok, mutta eikö meidän pitäisi varautua myös niihin toisesta suunnasta tuleviin uhkiin? Nyt ollaan levittämässä punaista mattoa vasemmistolaisemmalle hallinnolle.

Nyt olisi syytä täsmentää minkälainen vasemmistolaisempi hallinto lähestyy mielestäsi diktatuuria, jolle sitä punaista mattoa leevittetään, ja mitkä tahot näin toimivat?

En puhunut diktatuurista mitään.

Loogisesti kaikki sääntelyn lisääminen on vasemmistolaista politiikkaa ja sääntelyn purkaminen oikeistolaista. Näiden väliltä pitäisi löytää se kultainen keskitie.

Yhdysvallatkin on liittovaltiona pystynyt pitämään sääntelyn melko vähäisenä.

OECD:n raportti "Beyond Growth – Towards a New Economic Approach" osoittaa, että pelkkään talouskasvuun nojaava politiikka ei enää riitä – ja juuri siksi EU:n on vahvistettava sääntöpohjaista yhteistyötä, jotta se voi turvata demokratian ja globaalin kilpailukykynsä autoritaaristen talousmallien paineessa.

Yhdysvallat on liittovaltiona pitänyt sääntelyn osin hajautettuna, mutta Trumpin hallinnon Project 2025 -ohjelma edustaa äärimmäistä deregulaation ja keskitetyn vallan yhdistelmää, jossa talouskasvun ideologia – rahan diktatuuri – ohittaa demokraattiset rakenteet. OECD:n raportti Beyond Growth varoittaa juuri tästä: talouspolitiikka, joka keskittyy vain BKT:n kasvattamiseen, jättää huomiotta ekologisen kestävyyden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja demokratian rakenteellisen terveyden.

Trumpin politiikka ei ole vain amerikkalainen ilmiö – se on vientituote, jota levitetään nyt voimallisesti Eurooppaan. Deregulaatio, yksityistäminen ja valtion vetäytyminen yhteisvastuusta esitetään tehokkuuden nimissä, mutta samalla ne murentavat julkisen vallan kykyä suojella kansalaisiaan ja ylläpitää demokraattista infrastruktuuria.

EU:n vastauksena ei voi olla pelkkä "kultainen keskitie" sääntelyn määrässä, vaan strateginen valinta siitä, mitä sääntelyllä suojellaan. Jos sääntelyllä turvataan demokratia, ympäristö, työoikeudet ja datan hallinta, se ei ole ideologista vasemmistolaisuutta vaan instituutioiden vahvistamista. OECD:n raportti korostaa, että tarvitaan uusia mittareita ja politiikkakehyksiä, jotka tunnistavat talouden rajat ja yhteiskunnan moninaiset tavoitteet.

Siksi EU:n on:

- Vahvistettava yhteistä regulaatiota erityisesti datataloudessa, ilmastopolitiikassa ja työmarkkinoilla.
- Rakennettava strategista autonomiaa, joka ei perustu pelkkään markkinakilpailuun vaan yhteisiin arvoihin ja investointikykyyn.
- Turvattava demokratia rakenteellisesti, ei vain vaalien kautta, vaan myös oikeusvaltioperiaatteiden, median vapauden ja kansalaisyhteiskunnan tukemisen kautta.

Talouskasvun ideologia ei ole neutraali – se voi olla myös väline demokratian ohittamiseen. EU:n tehtävä on nyt näyttää, että sääntöpohjainen järjestys ei ole este vaan edellytys kestävälle ja oikeudenmukaiselle kehitykselle – siirtymä rahan diktatuurista talousdemokratiaan. Kysymys on nyt siitä, miten OECD:n raportin suosituksia tulee konkretisoida EU-politiikassa?

Lähde:
• OECD: Beyond Growth – Towards a New Economic Approach ( https://www.oecd.org/en/publications/be ... a3-en.html)

[Konemies]

"EU haluaa kieltää tupakan
Eurooppalaisten lehtien mukaan EU haluaa kieltää filtterilliset savukkeet."

----

Vihreän Nortin paluu lähellä? Palaako Työmies takaisin kauppoihin?

[Konemies]

"EU haluaa kieltää tupakan
Eurooppalaisten lehtien mukaan EU haluaa kieltää filtterilliset savukkeet."

----

Vihreän Nortin paluu lähellä? Palaako Työmies takaisin kauppoihin?

Oikeastaan haluaisin nähdä kun baarin tupakkapaikalla kaivetaan Työmies askit esiin ja sovitellaan sätkää puuholkkeihin jootka tulivat askin mukana.

[Märkäruuti]

Työmies askit esiin ja sovitellaan sätkää puuholkkeihin jootka tulivat askin mukana.

Lapsuudessani kerrottiin pahasta rautatieonnettomuudesta, jossa junan alle jäi 25 työmiestä ja holkki. Työmiehen lisäksi voisi valikoimaan palauttaa pilli-Klubin, jota isäni poltti ja josta itse pikkupoikana tuli ensimmäiset savut vedetyksi. Ei siinäkään filtteriä ollut.

