SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[ID10T]

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

[ID10T]

Eikös tuo tarkoita, että Purra ja kumppanit pitäisi laittaa vankilaan.

No ei niille ainakaan palkkaa pitäisi maksaa senttiäkään, kun tuottavat "firmalleen" miljardeja persnettoa joka kuukausi ja kaikki yritykset tilanteen korjaamiseksi tuottavat aina vain lisää persnettoa. Firmassa sentään näytettäisiin tässä vaiheessa ovea tuollaisille johtajille.

Ministeri ei ole perinteisessä mielessä palkkatyössä.

[Stadin öljylanne]

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkea oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu, ettei sellaista tapahdu todellisuudessa, ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä sijoittajat ryhmänä haluaa tehdä/ajaa, kuten myös halua ajaa talousdemokratiaa.

[ID10T]

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkia oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu ettei sellaista tapahdu todellisuudessa ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä ihminen tekee, myös halua ajaa talousdemokratiaa.

Tietenkin sijoittaja haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Ja haluaa valvoa varojensa käyttöä. Sitä tarkoitin.

[Stadin öljylanne]

Se, että nyt näin moni maa on menossa alijäämämenettelyyn, kertoo jo itsessään, että vika on säännöissä, ei maissa. Toivottavasti tämä tilanne vauhdittaa viimein EU:n taloussääntöjen päivittämistä 2000-luvulle. Nykyiset säännöt eivät tue kasvua, investointeja eivätkä strategista autonomiaa – ja niiden uudistaminen on välttämätöntä, jos EU haluaa pysyä kilpailukykyisenä.

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkia oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu ettei sellaista tapahdu todellisuudessa ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä ihminen tekee, myös halua ajaa talousdemokratiaa.

Tietenkin sijoittaja haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Ja haluaa valvoa varojensa käyttöä. Sitä tarkoitin.

Ja talousdemokratia tuottaa pääomalle tuottoa.

[ID10T]

Kreikan velkakriisi johtui kyllä täysin holtittomasta rahankäytöstä. Maksettiinhan siellä mm. eläkkeitä kuolleille.

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkia oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu ettei sellaista tapahdu todellisuudessa ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä ihminen tekee, myös halua ajaa talousdemokratiaa.

Tietenkin sijoittaja haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Ja haluaa valvoa varojensa käyttöä. Sitä tarkoitin.

Ja talousdemokratia tuottaa pääomalle tuottoa.

Mutta mitä se demokratia tekee sijoittajan päätäntävallalle? Kaventaa sitä tietysti. Ja silloin sijoitetaan sinne, missä muut eivät pääse päättämään sijoitustesi kohtalosta ilman omaa rahallista panostusta.

[Neutroni]

Ministeri ei ole perinteisessä mielessä palkkatyössä.

Ihan sama millä nimellä heidän ruhtinaallisia rahavirtojaan kutsutaan saivartelijoiden papereissa. Jos ajatellaan, että käytetystä ajasta saadun korvauksen pitäisi olla jossain kohtuullisessa suhteessa ihmisen työn yleiseen tuottavuuteen ja hyödyllisyyteen, on ilmiselvää, että 80-luvun jälkeen yksikään poliitikko ei ole ansainnut senttiäkään minkäänlaista korvausta. Reaalikehitys on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan ylivoimaisen enemmistön kannalta. Vain rikkaat ja jotkut marginaaliryhmät ovat parantaneet asemiaan.

[Neutroni]

Mutta mitä se demokratia tekee sijoittajan päätäntävallalle? Kaventaa sitä tietysti. Ja silloin sijoitetaan sinne, missä muut eivät pääse päättämään sijoitustesi kohtalosta ilman omaa rahallista panostusta.

Käytännössä tuollainen talousdemokratia edellyttää irroittautumista kansainvälisestä pääoman liikkumisesta ja muutakin sijoittamisen rajoittamista. Eivät rikkaat tietenkään sellaisesta tykkää, mutta heillä on ollut vuosikymmeniä aikaa rakentaa toimiva maailma kapitalisminsa keinoin ja ovat epäonnistuneet aivan täydellisesti. Nyt pitäisi jo yrittää jotain muuta.

