MaaKuun sidos?

[Goswell]

Et ole sitten kuullut sellaisesta Newtonin III laista - voiman ja vastavoiman laista, tai et usko sen pitävän paikkaansa.
Kun seisot lattialla, maan gravitaatio aiheuttaa sinuun voiman Maan keskipisteettä kohti 130 kp, ja sinä aiheutat vastavoiman 130 kp, jolla kiskot Maata puoleesi.
Tämäkö on sinulle yhtä käsittämätön asia kuin se, ettei mitään keskipakovoimaa ole olemassa. On vain keskeisvoima (keskihakuvoima), jonka vastavoimaa ilmeisesti kuvittelet keskipakovoimaksi. Mikään voima ei työnnä sinua karusellissa ulospäin, vaan keskeisvoima työntää sinua kohti karusellin keskiötä, josta seuraa tunne ulospäin työntävästä voimasta (näennäisvoimasta).

Olen kyllä kuullut ja pätee se maa ja kuu systeemissäkin jos teoreettisesti sammutetaan molempien gravitaatio ja yhdistetään ne vaijerilla, molemmat pitää varmaan säkittää että massat pysyy vaijerin päissä, mutta tuo johtuu vain siitä että kuulla ja maalla on nyt pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys, nyt siellä on hidasmassailmiö kuun ja maan massassa ja massa kertaa kiihtyvyys antaa voiman ja vastavoiman lain mukaisen tuloksen koska kuu kiihtyy rajummin. Vaan gravitaatiolla tuo symmetria ei vain toimi. Aivan selvästi ei vain toimi.

Siellä todellakin vaikuttaa nyt se keskipakovoima, gravitaatiolla ei vaikuta koska se vaikuttaa jokaiseen hiukkaseen molempien massassa. Mikään ei vedä kumpaakaan ulospäin on ihan totta, mutta molemmat pyrkii jatkamaan tangentin suuntaan, vaijeri estää sen ja pakottaa ne kaarevalle radalle, nyt tilanne on sama kuin jos pyörität moukaria narun päässä ja aiheutat jatkuvan kiihtyvyyden kuulaan, F=ma, tai vedät kuulaa perässäsi jatkuvasti kiihdyttäen sitä ja aiheuttaen siihen jatkuvan kiihtyvyyden, F=ma.
Se ulospäin suuntautuva voima tulee kaartavasta massasta, sen kvanttirakenteesta, joka ikinen partikkeli massassa pitää nyt pakottaa kaartamaan säkin takaseinän toimesta, tapaus mitä ei gravitaatiolla tapahdu. Kun vaijeri katkaistaan, tangentin suuntaan jatkuu matka koska se mikä kaareutti katosi.

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

[Goswell]

Kun vaijeri katkaistaan, tangentin suuntaan jatkuu matka koska se mikä kaareutti katosi.

Maa ja kuu kiertää aurinkoa "lähes" samalla radalla aikamoista vauhtia (30m/s noin 110 000km/t). Kuun nopeus vaihtelee, siten että se menee radan ulkokautta maasta ohi ja sisäpuolella sen vauhti hidastuu ja maa menee vuoristaan ohi.
Jos "vaijeri" katkeaisi, niin ei kuu tangentin suuntaan lähtisi, vaan kiertäisi edelleen aurinkoa joko kauempana siitä tai ehkä jopa suistuisi auringon syliin.
Maa ja kuu ovat kuin kaksi velodromin kilpailijaa, toinen ajaa, toinen ajaa aina oikealta ulkokautta ohi, mutta vaihtaessaan sisäradalle vauhti hyytyy sisäradan pehmeyden vuoksi, ja se toinen taas ohittaa hanet.
Ja eikun takaisin peesistä ottamaan uutta vauhtia ja taas ulkokautta ohi ja...
Jos pyöräilijät olisivat 2metrin päässä toisistaan koko ajan, niin tilanteet toistuisivat noin 400metrin välein.
Ei kovin kiihkeetä kurvailua.

Joo, mutta puhuttiin vain kahden kappaleen systeemistä. Missä kohtaa tuo maa/kuu vaijeri katkaistaan, siitä riippuu mitä kuu tekisi. Moukarilla asia selviää, päästät irti, tangentti kutsuu, joskus menee verkkoon mutta tangentti kutsui silti.

