Pimeä energia

[Kontra]

Eihän tässä mistään mittavirheestä ole kysymys vaan siitä, että yleisen suhteellisuuden perusteella samaa 4-avaruuden mittaustapahtumien välistä etäisyyttä vastaa Kuussa aikaprojektio t1 ja avaruusprojektio s1, kun taas Maassa t2 ja s2. Intervallit S(t1, s1) ja S(t2, s2) olkoon yhtäsuuret - koska t1<>t2, myös s1<>s2.

Ehtisikö Neutroni vilkaista tämän ja kommentoida?

Kun tuollaista kysyt, ei sitten mennyt jakeluun vastaukseni tähän kysymykseen:
Onko valonnopeudella kalibroitu fyysinen metrin mitta erilainen erilaisissa gravitaatioissa?

Mitenkäs Vänin laita - menikö vastaukseni jakeluun?
Olit sitä mieltä, että gravitaatio vaikuttaa valonnopeudella kalibroituun metrin mittaan. Kommenttisi pituus käsityksesi puolesta osoittaa, ettei määrä korvaa laatua.

Anteeksi. Koska kirjoitat itse pitkiä viestejä, luulin, että pystyt sisäistämään pitkän vastauksenkin. Yritän vastedes pitää viestit lyhyenä.

Sehän ihan riippuu siitä, mitä sovimme metrin mitaksi. Se on puhtaasti sopimuskysymys. Ei ole olemassa mitään staattista tausta-avaruutta, joka sitoisi etäisyydet mihinkään vakiomittaan. Jos määrittelemme valonnopeuden vakioksi c, silloin kaavan s=vt mukaan s muuttuu, jos t muuttuu, ja s ei muutu, jos t ei muutu, kun nopeus v on c.

Vastoin tieteen kantaa, sinun väitteesi sisältö oli se, että metrin mitan suhde valonnopeuteen ei ole sama eri gravitaatiossa.

Tämän keskustelupalstan ikäväin piirre on siinä, että oikeassa olemisen motiivi itsetunnon säilyttämiseksi ja kohentamiseksi on täällä merkittävämmässä roolissa, kuin kiinnostus saada täältä tietoa keskusteltavissa aiheissa. Heikoilla tiedoilla yritetään mollata paremmin asiaan perehtyneen käsityksiä. Onneksi sinun kohdallasi on tapahtunut edistystä tuossa suhteessa, mutta tämä edellä käyty keskustelu taas osoitti, kuinka yliarvioit omat käsityksesi.

Mielestäni väitin, että jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa, ja metrin mitan ja valonnopeuden suhde on vakio, silloin myös metri on eri pituinen eri gravitaatioissa.

Kiitos kehuista. Sinussakin on näkynyt merkkejä samanlaisesta edistyksestä. Meistähän voi molemmista kehittyä vielä ihan siedettäviä keskustelijoita.

Sanot: jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa
Mistä olet saanut päähäsi, että valonnopeus voisi olla eri suuruinen eri gravitaatioissa?
Gravitaation suuruus ei vaikuta valonnopeuteen c - onhan se nyt tullut selväksi sulle ja toivottavasti kaikille tolloille trolleille.

No hyvä, ettei vaikuta. Sitten voimme luottaa kosmologien etäisyysmittauksiin valonnopeuden c avulla kuten ennenkin.

Taas teit virheellisen päätelmän.
Niihin mittauksiin ei voida luottaa, kun niissä käytetään väärää Maan aikaa, eikä käytetä valon paikallista aikaa "valon omaa aikaa", joka vaihtelee valon kulkumatkalla gravitaation vaihtelun mukaan.

Tämä asia näyttää olevan mahdotonta trollien käsittää, ja siksi täällä häiriköivät - älä sinä sorru samaan.

Mitä väliä sillä on, mitä aikaa käyttää? Tärkeää on vain, että käyttää johdonmukaisesti samaa aikaa koko ajan. Tai jos vaihtaa aikaa, tekee muutkin koordinaatistomuutokset, kuten pituuden muutokset, samaan aikaan.

