SDP paljastaa mitä se tekee, jos nousee valtaan

[anarkistialkuasukas]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi Ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin Suomalainen yhteiskunta.

Oiskohan osansa sillä normaalilla suomalaisella mentaliteetilla ettei tykätä kehuskella rahoillaan ja olisikohan yksi syy siihen historiamme Ruotsin alusmaana? Kukaan ei usko että kansakunnan mentaliteetia tässä asiassa voisi korjata suuntaan tai toiseen veropolitiikalla.

[KultaKikkare]

Tässä yksi ruotsalainen kapitalistijulkkis.

[KultaKikkare]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi Ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin Suomalainen yhteiskunta.

Oiskohan osansa sillä normaalilla suomalaisella mentaliteetilla ettei tykätä kehuskella rahoillaan ja olisikohan yksi syy siihen historiamme Ruotsin alusmaana? Kukaan ei usko että kansakunnan mentaliteetia tässä asiassa voisi korjata suuntaan tai toiseen veropolitiikalla.

Kyllä sitä voi korjata julkisella retoriikalla ja myös veropolitiikalla on osansa, mut ensin mainittu on tärkeämpi. Ruotsissa nimenomaan paikalliset demarit tulivat aikoinaan varsin fiksuun päätelmään, me emme pärjää ilman kapitalisteja, ei ole kakkua mitä jakaa. Sen seurauksena tekivät monia hyviä uudistuksia.

[anarkistialkuasukas]

Tässä yksi ruotsalainen kapitalistijulkkis.

Ammattipaskanjauhaja joka on onnekkaasti kirjoittanut menestyneen kirjan.

[Stadin öljylanne]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt (lukumääräisesti vähintään puolet) ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan. Jos itsecolisin sijoittaja pitäisin pääni kiinni ettei minua luultaisi yhtä kylähulluksi kuin verkostomarkkinapöhinässään edelleen orgasminsa nauttivaa Nallea.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

[KultaKikkare]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

[Stadin öljylanne]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden ja toiminnassa vaurastumisen välille syy-seuraussuhteen.

[KultaKikkare]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden olevan toiminnassa vaurastumisen keskeisin edellytys.

Toi nyt on niin itsestäänselvää että sillä ei noobeleita valitettavasti heru.

Tietty osa yrityksistä onnistuu isosti. Mitä enemmän yritystä ihmisillä on, sitä enemmän onnistumisia tulee. Mitä positiivisemmassa valossa yrittäminen ja onnistuminen nähdään, sitä enemmän yhteiskunta näitä tuottaa.

[Stadin öljylanne]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden olevan toiminnassa vaurastumisen keskeisin edellytys.

Toi nyt on niin itsestäänselvää että sillä ei noobeleita valitettavasti heru.

Empiria on itsestäänselvyyksiäsi vastaan. Sijoittamista mallinnetaan mm satunnaismatriisiteorialla sen vuoksi että markkinat ovat niin satunnaisia ettei niitä erota luonnossa esiintyvästä satunnaisuudesta muu kuin enseble ts. lievä bias jakaumassa. Yksittäisiet kurssit ovat käytännössä satunnaisia mutta isona ryhmänä ne noudattavat tiettyä jakaumaa. Jos haluaa tuolla jakaumalla menestyä pitää olla pääomaa sen verran että voi sijoittaa riittävän moneen kohteeseen ehkä riittävästi yli 50 kaikista tarjola olevista linstrumenteista. Jos ei ole pääomaa on touhu kohdalladi täysin satunnaista. Kärsit tuosta samasta infantiilin uskosta kuin ID10T kuvittelet, että homma tosiaan on omista intentioista ja itseensä luottamisesta kiinni sen sijaan että homma toimisi kuten satunnaismatriisiteoria ennustaa.

[KultaKikkare]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden olevan toiminnassa vaurastumisen keskeisin edellytys.

Toi nyt on niin itsestäänselvää että sillä ei noobeleita valitettavasti heru.