[Kontra]

Et ole sitten kuullut sellaisesta Newtonin III laista - voiman ja vastavoiman laista, tai et usko sen pitävän paikkaansa.
Kun seisot lattialla, maan gravitaatio aiheuttaa sinuun voiman Maan keskipisteettä kohti 130 kp, ja sinä aiheutat vastavoiman 130 kp, jolla kiskot Maata puoleesi.
Tämäkö on sinulle yhtä käsittämätön asia kuin se, ettei mitään keskipakovoimaa ole olemassa. On vain keskeisvoima (keskihakuvoima), jonka vastavoimaa ilmeisesti kuvittelet keskipakovoimaksi. Mikään voima ei työnnä sinua karusellissa ulospäin, vaan keskeisvoima työntää sinua kohti karusellin keskiötä, josta seuraa tunne ulospäin työntävästä voimasta (näennäisvoimasta).

Olen kyllä kuullut ja pätee se maa ja kuu systeemissäkin jos teoreettisesti sammutetaan molempien gravitaatio ja yhdistetään ne vaijerilla, molemmat pitää varmaan säkittää että massat pysyy vaijerin päissä, mutta tuo johtuu vain siitä että kuulla ja maalla on nyt pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys, nyt siellä on hidasmassailmiö kuun ja maan massassa ja massa kertaa kiihtyvyys antaa voiman ja vastavoiman lain mukaisen tuloksen koska kuu kiihtyy rajummin. Vaan gravitaatiolla tuo symmetria ei vain toimi. Aivan selvästi ei vain toimi.

Siellä todellakin vaikuttaa nyt se keskipakovoima, gravitaatiolla ei vaikuta koska se vaikuttaa jokaiseen hiukkaseen molempien massassa. Mikään ei vedä kumpaakaan ulospäin on ihan totta, mutta molemmat pyrkii jatkamaan tangentin suuntaan, vaijeri estää sen ja pakottaa ne kaarevalle radalle, nyt tilanne on sama kuin jos pyörität moukaria narun päässä ja aiheutat jatkuvan kiihtyvyyden kuulaan, F=ma, tai vedät kuulaa perässäsi jatkuvasti kiihdyttäen sitä ja aiheuttaen siihen jatkuvan kiihtyvyyden, F=ma.
Se ulospäin suuntautuva voima tulee kaartavasta massasta, sen kvanttirakenteesta, joka ikinen partikkeli massassa pitää nyt pakottaa kaartamaan säkin takaseinän toimesta, tapaus mitä ei gravitaatiolla tapahdu. Kun vaijeri katkaistaan, tangentin suuntaan jatkuu matka koska se mikä kaareutti katosi.

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Kyllä se Kuu vaan tupsahtaisi Maahan, jos voimatasapainoa ei olisi, eli voima ja vastavoima eri suuret.
Sinä tunnut sekottavan gravitaation ja Newtonin III lain keskenään. Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi. Mietipä sitä, mitä se tarkoittaa Maan ja Kuun keskinäisessä kumppanuudessa?

[Goswell]

Olen kyllä kuullut ja pätee se maa ja kuu systeemissäkin jos teoreettisesti sammutetaan molempien gravitaatio ja yhdistetään ne vaijerilla, molemmat pitää varmaan säkittää että massat pysyy vaijerin päissä, mutta tuo johtuu vain siitä että kuulla ja maalla on nyt pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys, nyt siellä on hidasmassailmiö kuun ja maan massassa ja massa kertaa kiihtyvyys antaa voiman ja vastavoiman lain mukaisen tuloksen koska kuu kiihtyy rajummin. Vaan gravitaatiolla tuo symmetria ei vain toimi. Aivan selvästi ei vain toimi.

Siellä todellakin vaikuttaa nyt se keskipakovoima, gravitaatiolla ei vaikuta koska se vaikuttaa jokaiseen hiukkaseen molempien massassa. Mikään ei vedä kumpaakaan ulospäin on ihan totta, mutta molemmat pyrkii jatkamaan tangentin suuntaan, vaijeri estää sen ja pakottaa ne kaarevalle radalle, nyt tilanne on sama kuin jos pyörität moukaria narun päässä ja aiheutat jatkuvan kiihtyvyyden kuulaan, F=ma, tai vedät kuulaa perässäsi jatkuvasti kiihdyttäen sitä ja aiheuttaen siihen jatkuvan kiihtyvyyden, F=ma.
Se ulospäin suuntautuva voima tulee kaartavasta massasta, sen kvanttirakenteesta, joka ikinen partikkeli massassa pitää nyt pakottaa kaartamaan säkin takaseinän toimesta, tapaus mitä ei gravitaatiolla tapahdu. Kun vaijeri katkaistaan, tangentin suuntaan jatkuu matka koska se mikä kaareutti katosi.

