Aika fysiikan perustuksen ja universumin rakenteen kulmakivenä

[Kontra]

Ajan hidastuminen ja Kaksosparadoksi
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Nämä esitykset ovat kuvauksia ajasta pimeän energian hypoteesin selityksenä, ja ovat keskenään ristiriidassa ainakin osittain. Tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta tutkijoiden piirissä.

AIKA huijannut tutkijoita
https://www.dropbox.com/scl/fi/etq0mf7y ... 93d5c&dl=0

AIKA on energiaa
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0

[Kontra]

Ajan hidastumisen tulkinnassa kaksi virhettä:

1. Nopeus ei aiheuta ajan hidastumista vaan kiihtyvyys.

2. Kahden toistensa suhteen liikkuvan kohteen ajan hidastuminen ei ole symmetrinen.

Kiihtyvyys hidastaa kellon käyntiä ja ”ajankäyntiä”, ja nopeuden säilyessä muuttumattomana kellon jättämä ja ajan ”jättämä” kasvaa ajan funktiona.
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

[Purdue]

Filosofiassa on kaksi aikakäsitystä:
- presentismi, jonka mukaan vain nykyhetki on todellinen
- eternalismi, jonka mukaan mennyt ja tuleva ovat yhtä todellisia kuin nykyhetkikin


Fyysikot tuppaavat ajattelemaan eternalistisessa viitekehyksessä.

Sen sijaan ihmismieli, ja subjektiivinen fenomenologinen kokemusmaailma, niin se toimii nykyhetkessä eli presentismin mukaan.


Silti, aivot ovat aikakone. Elämä ilman aikaa ei olisi mahdollista, koska kaikki perustuu fysikaaliseen muutokseen, ja aika a) mahdollistaa tuon muutoksen, sekä b) on tuon muutosnopeuden mitta.


Ihminen siis elää nykyhetkessä, mutta ilman käsitystä menneisyydestä taikka tulevaisuudesta ei tarkoitushakuinen toiminta olisi mahdollista.

[Pikku Heikki]

En ole varma liittyykö aiheeseen, ehkä "Aika on energiaa"

[Kontra]

Menisiköhän tämä helpommin jakeluun, kun Kaksosparadoksi takkuilee niin pahasti.

Valon yksisuuntainen nopeus

Mitataan valon edestakainen kulkuaika päiväntasaajalla sen suuntaan matkalla L.
Jos maanpinnan liike vaikuttaisi mittaustulokseen, valon edestakainen kulkuaika olisi
t1 = L/ (c - v) + L/(c + v) .
Tulokseksi saadaan kuitenkin aina t2 = 2L/c mittaussuunnasta riippumatta, eli t1 ≠ t2 .
L/ (c - v) + L/(c + v) = 2cL/ (c² - v²) ≠ 2L/c ; vain kun v = 0 , yhtälöt ovat yhtä suuret.
Maanpinnan liike ei siis summaudu mittaustulokseen, ja saatu mittaustulos c on valon nopeus sekä edestakaiseen suuntaan että yhteen suuntaan.

Lähetetään valo idän suuntaa 300 m etäisyydellä olevaan peiliin. Kun maa pyöriessään siirtää peiliä valon kulkuaikana eteenpäin, valon kulkumatka pitenee >300 m. Valon heijastuessa peilistä, valolähde liikkuu valon kulkuaikana peiliä kohti. Valon kulkumatka takaisin valolähteelle lyhenee siis <300 m. Aikaa edestakaiseen matkaan kuluu 2 µs. Vaikka matkat ovat eri pituiset, kumpaankin suuntaan valolta kuluu 1 µs, johtuen kiihtyvyydestä seuraavasta ajan suhteellisuudesta nopeuteen.