[Stadin öljylanne]

Se, että näin moni maa on samaan aikaan ajautumassa alijäämämenettelyyn, kertoo enemmän sääntöjen rakenteellisesta ongelmasta kuin siitä, että lähes koko EU olisi yhtäkkiä "holtiton". Tämä kollektiivinen tilanne on paras mahdollinen muistutus siitä, että sääntökehikko on jäänyt kiinni 1990-luvun ajatteluun.

Siksi on tärkeää viedä eteenpäin sekä Mario Draghin että Christine Lagarden korostamia linjauksia: EU tarvitsee massiivisen investointiohjelman, modernit ja kasvua tukevat finanssisäännöt sekä talouspolitiikan koordinaatiota, joka mahdollistaa strategisen autonomian. Nykytilanne ei ole poikkeus vaan järjestelmävian oire — ja juuri siksi sääntöjen päivittäminen 2000-luvulle on välttämätöntä, jos EU haluaa olla kilpailukykyinen ja kestävä talousalue myös jatkossa.

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkia oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu ettei sellaista tapahdu todellisuudessa ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä ihminen tekee, myös halua ajaa talousdemokratiaa.

Tietenkin sijoittaja haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Ja haluaa valvoa varojensa käyttöä. Sitä tarkoitin.

Ja talousdemokratia tuottaa pääomalle tuottoa.

Mutta mitä se demokratia tekee sijoittajan päätäntävallalle? Kaventaa sitä tietysti. Ja silloin sijoitetaan sinne, missä muut eivät pääse päättämään sijoitustesi kohtalosta ilman omaa rahallista panostusta.

Demokratia ehkäisee diktatuurin ongelmia. Demokratia asioista päätettäessä ei ole täydellinen systeemi tietenkään, mutta parempi kuin diktatuuri (nykyinen systeemi).

[ID10T]

Ministeri ei ole perinteisessä mielessä palkkatyössä.

Ihan sama millä nimellä heidän ruhtinaallisia rahavirtojaan kutsutaan saivartelijoiden papereissa. Jos ajatellaan, että käytetystä ajasta saadun korvauksen pitäisi olla jossain kohtuullisessa suhteessa ihmisen työn yleiseen tuottavuuteen ja hyödyllisyyteen, on ilmiselvää, että 80-luvun jälkeen yksikään poliitikko ei ole ansainnut senttiäkään minkäänlaista korvausta. Reaalikehitys on mennyt koko ajan huonompaan suuntaan ylivoimaisen enemmistön kannalta. Vain rikkaat ja jotkut marginaaliryhmät ovat parantaneet asemiaan.

Olen aistivinani kyynisyyttä...

Emme kuitenkaan pärjää ilman poliitikkojakaan. Tavallisella tallaajalla ei välttämättä olisi aikaa osallistua kyläkokouksiin, jossa asioista päätettäisiin. Eikä tällainen paikallispolitikointi toimisikaan isommissa piireissä. Maan asioiden hoito siis pirstaloituisi.

[ID10T]

Mutta mitä se demokratia tekee sijoittajan päätäntävallalle? Kaventaa sitä tietysti. Ja silloin sijoitetaan sinne, missä muut eivät pääse päättämään sijoitustesi kohtalosta ilman omaa rahallista panostusta.

Käytännössä tuollainen talousdemokratia edellyttää irroittautumista kansainvälisestä pääoman liikkumisesta ja muutakin sijoittamisen rajoittamista. Eivät rikkaat tietenkään sellaisesta tykkää, mutta heillä on ollut vuosikymmeniä aikaa rakentaa toimiva maailma kapitalisminsa keinoin ja ovat epäonnistuneet aivan täydellisesti. Nyt pitäisi jo yrittää jotain muuta.

No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.

[ID10T]

Liikaa sääntöjä, liikaa EU:ta.