Tuossa käsityksessäsi ei ole mitään tolkkua. Totta kai etäisyysmittauksessa halutaan tietää tarkka metrimääräinen etäisyys, eikä mitään virheellisten mittausten suhteellista eroa.
Maasta mitattaessa etäisyys Kuuhun syntyy virhe, kun Maassa kello käy eri tahtiin, kuin valonsäteen oma aika, jota pitäisi käyttää referenssinä virheen laskemiseksi.

Jos ilmatorjuntatutkassa etäisyyslaskurin ja tutkasignaalin kulkuajan suhde ei ole kohdallaan, ja pitäisi ampua raketilla kone alas, kyllä etäisyysvirheestä seuraisi hutilaa.

[Vän]

Ehtisikö Neutroni vilkaista tämän ja kommentoida?

Kun tuollaista kysyt, ei sitten mennyt jakeluun vastaukseni tähän kysymykseen:
Onko valonnopeudella kalibroitu fyysinen metrin mitta erilainen erilaisissa gravitaatioissa?

Mitenkäs Vänin laita - menikö vastaukseni jakeluun?
Olit sitä mieltä, että gravitaatio vaikuttaa valonnopeudella kalibroituun metrin mittaan. Kommenttisi pituus käsityksesi puolesta osoittaa, ettei määrä korvaa laatua.

Anteeksi. Koska kirjoitat itse pitkiä viestejä, luulin, että pystyt sisäistämään pitkän vastauksenkin. Yritän vastedes pitää viestit lyhyenä.

Sehän ihan riippuu siitä, mitä sovimme metrin mitaksi. Se on puhtaasti sopimuskysymys. Ei ole olemassa mitään staattista tausta-avaruutta, joka sitoisi etäisyydet mihinkään vakiomittaan. Jos määrittelemme valonnopeuden vakioksi c, silloin kaavan s=vt mukaan s muuttuu, jos t muuttuu, ja s ei muutu, jos t ei muutu, kun nopeus v on c.

Vastoin tieteen kantaa, sinun väitteesi sisältö oli se, että metrin mitan suhde valonnopeuteen ei ole sama eri gravitaatiossa.

Tämän keskustelupalstan ikäväin piirre on siinä, että oikeassa olemisen motiivi itsetunnon säilyttämiseksi ja kohentamiseksi on täällä merkittävämmässä roolissa, kuin kiinnostus saada täältä tietoa keskusteltavissa aiheissa. Heikoilla tiedoilla yritetään mollata paremmin asiaan perehtyneen käsityksiä. Onneksi sinun kohdallasi on tapahtunut edistystä tuossa suhteessa, mutta tämä edellä käyty keskustelu taas osoitti, kuinka yliarvioit omat käsityksesi.

Mielestäni väitin, että jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa, ja metrin mitan ja valonnopeuden suhde on vakio, silloin myös metri on eri pituinen eri gravitaatioissa.

Kiitos kehuista. Sinussakin on näkynyt merkkejä samanlaisesta edistyksestä. Meistähän voi molemmista kehittyä vielä ihan siedettäviä keskustelijoita.

Sanot: jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa
Mistä olet saanut päähäsi, että valonnopeus voisi olla eri suuruinen eri gravitaatioissa?
Gravitaation suuruus ei vaikuta valonnopeuteen c - onhan se nyt tullut selväksi sulle ja toivottavasti kaikille tolloille trolleille.

No hyvä, ettei vaikuta. Sitten voimme luottaa kosmologien etäisyysmittauksiin valonnopeuden c avulla kuten ennenkin.

Taas teit virheellisen päätelmän.
Niihin mittauksiin ei voida luottaa, kun niissä käytetään väärää Maan aikaa, eikä käytetä valon paikallista aikaa "valon omaa aikaa", joka vaihtelee valon kulkumatkalla gravitaation vaihtelun mukaan.