Empiria on itsestäänselvyyksiäsi vastaan. Sijoittamista mallinnetaan mm satunnaismatriisiteorialla sen vuoksi että markkinat ovat niin satunnaisia ettei niitä erota luonnossa esiintyvästä satunnaisuudesta muu kuin enseble ts. lievä bias jakaumassa. Yksittäisiet kurssit ovat käytännössä satunnaisia mutta isona ryhmänä ne noudattavat tiettyä jakaumaa. Jos haluaa tuolla jakaumalla menestyä pitäämolla pääomaa sen verran että voi sijoittaa riittävän moneen kohteeseen. Jos ei ole pääomaa on touhu kohdalladi täysin satunnaista. Kärsit tuosta samasta infantiilin uskosta kuin ID10T kuvittelet, että homma tosiaan on omista intentioista ja itseensä luottamisesta kiinni sen sijaan että homma toimisi kuten satunnaismatriisiteoria ennustaa.

Älä selitä. Mä en puhunut sijoittamisesta mitään, vaan yritysten perustamisesta.

[KultaKikkare]

Tiivistettynä: Suomi on täynnä kateellisia kyynaamoja. Syytän tästä vasemmistopuolueiden retoriikkaa, mitä isot edellä sitä pienet perässä.

Mut nyt päästään konkurssin kautta uuteen nousuun. Katsotaan miten käy.

[Stadin öljylanne]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Ai on vai? Niinkuin ketkä?

Ei maininnut nimiä, mutta profiiliin hyvin sopivia nyt on esim:
Christer Gardell, Sven Hagströmer, Wallenbergit (Jacob, Marcus, Peter), Cristina Stenbeck, Daniel Ek, Niklas Zennström, Sebastian Siemiatkowski, Johan Norberg, ...

Ruotsi on veropolitiikalla ja asenneilmapiirillä luonut ympäristön, jossa menestyneillä kapitalisteilla on lupa olla näkyvästi kapitalisteja, hyviä tyyppejä, jotka luovat hyvinvointia.

Suomessa menestyneet liikemiehet pysyttelevät matalammalla profiililla ja rikkauteen suhtaudutaan julkisessa keskustelussa huomattavasti varauksellisemmin, ja siitä saa helpommin pahiksen leiman kuin hyvinvointia luovan hyviksen. Täällä kiinnitetään huomiota enemmän negatiivisiin asioihin, ei positiivisiin.

Usko tai älä, toi voi olla hyvin merkittävä tekijä siinä, miksi ruotsalainen yhteiskunta synnyttää enemmän menestyjiä ja menestyneitä yrityksiä kuin suomalainen yhteiskunta.

Puhut osakesijoittamisesta kuin se olisi determinististä liiketoimintaa, joka on voittopuoleisesti kannattavaa ja tuottavaa, jotta olisi aihetta leijumiseen. Suomessa on puolet Ruotsin väkiluvusta ja eiköhän meiltäkin löydy omat julkisuustyrkyt lukumääräisestinpuolet ruotsin imbesilleistä, jotka tunnetaan talousneuvomisesta someinfluensserin roolissaan.

Suhtaudut empiirisesti osoitettuun uhkapelaamiseen sijoitamiseen yhtä huoletta kuin Nalle ja kaikki muut 2000-luvun vaihteen verkostomarkkinointi-startup-"yrittäjät", jotka aidosti uskoivat ja sinä ja nalle ja seitsemän älyllisesti yhtä hidasta Ruotsalaista, että uhkapelissä menestyminen on vain omasta positiivisesta asenteesta ja ahkeruudesta kiinni — fake it until you make it.

Kyse on kansalaisten asenteesta, toinen asenne ruokkii enemmän menestystarinoita, toinen asenne taas johtaa helpommin yhteiskunnan stagnaatioon.

Vedät tällaisia noobelin arvoisia syy seuraussuhteita yhtä huoletta kuin verkostomarkkinoija vetää oman oikean asenteen ja ahkeruuden olevan toiminnassa vaurastumisen keskeisin edellytys.

Toi nyt on niin itsestäänselvää että sillä ei noobeleita valitettavasti heru.

