Aikooko Väylävirasto kitkeä lupiinit?

[anarkistialkuasukas]

Väylävirasto myöntää antaneensa väärää tietoa lupiineista. Aiemmin Väylävirasto on jyrkästi kiistänyt huhut lupiinien kylvämisestä tienvarsille.

– Väyläviraston edeltäjävirastot ovat tietojemme mukaan käyttäneet joissakin kohteissa teiden varsien kylvöissä ainakin kokeiluluontoisesti siemenseosta, jossa on ollut mukana lupiinia, kerrotaan Väyläviraston viestinnästä nyt Iltalehdelle.

Lupiini on myrkyllinen ja haitallinen vieraslaji, josta kärsivät muun muassa pölyttäjät ja Suomen luonnon monimuotoisuus.

Väyläviraston mukaan sen edeltäjävirastojen yleisesti käyttämissä siemenseoksissa ei ole arkistotietojen mukaan ollut lupiinia ainakaan vuoden 1991 jälkeen. Viraston omien tietojen mukaan viimeisen kerran lupiinia on kylvetty valtatie neljän varrelle Pateniemen eritasoliittymän alueelle vuonna 1993.

– Seurantaraportin mukaan lupiininsiemenet itivät, ja tekivät kukkia alkaen kesästä 1996, virastosta kerrotaan.

Muita mahdollisia istutuksia ei ole dokumentoitu. Niistä saatu tieto on perimätietoa pitkään alalla olleilta, sähköpostivastauksessa kerrotaan.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/aa56 ... cc5286a5c5

Kesätöitä nuorille niin olisivat ainakin sen aikaa poissa pahanteosta.

[Erakko]

En ole kitkenyt. Olen sumuttanut glyfosaattia. Enkä ainoastaan omalle maalle.

[Brainwashed]

En, enkä kitke, mutta ohdakkeita ja nokkosia kyllä. Vedin viime viikolla niityltä melkein 300 ohdaketta maasta, suurin osa tuli juuriklimppeineen, joten pientä toivoa on saan niitä harvennettua. Nokkoset ovat ihan mahdottomia, kuin tuulimyllujä vastaa taisteleminen, viikatteella pari kolme kertaa kesässä niitän niitä. Myrkyttämään en sentään rupea.

[AimoJortikka]

En ole kitkenyt. Olen sumuttanut glyfosaattia. Enkä ainoastaan omalle maalle.

Riippuu tietysti mikä on tavoite? Mutta eikös MCPA tai joku näitä uudempia jotka tehoavat muihin paitsi heiniin olisi parempi? Riippuu tietysti mikä on tavoite. Mutta kun glyfo vie ihan kaikki niin jos lupiinin siemenpankki on suuri niin lupiini nousee sieltä uudestaan jos ei ole muita kilpailemassa? Tosin heinät pakkaavat häviämään lupiinille jos lupiini sieltä nousee mutta kuiteskin. Hidastaisi vähän. Uusitaan sitten MCPA:lla.

Muuten sanoisin kyllä että kitkeminen ilman myrkkyjä on jos ei nyt loputon työmaa mutta hyvin pitkällinen. Kun myrkkyjen kanssakin pitää varautua useampaan vuoteen.

[Goswell]

Jostain olen kukkia hakannut alas, ei niitä nyt niin pahasti ole siunaantunut.

[Tonttu]

Jostain olen kukkia hakannut alas, ei niitä nyt niin pahasti ole siunaantunut.

Kun niittää riittävän usein niin huomattavasti vähenee. Väylävirastolla rahat riittäisi niittoon kun jättäisivät teiden suolaamista vähemmälle. Tässäkin lähitiellä suolataan talvella melkein päivittäin vaikka ei olisi mitään tarvetta. Nyt on tie syvillä urilla mutta rahaa ei taida olla päällystäminen koska kaikki on mennyt tiemestareiden suolabisnekseen.

[Henry Borat]

Olen juuri ajelemassa itäiseen Suomeen ja tuli kiinnitettyä asiaan huomiota, niin lähes jokainen liittymä on lubiinien valtaama. Tuskin sattumaa.

[marjatta1]

En ole lupiineja kitkenyt, mutta tuo naapurin tontilla hyvin viihtyvä ja leviävä japanin tatar on lupiinia paljon hankalampi vieraslaji ja sen varret ovat kuin bambua ja äärettömän tiheä kasvusto sillä on. Pieniä taimia omalta tontilta olen kitkenyt ja ne lähtevät pieninä taimina helposti maasta irti.

"Japanintatar on monivuotinen, nopeakasvuinen, tatarkasveihin (Polygonaceae) lukeutuva ruoho, joka muodostaa tiheitä kasvustoja. Sen versot voivat kasvaa jopa 3 metriä pitkiksi. Alkuperäisellä elinalueellaan Japanissa se jää yleensä pienemmäksi, 0,3-1,5 metriseksi.