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Kyllä se Kuu vaan tupsahtaisi Maahan, jos voimatasapainoa ei olisi, eli voima ja vastavoima eri suuret.
Sinä tunnut sekottavan gravitaation ja Newtonin III lain keskenään. Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi. Mietipä sitä, mitä se tarkoittaa Maan ja Kuun keskinäisessä kumppanuudessa?

Ihan totta joka sana tuossa loppupuolella, voimatasapaino toimii juuri noin kuten sanoit. Mutta miksi se toimii, minun massa tuottaa tuossa painon, koska gravitaatio koittaa kiihdyttää minua kaiken aikaa kohti maan keskipistettä mutta en kiihdy koska maan pinta estää sen, tilanne on sama kuin jos seisoisin g:llä kiihtyvässä raketissa mutta täysin erilainen syntytavaltaan.
Mutta se kuu kiihtyy vapaasti, maan pinta eikä mikään muukaan estä kuun kiihtyvyyttä kohti maata, kuu kiihtyy täysin vapaasti sen minkä maan gravitaatio sitä kiihdyttää, painavaa massaa ei kuulla tuolloin ole maan gravitaatiolle kuten minulla on seisoessani maan pinnalla koska kuuta kiihdyttävä voima kun on tilavuusvoima ja se kiihtyy vapaasti, minua kiihdyttää myös tilavuusvoima maan pinnalla mutta minä en pääse kiihtymään, eikä kuulla ole sitä hidastakaan massaa koska tilavuusvoima vaikuttaa kuun koko massaan, ei vain pintaan.
Pysäytetään kuun kiertoliike, nyt se putoaa nopeasti kiihtyen kohti maata ja maa vain laiskasti kiihtyy kohti kuuta, voima ei ole symmetrinen.

[Stalker]

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Kyllä se Kuu vaan tupsahtaisi Maahan, jos voimatasapainoa ei olisi, eli voima ja vastavoima eri suuret.
Sinä tunnut sekottavan gravitaation ja Newtonin III lain keskenään. Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi. Mietipä sitä, mitä se tarkoittaa Maan ja Kuun keskinäisessä kumppanuudessa?

Ihan totta joka sana tuossa loppupuolella, voimatasapaino toimii juuri noin kuten sanoit. Mutta miksi se toimii, minun massa tuottaa tuossa painon, koska gravitaatio koittaa kiihdyttää minua kaiken aikaa kohti maan keskipistettä mutta en kiihdy koska maan pinta estää sen, tilanne on sama kuin jos seisoisin g:llä kiihtyvässä raketissa mutta täysin erilainen syntytavaltaan.
Mutta se kuu kiihtyy vapaasti, maan pinta eikä mikään muukaan estä kuun kiihtyvyyttä kohti maata, kuu kiihtyy täysin vapaasti sen minkä maan gravitaatio sitä kiihdyttää, painavaa massaa ei kuulla tuolloin ole maan gravitaatiolle kuten minulla on seisoessani maan pinnalla koska kuuta kiihdyttävä voima kun on tilavuusvoima ja se kiihtyy vapaasti, minua kiihdyttää myös tilavuusvoima maan pinnalla mutta minä en pääse kiihtymään, eikä kuulla ole sitä hidastakaan massaa koska tilavuusvoima vaikuttaa kuun koko massaan, ei vain pintaan.
Pysäytetään kuun kiertoliike, nyt se putoaa nopeasti kiihtyen kohti maata ja maa vain laiskasti kiihtyy kohti kuuta, voima ei ole symmetrinen.

Itsehän toit keskusteluun korkeampaa matematiikkaa F=ma eli työntävä voima voisi olla symmetrinen. F työntää Maata kohden Kuuta mutta Maan massa on suuri, joten laiska ja sama F työntää Kuuta kohden Maata, Kuun massa on pieni joten nopea.

