Iän mukana heikentyvät urheilutulokset

[Brainwashed]

Kyllähän nuo käsivoimat iän myötä taantuvat. Ennen, kun pamahti seisomaan, sitä painoi sen alas leppoisasti yhdellä kädellä.

BDBD1FB8-DF10-4FEE-9221-87362CD52ABA.gif (96.79 KiB) Katsottu 370 kertaa

[Wisti]

Kyllähän nuo käsivoimat iän myötä taantuvat. Ennen, kun pamahti seisomaan, sitä painoi sen alas leppoisasti yhdellä kädellä.

BDBD1FB8-DF10-4FEE-9221-87362CD52ABA.gif

Tuossa videossa käsite ’himon riivaama’ tulee kouriintuntuvalla tavalla lihaksi.

[Neutroni]

Kuntoilun ja urheilun ero on usein sinä, onko numerolappu rinnassa vai ei.

Ei ole. Joilla (usein epäsosiaalisilla, jotka eivät halua mennä kilpailemaan, koska se on sosiaalinen tapahtuna) voi kuntoilu mennä överiksi ja alkaa lähennellä urheilutreeniä, mutta kyllä ainakin minun tuttavapiirissä hyvin harva on mitenkään vaikeasti määriteltävä välitapaus noiden ryhmien välillä.. Kuntoilua tehdään terveyden ylläpitämiseksi usein mukavuutta optimoiden ja vähän laistaen suorituskyvyn mittaamiseen liittyvistä tuloksista piittaamatta, kun taas urheilijoiden treeni tavoittelee parempia tuloksia tai kilpailumenestystä. Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

[Märkäruuti]

mutta kyllä ainakin minun tuttavapiirissä hyvin harva on mitenkään vaikeasti määriteltävä välitapaus noiden ryhmien välillä.

Omassa tuttavapiirissäni on useitakin, joiden kohdalla raja on häilyvä. Osa heistä on entisiä kilpaurheilijoita. Tuon numerolappumääritelmän kuulin yhdeltä himokuntoilijalta, jolla oli ampumahiihtotaustaa kansalliselta tasolta.

[Neutroni]

Omassa tuttavapiirissäni on useitakin, joiden kohdalla raja on häilyvä. Osa heistä on entisiä kilpaurheilijoita. Tuon numerolappumääritelmän kuulin yhdeltä himokuntoilijalta, jolla oli ampumahiihtotaustaa kansalliselta tasolta.

No en ihmettele, jos entisten kilpaurheilijoiden joukosta sellaisia löytyy. Mutta se on aika pieni osa kansalaisista noin yleisellä tasolla. Minun tuttavapiiriin ei satu kuulumaan montaa ja hekin ovat kilpailleet alle kolmekymppisenä jollain piirikuntatasolla. Muutama on käynyt juoksemassa massamaratoneja, joilla otetaan aika ja ovat muodollisesti kilpailuja, mutta ei kukaan ole pyrkinyt pääsemään edes top 10 prosenttiin.

[Tonttu]

Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

Ei se nyt ihan noin yksinkertaista ole. Kyllä esimerkiksi kestävyysurheilijat ovat yleensä terveempiä kuin tavalliset kuntoilijat. Siitäkin syystä, että kiinnittävät enemmän huomiota myös ruokavalioon ja osaavat harjoitella sopivasti kehittääkseen esimerkiksi hapenottokykynsä paremmaksi.

[Tonttu]

rasitusvammojen ja kulumien taas lajeissa, joissa liike on yksipuolista (esim pitkän matkan juoksu, maantiepyöräily)

Olen tuosta kyllä eri mieltä. Nivelet, luusto ja lihaksisto on suunniteltu kovaan käyttöön. Verenkierto paranee ja myös muu aineenvaihdunta tehostuu kun ihminen liikkuu riittävästi. Ei se nivelien voitelu ja rustopinnat pysy kunnossa jos niitä ei käytä. Nivelrikko on jossain määrin perinnöllinen sairaus, kuten minunkin suvussani, mutta väitän, että olen säästynyt polvileikkaukselta sen takia, että tuli aikanaan juostua juuri noita pitkiä matkoja.

[Märkäruuti]

Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

Taisi olla Tiede lehdessä viittaus tutkimukseen, jossa oli tutkittu 300 (?) ensimmäistä haamumailin juossutta.
He elivät keskimäärin 4,7 vuotta vanhemmiksi, kuin samaan aikaan syntyneet keskimäärin.

