Miltä tietoisuus tuntuu?

[Kissatäti]

Aikaisemmin se oli ihmisen "sisäinen elämä", itsetutkiskelun, yksityisen ajattelun, mielikuvituksen ja tahdon maailma. Nykyään se sisältää usein kaikenlaisen kognition, kokemuksen, tunteen tai havainnon. Se voi olla tietoisuutta, tietoisuutta tietoisuudesta tai itsetietoisuudesta, joko jatkuvasti muuttuvasta tai ei.

Neurotieteilijät uskovat, että ihmisillä ja nisäkkäillä aivokuori on "tietoisuuden istuin", kun taas keskiaivojen retikulaarinen muodostus ja tietyt talamuksen ytimet voivat tarjota aivokuoren porttia ja muita tarpeellisia toimintoja.

Korkeammat tietoisuustasot, erityisesti yli 300 Hawkinsin asteikolla, määrittävät positiiviset tunteet, kuten myötätunto, rauhallisuus ja onnellisuus. Hawkinsin ratkaiseva pointti on, että tarvitset vähintään 200:n tietoisuustason (mitä kutsumme ”rohkeudeksi”) tulkitaksesi maailmankaikkeuden signaaleja.
Oma tietoisuutesi voi olla vuorovaikutuksessa koko universumin kanssa, tutkijat uskovat. Äskettäinen koe viittaa siihen, että aivot eivät ole liian lämpimiä tai märkiä, jotta tietoisuus voisi olla kvanttiaallona, joka yhdistää muun maailmankaikkeuden.
Kvanttifysiikka käsittelee subatomisia hiukkasia, jotka ovat kaiken aineen rakennuspalikoita. Joten siinä mielessä olemme jo olemassa kvanttitodellisuudessa, Kolodrubetz sanoi. Ja koska ihmiset on tehty kvanttihiukkasista, he ovat kvanttimekaanisia olentoja.

Valaistuminen: Tietoisuuden korkein muoto

Kun saavutat valaistumisen, sinusta tulee osa universaalia tietoisuutta etkä enää ajattele itseäsi yksilönä. Tälle tasolle ei siis liity mitään määriteltävissä olevaa tunnetta tai toimintaa; olet yksinkertaisesti olemassa täydellisen ymmärryksen ja seesteisyyden tilassa.

Selkeät unet; ruumiista irtautumisen kokemus; kuolemanläheinen kokemus; mystinen kokemus (jota pidetään joskus korkeimpana kaikista korkeammista tietoisuustiloista)

Alin tietoisuuden taso, jolla ihminen voi koskaan olla, on häpeän taso. Tällä tietoisuustasolla näemme itsemme ja muut erittäin halveksivalla tavalla. Inhoamme itseämme ja muita ja näemme elämämme kurjana. Päätunteemme on nöyryytys, ja elämme elämää eliminaatioprosessin kautta.

[ID10T]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

[KultaKikkare]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

[Kohina]

Pseudotiedettä. Ymmärtää jo pisteytyksestä.

[KultaKikkare]

Pseudotiedettä. Ymmärtää jo pisteytyksestä.

Kai tietoisuuden tasot jo käsitteenä on pseudotiedettä, ihmisillä on vain erilaisia mielentiloja ja uskomuksia jotka muovaavat käytöstä.

Tajunnantasot taas on lääketiedettä.

[ID10T]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

[KultaKikkare]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

[KultaKikkare]

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Mun mielestä tietoisuutta ei voi erottaa siitä mitä tietoisuus käsittelee. Tai tuo erottelu on ainakin hyvin keinotekoinen, ns. päälleliimattu.

[ID10T]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Eikä tietoisuuttakaan ole todellisuudessa. Silti keskustelemme siitä.

[MooM]

Tietoisuus varmaan tuntuu siltä, että saa havaintoja ympäristöstä ja itsestään, ja kokee, että pystyy ainakin jollain tavoin ymmärtämään havainnot ja oman olemisensa siinä tilassa (sekä ympäristö että oma sisäinen tila), jossa on.

Tietoisuutta ei ole esimerkiksi koomassa tai syvässä unessa (unien näkemisen vaiheessa se tavallaan on, mutta suhteessa unen maailmaan ja tapahtumiin + erilaiset reaalimaailmasta unen sekaan tunkevat asiat, kuten pissahätä tai erikoiset äänet). Oman ajatteluni mukaan myöskään hyvin alkeellisilla eläimillä tai mikrobeilla ei ole tietoisuutta, vaan ne pelkästään reagoivat ympäristöönsä ilman oman tilanteen tai minän tajua. Luultavasti siis.