Tämä asia näyttää olevan mahdotonta trollien käsittää, ja siksi täällä häiriköivät - älä sinä sorru samaan.

Mitä väliä sillä on, mitä aikaa käyttää? Tärkeää on vain, että käyttää johdonmukaisesti samaa aikaa koko ajan. Tai jos vaihtaa aikaa, tekee muutkin koordinaatistomuutokset, kuten pituuden muutokset, samaan aikaan.

Tuossa käsityksessäsi ei ole mitään tolkkua. Totta kai etäisyysmittauksessa halutaan tietää tarkka metrimääräinen etäisyys, eikä mitään virheellisten mittausten suhteellista eroa.
Maasta mitattaessa etäisyys Kuuhun syntyy virhe, kun Maassa kello käy eri tahtiin, kuin valonsäteen oma aika, jota pitäisi käyttää referenssinä virheen laskemiseksi.

Jos ilmatorjuntatutkassa etäisyyslaskurin ja tutkasignaalin kulkuajan suhde ei ole kohdallaan, ja pitäisi ampua raketilla kone alas, kyllä etäisyysvirheestä seuraisi hutilaa.

Oletetaan, että haluat tosiaan ampua raketilla vihulaisen alas Kuussa. Nyt jos et ota huomioon gravitaation vääristämää aikaa, vaan lasket etäisyyden Maan ajan valonnopeudella, tottakai raketti osuu, koska raketin nopeus muuttuu matkalla samalla tavalla kuin valonkin. Ajan kulkunopeuden muuttuminen vaikuttaa kaikkeen samalla tavalla, joten voimme laskea, mitä tapahtuu, vaikka emme ota ajan kulkunopeutta huomioon.

[Kontra]

Kun tuollaista kysyt, ei sitten mennyt jakeluun vastaukseni tähän kysymykseen:
Onko valonnopeudella kalibroitu fyysinen metrin mitta erilainen erilaisissa gravitaatioissa?

Mitenkäs Vänin laita - menikö vastaukseni jakeluun?
Olit sitä mieltä, että gravitaatio vaikuttaa valonnopeudella kalibroituun metrin mittaan. Kommenttisi pituus käsityksesi puolesta osoittaa, ettei määrä korvaa laatua.

Anteeksi. Koska kirjoitat itse pitkiä viestejä, luulin, että pystyt sisäistämään pitkän vastauksenkin. Yritän vastedes pitää viestit lyhyenä.

Sehän ihan riippuu siitä, mitä sovimme metrin mitaksi. Se on puhtaasti sopimuskysymys. Ei ole olemassa mitään staattista tausta-avaruutta, joka sitoisi etäisyydet mihinkään vakiomittaan. Jos määrittelemme valonnopeuden vakioksi c, silloin kaavan s=vt mukaan s muuttuu, jos t muuttuu, ja s ei muutu, jos t ei muutu, kun nopeus v on c.

Vastoin tieteen kantaa, sinun väitteesi sisältö oli se, että metrin mitan suhde valonnopeuteen ei ole sama eri gravitaatiossa.

Tämän keskustelupalstan ikäväin piirre on siinä, että oikeassa olemisen motiivi itsetunnon säilyttämiseksi ja kohentamiseksi on täällä merkittävämmässä roolissa, kuin kiinnostus saada täältä tietoa keskusteltavissa aiheissa. Heikoilla tiedoilla yritetään mollata paremmin asiaan perehtyneen käsityksiä. Onneksi sinun kohdallasi on tapahtunut edistystä tuossa suhteessa, mutta tämä edellä käyty keskustelu taas osoitti, kuinka yliarvioit omat käsityksesi.

Mielestäni väitin, että jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa, ja metrin mitan ja valonnopeuden suhde on vakio, silloin myös metri on eri pituinen eri gravitaatioissa.

