Tonttu kirjoitti: ↑24 Maalis 2025, 17:15
Miksi tuon siiven pitää olla kevyt? Ethän sinä mitään lennokkia rakenna.
Eihän se kevyt olekkaan.
Tuossahan kehuit miten vähän materiaalit painaa.
Ei vaan kuinka vit*sti ne painaa.
Onko sillä painolla mitään väliä?
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Ei sillä materiaalilla ole kuitenkaan merkitystä.....
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Vaikuttaa siltä, että tuulis ei itsekään tiedä mitä tekee.
Eipä tietenkään...mutta jos on ollut Nokialla töissä ja henkisesti sairas on valmis saamaan kaikki maan rahoituksen mun idealla.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Maalis 2025, 17:15
Miksi tuon siiven pitää olla kevyt? Ethän sinä mitään lennokkia rakenna.
Eihän se kevyt olekkaan.
Tuossahan kehuit miten vähän materiaalit painaa.
Ei vaan kuinka vit*sti ne painaa.
Onko sillä painolla mitään väliä?
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Kaivappa esille se Re-luvun laskentakaava, ja yritä etsiä siitä mihin kohtaan sijoittaisit virtauskappaleen materiaalin, voin kertoa ettei sitä löydy...
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Lentääkö se sinun tuulimyllysi?
Tavallaan...se reagoi aerodynaamisesti ilmavirrassa...nostovoimalla on merkitystä. Aerodynamiikan lait ja Bernoullin laki ( yhtälö ) on täysin buukattuna tässä.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Maalis 2025, 17:23
Tuossahan kehuit miten vähän materiaalit painaa.
Ei vaan kuinka vit*sti ne painaa.
Onko sillä painolla mitään väliä?
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Lentääkö se sinun tuulimyllysi?
Tavallaan...se reagoi aerodynaamisesti ilmavirrassa...nostovoimalla on merkitystä. Aerodynamiikan lait ja Bernoullin laki ( yhtälö ) on täysin buukattuna tässä.
Miten tuo siiven paino vaikuttaa nostovoimaan etenkin kun siipi on pystyssä
Tonttu kirjoitti: ↑25 Maalis 2025, 10:23
Miten tuo siiven paino vaikuttaa nostovoimaan etenkin kun siipi on pystyssä
Massan hitaus?
Miten massan hitaus vaikuttaa siiven nostovoimaan? Tokihan se painavampi systeemi lähtee hitaammin pyörimään, mutta vastaavasti paino tasaa sitä pyörimistä eli toimii vauhtipyörän tavoin vähentäen tuulen ja siipien kääntymisen aiheuttamaa tärinää, jos systeemi on muuten tasapainossa.
Mutu tuntumalla siipien tulee olla kevyitä mutta muissa rakenteissa ja generaattorissa oleva massa vain tasoittaa pyörimistä. Ja siten vähentää värinöitä.
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Lentääkö se sinun tuulimyllysi?
Tavallaan...se reagoi aerodynaamisesti ilmavirrassa...nostovoimalla on merkitystä. Aerodynamiikan lait ja Bernoullin laki ( yhtälö ) on täysin buukattuna tässä.
Miten tuo siiven paino vaikuttaa nostovoimaan etenkin kun siipi on pystyssä
Massaaahan siinä liikutellaan....ja kineettistä energiaa.
Tonttu kirjoitti: ↑24 Maalis 2025, 17:32
Onko sillä painolla mitään väliä?
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Lentääkö se sinun tuulimyllysi?
Tavallaan...se reagoi aerodynaamisesti ilmavirrassa...nostovoimalla on merkitystä. Aerodynamiikan lait ja Bernoullin laki ( yhtälö ) on täysin buukattuna tässä.
Miten tuo siiven paino vaikuttaa nostovoimaan etenkin kun siipi on pystyssä
Massaaahan siinä liikutellaan....ja kineettistä energiaa.
Et vastannut kysymykseen. Miten siiven paino vaikuttaa nostovoimaan?
Kerrotko tuulis missä kohdin esimerkiksi tuossa https://fi.wikipedia.org/wiki/Nostovoima sanotaan, että siiven paino vaikuttaisi nostovoimaan?