[Wisti]

Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

Taisi olla Tiede lehdessä viittaus tutkimukseen, jossa oli tutkittu 300 (?) ensimmäistä haamumailin juossutta.
He elivät keskimäärin 4,7 vuotta vanhemmiksi, kuin samaan aikaan syntyneet keskimäärin.

Tuntuu tämä 5 vuotta todella paljolta. Periaatteessa voisi olla niinkin, että ollakseen huippumaileri pitää syntyessään saada jotkut ikihonkakeenit ja päiviä riittää sitten. . .
En tietenkään väitä tuota tutkimusta vastaan, mutta jos sen tulos olisi ”sääntö”, luulisi olevan yleisesti tunnettu tosiasia, että kestävyysurheilijat eivät sitten kuole millään.

[Deedee]

Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

Taisi olla Tiede lehdessä viittaus tutkimukseen, jossa oli tutkittu 300 (?) ensimmäistä haamumailin juossutta.
He elivät keskimäärin 4,7 vuotta vanhemmiksi, kuin samaan aikaan syntyneet keskimäärin.

Paljon liikkuvilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti kuin vähän liikkuvilla, lukuisat tutkimukset kertovat.

Tuloksista voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että runsas liikunta pidentää elinikää.

Näin ei välttämättä kuitenkaan ole, kertoo tuore suomalainen kaksostutkimus. Sen mukaan aktiivinen vapaa-ajan liikunta suojaa kyllä hieman ennenaikaiselta kuolemalta, mutta vähemmän kuin aiemmin on raportoitu.

Ei voida myöskään sanoa, että mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä enemmän siitä olisi hyötyä. Biologiselta iältään vanhimpia olivat suomalaistutkimuksessa nimittäin kaikkein eniten ja kaikkein vähiten liikkuneet ihmiset.

”Liikunnan ja biologisen vanhenemisen yhteys on U-muotoinen. Eli niillä, jotka liikkuvat vähän eivätkä täytä liikuntasuositusta ja niillä, jotka liikkuvat tosi paljon, on kiihtynyttä vanhenemista”, kertoo apulaisprofessori Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.

Erityisesti paljon elimistöltään vanheni kuitenkin ryhmä, joka ei täytä liikuntasuosituksia.

Sillanpään johtamassa tutkimuksessa oli mukana 22 750 suomalaista kaksosta. He kaikki olivat syntyneet ennen vuotta 1958.

Heidän liikunnallista aktiivisuuttaan selvitettiin kyselylomakkeilla vuosina 1975, 1981 ja 1990. Kuolleisuustietoja seurattiin vuoteen 2020 saakka.

Osallistujat jaettiin vastausten perusteella neljään liikuntaryhmään: vähän liikkuviin, kohtalaisen aktiivisiin, aktiivisiin ja erittäin aktiivisiin.

Vain vähän liikkuvien ryhmä jäi alle Maailman terveysjärjestön WHO:n liikuntasuositusten.

Liikuntasuositukset täyttyivät, jos harrasti reipasta liikuntaa 150–300 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa 75–150 minuuttia viikossa. Reipasta liikuntaa on esimerkiksi uinti, jumppa tai sauvakävely, rasittavaa juoksu ja hiihto.

Erittäin aktiiviset kaksoset harrastivat rasittavaa liikuntaa keskimäärin tunnin päivässä.

WHO:n nykysuositukset sisältävät myös lihasvoimaharjoittelun kahdesti viikossa, mutta aiempina vuosikymmeninä tätä ei ole ollut mukana eikä sitä ole kysytty.

Yli tuhannelta kaksoselta oli lisäksi otettu verinäytteet. Heidän biologista vanhenemistaan selvitettiin niin sanottujen epigeneettisten kellojen avulla. Niillä havainnoidaan elimistön ikääntymistä dna:han kiinnittyvien metyyliryhmien perusteella.

Kyselyissä kartoitettiin myös koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja sitä, oliko kaksosilla sydän- ja verisuonitauteja.

Kun kolmea aktiiviliikkujien ryhmää verrattiin alle suositusten mukaan liikkuviin, ennenaikaisen kuoleman riski oli aktiiviliikkujilla enimmillään seitsemän prosenttia pienempi.

Suuret liikuntamäärät eivät tuoneet lisäetua enää sen jälkeen, kun suositukset oli täytetty.

”Se viittaa siihen, että niin rasittava liikunta, joka alkaa tavallaan jo kuluttaa elimistöä, ei ole terveydelle edullista. Raskaaseen urheiluun tiedetään liittyvän äkkikuolemia”, Sillanpää sanoo.