Kiitos kehuista. Sinussakin on näkynyt merkkejä samanlaisesta edistyksestä. Meistähän voi molemmista kehittyä vielä ihan siedettäviä keskustelijoita.

Sanot: jos valonnopeus on eri suuruinen eri gravitaatioissa
Mistä olet saanut päähäsi, että valonnopeus voisi olla eri suuruinen eri gravitaatioissa?
Gravitaation suuruus ei vaikuta valonnopeuteen c - onhan se nyt tullut selväksi sulle ja toivottavasti kaikille tolloille trolleille.

No hyvä, ettei vaikuta. Sitten voimme luottaa kosmologien etäisyysmittauksiin valonnopeuden c avulla kuten ennenkin.

Taas teit virheellisen päätelmän.
Niihin mittauksiin ei voida luottaa, kun niissä käytetään väärää Maan aikaa, eikä käytetä valon paikallista aikaa "valon omaa aikaa", joka vaihtelee valon kulkumatkalla gravitaation vaihtelun mukaan.

Tämä asia näyttää olevan mahdotonta trollien käsittää, ja siksi täällä häiriköivät - älä sinä sorru samaan.

Mitä väliä sillä on, mitä aikaa käyttää? Tärkeää on vain, että käyttää johdonmukaisesti samaa aikaa koko ajan. Tai jos vaihtaa aikaa, tekee muutkin koordinaatistomuutokset, kuten pituuden muutokset, samaan aikaan.

Tuossa käsityksessäsi ei ole mitään tolkkua. Totta kai etäisyysmittauksessa halutaan tietää tarkka metrimääräinen etäisyys, eikä mitään virheellisten mittausten suhteellista eroa.
Maasta mitattaessa etäisyys Kuuhun syntyy virhe, kun Maassa kello käy eri tahtiin, kuin valonsäteen oma aika, jota pitäisi käyttää referenssinä virheen laskemiseksi.

Jos ilmatorjuntatutkassa etäisyyslaskurin ja tutkasignaalin kulkuajan suhde ei ole kohdallaan, ja pitäisi ampua raketilla kone alas, kyllä etäisyysvirheestä seuraisi hutilaa.

Oletetaan, että haluat tosiaan ampua raketilla vihulaisen alas Kuussa. Nyt jos et ota huomioon gravitaation vääristämää aikaa, vaan lasket etäisyyden Maan ajan valonnopeudella, tottakai raketti osuu, koska raketin nopeus muuttuu matkalla samalla tavalla kuin valonkin. Ajan kulkunopeuden muuttuminen vaikuttaa kaikkeen samalla tavalla, joten voimme laskea, mitä tapahtuu, vaikka emme ota ajan kulkunopeutta huomioon.

Kas vaan, sullahan leikkaa. Kyllä toi trolleille menee varmaan ihan täydestä - odotellaampa reaktioita.

[Neutroni]

Eihän tässä mistään mittavirheestä ole kysymys vaan siitä, että yleisen suhteellisuuden perusteella samaa 4-avaruuden mittaustapahtumien välistä etäisyyttä vastaa Kuussa aikaprojektio t1 ja avaruusprojektio s1, kun taas Maassa t2 ja s2. Intervallit S(t1, s1) ja S(t2, s2) olkoon yhtäsuuret - koska t1<>t2, myös s1<>s2.

Ehtisikö Neutroni vilkaista tämän ja kommentoida?

En osaa laskea noita intervalleja. Muualta katsottuna se Kuussa käyvä kello näyttää toimivan eri taajuudella. Mutta ei se minun nähdäkseni ole oleellista tässä. Enkä osaa sanoa mitä tarkoittaa "maasta katsottu" metri kuussa. Metri on määritelty siinä paikassa vallitsevissa olosuhteissa. Ehkä tuosta voidaan saada joku filosofinen venkoilu pituuden muuttumisesta, mutta sillä ei ole mitään todellista merkitystä, koska näennäinen pituus Kuussa ei vaikuta Maan tapahtumiin.