[Goswell]

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Kyllä se Kuu vaan tupsahtaisi Maahan, jos voimatasapainoa ei olisi, eli voima ja vastavoima eri suuret.
Sinä tunnut sekottavan gravitaation ja Newtonin III lain keskenään. Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi. Mietipä sitä, mitä se tarkoittaa Maan ja Kuun keskinäisessä kumppanuudessa?

Ihan totta joka sana tuossa loppupuolella, voimatasapaino toimii juuri noin kuten sanoit. Mutta miksi se toimii, minun massa tuottaa tuossa painon, koska gravitaatio koittaa kiihdyttää minua kaiken aikaa kohti maan keskipistettä mutta en kiihdy koska maan pinta estää sen, tilanne on sama kuin jos seisoisin g:llä kiihtyvässä raketissa mutta täysin erilainen syntytavaltaan.
Mutta se kuu kiihtyy vapaasti, maan pinta eikä mikään muukaan estä kuun kiihtyvyyttä kohti maata, kuu kiihtyy täysin vapaasti sen minkä maan gravitaatio sitä kiihdyttää, painavaa massaa ei kuulla tuolloin ole maan gravitaatiolle kuten minulla on seisoessani maan pinnalla koska kuuta kiihdyttävä voima kun on tilavuusvoima ja se kiihtyy vapaasti, minua kiihdyttää myös tilavuusvoima maan pinnalla mutta minä en pääse kiihtymään, eikä kuulla ole sitä hidastakaan massaa koska tilavuusvoima vaikuttaa kuun koko massaan, ei vain pintaan.
Pysäytetään kuun kiertoliike, nyt se putoaa nopeasti kiihtyen kohti maata ja maa vain laiskasti kiihtyy kohti kuuta, voima ei ole symmetrinen.

Itsehän toit keskusteluun korkeampaa matematiikkaa F=ma eli työntävä voima voisi olla symmetrinen. F työntää Maata kohden Kuuta mutta Maan massa on suuri, joten laiska ja sama F työntää Kuuta kohden Maata, Kuun massa on pieni joten nopea.

Pitää muistaa että gravitaatiolle massa ei merkitse mitään, siellä vaikuttettavalla puolella, höyhen ja vasara kiihtyy ihan samalla lailla, kuussa mm testattu oliko 1971.
Ainut merkitys massalla on millaisen gravitaatiokentän se massa tuottaa. Jos tuo gravitaation voima olisi symmetrinen, maa ja kuu kiihtyisi samalla lailla, sitä ne ei tee.

[Stalker]

Kyllä se Kuu vaan tupsahtaisi Maahan, jos voimatasapainoa ei olisi, eli voima ja vastavoima eri suuret.
Sinä tunnut sekottavan gravitaation ja Newtonin III lain keskenään. Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi. Mietipä sitä, mitä se tarkoittaa Maan ja Kuun keskinäisessä kumppanuudessa?

Ihan totta joka sana tuossa loppupuolella, voimatasapaino toimii juuri noin kuten sanoit. Mutta miksi se toimii, minun massa tuottaa tuossa painon, koska gravitaatio koittaa kiihdyttää minua kaiken aikaa kohti maan keskipistettä mutta en kiihdy koska maan pinta estää sen, tilanne on sama kuin jos seisoisin g:llä kiihtyvässä raketissa mutta täysin erilainen syntytavaltaan.
Mutta se kuu kiihtyy vapaasti, maan pinta eikä mikään muukaan estä kuun kiihtyvyyttä kohti maata, kuu kiihtyy täysin vapaasti sen minkä maan gravitaatio sitä kiihdyttää, painavaa massaa ei kuulla tuolloin ole maan gravitaatiolle kuten minulla on seisoessani maan pinnalla koska kuuta kiihdyttävä voima kun on tilavuusvoima ja se kiihtyy vapaasti, minua kiihdyttää myös tilavuusvoima maan pinnalla mutta minä en pääse kiihtymään, eikä kuulla ole sitä hidastakaan massaa koska tilavuusvoima vaikuttaa kuun koko massaan, ei vain pintaan.
Pysäytetään kuun kiertoliike, nyt se putoaa nopeasti kiihtyen kohti maata ja maa vain laiskasti kiihtyy kohti kuuta, voima ei ole symmetrinen.

