Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 13:05
Villi arvaus. Kukaan ei katsonut videota siis? Kuten olen tiennyt niin turha tänne on laittaa lainauksia ja abstrakteja. Kukaan ei lue tai katso niitä.
Itse nostan käden merkiksi että olen jo tippunut kärryiltä ennen videota. Jaettuja lyhennelmiä ja Wikipedia sisältöjä katsoin. Pitäisi perehtyä enemmän ja palautella mieleen jo unohtuneita eikaisemmin täällä olleita asioita.
No, totta puhuen jos joku pyytää että katso video (Kestää vaikka 3 tuntia). En oleta että kukaan katsoo. Valtaosalla ja minullakin lienee parempaakin tekemistä.
En osaa sanoa miksi tuo ko. video listaani ilmestyi. Siis tiedän että Googlen algoritmi sen valitsi. Minä taas valitsin katsonko vai en.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Turingin testi liittyy tunnistettavuuteen, eli voiko ohjelma toimia riittävän ihmismäisesti. Se ei ole suoraan tietoisuuden testi.
Raa'asti ilmaistuna. Chatissa ei ole mahdollista tietää onko vastapuoli AI vai ihminen. Käsittääkseni noin. Et erota onko siis vastassi AI vai ihminen. Scifin yksi kysymyksistä ovat juuri tietoiset koneet ja mitä seuraa kun kone saa tietoisuuden ja tunteet.
Tuo olisi kyllä melkoisen helposti selvitettävissä jos tarve vaatisi.
Ai???? Asia on siis helposti selvitettävissä jos sinulla on 1:1:teen ihmismäinen AI vastassasi? Mitenkähän erotan 100% ihmismäisesti käyttäytyvän AI:n chatissa?
Lisäys: Pysyn ainoastaan chatissa enkä poistu siitä. Muuta kanavaa ei siis ole kuin chat.
Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Lähetetty: 15 Helmi 2024, 13:23
Kirjoittaja Deimos
Enkä toitota että nihilismi on oikea tapa elämään tai katsoa maailmaa.
Itse olen tuota pitkään itsestäni epäillyt ja sairauden alkuainoina joku psykiatri siihen taisi viitatakin.
Ei näkemys elämästä helppoa tee mutta siinä on hyvätkin puolensa. Jokaisellahan on oma näkemyksensä tavasta elää ja sen suhteen jokainen on oikea. Ainut pointti kai on elää ylipäätään tavalla tai toisella. Joillakin uskonnot täyttävät sen tarpeen.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:49
Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.
Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.
Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.
Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.
Memetiikka ei ole vahvinta aluettani. Mutta taaskin allekirjoitan mitä kirjoitat.
Onko nihilismi elämän ohjenuorana sitten huono? Ei ollenkaan. En muista Nietzschen Zarahustrasta paljoakaan. Jotekin kirja muistutti raamattua, lopputulos vain eri. Antikristus on aika lyhyt opus mutta täyttä tykitystä. Nietzsche ja Marx lienevät eniten väärinymmärrystä aikaan saaneet filosofit.
He ovat lopulta olleet pelkkiä ihmisiä jotka ovat esittäneet kirjoissaan mielipiteitään ja ajatuksiaan, eikä niissä ole liiemmälti riskiä suoranaiseen väärinymmärrykseen, ongelmien syntyessä lähinnä siinä kohden jos ja kun niitä aivojensa tuotoksia aletaan soveltamaan irl, ja viittaan tässä yhteydessä tietenkin lähinnä Marxin ideologioiden adaptoimisesta osaksi yhteiskuntajärjestelmää.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:49
Kysymys "Miksi" ajaa täällä maapalolla osaa ihmisistä. Lapsilla kyky on luontainen, se vain vanhemmiten unohtuu joillakin yksilöillä.
Tämäkin on kiinnostava kysymys. Olemme muihin elukoihin verrattuna biologisia lapsia koko ikämme. Ei ole kovin pitkä aika siitä, kun ajateltiin, että biologinen perimämme on pyöreästi 100 000 geeniä. Nykykäsityksen mukaan niitä ei olekkaan kuin 20 000 geeniä. Siinä missä muiden elukoiden toiminta määräytyy hyvin pitkälle geneettisesti, ei meillä ole tällaisia lajityypillisiä kykyjä.