Asiasta on saatu näyttöä muissakin tutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin kuolleisuutta 30 vuoden aikajaksolla. Tämä mahdollisti kuolleisuuden tarkastelun sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kun ryhmä katsoi fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden yhteyttä lyhyellä aikavälillä, he pääsivät samankaltaisiin tuloksiin kuin aiemmat tutkimukset. Tosin tuolloinkin aktiivinen liikunta näytti suojaavan ennenaikaiselta kuolemalta jonkin verran vähemmän.

Kun liikuntatottumusten ja kuolleisuuden yhteyttä tarkasteltiin pitkällä aikavälillä, yhteys oli huomattavasti heikompi.

Tähän voivat vaikuttaa monet tekijät.

On luonnollista, että kun ihminen on lähempänä kuolemaa, hänen liikuntansa vähenee, Sillanpää sanoo. Tällöin liikunnan ja eliniän pituuden välinen yhteys voikin johtua siitä, että ihminen on jo vanha ja lähellä kuolemaa eikä siksi harrasta liikuntaa.

”Silloin se yhteys voikin olla toiseen suuntaan, eikä niin, että aina liikunta itsessään lisäisi elinvuosia.”

Lisäksi Sillanpää kollegoineen on jo aiemmin osoittanut, että merkitystä on myös perimällä.

”Ihmiset perivät hyvän fyysisen kunnon, minkä seurauksena he ovat myös aktiivisia. Tämä ominaisuus linkittyy perimän tasolla myös pitkäikäisyyteen”, Sillanpää sanoo.

Elintavatkin kasautuvat. Sillanpää ja hänen kollegansa havaitsivat, että paljon liikuntaa harrastaneet ihmiset eivät yleensä tupakoi ja heillä on muutenkin terveellisemmät elintavat.

Ja ne aktiiviliikkujat, jotka tupakoivat, tupakoivat määrällisesti vähemmän kuin vähän liikkuvat. Tämäkin saattaa vaikuttaa havaittuihin korrelaatioihin.

Niin sanottuja sekoittavia tekijöitä voi siis olla monia.

Vaikka suomalaisryhmä ei saanut juuri näyttöä siitä, että liikunta lisäisi elinikää, he eivät väitä, ettei liikunnasta olisi hyötyä terveydelle.

”Emeritusprofessori Urho Kujala on sanonut, että liikunta ei ehkä tuo lisää vuosia elämään, mutta se tuo lisää elämää vuosiin. Se on ainakin varmaa, että liikunta tuo parempaa toimintakykyä”, Sillanpää sanoo.

Pitkään eläminen ei ole hänen mielestään itsessään tavoite vaan toimintakykyiset vuodet. Parempi fyysinen kunto tekee elämästä miellyttävämpää ja kevyempää.

Vapaa-ajan liikunta voi sitä paitsi olla nuorille sukupolville aiempia tärkeämpää, kun elämäntapamme on yleisesti ottaen muuttunut vähemmän liikkuvaksi ja istumista on paljon.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010978565.html

Tutkimuksia on erilaisia

[Wisti]

Katselin tuossa 10000 m SE-miehiä. Näyttäisi, että he ovat eläneet keskimääräistä vanhemmiksi.

[Damokles]

Ero siinä olinko 50-vuotias ja nyt 57-vuotias on järkyttävä. 50-vuotiaana vielä thai nyrkkeilyn peruskurssi ja nyt kilometriä pidemmät matkat saa taittaa kävelysauvojen kanssa. Varjonyrkkeilyssä huomaa että on varjo entisestä kunnostaan ja nopeudestaan. Puntti? Penkki siinä 70-80 kiloa. Olkapäiden varaan ylös ehkä 40-50 kiloa. Kyykky ehkä 50 kiloa jos uskaltaa keinonivelien kanssa. Prässi voisi olla nasta laite kun ei vetä polvia ihan vatsaan saakka.

[Brainwashed]

rasitusvammojen ja kulumien taas lajeissa, joissa liike on yksipuolista (esim pitkän matkan juoksu, maantiepyöräily)

Olen tuosta kyllä eri mieltä. Nivelet, luusto ja lihaksisto on suunniteltu kovaan käyttöön. Verenkierto paranee ja myös muu aineenvaihdunta tehostuu kun ihminen liikkuu riittävästi. Ei se nivelien voitelu ja rustopinnat pysy kunnossa jos niitä ei käytä. Nivelrikko on jossain määrin perinnöllinen sairaus, kuten minunkin suvussani, mutta väitän, että olen säästynyt polvileikkaukselta sen takia, että tuli aikanaan juostua juuri noita pitkiä matkoja.