Nobelisti Bengt Holmström sanoo suoraan: EU säätelee itsensä hengiltä – ”Tilanne on katastrofaalinen”
https://yle.fi/a/74-20196313

Taloustieteilijä Bengt Holmström toivoo EU:lta kevyempää byrokratiaa ja vähemmän sääntelyä.

– Euroopan suuri ongelma on se, että täällä on jumalattomasti kielteisiä rajoituksia ja sääntely on karannut ihan käsistä, Holmström tiivistää.

Holmströmin mielestä ongelman keskiössä ovat direktiivit.

Ratkaisu on taloustieteilijöiden mukaan yksinkertainen. Hankkiudutaan direktiiveistä kokonaan eroon.

Kaikki direktiivit pois ja paluu takaisin kauppaliitoksi on ainut järkevä tie.

Uusklassisen taloustieteen jo paljastuneita vakavia puutteita on todella paljon. Se ei ymmärrä pankkitoiminnan ja rahan roolia taloudessa (rahan velkaluonne). Se oli kyvytön ymmärtämään vuoden 2008 talouskriisiä. Se on välinpitämätön epätasa-arvoisuudesta. Se on välinpitämätön BKT:hen suhteutetun korkean yksityisen velan vaaroista. Se on kyvytön ymmärtämään ilmastoa ja ekologisia ongelmia, jotka uhkaavat koko planeettaa; ne ovat sille vain ”ulkoisia oheisvaikutuksia”. Se on sitoutunut teoreettisesti mahdottomaan loputtomaan talouskasvuun rajallisella planeetalla ja kaiken arvon mittaamiseen hinnan kautta; kaikki ihmisten keskinäiset suhteet kaupallistaen. Tästä kaikesta huolimatta kaikki taloustieteen opetus Suomessa perustuu vain uusklassisen lahkon oppeihin.

Tietty epätasa-arvo on olennainen osa kaikkia talousjärjestelmiä, myös kommunismia, jossa puolueliitti pitää aina omista eduistaan huolen. Mitä ilmastoon ja ekologisiin ongelmiin tulee, me Suomessa teemme itsellemme karhunpalveluksen sitoutuessamme muuta EU:ta tiukempaan ilmastopolitiikkaan. Näin siis siitä huolimatta, että vihreästä teknologoasta piti tulla meille uuden Nokian veroinen vientivaltti.

Tarvitaan talouskehikko, joka:

• on demokraattisempi
• on vakaampi
• ottaa ekologiset rajat tosissaan
• ei perustu pelkkään rahoitusmarkkinalogiikkaan
• mahdollistaa investoinnit tulevaisuuteen.

En näe, etteikö näitä asioita voisi totetuttaa jo nykyisellä talouskehikolla. Tosin ensimmäinen kohta on jälleen se komapstuskivi, talousdemokratia on huuhaata. Jokainen sijoittaja haluaa ajaa omaa etuaan. Julkinen rahoitus ei tee tästä poikkeusta, mutta siinä kansa saakin äänensä kuuluviin.

Jos yksityisten rahoittajien päätäntävaltaa kavennetaan, siirtyvät investoinnit muualle.

Tuo suurentamani on käsittääkseni toinen kahdesta huuhaaksi osoittautuneesta oletuksesta, joiden varaan sijoitusmarkkinoiden uskotaan rakentuvan. Toinen oletus on se, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". Kumpikaan ei tiettävästi ole koskaan onnistuneet käytännössä, kuin joko poikkeustapauksissa tai kun ei olla riittävän tarkkoja, mitä noilla tarkoitetaan.

Keksi toisin sanoen joku reaalitodellisuuteen perustuva väite.

Sotket nyt asioita. En puhunut sijoittamisesta pörssikeinotteluna, vaan hankkeiden rahoitusmuotona. Enkä minä suinkaan väitä, että "jokainen sijoittaja on äärettömän rationaalinen". En edes tiedä, mistä keksit moista.

Tuo koskee kaikkia oman edun ajamista. On tieteellisesti osoitettu ettei sellaista tapahdu todellisuudessa ellei halulla ajaa omaa etua tarkoiteta aivan kaikkea mitä ihminen tekee, myös halua ajaa talousdemokratiaa.

