Tiedepalsta keskustelufoorumi
https://tiedepalsta.fi/
Ei sitä alunperin ole lärvikirjassa julkaistu. Lärvikirjassa vain joku on yrittänyt saada siitä keskustelua aikaan. Alunperin se on esitetty julkaisussaa Journal of Physics Communications.
Ihan höpö höpö selitys. Miten kappale voi kertoa avaruudelle miten kaareutua??????
Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.
Tätäkin voisit kommentoida
On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.Neutroni kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 19:43Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.
Esitetäänkö? En ole huomannut tuollaista.jester kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 21:06On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.Neutroni kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 19:43Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.
Niin on, mutta onko se mielenkiintoista? - Ehkä fysiikan teorioita voisi verrata taideteoksiin, toiset ovat lähempänä todellisuutta kuin toiset, mutta yksikään ei ole itse todellisuus.jester kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 21:06On vain minusta mielenkiintoista, että fyysikoilla voi olla eri käsityksiä aivan perustavista luonnonlaeistakin. Usein vain asiat esitetään jonkinlaisina lopullisina totuuksina.Neutroni kirjoitti: ↑23 Huhti 2025, 19:43Ei Einstein tuollaista osoittanut eikä sitä edes voi osoittaa. Einstein esitteli tuollaisen mallin ja muut osoittivat, että gravitaatiota todella voi mallintaa niin. Ei se todista, että se on perimmäisin totuus asiasta ja käsityksiä on monenlaisia ja fyysikot yrittävät löytää parempia malleja ja havaintoja, jotka todistavat niiden toimivan paremmin kuin suhteellisuusteoria.
Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.Ykkösnolla kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:02 Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.
Yleensä miksityksellä päätyy näissä aina vain pitemmälle ja lopulta on todettava, että niin se vain näyttää olevan. Siis kun lähtee melko ylätason asioista,kuten vaikka joku havaittavissa oleva luonnonilmiö. Jonkin matkaa ilmiötä voi selittää alemman tason malleilla, mutta lopulta ei pääse pitemmälle.Märkäruuti kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:13Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.Ykkösnolla kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:02 Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.
Jep. Miksi kysymys kai on se tieteen teon alku ja loppu? Pieni lapsikin kysyy miksi sitä ja miksi tätä? Siinä tiivistyy se tieteen perusolemus eli tahto puskea tietämystä aina eteenpäin kohti tuntematonta.MooM kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:50Yleensä miksityksellä päätyy näissä aina vain pitemmälle ja lopulta on todettava, että niin se vain näyttää olevan. Siis kun lähtee melko ylätason asioista,kuten vaikka joku havaittavissa oleva luonnonilmiö. Jonkin matkaa ilmiötä voi selittää alemman tason malleilla, mutta lopulta ei pääse pitemmälle.Märkäruuti kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:13Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.Ykkösnolla kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:02 Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.
Tämä pätee paitsi fysiikassa, myös vaikka biologiassa, joka yleensä purkautuu biokemiaan, fysikaalinen kemiaan ja siitä fysiikkaan. Aina ei tietenkään tunneta ilmiöiden alatasoja läheskään täydellisesti ja miksityksen rajaan törmätään nopeammin..