Itsehän toit keskusteluun korkeampaa matematiikkaa F=ma eli työntävä voima voisi olla symmetrinen. F työntää Maata kohden Kuuta mutta Maan massa on suuri, joten laiska ja sama F työntää Kuuta kohden Maata, Kuun massa on pieni joten nopea.

Pitää muistaa että gravitaatiolle massa ei merkitse mitään, siellä vaikuttettavalla puolella, höyhen ja vasara kiihtyy ihan samalla lailla, kuussa mm testattu oliko 1971.
Ainut merkitys massalla on millaisen gravitaatiokentän se massa tuottaa. Jos tuo gravitaation voima olisi symmetrinen, maa ja kuu kiihtyisi samalla lailla, sitä ne ei tee.

Miksi sotket tähän gravitaation, minä puhuin työntävästä voimasta.

[Susa]

Joo, mutta puhuttiin vain kahden kappaleen systeemistä. Missä kohtaa tuo maa/kuu vaijeri katkaistaan, siitä riippuu mitä kuu tekisi.

Jos puhutaan maasta ja kuusta, niin ei silloin voi puhua kahden kappaleen systeemistä, koska kyseessä ei ole kahden kappaleen systeemi.
Tuossa ajatusleikissä kuu voisi lähteä kiertorataan nähden taaksepäin, mutta ei se oikeasti voi.

[Kontra]

Goswell

Miksi Maa ja Kuu vetävät toisiaan yhtä suurella voimalla, seuraa tästä yhtälöstä:

m2xg1 = m1xg2

jossa m2 = Kuun massa, g1 = Maan gravitaatio, m1 = Maan massa. g2 = Kuun gravitaatio

Niiden gravitaatiot eivät tietenkään vaikuta yhtä suurina toisiinsa, vaan ovat yhtä suuret lähempänä Kuuta.

Sanoin tuolla edellä väärin, kun sanoin, ettei sinun gravitaatiosi aiheuta yhtä suurta voimaa maahan, kuin maan gravitaatio sinuun. Kyllä se periaatteessa aiheuttaa ihan yhtä suuren voiman. Sen laskeminen vaan ei taida olla yhtä yhsinkertainen kuin Maan ja Kuun tapauksessa, kun Maa ei ole pisteämäinen massa.

[Heikki Rinnemaa]

"Maa ja kuu kiertää aurinkoa "lähes" samalla radalla aikamoista vauhtia (30m/s noin 110 000km/t). Kuun nopeus vaihtelee, siten että se menee radan ulkokautta maasta ohi ja sisäpuolella sen vauhti hidastuu ja maa menee vuoristaan ohi."

Näinhän se taitaa huristella vuorokausitasolla. Heilurirytmin vaihteluväli minimistä maksimiin on se noin 13-14vrk.
Hmm.. Onkohan kukaan tehnyt tietokoneella liikkuvaa voimavektorianimaatiota yhdistettynä liikkeeseen, siinähän matemaattinen malli vahvistuisi liikesuuntien osalta. Voisi selvitä tuo minimi-maksimi liikkeen aiheuttaja?

[ID10T]

Olen kyllä kuullut ja pätee se maa ja kuu systeemissäkin jos teoreettisesti sammutetaan molempien gravitaatio ja yhdistetään ne vaijerilla, molemmat pitää varmaan säkittää että massat pysyy vaijerin päissä, mutta tuo johtuu vain siitä että kuulla ja maalla on nyt pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys, nyt siellä on hidasmassailmiö kuun ja maan massassa ja massa kertaa kiihtyvyys antaa voiman ja vastavoiman lain mukaisen tuloksen koska kuu kiihtyy rajummin. Vaan gravitaatiolla tuo symmetria ei vain toimi. Aivan selvästi ei vain toimi.