Tietenkin sijoittaja haluaa sijoittamalleen pääomalle tuottoa. Ja haluaa valvoa varojensa käyttöä. Sitä tarkoitin.

Ja talousdemokratia tuottaa pääomalle tuottoa.

Mutta mitä se demokratia tekee sijoittajan päätäntävallalle? Kaventaa sitä tietysti. Ja silloin sijoitetaan sinne, missä muut eivät pääse päättämään sijoitustesi kohtalosta ilman omaa rahallista panostusta.

Demokratia ehkäisee diktatuurin ongelmia. Demokratia asioista päätettäessä ei ole täydellinen systeemi tietenkään, mutta parempi kuin diktatuuri (nykyinen systeemi).

Mutta kun se demokratia ei vaan toimi yksityisellä taloussektorilla.

[Neutroni]

Emme kuitenkaan pärjää ilman poliitikkojakaan. Tavallisella tallaajalla ei välttämättä olisi aikaa osallistua kyläkokouksiin, jossa asioista päätettäisiin. Eikä tällainen paikallispolitikointi toimisikaan isommissa piireissä. Maan asioiden hoito siis pirstaloituisi.

Emme, mutta voisimme kehittää järjestelmän, jossa poliitikkojen työhön liittyisi todellinen ja elinikäinen vastuu siitä, että yhteiskunta kehittyy hyvään suuntaan suuren enemmistön kannalta. Poliitikkous pitäisi olla kutsumusammatti rohkeille, moraalisille ja epäitsekkäille ihmisille, jotka haluavat antaa kaikkensa maailman rakentamiseen paremmaksi eikä nykyisenlainen helppo reitti rikkauteen ahneille onnenonkijoille jotka haluavat mahdollisimman ison siivun muiden työn tuloksista.

[Neutroni]

No mutta mistä se rahoitus eri hankkeille saataisiin, jos ei kyrpiintyneiltä rikkailta? Tarkoitan siis yksityistä sektoria.

Ei yksityinen sektori ole ainoa tapa rahoittaa asioita. Asioita voitaisiin rahoittaa esim. valtion toimesta veroina kerätyillä rahoilla, eikä annettaisi pikkufirmaa suurempia rikkauksia kertyä kenellekään yksityiselle. Silloin voitaisiin vaikuttaa paljon paremmin siihen, että kehityspanokset käytetään yleishyödyllisiin asioihin eikä vain tyhmän viihdekrääsän tekemiseen tyhmälle rahvaalle.

Se tietenkin vaatii valtavasti poliitikoilta. Siksi hallntoa pitäisi uudistaa niin, että ahneet onnenonkijat eivät pääsisi päättämään asioista, vaan epäitsekkäät ja kyvykkäät ihmiset, jotka haluavat parempaa maailmaa eikä enemmän rahaa itselle.

Joo, tiedän, että vaatimukset ovat kovia enkä pidätä henkeä niiden toteutumista odottaessa. Maailma ajautuu isoon katastrofiin ennen seuraavaa inhimillisen kehityksen spurttia. Juuri niiden sinun ihailemien "yksityisten sijoittajien" sanoinkuvaamattoman ahneuden ja typeryyden takia. Sellaiset luonteet pitäisi karsia jo päiväkodissa ja panna loppuiäkseen mielisairaaloihin, jos eivät kykene kehittymään.

[Naturalisti]

EU:hun ja euroon liittymiset ovat Suomen ulkopoliittisesti tyhmimmät toteutukset kuluneitten 30 vuoden aikana, ja sama koskee kaikkia muitakin ennen EU:ta ja euroa menestyneitä Euroopan Länsimaita, mutta nyt näin koska 95%. KPPPT.

Tarkoittaako tuo sitä, että jatketaan siemenperunoiden syömistä niin kauan kuin niitä piisaa ja toivotaan ihmettä - kuten Purran-Orpon hallitus nyt on tekemässä?

Jos oikein yrittäisit miettiä – ja panna ne prosenttisi töihin, jos niitä on – niin minkälaista muutosta politiikkaan nyt tsr ehdottaisit?