Siellä lukee:
"Yksinkertaistettuna nostovoima syntyy paine-eroista, kun siiven yläpinnalle muodostuu alipaine ja siiven alapinnalle ylipaine. Siiven yläpinnalla oleva alipaine muodostaa yleensä merkittävimmän osan koko nostovoimasta. Paine ei ole tasainen siiven pinnalla, vaan se on suurimmillaan siiven etureunassa ja pienenee siirryttäessä takareunaa kohti. Nostovoiman suuruus on painejakauma kerrottuna siiven tehollisella pinta-alalla eli F = p A {\displaystyle F=p\,A}. "
Ja:
"Nostovoiman suuruuteen vaikuttavia seikkoja ovat ilmavirran nopeus (ilma-aluksen tai potkurin lavan nopeus), ilman tiheys (lämpötila ja staattinen paine), siipipinta-ala, siiven ja ilmavirran välinen kohtauskulma, lentoasu ja siiven puhtaus (lika, jää ja vesi). "
On sillä jonkun väliä...siipi kääntää kampea joka tuottaa sähköä genen kautta...mitä enemmän siiven kääntämiseen menee energiaa sitä heikommin se vääntää kampea...se pitää olla luja mutta ei raskas...sopiva.
Olet joskus kertonut että tuotantomalli tehdään teräksestä. Eikö siinä siiven painolla olekaan enää merkitystä?
Teräksisessä on eri re-alue...lennokithan tehdään yleensä balsasta ja styrsasta.
Siiven materiaalilla ei ole mitään vaikutusta Re-lukuun
Hölmö...hölmöläisten kunigas ...
Pienellä Re-luvulla koneet eivät voi olla teräksestä tehtyjä..koetappa tehdä vaikka sisätiloissa lennätettäväksi tarkoitettu kumimoottorilennokki teräksestä.
Onnea vaan yritykseen.
Lentääkö se sinun tuulimyllysi?
Tavallaan...se reagoi aerodynaamisesti ilmavirrassa...nostovoimalla on merkitystä. Aerodynamiikan lait ja Bernoullin laki ( yhtälö ) on täysin buukattuna tässä.
Miten tuo siiven paino vaikuttaa nostovoimaan etenkin kun siipi on pystyssä
Massaaahan siinä liikutellaan....ja kineettistä energiaa.
Et vastannut kysymykseen. Miten siiven paino vaikuttaa nostovoimaan?
Malliesimerkki...siipi painaa miljoona tonnia...tuulen tuottama nostovoima ei riiitä ohittamaan kitkaa...laite ei liiku...onko vatipäällä edelleen kysymyksiä ?
Tonttu kirjoitti: ↑25 Maalis 2025, 11:20
Miten massan hitaus vaikuttaa siiven nostovoimaan?
Siten että painava siipi ei arkkitehdin vibraattorissa reagoi nopeasti tuulen suunnan muuttumiseen pyöriessään.
Jos noin on niin silloin tuuliksen haaveet isommasta teräksisestä myllystä voi haudata.
Ei vaan ohut 0,5 mm teräsplootu ei ole enää painavaa suhteessa laitteen dimensioihin.
Mulla on nyt 1,5 mm paksua vaneria pinta se painaa 1 kilon per m2. Teräs painaa 0.5 mm paksuna painaa 4,2 kg/m2.
Kun mun laite suurennetaan 10 x suuremmaksi...on vanerin paksuus kasvanut 15 mm paksuksi ja painaa 15 kiloa pär m2....teräs painaa edelleen 4.2 kiloa per m2.
Toki voidaan ottaa vaikka 4 mm vaneri siihen jätti laitteeseen jolloin sen paino on 2.7 kg/m2...mutta se pitää pinnoittaa toisin kuin rosteri....jolloin se painaa jo yli 3 kg/m2. Puu tarvii kuitenkin rimoituksen alle jolloin se paina jo enemmän kuin 3.5 kiloa /m2.
Puu kestää ehkä 10 vuotta ja rosteri 100 vuotta jolloin heikentynyt teho ei paljon vaa'assa paina.
