Taas uusi hypoteesi painovoimasta

[Rere]

En osaa tuohon sen kummemmenin kommentoida, mutta tästä voitte lukea hypoteesistä lyhyesti jos olette lärvikirjassa:

[Neutroni]

En osaa tuohon sen kummemmenin kommentoida, mutta tästä voitte lukea hypoteesistä lyhyesti jos olette lärvikirjassa:

Se ulisee mainosten estoista, mutta Facebookin valinta uuden "tieteellisen" hypoteesin julkaisukanavaksi ei varsinaisesti herätä luottamusta.

[Rere]

En osaa tuohon sen kummemmenin kommentoida, mutta tästä voitte lukea hypoteesistä lyhyesti jos olette lärvikirjassa:

Se ulisee mainosten estoista, mutta Facebookin valinta uuden "tieteellisen" hypoteesin julkaisukanavaksi ei varsinaisesti herätä luottamusta.

Ei sitä alunperin ole lärvikirjassa julkaistu. Lärvikirjassa vain joku on yrittänyt saada siitä keskustelua aikaan. Alunperin se on esitetty julkaisussaa Journal of Physics Communications.

[jester]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

[Goswell]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ihan höpö höpö selitys. Miten kappale voi kertoa avaruudelle miten kaareutua??????

[Neutroni]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.

[Stalker]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ihan höpö höpö selitys. Miten kappale voi kertoa avaruudelle miten kaareutua??????

Tätäkin voisit kommentoida
https://www.mdpi.com/2673-9321/4/2/11
eikös tänä inertia (hitaus) ole sinun mieliaiheitasi?

[Vän]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ihan höpö höpö selitys. Miten kappale voi kertoa avaruudelle miten kaareutua??????

Vuorovaikutuksella. Jonkin sortin impulsseilla. Energiakvanteilla. Onhan noita.

[Goswell]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ihan höpö höpö selitys. Miten kappale voi kertoa avaruudelle miten kaareutua??????

Vuorovaikutuksella. Jonkin sortin impulsseilla. Energiakvanteilla. Onhan noita.

Niinpä.

[jester]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.

On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.

[asdf]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.

On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.

Esitetäänkö? En ole huomannut tuollaista.

[Ykkösnolla]

Eikö se Einstein jo osoittanut, että gravitaatio ei ole voima, vaan seurausta aika-avaruuden kaareutumisesta. Silti etsitään gravitoneja gravitaation välittäjähiukkaseksi. Onko fyysikoilla monta erilaista käsitystä tässä asiassa?

Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.

On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.

Niin on, mutta onko se mielenkiintoista? - Ehkä fysiikan teorioita voisi verrata taideteoksiin, toiset ovat lähempänä todellisuutta kuin toiset, mutta yksikään ei ole itse todellisuus.

Jotenkin ajattelen, että hiukkaset, aallot, voimat ja entropia ovat kaikista kauimpana todellisuudesta, ne ovat lähinnä matemaattisia apusuureita. Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta. Mutta näin vain tunteen pohjalta.

[Märkäruuti]

Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.

Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.

[MooM]

Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.

Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.

Yleensä miksityksellä päätyy näissä aina vain pitemmälle ja lopulta on todettava, että niin se vain näyttää olevan. Siis kun lähtee melko ylätason asioista,kuten vaikka joku havaittavissa oleva luonnonilmiö. Jonkin matkaa ilmiötä voi selittää alemman tason malleilla, mutta lopulta ei pääse pitemmälle.

Tämä pätee paitsi fysiikassa, myös vaikka biologiassa, joka yleensä purkautuu biokemiaan, fysikaalinen kemiaan ja siitä fysiikkaan. Aina ei tietenkään tunneta ilmiöiden alatasoja läheskään täydellisesti ja miksityksen rajaan törmätään nopeammin..

[Tritonus]

Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.

Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.

Yleensä miksityksellä päätyy näissä aina vain pitemmälle ja lopulta on todettava, että niin se vain näyttää olevan. Siis kun lähtee melko ylätason asioista,kuten vaikka joku havaittavissa oleva luonnonilmiö. Jonkin matkaa ilmiötä voi selittää alemman tason malleilla, mutta lopulta ei pääse pitemmälle.

Tämä pätee paitsi fysiikassa, myös vaikka biologiassa, joka yleensä purkautuu biokemiaan, fysikaalinen kemiaan ja siitä fysiikkaan. Aina ei tietenkään tunneta ilmiöiden alatasoja läheskään täydellisesti ja miksityksen rajaan törmätään nopeammin..

Jep. Miksi kysymys kai on se tieteen teon alku ja loppu? Pieni lapsikin kysyy miksi sitä ja miksi tätä? Siinä tiivistyy se tieteen perusolemus eli tahto puskea tietämystä aina eteenpäin kohti tuntematonta.
Toisten kysymyspatterien kohdalla pääty tosiaan tulee nopeammin vastaan kun toisten.
Miksi sadepisarat putoaa alaspäin?
Koska painovoima vetää niitä puoleensa.
Miksi vetää?
No ei oikeastaan mikään vedä vaan ne sadepisarat vaan kulkevat lyhintä mahdollista reittiään avaruus-ajassa.
Miksi lyhintä kulkevat?
Niillä on kiire.
Miksi kiire?
Öö.

Jos taas kysyy miksi jeppe korkkasi oluen ja heitti palloa, päätyyn pääseminen on pidemmän matkan takana. Asiallisen vastauksen antaminen edellyttäisi ainakin perustason tietämystä neurotieteistä, endokrinologiasta, käyttäytymis- ja molekyyligenetiikasta ja mitä vielä?

Miten kysymykset koskevat sitten ehkä enemmän tapahtumien laadullisia ominaisuuksia?

Miten jeppe heitti palloa?
Sulavasti.

jne.