Siellä todellakin vaikuttaa nyt se keskipakovoima, gravitaatiolla ei vaikuta koska se vaikuttaa jokaiseen hiukkaseen molempien massassa. Mikään ei vedä kumpaakaan ulospäin on ihan totta, mutta molemmat pyrkii jatkamaan tangentin suuntaan, vaijeri estää sen ja pakottaa ne kaarevalle radalle, nyt tilanne on sama kuin jos pyörität moukaria narun päässä ja aiheutat jatkuvan kiihtyvyyden kuulaan, F=ma, tai vedät kuulaa perässäsi jatkuvasti kiihdyttäen sitä ja aiheuttaen siihen jatkuvan kiihtyvyyden, F=ma.
Se ulospäin suuntautuva voima tulee kaartavasta massasta, sen kvanttirakenteesta, joka ikinen partikkeli massassa pitää nyt pakottaa kaartamaan säkin takaseinän toimesta, tapaus mitä ei gravitaatiolla tapahdu. Kun vaijeri katkaistaan, tangentin suuntaan jatkuu matka koska se mikä kaareutti katosi.

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi.

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

[Kontra]

Jos Maa vetäisi Kuuta suuremmalla voimalla kuin Kuu maata, Kuu tupsahtaisi maahan, koska se vetäisi maata pienemmällä voimalla, eikä olisi voimatasapainoa, kuten nyt on.
On sulla pahanlaatuinen kvantti-pintavoima-tilavuusvoima-hitausvoima-keskipakovoima-painavamassa-hidasmassa- lähteensuhteen-ym-syndrooma, jota et itse koe potavasi lainkaan, mutta kaikkia muita riivaat sillä jokaisessa fysiikkaa sivuavassa keskustelussa. Ketään muuta sellainen syndroomaa täällä ei onneksi piinaa.

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi.

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

Kyllä tämä yhtälö toimii maanpinnallakin. Eli Gossun gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman maan suhteen, kuin maan gravitaatio Gossun suhteen. (Sanoin väärin tuossa edellä, kun en muistanut tätä yhtälöä.)
m2xg1 = m1xg2

[Kontra]

Taivaankappaleiden sidosenergia eli potentiaali ja liike-energia.

Maa ja Kuu muodostavat sidotun systeemin. Sidotun systeemin energia on aina pienempi kuin osiensa summa. Jos ne haluttaisiin erilleen, pitää käyttää energiaa. Kaikki systeemit universumissa pyrkivät minimoimaan energiansa eli muodostamaan sidottuja tiloja.

Kun taivaankappaleet kiertävät toisiaan, niillä on valtava liike-energia ja potentiaalienergia.
Jos kappaleet halutaan siirtää toistensa gravitaation ulkopuolelle, tarvitaan energiaa, joka nostaa niiden lepomassaa yhtälön E = mc² mukaan. Kun kappaleet ovat hyvin kaukana toisistaan, eivätkä vaikuta toisiinsa, niiden potentiaalienergia = 0 , ja yhteismassa on suurin mahdollinen.
Jos kappaleet halutaan lähemmäs toisiaan tai kiinni toisiinsa, tarvitaan jarrutusenergiaa.
Kun kappaleet ovat toistensa vaikutuksen ulkopuolella ja lähenevät toisiaan, niiden massaa alkaa muuttua potentiaalienergiaksi ja liike-energiaksi yhtälön E = mc² mukaan. Kappaleiden yhteis-lepomassa vähenee niin, että potentiaali- ja liike-energiamassa (mp + mk) = E /c² . Kun nämä energiat ovat negatiivisia, systeemit pyrkivät minimoimaan energiansa, kuten edellä mainittu.

Kahden taivaankappaleen yhteinen massa niiden kiertäessään toisiaan on m

m = m0 – mp – mk
m0 = kappaleiden yhteismassa toistensa gravitaation ulkopuolella
mp = potentiaalienergian massa
mk = liike-energian (kineettisen energian) massa

Jos toisiaan kiertävät kappaleet siirrettäisiin pois toistensa gravitaation vaikutuksesta, niiden yhteismassa kasvaisi erottamiseen tarvittavaa energiaa vastaavalla massalla. (Jos kappaleet hyvin erimassaiset vain pienemmän kappaleen siirto luonnollisesti.)

