Jos ihoon on kiinnittynyt punkki ja menee uimaan.

[SHT]

Jos ihoon on kiinnittynyt punkki ja menee uimaan. irtoaako punkki ? Eihän se veden alla voi hengittää.

[Kohina]

Ehkä ne osaa sukeltaa

[Tuulispää]

Harvemmin punikit ihoon tarttuu...liiveihin ehkä.

[KultaKikkare]

Pesukoneessa ne ei ainakaan kuole vaatteista. Eikä hirvikärpäset.

En tiedä kauanko ne pystyy pidättään hengitystä.

[pöhlö]

Tutkijat on tutkinut asiaa.
Paras arvaus on, että ne hengittää ihon avulla karvoissa olevaa happea. Plastroninen hengitys.
Punkin sukeltaessa kuolema tulee 72h-15vrk.
Se vaan pitää itse kokeilla jos haluaa tietää millaisia punkkeja kotikulmilla pyörii.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 1010002544

[SHT]

Tutkijat on tutkinut asiaa.
Paras arvaus on, että ne hengittää ihon avulla karvoissa olevaa happea. Plastroninen hengitys.
Punkin sukeltaessa kuolema tulee 72h-15vrk.
Se vaan pitää itse kokeilla jos haluaa tietää millaisia punkkeja kotikulmilla pyörii.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 1010002544

Kiitos vastauksesta. Tämähän herättää jatkokysymyksen, miksi punkeille on kehittynyt hengittää ihon kautta. Punkin ei voi kuvitella riittävästi hyötyvän siitä, että ne säilyvät hengissä hirven uidessa saareen. Punkki ei useinkaan joudu veden alle.
Voisikohan ajatella niin, että saarissa on hieman erilaisia vedessä hengittäviä punkkeja kuin mantereella ?

[Kohina]

Tutkijat on tutkinut asiaa.
Paras arvaus on, että ne hengittää ihon avulla karvoissa olevaa happea. Plastroninen hengitys.
Punkin sukeltaessa kuolema tulee 72h-15vrk.
Se vaan pitää itse kokeilla jos haluaa tietää millaisia punkkeja kotikulmilla pyörii.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 1010002544

Kiitos vastauksesta. Tämähän herättää jatkokysymyksen, miksi punkeille on kehittynyt hengittää ihon kautta. Punkin ei voi kuvitella riittävästi hyötyvän siitä, että ne säilyvät hengissä hirven uidessa saareen. Punkki ei useinkaan joudu veden alle.
Voisikohan ajatella niin, että saarissa on hieman erilaisia vedessä hengittäviä punkkeja kuin mantereella ?

Ymmärtääkseni kaikilla ulkoisen tukirangan omaavilla hengitys tapahtuu kuoressa olevien putkien kautta.

[pöhlö]

Tutkijat on tutkinut asiaa.
Paras arvaus on, että ne hengittää ihon avulla karvoissa olevaa happea. Plastroninen hengitys.
Punkin sukeltaessa kuolema tulee 72h-15vrk.
Se vaan pitää itse kokeilla jos haluaa tietää millaisia punkkeja kotikulmilla pyörii.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 1010002544

Kiitos vastauksesta. Tämähän herättää jatkokysymyksen, miksi punkeille on kehittynyt hengittää ihon kautta. Punkin ei voi kuvitella riittävästi hyötyvän siitä, että ne säilyvät hengissä hirven uidessa saareen. Punkki ei useinkaan joudu veden alle.
Voisikohan ajatella niin, että saarissa on hieman erilaisia vedessä hengittäviä punkkeja kuin mantereella ?

Punkeille on selvä etu selvitä uppeluksissa. Maailmalla on hyvin suuria rankkasateita ja tulvia koko ajan, vedenpinta saattaa olla viikkotolkulla puolessametrissä.
Sitä ne tutkijat alunperin lähti selvittämään. Suuren tulvan jälkeen punkkeja oli yhtä paljon, kuin ennen tulvaa.
Suomen punkit selviäisivät varmaan ilmankin tätä taitoa.
Onkohan ne pirulaiset maailman kestävämpiä maaeläimiä sukeltamaan.

[Susa]

Tutkijat on tutkinut asiaa.
Paras arvaus on, että ne hengittää ihon avulla karvoissa olevaa happea. Plastroninen hengitys.
Punkin sukeltaessa kuolema tulee 72h-15vrk.
Se vaan pitää itse kokeilla jos haluaa tietää millaisia punkkeja kotikulmilla pyörii.
https://www.sciencedirect.com/science/a ... 1010002544

Kiitos vastauksesta. Tämähän herättää jatkokysymyksen, miksi punkeille on kehittynyt hengittää ihon kautta. Punkin ei voi kuvitella riittävästi hyötyvän siitä, että ne säilyvät hengissä hirven uidessa saareen. Punkki ei useinkaan joudu veden alle.
Voisikohan ajatella niin, että saarissa on hieman erilaisia vedessä hengittäviä punkkeja kuin mantereella ?

