322 vuotta sitten kuoli mies ilman nimeä – Rautanaamion taakse jäi yksi historian tunnetuimmista arvoituksista
]Marraskuisena maanantaina 19.11.1703 Pariisin Bastiljin vankilassa kuoli miesvanki.
]Erikoista tässä miesvangissa oli se, että häntä pidettiin vankina vuodesta 1669 lähtien aina kuolemaansa saakka eri puolilla Ranskaa.
]Vielä erikoisemman vangista tekee se, että hänen henkilöllisyytensä on pysynyt jo satojen vuosien ajan mysteerinä, vaikka aiheesta onkin esitetty monenlaisia teorioita historioitsijoiden keskuudessa. Synnyinajastakaan ei ole varmuutta, ja Pariisissa sijaitsevasta hautapaikasta esiintyy eriäviä arvioita.
]”Noin 45-vuotiaana” Marchioly-peitenimellä haudatun miesvangin kasvot peitettiin ainakin silloin tällöin mustalla samettisella naamiolla, Kalifornian yliopiston professori, historioitsija Paul Sonnino kertoi vuonna 2016 julkaistussa kirjassaan omien tutkimustensa pohjalta.
]Naamion oli ilmeisesti tarkoitus peittää vangin henkilöllisyys. Vanki eli tiettävästi kuolemaansa saakka muista vangeista visusti eristettynä.
]Vanki on opittu sittemmin tuntemaan paremmin Rautanaamio-nimellä. Nimitys juontaa juurensa ranskalaisten kirjailijoiden Voltairen ja Alexandre Dumas vanhemman tarinoista, jotka pohjautuivat nimettömän vangin mysteeriin.
]Voltairen ja Dumas vanhemman tarinoissa miehellä oli aina rautanaamio kasvojen peittona.
]Molemmat katsoivat myös, että miesvanki olisi ollut Ranskaa vuosina 1643–1715 hallinneen kuningas Ludvig XIV:n eli niin sanotun Aurinkokuninkaan väitetysti salattu veli ”Philippe”, joka olisi haastanut veljensä legitimiteetin hallitsijana tavalla tai toisella ja elänyt siksi suurimman osan elämästään poliittisena vankina.
]Myös muun muassa yhdysvaltalainen elokuvateollisuus tarttui tarinoiden esittämään näkemykseen aiheesta myöhemmin useaan otteeseen.
]Historiallista pohjaa näillä tarinoilla ei kuitenkaan ole.
]Miesvangista kirjoitettu historia alkaa vuoden 1669 heinäkuusta.
]Tuolloin Louvoisin markiisi ja Aurinkokuninkaan hovin sotaministerinä toiminut François-Michel Le Tellier määräsi Eustache Dauger -nimellä kutsutun, eli Rautanaamiona myöhemmin tunnetun, miehen pidätettäväksi tuntemattomasta syystä.
]Eustache Dauger oli nykytiedon mukaan peitenimi.
]jos vanki puhuisi mistään muusta kuin välittömistä tarpeistaan, tulisi hänet tappaa välittömästi.
]Markiisi kirjoitti Pinerolon (nykyisin osa Italian Torinoa, tuolloin vielä osa Ranskaa) vankilan johtajalle Bénigne d’Auvergne de Saint-Marsille, että hänen vankilaansa on tulossa uusi vanki, juuri pidätetty Dauger.
]Kaikki mitä Daugerista tiedetään perustuu suurimmilta osin markiisin ja vankilanjohtajan väliseen säilyneeseen kirjeenvaihtoon.
]Markiisi vaati, että Daugeria tulisi pitää tuplaovin vahvistetussa sellissä, jotta kukaan ei kuulisi tätä sellin ulkopuolelle. Vaatimuslistassa luki myös, että vain vankilanjohtaja saisi tavata vankia ja tuoda hänelle ruokaa ja juomaa.
]Markiisi ohjeisti kirjeessään myös, että jos vanki puhuisi mistään muusta kuin välittömistä tarpeistaan, tulisi hänet tappaa välittömästi.