Liikunta on terveellistä kohtuullisesti soveltamalla, mutta ”kova käyttö” kuluttaa kyllä myös kehoa siinä missä kova ajo autoa tms mekaanista laitteistoa.
Evoluutionaarisesti, ilman viimeisten parinsadan vuoden aikana kehittynyttä lääketiedettämme olisi ihmisen elinajanodote puolet nykyisestä, joka tarkoittaa että nykyihminen tarvitsee kroppaansa tuplasti pidemmän ajan entiseen verrattuna, ja ihmeellisen hyvin se toimii, mutta biologinen kello on silti armoton tikittäessään sydämenlyönti kerrallaan, eli jos tarkoituksena on pysyä mahdollisimman hyvässä kunnossa 40-80 iän välisenä aikana, niin kroppaa kannataa kuluttaa harkiten myös 0-40 välisen iän aikana, eli aivan kuten ei tee hyvää seisottaa autoa vuositolkulla takapihalla pressun alla, niin ei ole ihmisen kunnon kannalta hyvä löhöä sohvalla, ja sama pätee jos autolla ajaa autobahnilla päivittäin taikka juoksee maratonin päivässä, niin koneen hajoaminen auton osalta ja ennenaikaiset monttubileet tiedossa hölkkähullulle.

[Damokles]

Ehkä aiheeseen sopiva. Paukun ja venyn minäkin mutta en loista (Missään).

[Tuulispää]

Kuntoilu on terveydelle hyväksi, urheilu tai siihen liittyvät treenit eivät yleensä ole.

Taisi olla Tiede lehdessä viittaus tutkimukseen, jossa oli tutkittu 300 (?) ensimmäistä haamumailin juossutta.
He elivät keskimäärin 4,7 vuotta vanhemmiksi, kuin samaan aikaan syntyneet keskimäärin.

Paljon liikkuvilla ihmisillä on pienempi todennäköisyys kuolla ennenaikaisesti kuin vähän liikkuvilla, lukuisat tutkimukset kertovat.

Tuloksista voisi helposti tehdä johtopäätöksen, että runsas liikunta pidentää elinikää.

Näin ei välttämättä kuitenkaan ole, kertoo tuore suomalainen kaksostutkimus. Sen mukaan aktiivinen vapaa-ajan liikunta suojaa kyllä hieman ennenaikaiselta kuolemalta, mutta vähemmän kuin aiemmin on raportoitu.

Ei voida myöskään sanoa, että mitä enemmän ihminen liikkuu, sitä enemmän siitä olisi hyötyä. Biologiselta iältään vanhimpia olivat suomalaistutkimuksessa nimittäin kaikkein eniten ja kaikkein vähiten liikkuneet ihmiset.

”Liikunnan ja biologisen vanhenemisen yhteys on U-muotoinen. Eli niillä, jotka liikkuvat vähän eivätkä täytä liikuntasuositusta ja niillä, jotka liikkuvat tosi paljon, on kiihtynyttä vanhenemista”, kertoo apulaisprofessori Elina Sillanpää Jyväskylän yliopistosta.

Erityisesti paljon elimistöltään vanheni kuitenkin ryhmä, joka ei täytä liikuntasuosituksia.

Sillanpään johtamassa tutkimuksessa oli mukana 22 750 suomalaista kaksosta. He kaikki olivat syntyneet ennen vuotta 1958.

Heidän liikunnallista aktiivisuuttaan selvitettiin kyselylomakkeilla vuosina 1975, 1981 ja 1990. Kuolleisuustietoja seurattiin vuoteen 2020 saakka.

Osallistujat jaettiin vastausten perusteella neljään liikuntaryhmään: vähän liikkuviin, kohtalaisen aktiivisiin, aktiivisiin ja erittäin aktiivisiin.

Vain vähän liikkuvien ryhmä jäi alle Maailman terveysjärjestön WHO:n liikuntasuositusten.

Liikuntasuositukset täyttyivät, jos harrasti reipasta liikuntaa 150–300 minuuttia viikossa tai rasittavaa liikuntaa 75–150 minuuttia viikossa. Reipasta liikuntaa on esimerkiksi uinti, jumppa tai sauvakävely, rasittavaa juoksu ja hiihto.

Erittäin aktiiviset kaksoset harrastivat rasittavaa liikuntaa keskimäärin tunnin päivässä.

WHO:n nykysuositukset sisältävät myös lihasvoimaharjoittelun kahdesti viikossa, mutta aiempina vuosikymmeninä tätä ei ole ollut mukana eikä sitä ole kysytty.