Tähän ilmiöön empiirinen Hafele-Keating koe antaa tyhjentävän selityksen. Valon liikkuessa itään päin aika hidastuu (aikayksikkö venyy) johtuen Maan pyörimisestä valon kulkusuuntaan, jolloin valo ehtii 1 µs:ssa peilille saakka. Valon heijastuessa pelistä ja liikkuessa länteen päin, aika nopeutuu (aikayksikkö kutistuu) johtuen maan pyörimisestä valon kulkusuuntaa vastaan, jolloin valolta ehtii kulua 1 µs takaisin valolähteelle. (Valon aallonpituuksia on yhtä paljon kumpaankin suuntaan.) Koordinaatiston liike ei siis vaikuta valon kulkunopeuteen, joka on aina vakio c.
Kaipaako valon yksisuuntaisen nopeuden tutkiminen vielä empiiristä testiä mielestäsi?

[Kontra]

Eipä herättänyt kiinnostusta valon yksisuuntainen nopeus, entäs tämä?
Aika usein esiintyy mielipiteitä, ettei aikaa muka ole. Minä olen ihan eri mieltä. Kun ajan olemus valkenee, käsitys universumista voi muuttua oleellisesti.

Valonnopeus universumissa ja universumin koko

Aika nopeutuu heikommassa gravitaatiossa. Kun uskotaan valon nopeuden olevan 300’000 km/s kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa, Kuun lyhyempään sekuntiin mahtuu yhtä monta valon aallonpituutta kuin Maan pidempään sekuntiin, joten Maan ajalla mitattuna valon aallonpituus Kuussa on lyhyempi kuin Maassa ja valonnopeus siten suurempi.

Kun metrin mitta on määritelty valonnopeuden perusteella Maan gravitaatiossa, sama määritelmä sille jossakin muussa gravitaatiossa ei voi olla yhtä pitkä Maasta havaittuna. Jos Kuussa heikommassa gravitaatiossa sama määritelmä kuitenkin pätee, ja vietäisiin metrin mitta Maasta Kuuhun, se olisi siellä pidempi kuin metri, vaikka se ei mekaanisesti pitene. Samasta syystä Kuussa työstetty metrin mitta maahan tuotuna olisi lyhyempi kuin metri. Maan metri heikommassa gravitaatiossa on siis pidempi kuin Maassa ja voimakkaammassa gravitaatiossa lyhyempi.

Jos pidetään siitä kiinni, että kaikkialla universumissa paikallisessa ajassa valonnopeus on 300000 km/s, Maasta havaittuna 300000 km matka ei voi silloin olla yhtä pitkä matka kaikkialla universumissa. Eli Maasta havaittuna Maan gravitaatiota heikommassa gravitaatiossa matkat ovat lyhyempiä ja voimakkaammassa gravitaatiossa pidempiä.

Kun gravitaatio muinaisissa universumeissa kaiken todennäköisyyden mukaan on ollut nykyistä suurempi, valosekunnin 300’000 km matkaan mahtuu Maan metrejä paljon enemmän kuin 300’000’000 kappaletta, eli valovuosi olisikin paljon uskottua pidempi, ja universumi paljon suurempi kuin 13,8 miljardia valovuotta.

Jos universumin koko/ikä on laskettu valonnopeuteen 300000 km/s perustuen Maasta mitattuna, lasku ei pidä paikkaansa, koska valo matkallaan universumin alusta meille on läpäissyt erilaisia gravitaatioita ja sen vuoksi sen nopeus Maasta mitattuna muuttuu matkallaan.
Kun aika muinaisissa universumeissa on kaiken todennäköisyyden mukaan kulkenut hitaammin kuin Maassa, koko ajan nopeutuen, valo universumin alusta Maahan matkatessaan on kulkenut hitaammin kuin nykyisin Maan ajalla mitattuna.

Kun punasiirtymästä on laskettu Maan valonnopeuden mukaan valon kulkeneen tietyn matkan, se onkin todellisuudessa kulkenut pidemmän matkan, jolloin valon kulkumatka lasketaan liian lyhyeksi, eli universumi onkin vanhempi kuin 13,8 miljardia vuotta.