Punkeille on selvä etu selvitä uppeluksissa. Maailmalla on hyvin suuria rankkasateita ja tulvia koko ajan, vedenpinta saattaa olla viikkotolkulla puolessametrissä.
Sitä ne tutkijat alunperin lähti selvittämään. Suuren tulvan jälkeen punkkeja oli yhtä paljon, kuin ennen tulvaa.
Suomen punkit selviäisivät varmaan ilmankin tätä taitoa.
Onkohan ne pirulaiset maailman kestävämpiä maaeläimiä sukeltamaan.

Uivat ja vedessä viihtyvät punkit ovat aivan eri porukkaa kuin nämä puutiaiset.
Kotoisia ihmistä purevia punkkeja on Suomessa kolme lajia, yli 5000 punkkilajistamme.
Tavallinen puutiainen, taigapunkki ja pölypunkki, eikä niistä yksikään ui tai sukeltele.
Kelluvat kylläkin eivätkä huku kovinkaan helposti, kuten ei monet muutkaan selkärangattomat.

[Neutroni]

Kiitos vastauksesta. Tämähän herättää jatkokysymyksen, miksi punkeille on kehittynyt hengittää ihon kautta. Punkin ei voi kuvitella riittävästi hyötyvän siitä, että ne säilyvät hengissä hirven uidessa saareen. Punkki ei useinkaan joudu veden alle.
Voisikohan ajatella niin, että saarissa on hieman erilaisia vedessä hengittäviä punkkeja kuin mantereella ?

Niveljalkaisten perushengitysmekanismi on jaokkeiden kylkiin avautuvat ilmaputket, joka on ajalta ennen lämminverisiä selkäjänteisiä. Vanhimmat punkkifossiilit ovat 410 miljoonan vuoden takaa. Pienen eläimen massa ja siten energian ja hapen tarve suhteessa pinta-alaan on pieni ja siten ilmaputkihengitys riittää. Lentävät hyönteiset voivat tehostaa sitä pumppaamalla ruumistaan lihaksilla, mutta hidasliikkeisillä punkeilla ei ole siihen tarvetta. Ne myös selviävät pitkiä aikoja elimistöönsä varastoituneella happimäärällä.

Punkin etu uidessa selviämisessä on aivan ilmeinen, koska rannikkoseuduilla monet eläimet uivat. Ja jos ne pääsisivät uimalla eroon punkeista ja muista iholoisista, ne uisivat säännöllisesti ihan sitä varten. Mutta tuo ei vaadi mitään erityistä kehitystä vaan on pienen hitaan eläimen luonnollinen ominaisuus, josta on hyötyä myös tulvien, rankkasateiden, talvien ja kuivien kausien (ei niinkään hapen vaan ravinnonsaannin takia) ym. selviämisessä.

[Neutroni]

Onkohan ne pirulaiset maailman kestävämpiä maaeläimiä sukeltamaan.

Eivät ne sen kestävämpiä ole kuin muut saman kokoluokan niveljalkaiset. Kaikki ne ovat hyvin sitkeähenkisiä.

[Kohina]

Hitto mä mietin pitkään tota sanaa niveljalkainen muistamatta sitä.

[SHT]

Niveljalkaisten perushengitysmekanismi on jaokkeiden kylkiin avautuvat ilmaputket, joka on ajalta ennen lämminverisiä selkäjänteisiä. Vanhimmat punkkifossiilit ovat 410 miljoonan vuoden takaa. Pienen eläimen massa ja siten energian ja hapen tarve suhteessa pinta-alaan on pieni ja siten ilmaputkihengitys riittää. Lentävät hyönteiset voivat tehostaa sitä pumppaamalla ruumistaan lihaksilla, mutta hidasliikkeisillä punkeilla ei ole siihen tarvetta. Ne myös selviävät pitkiä aikoja elimistöönsä varastoituneella happimäärällä.

Punkin etu uidessa selviämisessä on aivan ilmeinen, koska rannikkoseuduilla monet eläimet uivat. Ja jos ne pääsisivät uimalla eroon punkeista ja muista iholoisista, ne uisivat säännöllisesti ihan sitä varten. Mutta tuo ei vaadi mitään erityistä kehitystä vaan on pienen hitaan eläimen luonnollinen ominaisuus, josta on hyötyä myös tulvien, rankkasateiden, talvien ja kuivien kausien (ei niinkään hapen vaan ravinnonsaannin takia) ym. selviämisessä.

Wikipedia kertoo, että hengityselimistö on maalla ilmaputket, vedessä kidukset.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Niveljalkaiset

[SHT]

Tarttuuko puutiaisaivokuume punkista toiseen? Jos näin on se selittäisi, miksi saarissa erityisesti Kotkan edustalla on paljon tätä tautia kantavia punkkeja.

[Susa]

Tarttuuko puutiaisaivokuume punkista toiseen? Jos näin on se selittäisi, miksi saarissa erityisesti Kotkan edustalla on paljon tätä tautia kantavia punkkeja.

Punkeilla ei ole puutiaisaivokuumetta, liekkö edes aivoja?
Suomen etelärannikon ilmasto on otollinen TBE-viruksen lisääntymiselle.
Puutiainen saa viruksen lähinnä "äidiltään" tai ruuastaan.