Japanintatar menestyy monissa erilaisissa elinympäristöissä. Se vaatii valoa kasvaakseen ja se suosii aurinkoisia kasvupaikkoja, kuten joenvarsia, kaatopaikkoja, tien- ja radanvarsia. Se kasvaa myös puolivarjoisilla paikoilla kuten metsän aukoissa ja metsänreunoilla. Harvemmin se kasvaa myös metsän sisällä. Japanintatar viihtyy myös savisilla ja hyvin karuilla kasvualustoilla, eikä ole vaativa maan pH:n suhteen."

https://vieraslajit.fi/lajit/MX.38240

[Pattinero]

Ajat sitten tuli kiinnitettyä huomiota siihen, että tätä vieraslaji lupiinia on nimenomaan teiden varsilla. Ei voinut välttyä ajatukselta, että tahallaan ne on sinne viljelty. Ja nyt tiedetään, että niinhän asia onkin. Oudointa hommassa on sen aivan selvä laajuus. Aika monessa paikassa etelä-Suomen maanteiden varsilla niitä lupineeja näkyy. Ehkä itä-Suomessa kaikkein eniten. Ehkä. Juntit, joita eliitiksi kutsutaan, ovat taas olleet vauhdissa.

– Ne sitten vastasivat sieltä nenäkkäästi ”vitut me sun siemeniä tarvita, meille tulee erinomaista siementä Englannista”.

https://www.iltalehti.fi/autouutiset/a/ ... fe6804abe7

[Pattinero]

Itsellä meillä on ollut jo pitkään muutama tuollainen komealupiini pihassa, ja on edelleen. Eikä ne siitä istutuspaikasta minnekään ole levinneet. Eli, ei se kovinkaan helpolla edes leviä. Jos leviäisi, niin johan niitä olisi piha täynnä.

[Goswell]

Taitaa olla firmoilla kitkettävää muutakin kuin lupiini, hukkakaura ja uusin tulokas rikkakananhirssi, pahin kaikista.

[anarkistialkuasukas]

Itsellä meillä on ollut jo pitkään muutama tuollainen komealupiini pihassa, ja on edelleen. Eikä ne siitä istutuspaikasta minnekään ole levinneet. Eli, ei se kovinkaan helpolla edes leviä. Jos leviäisi, niin johan niitä olisi piha täynnä.

Niin vitut siitä että se on myrkyllinen

[AimoJortikka]

Eli, ei se kovinkaan helpolla edes leviä. Jos leviäisi, niin johan niitä olisi piha täynnä.

Riippuu tietysti pihasta ja aikajänteestä. Kun olin pieni poika niin maatilan pihapiirissä oli yksi ainoa komealupiini. Nyt niitä on vähän joka nurkassa.

Nyt jos puhutaan noista teidenvarsista ja onko kylvetty eli ei. Niin jos on niin sillä on ollut hyvä tarkoitus. Komealupiini pärjää hyvin köyhillä kasvualustoilla ja juuristo sitoo hyvin maaperää veden aiheuttamaa eroosiota vastaan.

[Tonttu]

Eli, ei se kovinkaan helpolla edes leviä. Jos leviäisi, niin johan niitä olisi piha täynnä.

Riippuu tietysti pihasta ja aikajänteestä. Kun olin pieni poika niin maatilan pihapiirissä oli yksi ainoa komealupiini. Nyt niitä on vähän joka nurkassa.

Nyt jos puhutaan noista teidenvarsista ja onko kylvetty eli ei. Niin jos on niin sillä on ollut hyvä tarkoitus. Komealupiini pärjää hyvin köyhillä kasvualustoilla ja juuristo sitoo hyvin maaperää veden aiheuttamaa eroosiota vastaan.

Kyllä sen lupiinin saa pidettyä kurissa kun niittää alas riittävän usein. Ihan omaa laiskuutta on jos lupiini valtaa pihapiirin. Sama pätee myös teiden varsiin. Päivässä koneella niittää aika pitkän pätkän tienvartta.

[Molli]

Toisenlaisesta lähestymiskulmasta mietittynä, vieraslajien poistohysteria, on kansakunnan voimavarojen tuhlausta. Kuten orpoilijoiden hallitus on todennut, tavoitteessaan järjestelmän yksinkertaistamiseksi on tehtävä poliittista puuhastelua.
Enempi vähempi wokeilun tuotos, kuin TV mainonta "ei muovipussille".
Lupiinit on yhden ajan muoti-ilmiö, aluski "hyvän maun ihminen" on valinnut komeuden koristamaan päivämme ja wokeilijat ahdistuksissaan saaneet nykyhetken väen hätkähtämään.

Kuka oli mielipide johtaja, kun lupiinit ja jättibalsamit yms alettiin puhua poistettaviksi?

Mille vuotta ennustat lupiini saadun kitkettyä Suomesta?

Vinkki:
Arviot "siemenpankin" kestosta maaperässämme vaihtelee <25 vuotta -40 vuotta..