Sama syy voi olla selitys tai osaselitys pimeän aineen hypoteesille, kun Linnunradan keskustaa lähestyttäessä aika hidastuu, jolloin Maan nopeammalla ajalla mitataankin liian hitaita ratanopeuksia keskustaa lähempänä.

[Tuulispää]

Oletan että avaruusalus joka liikkuu 0,5 C nopeudella aiheuttaa merkittävän aikadilaation laitteessa ?

[vahva_virtanen]

Kaipaako valon yksisuuntaisen nopeuden tutkiminen vielä empiiristä testiä mielestäsi?

Varmaan joku voisi tutkia sitä, miksi kirjoittelet tarinoitasi tälle palstalle.

[Tuulispää]

Ajan hidastuminen ja Kaksosparadoksi
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Nämä esitykset ovat kuvauksia ajasta pimeän energian hypoteesin selityksenä, ja ovat keskenään ristiriidassa ainakin osittain. Tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta tutkijoiden piirissä.

AIKA huijannut tutkijoita
https://www.dropbox.com/scl/fi/etq0mf7y ... 93d5c&dl=0

AIKA on energiaa
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0

Sittenhän vauhdin hidastuessa kun kiihtyvyys on negatiivnen ihminen alkaa ikääntyä nopeammin kun aika nopeutuu merkittävästi.

[Goswell]

Jaaha.

Valon yksisuuntainen nopeus.

Melko varmaksi voi väitää että tuo arvo joka sille on annettu pitää paikkansa, lähteensuhteen, vieläpä missä tahansa tässä universumissa. Se mielenkiintoisempi kysymys on nopeus havaitsijan suhteen kun havaitsija on eri liiketilassa kuin lähde tyhjiössäpä tietenkin koska väliaine sotkee kuviot.

[Kontra]

Ajan hidastuminen ja Kaksosparadoksi
Ajan kulkunopeus hidastuu gravitaatiokiihtyvyyden ja liikkeen kiihtyvyyden funktiona (ekvivalenssi). Liikkeen kiihtyvyyden seurauksena ajan hidastuessa aikajaksot venyvät nopeuden funktiona - aika on suhteellinen nopeuteen.
https://www.dropbox.com/scl/fi/pnbtx5z1 ... 8ejaj&dl=0

Nämä esitykset ovat kuvauksia ajasta pimeän energian hypoteesin selityksenä, ja ovat keskenään ristiriidassa ainakin osittain. Tarkoitus on herättää keskustelua aiheesta tutkijoiden piirissä.

AIKA huijannut tutkijoita
https://www.dropbox.com/scl/fi/etq0mf7y ... 93d5c&dl=0

AIKA on energiaa
https://www.dropbox.com/scl/fi/39494mo4 ... 2ry4r&dl=0

Sittenhän vauhdin hidastuessa kun kiihtyvyys on negatiivnen ihminen alkaa ikääntyä nopeammin kun aika nopeutuu merkittävästi.

Kun alus on kiihdyttänyt ja matkannut suurella nopeudella aikansa, kaveri aluksessa ei ole ikääntynyt yhtä nopeasti, kuin maassa olijat, niin palatessaan aluksen jarruttaessa hänen ikääntymisensä alkaa palautua samaksi kuin maassa olijoiden. Maahan palattuaan hän on kuitenkin nuorempi, kuin kaksosparinsa, koska matkan aikana hän on ikääntynyt muita vähemmän.

[Kontra]

Jaaha.

Valon yksisuuntainen nopeus.

Melko varmaksi voi väitää että tuo arvo joka sille on annettu pitää paikkansa, lähteensuhteen, vieläpä missä tahansa tässä universumissa. Se mielenkiintoisempi kysymys on nopeus havaitsijan suhteen kun havaitsija on eri liiketilassa kuin lähde tyhjiössäpä tietenkin koska väliaine sotkee kuviot.

Kommenttisi ei mitenkään liity valon yksisuuntaiseen nopeuteen.
Se näyttää liittyvän ennemminkin valon lähteensuhteen-syndroomaasi ja valon ilmanopeus-syndroomaasi.

[Goswell]

Jaaha.