Yli tuhannelta kaksoselta oli lisäksi otettu verinäytteet. Heidän biologista vanhenemistaan selvitettiin niin sanottujen epigeneettisten kellojen avulla. Niillä havainnoidaan elimistön ikääntymistä dna:han kiinnittyvien metyyliryhmien perusteella.

Kyselyissä kartoitettiin myös koulutusta, painoindeksiä, tupakointia, alkoholinkäyttöä ja sitä, oliko kaksosilla sydän- ja verisuonitauteja.

Kun kolmea aktiiviliikkujien ryhmää verrattiin alle suositusten mukaan liikkuviin, ennenaikaisen kuoleman riski oli aktiiviliikkujilla enimmillään seitsemän prosenttia pienempi.

Suuret liikuntamäärät eivät tuoneet lisäetua enää sen jälkeen, kun suositukset oli täytetty.

”Se viittaa siihen, että niin rasittava liikunta, joka alkaa tavallaan jo kuluttaa elimistöä, ei ole terveydelle edullista. Raskaaseen urheiluun tiedetään liittyvän äkkikuolemia”, Sillanpää sanoo.

Asiasta on saatu näyttöä muissakin tutkimuksissa.

Tutkimuksessa seurattiin kuolleisuutta 30 vuoden aikajaksolla. Tämä mahdollisti kuolleisuuden tarkastelun sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Kun ryhmä katsoi fyysisen aktiivisuuden ja kuolleisuuden yhteyttä lyhyellä aikavälillä, he pääsivät samankaltaisiin tuloksiin kuin aiemmat tutkimukset. Tosin tuolloinkin aktiivinen liikunta näytti suojaavan ennenaikaiselta kuolemalta jonkin verran vähemmän.

Kun liikuntatottumusten ja kuolleisuuden yhteyttä tarkasteltiin pitkällä aikavälillä, yhteys oli huomattavasti heikompi.

Tähän voivat vaikuttaa monet tekijät.

On luonnollista, että kun ihminen on lähempänä kuolemaa, hänen liikuntansa vähenee, Sillanpää sanoo. Tällöin liikunnan ja eliniän pituuden välinen yhteys voikin johtua siitä, että ihminen on jo vanha ja lähellä kuolemaa eikä siksi harrasta liikuntaa.

”Silloin se yhteys voikin olla toiseen suuntaan, eikä niin, että aina liikunta itsessään lisäisi elinvuosia.”

Lisäksi Sillanpää kollegoineen on jo aiemmin osoittanut, että merkitystä on myös perimällä.

”Ihmiset perivät hyvän fyysisen kunnon, minkä seurauksena he ovat myös aktiivisia. Tämä ominaisuus linkittyy perimän tasolla myös pitkäikäisyyteen”, Sillanpää sanoo.

Elintavatkin kasautuvat. Sillanpää ja hänen kollegansa havaitsivat, että paljon liikuntaa harrastaneet ihmiset eivät yleensä tupakoi ja heillä on muutenkin terveellisemmät elintavat.

Ja ne aktiiviliikkujat, jotka tupakoivat, tupakoivat määrällisesti vähemmän kuin vähän liikkuvat. Tämäkin saattaa vaikuttaa havaittuihin korrelaatioihin.

Niin sanottuja sekoittavia tekijöitä voi siis olla monia.

Vaikka suomalaisryhmä ei saanut juuri näyttöä siitä, että liikunta lisäisi elinikää, he eivät väitä, ettei liikunnasta olisi hyötyä terveydelle.

”Emeritusprofessori Urho Kujala on sanonut, että liikunta ei ehkä tuo lisää vuosia elämään, mutta se tuo lisää elämää vuosiin. Se on ainakin varmaa, että liikunta tuo parempaa toimintakykyä”, Sillanpää sanoo.

Pitkään eläminen ei ole hänen mielestään itsessään tavoite vaan toimintakykyiset vuodet. Parempi fyysinen kunto tekee elämästä miellyttävämpää ja kevyempää.

Vapaa-ajan liikunta voi sitä paitsi olla nuorille sukupolville aiempia tärkeämpää, kun elämäntapamme on yleisesti ottaen muuttunut vähemmän liikkuvaksi ja istumista on paljon.

https://www.hs.fi/tiede/art-2000010978565.html

Tutkimuksia on erilaisia

Rokkareita harvoin näkee teryleeneissä.



https://en.wikipedia.org/wiki/Ian_Dury

Duryllä tosin kärsitty polio aiheutti ongelmia.