[Al Bundy]

This is EU

Vihattu Chat Control -lakiesitys ei edennyt - mutta palaa pian takaisin:https://dawn.fi/uutiset/2025/10/14/chat ... -pois-taas

Vihattu Chat Control -lakialoite, joka tunnetaan myös nimellä CSAM, on jälleen kaadettu.

Lakialoite on poliisiviranomaisten sekä mm. Unkarin hallituksen lempihanke, jota ne ovat yrittäneet ajaa läpi Euroopan Unionissa jo vuosien ajan.

Lakialoite käytännössä murtaisi vahvan viestiliikenteen salauksen. Eli viranomaisille mahdollistettaisiin pääsy kansalaisten ja yritysten kaikkeen viestintään, vähintäänkin jossain muodossa.

Alun perin lakia ajettiin läpi juurikin niin: se olisi kieltänyt kokonaan kaiken salauksen, jota viranomaiset eivät voisi halutessaan avata. Sittemmin lakialoitetta on muutettu miedommaksi, mutta sen ongelmallisuus ei ole kadonnut mihinkään.

Härskiksi lakialoitteen tekee se, että Euroopan Unionin poliitikot olisi rajattu sen ulkopuolelle - eli heidän viestiliikenteensä olisi edelleen vahvasti salattua, mutta kenenkään muun ei.

Lakialoitetta ovat vastustaneet mm. Signal, lähes kaikki yksityisyyttä ajavat etujärjestöt sekä mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka totesi yksityisyyden olevan yksi eurooppalaisten perusoikeuksista, johon ei voi koskea.

Mutta lakia kannattavat tahot ovat vahvoja - ja ovelia.

Chat Controlia on nyt muodossa tai toisessa koetettu saada runnottua läpi jo kolme kertaa. Lakialoite vaatisi edetäkseen sen, että EU:n jäsenmaiden tietty enemmistö kannattaisi lakia. Pelkkä yksinkertainen enemmistö ei riitä, vaan mikäli ns. määrävähemmistö maita vastustaa lakialoitetta, se ei etene poliittisessa prosessissa edes alkumetrejä pidemmälle.

Suomi on joutunut muodostamaan oman kantansa aloitteen eri muotoihin jo kolmesti - ja joka kerta Suomen kanta on ollut lakialoitetta vastustava. Mutta esimerkiksi naapurimaamme Ruotsi ja Tanska ovat kannattaneet lakia eri muodoissaan joka kerta. Viro on ollut yhtä selkeä lakialoitteen vastustaja kuin Suomikin.

Tällä kertaa uusimman version Chat Control / CSAM -laista sorvasi kasaan EU-puheenjohtajamaa Tanska.

Tänään olisi ollut EU-maiden ministeritason tapaaminen, jossa lakiesityksestä olisi äänestetty. Mutta koska Saksa asettui vastustamaan lakiesitystä, lailla oli niin paljon vastustavia jäsenmaita, että se ei olisi mennyt tänään äänestyksessä läpi.

Mutta..

Koska lakialoitetta ajavat tahot tietävät, miten EU:n poliittinen järjestelmä toimii, lakialoitetta ei tuotu tänään äänestykseen lainkaan, vaan se poistettiin kokonaan tapaamisen agendalta. Täsmälleen samalla tavalla on toimittu jo kaksi kertaa aiemminkin, kun on ollut selvää, että vastustajia on liikaa lain etenemiseksi.

Näin lakialoitetta ei ole siis koskaan hylätty jäsenmaiden äänestyksessä - ja siksi sitä ei ole virallisesti koskaan edes käsitelty.

Näin toimimalla laista voidaan vääntää taas hieman muunneltu versio, kun EU-puheenjohtajaksi asettuu seuraavan kerran maa, joka kannattaa Chat Control -lakialoitetta. Ja tällöin alkaa taas jäsenmaiden kantojen kysely ennen ministeritapaamista - ja niin edelleen. Samaa voidaan toistaa ikuisuuteen asti, kunnes EU:ssa sattuu olemaan sellainen poliittinen hetki, että lakialoite luiskahtaakin läpi tarpeeksi monen jäsenmaan parlamenteissa.

Tämä Chat Control lakialoite muistuttaa vähän sitä kuinka jotkut yrittävät vuodesta toiseen väkisin tehdä paskasta EU:sta vielä paskempaa liittovaltiota=Euvostoliittoa.

[Goswell]

EU on hajoitettava, etelä nyt ainakin huitsin nevadaan venyvän moraalinsa takia, idästä en ole ihan varma miten perseilevät siellä.
Koska olemme samassa puulaakissa, pelisääntöjen tulee olla samat, nyt kusettavat rahaa minkä kehtaavat ja kyllä perkele kehtaavat, se on muilta pois.

[HuuHaata]

[Goswell]

ChatGPT Image 15. lokak. 2025 klo 13.33.47.png

Täysin mahdollista, mutta Kreikassa syntyisi uusia leipomoita kuin sieniä sateella ja täällä kaikki liedet ja uunit määrätääisiin lukittaviksi tai tuhottaviksi.