Jan Oort, hollantilainen astronomi, esitti 1930-luvulla ensimmäiset todisteet pimeän aineen olemassaolosta tutkiessaan Linnunradan tähtien liikkeitä. Oortin päätelmät perustuivat seuraaviin havaintoihin ja laskelmiin:
1. **Tähtihaut ja niiden nopeudet**: Oort tutki tähtien liikkeitä ja nopeuksia Linnunradan kiekossa. Hän käytti tähtien spektriviivojen Doppler-siirtymiä määrittääkseen tähtien nopeudet, kun ne liikkuivat kohti tai poispäin Maasta.
2. **Massan ja valon suhde**: Hän vertasi tähtien nopeuksia Linnunradan keskitasossa (galaktinen taso) niihin nopeuksiin, joita voitaisiin odottaa, jos kaikki massa olisi havaittavissa olevan aineen (tähtien, kaasun ja pölyn) muodossa. Oort huomasi, että tähtien liikkeet olivat liian nopeita suhteessa havaittuun massaan.
3. **Dynaaminen massa**: Oort käytti tähtien liikkeitä laskemaan Linnunradan kiekon dynaamisen massan, eli massan, joka tarvitaan pitämään tähdet radallaan nykyisillä nopeuksilla. Tämä massa oli paljon suurempi kuin se massa, joka voitiin selittää havaittavalla aineella.
Näiden havaintojen perusteella Oort päätteli, että galaksissamme täytyy olla merkittävä määrä näkymätöntä tai "pimeää" ainetta, joka ei säteile valoa tai muuta sähkömagneettista säteilyä, mutta vaikuttaa gravitaation kautta. Tämä oli yksi ensimmäisistä tieteellisistä todisteista siitä, että suuri osa universumin massasta ei ole suoraan havaittavissa nykyisillä astronomisilla menetelmillä.
Ajatus oli tunkea tämä tuonne avaruuden rakenne-ketjuun ,mutta ...
Kinataan täällä kuka sen keksi, Zwicky, Lundmark vai Ooort.