[Molli]

Jos nykäset rullamitasta hieman yli metrin näkyviin maassa ja luet siitä Metrin.
Viet saman mitan kuuhun, luet siitä Metrin.

Niin metri on metri. Saman metrin molemmissa etapeissa.

Viloseeramista, jotta stabiilimetri, maan metri muuttuisi millään aika-avaruuden ilmiöllä "maan metristä" => "kuun metriin".

Kvantoziljoonas sekunnin osia laskevia "las3rmetrejä" tms valometrejä kun ei vain olevaisessa (fyysisessä) mualimassa mittailla.

Esim eräänä mittana käytetyn punasiirtymän nanometrit ja muutokset on maapallon mterimitalla härdättyä.

Kenkään liene punasen valon nanometreistä vängännyt - punasiirtymä syntyi painovoimakentistä ei matkasta, vai oisko sitten näin mahdollisesti ollen kaikkeuden mitat aivan muuta?

[Eusa]

Eihän tässä mistään mittavirheestä ole kysymys vaan siitä, että yleisen suhteellisuuden perusteella samaa 4-avaruuden mittaustapahtumien välistä etäisyyttä vastaa Kuussa aikaprojektio t1 ja avaruusprojektio s1, kun taas Maassa t2 ja s2. Intervallit S(t1, s1) ja S(t2, s2) olkoon yhtäsuuret - koska t1<>t2, myös s1<>s2.

Ehtisikö Neutroni vilkaista tämän ja kommentoida?

En osaa laskea noita intervalleja. Muualta katsottuna se Kuussa käyvä kello näyttää toimivan eri taajuudella. Mutta ei se minun nähdäkseni ole oleellista tässä. Enkä osaa sanoa mitä tarkoittaa "maasta katsottu" metri kuussa. Metri on määritelty siinä paikassa vallitsevissa olosuhteissa. Ehkä tuosta voidaan saada joku filosofinen venkoilu pituuden muuttumisesta, mutta sillä ei ole mitään todellista merkitystä, koska näennäinen pituus Kuussa ei vaikuta Maan tapahtumiin.

Ok. Et ole syventynyt suhteellisuusteorioihin. Toki Kuun ja Maan tapauksessa ero on mittavirheluokassa, mutta rajumman gravitaatiokaivon kohdalla ero on ihan vaikuttava.

[Toope]

Keskustelu tosiaan koskee pimeää energiaa. Tosin teoriaahan sekin vain on.

[Neutroni]

Jos nykäset rullamitasta hieman yli metrin näkyviin maassa ja luet siitä Metrin.
Viet saman mitan kuuhun, luet siitä Metrin.

Niin metri on metri. Saman metrin molemmissa etapeissa.

Ei ole. Kiinteästä aineesta tehdyn mekaanisen mitan pituus riippuu atomien elektronitiloista, joihin gravitaatio vaikuttaa. Samoin monenlaiset muut häiriöt.

Kvantoziljoonas sekunnin osia laskevia "las3rmetrejä" tms valometrejä kun ei vain olevaisessa (fyysisessä) mualimassa mittailla.

Metrin määritelmä muutettiin pois kiinteästä mallista, kun pystyttiin kehittämään tarkempi interferometrinen mittaustapa. Ja edelleen nykyiseen määritelmään kun ajan mittausmenetelmät kehittyivät mahdollistamaan suurimman tarkkuuden. Kaikkien muidenkin suureiden määritelmät ovat seuranneet mittaustekniikan kehitystä. Pyrkimys on ollut siihen suuntaan, että häiriöherkistä mallikappaleista siirrytään luonnonvakioihin perustuviin määritelmiin sitä mukaan kun niitä todellisen maailman mittalaitteita on opittu kalibroimaan suoraan luonnonvakioista johdetuilla menetelmillä. Kilon puntti lensi viimeksi roskakoriin, kun kilogramma määriteltiin Planckin vakion, metrin ja sekunnin perusteella.