Meille on sen sijaan kehittynyt korvien väliin meemikone, joka panee kysymään näitä "Miksi"-kysymyksiä. Sen ansiosta korvaamme geneettisesti määräytyneiden kykyjen puutteet memeettisen tason ajattelu- ja käyttäytymistittumuksilla, joita opimme ja muokkasmme koko ikämne. Geneettisen esiohjelmoinnin puutteesta tulikin näin kyky selviytyä erilaisissa ja muuttuvissa olosuhteissa.
Käsityksemme todellisuudesta on kulttuurisen memeettieettisen evoluution tuotosta, jonka omaksumme kukin omalla tavallamme monien eri sosiaalisten vuorovaikutussysteemien jäsenenä. Vaikka tiede tavoittelee kolmannen persoonan näkökulman objektiivista totuutta, on siitä väistämättä jokaisella vain ensimmäisen persoonan enemmän tai vähemmän muiden kanssa yhteensopiva subjektiivinen käsitys.
Memetiikka ei ole vahvinta aluettani. Mutta taaskin allekirjoitan mitä kirjoitat.
Onko nihilismi elämän ohjenuorana sitten huono? Ei ollenkaan. En muista Nietzschen Zarahustrasta paljoakaan. Jotekin kirja muistutti raamattua, lopputulos vain eri. Antikristus on aika lyhyt opus mutta täyttä tykitystä. Nietzsche ja Marx lienevät eniten väärinymmärrystä aikaan saaneet filosofit.
He ovat lopulta olleet pelkkiä ihmisiä jotka ovat esittäneet kirjoissaan mielipiteitään ja ajatuksiaan, eikä niissä ole liiemmälti riskiä suoranaiseen väärinymmärrykseen, ongelmien syntyessä lähinnä siinä kohden jos ja kun niitä aivojensa tuotoksia aletaan soveltamaan irl, ja viittaan tässä yhteydessä tietenkin lähinnä Marxin ideologioiden adaptoimisesta osaksi yhteiskuntajärjestelmää.
Koska keskutelu ei ole alkuunkaan hedelmällistä niin tämä tästä. Varsinkin kun vastapuoli ei ole perehtynyt alkeisiinkaan. Naturalistin kanssa voin jatkaa keskustelua koska pohjaa keskustelulle on.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Turingin testi liittyy tunnistettavuuteen, eli voiko ohjelma toimia riittävän ihmismäisesti. Se ei ole suoraan tietoisuuden testi.
Raa'asti ilmaistuna. Chatissa ei ole mahdollista tietää onko vastapuoli AI vai ihminen. Käsittääkseni noin. Et erota onko siis vastassi AI vai ihminen. Scifin yksi kysymyksistä ovat juuri tietoiset koneet ja mitä seuraa kun kone saa tietoisuuden ja tunteet.
Tuo olisi kyllä melkoisen helposti selvitettävissä jos tarve vaatisi.
Ai???? Asia on siis helposti selvitettävissä jos sinulla on 1:1:teen ihmismäinen AI vastassasi? Mitenkähän erotan 100% ihmismäisesti käyttäytyvän AI:n chatissa?
Lisäys: Pysyn ainoastaan chatissa enkä poistu siitä. Muuta kanavaa ei siis ole kuin chat.
Todella näppärästi olisi jallitettavissa, Voight-Kampff testillä.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.
Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.
Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 12:21
Ja voin itse allekirjoittaa jokaisen Naturalistin väitteen jotka hän tuossa luetteloi. Ovatko ne hänen omia näkemyksiään en osaa sanoa. Luitko edes mitä Naturalisti kirjoitti?
Luin toki, ja minusta siinä ei ollut järjen häivääkään, pikemmin MT ongelmaisen ideologista pseudopuppuilua marxilaisella twistillä.
Videossa oli myös se kohta että äly rajaa myös sen miten maailman näkee. Se on puhdasta genetiikkaa. Jokainen näkee maailman omasta näkökulmastaan ja kapasiteettinsa rajoittamana.
Niin, sen takia joidenkin ihmisten jutuissa on enempi järkeä joidenkin ei. Kun 130 tyyppi puhuu niin 100 tyypiltä se voi mennä niin sanotusti yli ja 100 tyyppi reagoi siihen vaikkapa kuin se olisi huumoria, tai jotkut kokevat uhkaavina näkökulmat joita eivät ymmärrä, tai mitä tahansa, se vaihtelee.
100 tyyppi ei voi asettua 130 tyypin asemaan, se on mahdotonta. Mut 130 tyypin on mahdollista asettua 100 tyypin asemaan.
Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Lähetetty: 15 Helmi 2024, 15:58
Kirjoittaja KultaKikkare
Mut sinuna en vaivais nyt liikaa päätäni sillä et tyhmemmät ei ymmärrä vaan keskittyisin siihen et ymmärtäisin itse paremmin kuka olen.
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.
Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.
Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?
Voi tietenkin.
Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.
Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Lähetetty: 15 Helmi 2024, 16:59
Kirjoittaja Wisti
Täällä kyseltiin, mitä on ymmärrys. Vuosikymmeniä sitten luin jostain tokaisun, joka pieneltä osalta selittää ”hyvää ymmärrystä”.
Asian ymmärtämisessä on kolme tasoa: uskot ymmärtäneesi ongelman ratkaisun, pystyt opettamaan sen toisille ja kolmantena, osaat ohjelmoida sen tietokoneelle.
Näppärästi sanottu, mutta käyttökelpoisuus kovin rajattu. Sehän viisauksissa on vikana. Usein myös parasta ennen päivämäärä on jo mennyt.
Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Lähetetty: 15 Helmi 2024, 17:03
Kirjoittaja Wisti
Voisi kai kirjoittaa jonkinlaisen köyhän pojan aforismin:
Puhuessanne viisaita, käyttäkää vain niitä viisauksia, joiden parasta ennen päivämäärä on voimassa.
Re: Mitä ja miten voimme mitään tietää?
Lähetetty: 15 Helmi 2024, 17:50
Kirjoittaja Rere
Wisti kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 17:03
Voisi kai kirjoittaa jonkinlaisen köyhän pojan aforismin:
Puhuessanne viisaita, käyttäkää vain niitä viisauksia, joiden parasta ennen päivämäärä on voimassa.
Tuohon sopiikin hyvin jatkoksi viisaan Marxin (ei siis Karl) ajatelma:
“Learn from the mistakes of others. You can never live long enough to make them all yourself.”
― Groucho Marx
Deimos kirjoitti: ↑15 Helmi 2024, 11:40
Jos joku sanoo ymmärtävänsä mitä tietoisuus on niin valehtelee. Kaikki mitä tiedämme tietoisuudasta on lähinnä arvailua. Aika helppoa olisi tehdä AI (Eli keinoäly) jos tietäisimme mitä tietoisuus on.
Tarkoitatko, ettei sitä pitäisi miettiä tai tutkia? Tai määritellä eri näkökulmista katsoen?
Sitä pitää tutkia. Mutta nykyään kun emme tiedä siitä juuri mitään voimme vain esittää arvauksia.
Vaikka loisimme ihmisälyä vastaavan tekoälyn (tai paremman) niin emme koskaan voi tietää onko se tietoinen itsestään vai ei.
Ei ole olemassa mitään testiä tähän.
Se miksi kuvittelen muiden ihmisten olevan tietoisia itsestään on vain päätelmä siitä, että koska olen tietoinen ja tuo toinen on hyvin samanlainen kuin minä, niin sekin varmaan on tietoinen.
Mutta tiede ei tunne menetelmää jolla voidaan testata tietoisuus. Luulen myös että ihmisen omien aivojen rajoitteet estävät meitä ikuisesti ymmärtämästä mitä tietoisuus on. Samalla tavalla kuin kastemato tuskin voi ymmärtää miksi on olemassa ja omaa tarkoitustaan.
Käsittääkseni AI joka läpäisee Turing Testin on tietoinen. Voin olla väärässä.
En tiedä onko yksikään AI vielä läpäissyt sitä. Jos olisikin niin saisimmeko tietää sitä edes?
Olet kyllä ihan väärässä. Ei Turingin testi testaa tietoisuutta.
Tälläiset vastaukset kertovat ettei koko käsitettä tietoisuus ymmärretä ja sen ettei käsitetä sittä että nykytieteellä ei ole mitään keinoa tehdä testiä jossa testataan onko joku tietoinen.
Eikös siltä itseltään voi jo kysyä asiaa?
Voi tietenkin.
Mäkin voin koodata sellaisen ohjelman, joka kertoo olevansa tietoinen itsestään.
Onko koodaamiasi ohjelmia tekoälyssä? Ja jos on, niin oletko koodannanut sellaisen vastauksen?
Vaikka kysymykseni näyttää humoristiselta, niin hetken voisi miettiä myös tämän mahdollisuuden ulottuvuuksia.
