Tiedepalsta.fi

Neutroni kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:41

Vän kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:38 Joo, mutta ajattelin sellaisia videoita, joita ei voi jäljittää.

Jos nyt roudataan ja jemmataan vaikka sellaisen satametrisen sisävesilaivan kuorma VHS-kasetteja päivässä, niin kyllä se alkaa pian näkyä haljenneina autotalleina ja romahtaneina ullakoina.

Joo. Ja tyytyväisinä jyväskyläläisinä.

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:27

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:39

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 10:57

Molli kirjoitti: ↑17 Elo 2024, 14:22 Kymen kanava ja vesiväylien kunnostus "isolle liikenteelle" on ekoteko.
https://yle.fi/a/74-20104813?origin=rss

Kun sellaiselle isolle liikenteelle ei ole mitään tarvetta välillä Päijänne-Suomenlahti niin olisi järjetöntä uhrata suuria rahamääriä kanavahankkeeseen ja samalla pilata yksi jokimaisema lopullisesti. Ikinä ei siihen käytettyjä rahoja saisi takaisin.

Kuten ylen tarinassa kerrotaan liikennöntimäärä on nousussa.

Nyky väylien käyttö voi olla syystä vähäistä. Väyläyhdistyksen aiempi arviointi esitti Kymen kanavaa, joten on olemassa liikennöinnin kasvua, jos väylät olisi kunnossa.

Mikähän olisi sellainen tuote, jota voitaisiin viedä laivoilla esimerkiksi Jyväskylään sellaisia määriä, että tarvittaisiin suuria laivakuljetuksia.

... Onhan matkan varrella niitä biojalosteteollisuuteen keskittyneitä yrityksiä.
Ajansaatossa syntynee muutamia kaivoksia..
Miten olisi tankkereilla vettä, hiekka-alueiden ihmisille, voitaisiin vaihtaa 3500:1 suhteella fossiilisiin p-aineisiin.. Kun vähäväkisenä kansana meillä kuluu raakaöljyä ja kivihiiltä niin vähän. Pääasia on, että on ehdotettu vaihdanta kauppaa.

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:00 Miten olisi tankkereilla vettä, hiekka-alueiden ihmisille, voitaisiin vaihtaa 3500:1 suhteella fossiilisiin p-aineisiin.. Kun vähäväkisenä kansana meillä kuluu raakaöljyä ja kivihiiltä niin vähän. Pääasia on, että on ehdotettu vaihdanta kauppaa.

Se laiva kuluttaisi matkalla enemmän kuin 1/3500 osan rahtikapasiteetistaan. Tuossa pitäisi olla eri laivat öljylle ja vedelle tai laatutietoisemmilta tulee sanomista hieman öljyisestä sivumausta.

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:54

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Kymijoki on joki eikä mikään kanava. Ei sen vedenkorkeutta pysty suluilla säätämään vaan vedenkorkeus riippuu virtaamasta. Onhan siinä nytkin monta patoa ja siitä huolimatta vedenkorkeus vaihtelee tuon pari metriä. Ehkä se sinulle on hebreaa, että Päijänteen vedenkorkeus yritetään pitää tietyissä rajoissa.

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:28

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:54

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Kymijoki on joki eikä mikään kanava. Ei sen vedenkorkeutta pysty suluilla säätämään vaan vedenkorkeus riippuu virtaamasta. Onhan siinä nytkin monta patoa ja siitä huolimatta vedenkorkeus vaihtelee tuon pari metriä. Ehkä se sinulle on hebreaa, että Päijänteen vedenkorkeus yritetään pitää tietyissä rajoissa.

Kyllä Kymijoki on joki, Kymen kanava osin hyödyntää Kymijokea. Kymen kanava on uoma ja sulkujen rakennelma, jolla virtaamaa hallitaan, se on rakennusteknillinen pulma ja ratkaistavissa.
Pyydän anteeksi, jos koit hlö koht yleisluontoiseksi tarkoitetun "hebrea" ilmaisun. Keskustelupalstojen kirjoittelu on ympäripyöreää, joskus on itsekin pitänyt lukea kahdesti, jotta "mitä, mitä..?"