[Neutroni]

Keskustelu tosiaan koskee pimeää energiaa. Tosin teoriaahan sekin vain on.

Pimeästä energiasta ei ole teoriaa vaan pelkkiä hataria hypoteeseja. Tieteellisessä kielenkäytössä teoria on tietämisen korkein mahdollinen taso. Arkikielen hatarasta arvailusta käyttämä sanonta "vain teoriaa" ei voisi olla kauempana totuudesta.

[Neutroni]

Teidän tollojen trollien kanssa aika täällä menee ihan hukkaan ja käy hermoille, kun haluaisi keskustella vain sellaisten kanssa, joilla asiat on järjestyksessä korvien välissä.

No kokeile sinä joskus pellon reunassa varisten kanssa itse äläkä vain käske muita. Varisten kielellä "kraa kraa" tarkoittaa, että "tietenkin asia on noin, oletpa sinä lajinimesi veroinen".

[Kontra]

Eihän tässä mistään mittavirheestä ole kysymys vaan siitä, että yleisen suhteellisuuden perusteella samaa 4-avaruuden mittaustapahtumien välistä etäisyyttä vastaa Kuussa aikaprojektio t1 ja avaruusprojektio s1, kun taas Maassa t2 ja s2. Intervallit S(t1, s1) ja S(t2, s2) olkoon yhtäsuuret - koska t1<>t2, myös s1<>s2.

Ehtisikö Neutroni vilkaista tämän ja kommentoida?

En osaa laskea noita intervalleja. Muualta katsottuna se Kuussa käyvä kello näyttää toimivan eri taajuudella. Mutta ei se minun nähdäkseni ole oleellista tässä. Enkä osaa sanoa mitä tarkoittaa "maasta katsottu" metri kuussa. Metri on määritelty siinä paikassa vallitsevissa olosuhteissa. Ehkä tuosta voidaan saada joku filosofinen venkoilu pituuden muuttumisesta, mutta sillä ei ole mitään todellista merkitystä, koska näennäinen pituus Kuussa ei vaikuta Maan tapahtumiin.

"Maasta katsottu metri Kuussa":
Tuolla edellä esitin tämän systeemin:
Lähetään laserilla valopulssi 150 m etäisyydellä sijaitsevaan peiliin ja samalla hetkellä käynnistyy kello. Peilistä heijastunut paluupulssi valoilmaisimella pysäyttää kellon.
Kello näyttää lukemaa 1,000 µs.

Toimitetaan nuo välineet Kuuhun ja tehdään sama mittaus.
Kello kuussa näyttää samaa lukemaa kuin Maassa 1,000 µs.
Lisätään laservalolähetin systeemiin.
Se lähettää valon lähtöhetkellä ja paluuhetkellä valopulssin kohti Maata. Mitataan Maassa noiden Kuusta lähetettyjen valopulssien välinen aika. Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, olisiko metri Kuussa yhtä pitkä kuin Maassa.

Nyt ÄO testi: mitä lukemaa tuo kello näyttää?

[Neutroni]

"Maasta katsottu metri Kuussa":
Tuolla edellä esitin tämän systeemin:
Lähetään laserilla valopulssi 150 m etäisyydellä sijaitsevaan peiliin ja samalla hetkellä käynnistyy kello. Peilistä heijastunut paluupulssi valoilmaisimella pysäyttää kellon.
Kello näyttää lukemaa 1,000 µs.

Toimitetaan nuo välineet Kuuhun ja tehdään sama mittaus.
Kello kuussa näyttää samaa lukemaa kuin Maassa 1,000 µs.
Lisätään laservalolähetin systeemiin. Se lähettää valon lähtöhetkellä ja paluuhetkellä valopulssin kohti Maata. Mitataan Maassa noiden Kuusta lähetettyjen valopulssien välinen aika. Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, metri Kuussa olisi yhtä pitkä kuin Maassa.