Valon yksisuuntainen nopeus.

Melko varmaksi voi väitää että tuo arvo joka sille on annettu pitää paikkansa, lähteensuhteen, vieläpä missä tahansa tässä universumissa. Se mielenkiintoisempi kysymys on nopeus havaitsijan suhteen kun havaitsija on eri liiketilassa kuin lähde tyhjiössäpä tietenkin koska väliaine sotkee kuviot.

Kommenttisi ei mitenkään liity valon yksisuuntaiseen nopeuteen.
Se näyttää liittyvän ennemminkin valon lähteensuhteen-syndroomaasi ja valon ilmanopeus-syndroomaasi.

Veikkaisin että liittyy, aika vahvastikin.

[Kontra]

Jaaha.

Valon yksisuuntainen nopeus.

Melko varmaksi voi väitää että tuo arvo joka sille on annettu pitää paikkansa, lähteensuhteen, vieläpä missä tahansa tässä universumissa. Se mielenkiintoisempi kysymys on nopeus havaitsijan suhteen kun havaitsija on eri liiketilassa kuin lähde tyhjiössäpä tietenkin koska väliaine sotkee kuviot.

Kommenttisi ei mitenkään liity valon yksisuuntaiseen nopeuteen.
Se näyttää liittyvän ennemminkin valon lähteensuhteen-syndroomaasi ja valon ilmanopeus-syndroomaasi.

Veikkaisin että liittyy, aika vahvastikin.

Ei liity mitenkään.
Korjaus: sanoin edellä kommenttisi liittyvän mm valon ilmanopeussyndroomaan, kun valon tyhjiönopeussyndroomaanhan se liittyy, ja vielä myöskin havaitsija-pakkomielteeseen.

Testi tehtäisiin maassa tyynellä ilmalla, ja valolähde mittaisi valon edestakaisen kulkuajan peiliin.
Ei siis ole havaitsijaa, eikä tarvetta tehdä testiä muulla kuin maassa.

Empiirisenä koetta ei tarvitse edes tehdä, kun ajatuskokeena ymmärtää, että ajan suhteellisuus on selitys yksisuuntaisen valon vakionopedelle koordinaatiston liikkeestä ja valon suunnasta riippumatta.

[Goswell]

Jaaha.

Valon yksisuuntainen nopeus.

Melko varmaksi voi väitää että tuo arvo joka sille on annettu pitää paikkansa, lähteensuhteen, vieläpä missä tahansa tässä universumissa. Se mielenkiintoisempi kysymys on nopeus havaitsijan suhteen kun havaitsija on eri liiketilassa kuin lähde tyhjiössäpä tietenkin koska väliaine sotkee kuviot.

Kommenttisi ei mitenkään liity valon yksisuuntaiseen nopeuteen.
Se näyttää liittyvän ennemminkin valon lähteensuhteen-syndroomaasi ja valon ilmanopeus-syndroomaasi.

Veikkaisin että liittyy, aika vahvastikin.

Ei liity mitenkään.

Testi tehtäisiin maassa tyynellä ilmalla, ja valolähde mittaisi valon edestakaisen kulkuajan peiliin.
Ei siis ole havaitsijaa, eikä tarvetta tehdä testiä muulla kuin maassa.

Empiirisenä koetta ei tarvitse edes tehdä, kun ajatuskokeena ymmärtää, että ajan suhteellisuus on selitys yksisuuntaisen valon vakionopedelle suunnasta riippumatta.

Voidaan se tehdä ilmassakin toki, tyynellä, mutta silloin saadaan vain välianeen mahdollistama tulos. Maapallon pyörimisen ei kylläkään pitäisi vaikuttaa tulokseen koska koko koehärdelli pyörii maanpinnan mukana, myös ilmamassa.
Mistähän mahtaa kummuta tuo kumma tapa sitoa valonlähtöpiste johonkin muuhun kuin lähteeseen?
Kun kiihtyvyyttä ei ole, valon lähtöpiste pysyy lähteessä vaikka maapallo pyöriikin.