[KultaKikkare]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Eikä tietoisuuttakaan ole todellisuudessa. Silti keskustelemme siitä.

Kyl tietoisuus on mun mielestä olemassa, se on se missä syntyy illuusioita kuten ego. Ja jos ajattelee että tietoisuus on myös illuusio niin missä se illuusio sitten syntyy ja koetaan?

[MooM]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Eikä tietoisuuttakaan ole todellisuudessa. Silti keskustelemme siitä.

Kyl tietoisuus on mun mielestä olemassa, se on se missä syntyy illuusioita kuten Ego. Ja jos ajattelee että tietoisuus on myös illuusio niin missä se illuusio sitten syntyy ja koetaan?

Mitä on "todellisuus"? Jos sillä ajatellaan vain aineen ja avaruuden perusrakennetta, kaikki pelkistyy atomeiksi, kvarkeiksi yms tai jopa kentiksi, jos sinne asti mennään. Sen pohjalta vaan on hyvin vaikea kuvata mitään ihmisen arkipäivään liittyvää. Nämä aivojen synnyttämät kokemukset (joka tietoisuuskin tavallaan on, sen neurotieteellisen näkökulman rinnalla) ovat ihan järkevä taso tarkastella asiaa ja siinä mielessä täysin osa todellisuutta, jota tiede kuvaa.

[ID10T]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Eikä tietoisuuttakaan ole todellisuudessa. Silti keskustelemme siitä.

Kyl tietoisuus on mun mielestä olemassa, se on se missä syntyy illuusioita kuten Ego. Ja jos ajattelee että tietoisuus on myös illuusio niin missä se illuusio sitten syntyy ja koetaan?

Tietoisuutta ei siinä mielessä ole olemassa, että emme havaitse sitä objektiivisesti mitenkään. Aivoista ei siis ole osoitettavissa kohtaa, jossa tietoisuus sijaitsee.

[KultaKikkare]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Eikä tietoisuuttakaan ole todellisuudessa. Silti keskustelemme siitä.

Kyl tietoisuus on mun mielestä olemassa, se on se missä syntyy illuusioita kuten Ego. Ja jos ajattelee että tietoisuus on myös illuusio niin missä se illuusio sitten syntyy ja koetaan?

Tietoisuutta ei siinä mielessä ole olemassa, että emme havaitse sitä objektiivisesti mitenkään. Aivoista ei siis ole osoitettavissa kohtaa, jossa tietoisuus sijaitsee.

Se että emme tiedä missä tietoisuus sijaitsee ei mun mielestä tarkoita sitä etteikö sitä olisi olemassa.

Jos ajattelee, kuten aiemmin sanoin ajattelevani, että tietoisuutta ja sen käsittelemää sisältöä ei ole mielekästä erotella, tietoisuus sijaitsee kaikkialla kehossa. Näköaisti ja kuuloaisti keskittää sen koetun sijainnin silmien ja korvien väliin.

Siellä myös ajatustoiminta tapahtuu, eli tietoisuus on pääosin kallon sisällä, mut ei kokonaan.

[Kohina]

Tuo Hawkinsin asteikko on turhankin hienojakoinen ja siihen on turhaan otettu mukaan myös jumalakäsitys, mikä ei sinänsä liity tietoisuuteen mitenkään.

Tietoisuudessahan jumalakäsitys kuitenkin sijaitsee suurella osalla ihmisiä, ja kuvaa tossa kai lähinnä tunnetta mitä tuntee tai millä suhtautuu kaikkeuteen. Ihmisen tunnetason suhde universumiin, tjsp.

Itse näkisin niin, että jumalakäsitys on asia, jota tietoisuus käsittelee, ei osa tietoisuutta. Tietoisuus on tavallaan siis todellisuuden hahmotukseen käytettävä työkalu, eikä sisällä itsessään todellisuuskäsitystä.

Hawkinsin mukaan ihminen ei voi pelkällä rationaalisuudella ja loogisuudella saavuttaa korkeampia tietoisuuden tasoja. Ego on silloin liian suuressa roolissa.

Egolla on tietenkin suuri merkitys.

Mut egoa ei ole todellisuudessa olemassa sen enempää kuin jumalaakaan.

Onhan sulla käsitys itsestäsi? Jos ei olisi, ei olisi superegoakaan etkä osaisi olla piereskelemästä hautajaisissa. Ymmärrät millainen säälittävä ihmispaska olet kin joudut päästelmään suolikaasuja ja ymmärrät että edes hetkeksi voit ylittää itsesi.