Nyt ÄO testi: mitä lukemaa tuo kello näyttää?

Kumpaan suuntaan se nyt vaikutti. Oliko se niin päin, että Maassa pulssien väliaika näkyy hieman lyhyempänä. Mutta metrin pituuden vääntäminen erilaiseksi tuollaisen muutoksen perusteella on hyvin kyseenalaista. Metri on metri Kuussakin mutta kenties näkyy johonkin muualle jollain tavalla määriteltynä jonain muuna, mutta en äkkiseltään keksi tuollaiselle näennäisen pituuden muuttumiselle mitään järkevää sovellusta. Aikaerojen muuttumiselle sellaisia on, mutta mihin tuollaista laskennallista pituuden muuttumista sinusta voisi käyttää?

[Kontra]

"Maasta katsottu metri Kuussa":
Tuolla edellä esitin tämän systeemin:
Lähetään laserilla valopulssi 150 m etäisyydellä sijaitsevaan peiliin ja samalla hetkellä käynnistyy kello. Peilistä heijastunut paluupulssi valoilmaisimella pysäyttää kellon.
Kello näyttää lukemaa 1,000 µs.

Toimitetaan nuo välineet Kuuhun ja tehdään sama mittaus.
Kello kuussa näyttää samaa lukemaa kuin Maassa 1,000 µs.
Lisätään laservalolähetin systeemiin. Se lähettää valon lähtöhetkellä ja paluuhetkellä valopulssin kohti Maata. Mitataan Maassa noiden Kuusta lähetettyjen valopulssien välinen aika. Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, metri Kuussa olisi yhtä pitkä kuin Maassa.

Nyt ÄO testi: mitä lukemaa tuo kello näyttää?

Kumpaan suuntaan se nyt vaikutti. Oliko se niin päin, että Maassa pulssien väliaika näkyy hieman lyhyempänä. Mutta metrin pituuden vääntäminen erilaiseksi tuollaisen muutoksen perusteella on hyvin kyseenalaista. Metri on metri Kuussakin mutta kenties näkyy johonkin muualle jollain tavalla määriteltynä jonain muuna, mutta en äkkiseltään keksi tuollaiselle näennäisen pituuden muuttumiselle mitään järkevää sovellusta. Aikaerojen muuttumiselle sellaisia on, mutta mihin tuollaista laskennallista pituuden muuttumista sinusta voisi käyttää?

Korjasin tuossa kommentissani lauseen: Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, olisiko metri Kuussa yhtä pitkä kuin Maassa.
Minä vastaan itse: Ei olisi, jos tuokin kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs.
Mutta kysyn toisen ÄO-testin, näyttääkö kello enemmän vai vähemmän, kuin 1,000 µs.?

[Neutroni]

Korjasin tuossa kommentissani lauseen: Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, olisiko metri Kuussa yhtä pitkä kuin Maassa.

Tuossa mennään sitten monimutkaisten matemaattisten määritelmien suohon mitä "yhtä pitkällä" tarkoitetaan tilanteessa, jossa niitä metrejä ei voi tuoda samaan paikkaan rinnakkain vertailtaviksi.

[Kontra]

Korjasin tuossa kommentissani lauseen: Jos tuo kello näyttäisi samaa lukemaa 1,000 µs, olisiko metri Kuussa yhtä pitkä kuin Maassa.

Tuossa mennään sitten monimutkaisten matemaattisten määritelmien suohon mitä "yhtä pitkällä" tarkoitetaan tilanteessa, jossa niitä metrejä ei voi tuoda samaan paikkaan rinnakkain vertailtaviksi.

Olen samantyyppisen tapahtuman esittänyt tuolla edellä, mutta vain päinvastaisena, jossa satelliitissa tarkastellaan Maan tapahtumia.
Olet oikeassa, että tuon ajan laskeminen, joka osoittasi metrin olevan yhtä pitkä Maassa ja Kuussa, taitasi olla melkoinen haaste.