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:43

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:28

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:54

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Kymijoki on joki eikä mikään kanava. Ei sen vedenkorkeutta pysty suluilla säätämään vaan vedenkorkeus riippuu virtaamasta. Onhan siinä nytkin monta patoa ja siitä huolimatta vedenkorkeus vaihtelee tuon pari metriä. Ehkä se sinulle on hebreaa, että Päijänteen vedenkorkeus yritetään pitää tietyissä rajoissa.

Kyllä Kymijoki on joki, Kymen kanava osin hyödyntää Kymijokea. Kymen kanava on uoma ja sulkujen rakennelma, jolla virtaamaa hallitaan, se on rakennusteknillinen pulma ja ratkaistavissa.
Pyydän anteeksi, jos koit hlö koht yleisluontoiseksi tarkoitetun "hebrea" ilmaisun. Keskustelupalstojen kirjoittelu on ympäripyöreää, joskus on itsekin pitänyt lukea kahdesti, jotta "mitä, mitä..?"

Erittäin hankala olisi rakentaa kanava hyödyntäen tuollaista kovasti virtaavaa jokea, jossa veden määrä vaihtelee noin paljon. Eihän Saimaan kanavakaan ole jokeen tehty. Saimaa laskee vetensä Vuoksen kautta.

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:54

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:43

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:28

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:54

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Kymijoki on joki eikä mikään kanava. Ei sen vedenkorkeutta pysty suluilla säätämään vaan vedenkorkeus riippuu virtaamasta. Onhan siinä nytkin monta patoa ja siitä huolimatta vedenkorkeus vaihtelee tuon pari metriä. Ehkä se sinulle on hebreaa, että Päijänteen vedenkorkeus yritetään pitää tietyissä rajoissa.

Kyllä Kymijoki on joki, Kymen kanava osin hyödyntää Kymijokea. Kymen kanava on uoma ja sulkujen rakennelma, jolla virtaamaa hallitaan, se on rakennusteknillinen pulma ja ratkaistavissa.
Pyydän anteeksi, jos koit hlö koht yleisluontoiseksi tarkoitetun "hebrea" ilmaisun. Keskustelupalstojen kirjoittelu on ympäripyöreää, joskus on itsekin pitänyt lukea kahdesti, jotta "mitä, mitä..?"

Erittäin hankala olisi rakentaa kanava hyödyntäen tuollaista kovasti virtaavaa jokea, jossa veden määrä vaihtelee noin paljon. Eihän Saimaan kanavakaan ole jokeen tehty. Saimaa laskee vetensä Vuoksen kautta.

Juonteen aloitukseen on laitettu mm wiki linkki, jossa on esitys Kymen kanavan "linjauksesta", lopun "vedolle" on pari eri reittiä.
Kymijoki osin pysyy jokena ja kanava kulkee muualta..

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 23:07

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:54

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:43

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 22:28

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 21:54

Tonttu kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 20:24

Molli kirjoitti: ↑18 Elo 2024, 18:47 Veden määrän vuotuinen vaihtelu mitää haittaa väylille ja portaille.

Jos Kymijoen väylää käytettäisiin niin kyllä tuo parin metrin vedenkorkeuden vaihtelu on aika iso haitta ainakin siinä vaiheessa kun laiva on pohjastaan kiinni kalliossa.

Vedenkorkeuden vaihtelu voi maallikolle kuulostaa melkoiselta "hebrealta", mutta kyseessä on vain tekninen ongelma, väylillä on ja Kymen kanavalle tulee ne sulut joilla vedenkorkeus eroja hyödynnetään.

Kymijoki on joki eikä mikään kanava. Ei sen vedenkorkeutta pysty suluilla säätämään vaan vedenkorkeus riippuu virtaamasta. Onhan siinä nytkin monta patoa ja siitä huolimatta vedenkorkeus vaihtelee tuon pari metriä. Ehkä se sinulle on hebreaa, että Päijänteen vedenkorkeus yritetään pitää tietyissä rajoissa.