Empiria on itsestäänselvyyksiäsi vastaan. Sijoittamista mallinnetaan mm satunnaismatriisiteorialla sen vuoksi että markkinat ovat niin satunnaisia ettei niitä erota luonnossa esiintyvästä satunnaisuudesta muu kuin enseble ts. lievä bias jakaumassa. Yksittäisiet kurssit ovat käytännössä satunnaisia mutta isona ryhmänä ne noudattavat tiettyä jakaumaa. Jos haluaa tuolla jakaumalla menestyä pitäämolla pääomaa sen verran että voi sijoittaa riittävän moneen kohteeseen. Jos ei ole pääomaa on touhu kohdalladi täysin satunnaista. Kärsit tuosta samasta infantiilin uskosta kuin ID10T kuvittelet, että homma tosiaan on omista intentioista ja itseensä luottamisesta kiinni sen sijaan että homma toimisi kuten satunnaismatriisiteoria ennustaa.

Älä selitä. Mä en puhunut sijoittamisesta mitään, vaan yritysten perustamisesta.

Tjaa itse tulkitsin että pointisi olisi kuten Nallella että taloudellisen menestymisen markkinointi realisoituu taloudelliseksi menestymiseksi kun kerran on muutama ruotsalainen anekdootti ja riittävästi numerolukitaidottomuutta, jotta ei näe norsua olohuoneessa eli, ettei anekdootit ole edustava otanta tilastolisista trendeistä kuten taloudellisen menestymisen todennäköisyydestä. Mutta jos tulkitsin väärin niin anteeksi täysin tarpeeton jankkaamiseni.

[Al Bundy]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Uusruotsalaisessa paskanjauhaja Björni Wahlroosissa ei ole mitään muuta hyvää kuin että se on jo aika vanha mies ja kuolee kohta pois. Mitä nopeammin sen parempi.

Sinänsä Wahlroos edusti ja edustaa tyypillistä suomalaista "hyväveli" verkoston jäsentä. Samat vanhat heput istuu liian monessa hallituksessa, johtokunnassa ja valtuustossa taputtaen toisiaan olalle ja etuisuuksia jakaen. Käsi käden pesee.

[KultaKikkare]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Uusruotsalaisessa paskanjauhaja Björni Wahlroosissa ei ole mitään muuta hyvää kuin että se on jo aika vanha mies ja kuolee kohta pois. Mitä nopeammin sen parempi.

Sinänsä Wahlroos edusti ja edustaa tyypillistä suomalaista "hyväveli" verkoston jäsentä. Samat vanhat heput istuu liian monessa hallituksessa, johtokunnassa ja valtuustossa taputtaen toisiaan olalle ja etuisuuksia jakaen. Käsi käden pesee.

Sinäkin edustat tässä hyvin sitä huonoa asenneilmapiiriä mikä maassa vallitsee. Mutta se johtuu vain siitä että olet poliittisen retoriikan aivopesemä, et sä sille mitään itse voi, se on päättäjien vastuulla korjata retoriikkaansa.

Keneltä kuulit ensimmäisen kerran näistä "hyväveli" verkostoista ja heidän toimistaan?

[Al Bundy]

Nalle toi yle aamun haastattelussa esiin mielenkiintoisen yksityiskohdan. Ruotsissa on paljon kapitalistisia julkkiksia, jotka siis tuovat julkisesti esiin kapitalistisia arvoja positiviisessa mielessä. Suomessa tällaisia ei juuri ole.

Uusruotsalaisessa paskanjauhaja Björni Wahlroosissa ei ole mitään muuta hyvää kuin että se on jo aika vanha mies ja kuolee kohta pois. Mitä nopeammin sen parempi.

Sinänsä Wahlroos edusti ja edustaa tyypillistä suomalaista "hyväveli" verkoston jäsentä. Samat vanhat heput istuu liian monessa hallituksessa, johtokunnassa ja valtuustossa taputtaen toisiaan olalle ja etuisuuksia jakaen. Käsi käden pesee.

Sinäkin edustat tässä hyvin sitä huonoa asenneilmapiiriä mikä maassa vallitsee. Mutta se johtuu vain siitä että olet poliittisen retoriikan aivopesemä, et sä sille mitään itse voi, se on päättäjien vastuulla korjata retoriikkaansa.

Ei minulla ole mitään yrittäjiä vastaan päinvastoin. Sukulaisissakin on useita yrittäjiä ja pari aika menestynyttäkin. Mutta jos tuo uusruotsalainen kokovartalokyrpä edustaa tyypillistä suomalaista yrittäjää niin ei ihme jos asenne on nihkeä. Kyllä Suomen yrittäjät ja menestyjät ansaitsevat Wahlroossia paremman mannekiinin.