Kahden taivaankappaleen yhteismassa niiden ollessa kiinni toisissaan on my

my = m0 – myp
m0 = kappaleiden yhteismassa toistensa gravitaation ulkopuolella
myp = potetiaalienergian massa

[Goswell]

Eihän se kuu maahan tupsahda kun sillä on suuri nopeus jolla se viilettää radallaan ja putoaa aina ohi maasta vaikka kiihtyy kohti maata rajummin, paljon rajummin kuin maa kohti kuuta.
Uskoo vaan nyt ihan kiltisti, gravitaatiolla ei ole voimatasapainoa missään systeemissä jos massat ei ole täysin samat, voiko gravitaatiosta käyttää edes sanaa voima kun kappaleet ovat painottomia gravitaatiolle eivätkä tuota sitä hidasta massaa gravitaation kutittelussa ollenkaan saati sitten painavaa massaa. F=ma, jos m on kerran käytännössä nolla gravitaatiolle niin liiketilan muuttamiseen tarvittava voimakin on aika pieni, eikös.
Eli tuo F=ma toimii vain sm-pintavoiman kanssa jossa hidasmassailmiö muodostuu kiihtyvyyden takia massasta. Esim jos kaksi eri massaista kimmoisaa palloa törmää, kevyempi kiihtyy rajummin kuin raskas ja näin voimatasapaino voi syntyä F=ma:n mukaisesti.

Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi.

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

Kyllä tämä yhtälö toimii maanpinnallakin. Eli Gossun gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman maan suhteen, kuin maan gravitaatio Gossun suhteen. (Sanoin väärin tuossa edellä, kun en muistanut tätä yhtälöä.)
m2xg1 = m1xg2

Tilanne kun seison maan pinnalla tai kun kuu kiertää maata on kaksi täysin eri asiaa, tuossa maan pinnalla minä painan maata yhtä paljon jalkapohjillani kuin maa painaa jalkapohjiani, kuun vapaana pudotessa kiertoradallaan tuo ei päde. Kuten sanoin, gravitaatiolle massa on merkityksetön, höyhen ja vasara kiihtyy samalla lailla, joten tuo sinun yhtälö menettää merkityksensä koska m ei merkitse mitään.

Tuokin on merkityksetöntä millaisen voiman kuun gravitaatio aiheuttaa maahan, massa on edelleen merkityksetön gravitaatiolle, ainut mikä merkitsee on se kiihtyvyys jonka gravitaatio tuottaa vaikutettavaan. Kuu kiihtyy rajusti verrattuna maan kiihtyvyyteen ja erilaisen kiihtyvyyden saa aikaan vain eri voimakkuuden omaava gravikenttä.

[Stalker]

Jos sinä seisot maan kamaralla, maan gravitaatio aiheuttaa 130 kp vetävän voiman jalkapohjiisi, ja sinä aiheutat 130 kp vastavoiman, mutta et suinkaan gravitaatiollasi.

Ei ihmiskeho tässä yhteydessä aiheuta merkittävässä määrin minkäänlaista vastavoimaa. Jos meillä on pohjaton kuilu maan keskipisteeseen, ei putoamisliikettä pysäytä mikään. Normaalisti maanpinta estää meitä putomasta maapallon ytimeen.

Kyllä tämä yhtälö toimii maanpinnallakin. Eli Gossun gravitaatio aiheuttaa yhtä suuren voiman maan suhteen, kuin maan gravitaatio Gossun suhteen. (Sanoin väärin tuossa edellä, kun en muistanut tätä yhtälöä.)
m2xg1 = m1xg2

Tilanne kun seison maan pinnalla tai kun kuu kiertää maata on kaksi täysin eri asiaa, tuossa maan pinnalla minä painan maata yhtä paljon jalkapohjillani kuin maa painaa jalkapohjiani, kuun vapaana pudotessa kiertoradallaan tuo ei päde. Kuten sanoin, gravitaatiolle massa on merkityksetön, höyhen ja vasara kiihtyy samalla lailla, joten tuo sinun yhtälö menettää merkityksensä koska m ei merkitse mitään.

Tuokin on merkityksetöntä millaisen voiman kuun gravitaatio aiheuttaa maahan, massa on edelleen merkityksetön gravitaatiolle, ainut mikä merkitsee on se kiihtyvyys jonka gravitaatio tuottaa vaikutettavaan. Kuu kiihtyy rajusti verrattuna maan kiihtyvyyteen ja erilaisen kiihtyvyyden saa aikaan vain eri voimakkuuden omaava gravikenttä.

Maan ympärille mahtuu enemmän eetteripyörteitä kuin Kuun, kuten kuvasta havaitset, tämä aiheuttaa Maan suuremman gravitaation.
Harmillisesti paperin reuna tuli vastaan niin että jätin Maahan kohdistuvan työntävän voiman pois.