Kyllä Kymijoki on joki, Kymen kanava osin hyödyntää Kymijokea. Kymen kanava on uoma ja sulkujen rakennelma, jolla virtaamaa hallitaan, se on rakennusteknillinen pulma ja ratkaistavissa.
Pyydän anteeksi, jos koit hlö koht yleisluontoiseksi tarkoitetun "hebrea" ilmaisun. Keskustelupalstojen kirjoittelu on ympäripyöreää, joskus on itsekin pitänyt lukea kahdesti, jotta "mitä, mitä..?"

Erittäin hankala olisi rakentaa kanava hyödyntäen tuollaista kovasti virtaavaa jokea, jossa veden määrä vaihtelee noin paljon. Eihän Saimaan kanavakaan ole jokeen tehty. Saimaa laskee vetensä Vuoksen kautta.

Juonteen aloitukseen on laitettu mm wiki linkki, jossa on esitys Kymen kanavan "linjauksesta", lopun "vedolle" on pari eri reittiä.
Kymijoki osin pysyy jokena ja kanava kulkee muualta..

Jospa katsoisit kartasta miten Kymijoki mutkittelee ja syvyskartasta sen pohjan muodot niin näet, ettei jokiuomaa sellaisenaan voi hyödyntää mistään kohdin. Pitäisi olla varsinainen spesialisti laivan puikoissa, että selviäisi edes kilometrin matkan ilman pohjakosketusta. Etenkin kun virtaus tekee lisähaastetta

Jeps!
Kymen kanavan rakentamiseen hyödynnetään osin Kymijokea.
Kymijoen pohjan muodoilla on sen verran kanava rakennukseen vaikutukseen, jotta valitaan Kymijokea soveltuvin osin Kymen kanavaan.
Kymen kanavan linjauksen ja rakentamisen propsi. Mutta ratkaistavissa oleva kustannustekijä, sanoisin.
Pääasia on, jotta valtionhallinto päättää Kymen kanavaa tärkeänä väylänä investoida.
Kysymys on enempi halusta, investointihalun puutteesta.
Orpoisten hallitus joukko vetää pääministerin kotisijoille vain muutamien ihmisten kulkuaikaan vaikuttavaan "tunnin junaan".
Kymen kanava lisäisi työpaikkoja ja investointihalukkuutta Suomen itälaidalle.

Kymen kanava nostaisi Kaakkois-Suomen talouden näkymiä.

Molli kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 10:10 Orpoisten hallitus joukko vetää pääministerin kotisijoille vain muutamien ihmisten kulkuaikaan vaikuttavaan "tunnin junaan".

1500 000 ihmistä on sinusta "muutama ihminen"?

Susa kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 13:19 1500 000 ihmistä on sinusta "muutama ihminen"?

Matkustaisiko jokainen turkulainen junalla kymmenen kertaa Helsinkiin jos välillä kulkisi tunnin juna?

vahva_virtanen kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 13:26

Susa kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 13:19 1500 000 ihmistä on sinusta "muutama ihminen"?

Matkustaisiko jokainen turkulainen junalla kymmenen kertaa Helsinkiin jos välillä kulkisi tunnin juna?

Tuskin, mutta nytkin siellä tehdään 1700 000 matkaa vuosittain.
Väylävirasto on arvioinut uudelle radalle matkustusmääriksi 7000 000 vuodessa.

Susa kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 13:39 Tuskin, mutta nytkin siellä tehdään 1700 000 matkaa vuosittain.
Väylävirasto on arvioinut uudelle radalle matkustusmääriksi 7000 000 vuodessa.

Sitten on parempi jättää tunnin junat pelkäksi haaveeksi. Turkulaiset voivat juoda kaljansa Turussakin.
Parempi olisi parantaa HSL:n palveluita.

vahva_virtanen kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 14:08

Susa kirjoitti: ↑19 Elo 2024, 13:39 Tuskin, mutta nytkin siellä tehdään 1700 000 matkaa vuosittain.
Väylävirasto on arvioinut uudelle radalle matkustusmääriksi 7000 000 vuodessa.

Sitten on parempi jättää tunnin junat pelkäksi haaveeksi. Turkulaiset voivat juoda kaljansa Turussakin.
Parempi olisi parantaa HSL:n palveluita.

Turkulaiset Turussa, mutta hakevat kaljarahansa Helsingistä.
HSLn palveluiden parantaminen taas kuuluu aivan eri taholle.