]Peitenimellä vangittu mies istui sellissään Pinerolossa vuoteen 1681 asti, kunnes vankilanjohtajan pesti päättyi Pinerolossa, ja uudeksi asemapaikaksi tuli Exillesin linnoitusvankila noin sadan kilometrin päässä.
]Vanki siirtyi vankilanjohtajan mukana Exillesiin. Bénigne d’Auvergne de Saint-Marsista tuli salaperäisen miesvangin henkilökohtainen vanginvartija.
]Vuonna 1687 miesvanki ja vankilanjohtaja siirtyivät Île Sainte-Margueriten saaren vankilaan Cannesin edustalle.
]Kaksikon matka oli sen verran pitkä (lähes 400 kilometriä), että huhut salaperäisestä naamioidusta vangista ja tämän henkilöllisyydestä alkoivat kiertää ympäri Ranskaa.
]Vuonna 1698 Bénigne d’Auvergne de Saint-Mars nimitettiin Pariisin Bastiljin linnoitusvankilan johtajaksi ja Dauger sai jälleen siirron.
]Ranskan suuren vallankumouksen jälkeen 1700-luvun lopussa purettu linnoitus sijaitsi Pariisin keskustan nykyisen Place de la Bastille -aukion paikalla.
]Vietettyään yli viisi vuotta Bastiljissa eristyssellissä, miesvanki kuoli 19. marraskuuta 1703. Tarkempi kuolinsyy salattiin, ja hänet haudattiin seuraavana päivänä Marchioly-peitenimellä.
Bastilji oli Ranskan pelätyimpiä vankiloita. Kruunu sulki sinne salaisimmat vihollisensa.
Bibliotheque Nationale de France / Wikimedia Commons
]Historioitsija Paul Sonnino esitti vuonna 2016 kirjassaan, että Rautanaamio olisi ollut kardinaali Jules Mazarinin rahastonhoitajana toimineen Ranskan valtiovarainministerin Nicolas Fouquetin palvelija.
]Kardinaali Mazarin toimi Ranskan pääministerinä ja Ranskan varjohallitsijana Aurinkokuninkaan valtakauden alkupuolella kuninkaan ollessa vielä alaikäinen.
]Mazarinin kuoltua vuonna 1661, Aurinkokuningas otti valtaistuimen virallisesti haltuunsa ja vangitsi Fouquetin syytettyään tätä kavalluksesta.
]Hän pelkäsi Fouquetia tämän rikkauksien ja hovin sisällä kasvaneen vaikutusvallan takia.
]Sonninon tutkimusten mukaan Mazarin oli hankkinut äärimmäisen suuren omaisuutensa osittain Englannin hallitsijoita vedättämällä, ja osa tästä omaisuudesta siirtyi myöhemmin Aurinkokuninkaalle itselleen. Samalla myös Mazarinin suojatti Fouquet rikastui.
]Mazarin muun muassa solmi Englannin ja Ranskan välille sotilasliiton vuonna 1657, ja Ranska voitti vuosina 1635–1659 käydyn sodan Espanjaa vastaan ja sai uusia alueita itselleen.
]Aurinkokuningas yritti myöhemmin 1660-luvulla taivutella Englannin kuninkaan, vuonna 1660 valtaan astuneen serkkunsa Kaarle II:n suostumaan puolelleen uuteen sotaan.
]Sonninon mukaan hoviin jäänyt vangitun Fouquetin entinen palvelija olisi avannut suunsa väärään aikaan neuvotteluiden keskellä ja päätynyt siksi vankilaan loppuelämäkseen.
]Hänelle kerrottiin pidätyksen yhteydessä Sonninon mukaan, että jos hän paljastaisi henkilöllisyytensä kellekään, tapettaisiin hänet heti.
Tilaa Tekniikan Maailman uutiskirjeet
]Tilaa TM-uutiskirje, niin pysyt ajan tasalla autoalan, teknologian ja tieteen uutisista!
Tilaa
]The post 322 vuotta sitten kuoli mies ilman nimeä – Rautanaamion taakse jäi yksi historian tunnetuimmista arvoituksista appeared first on Tekniikan Maailma.
Lue alkuperäinen uutinen osoitteessa https://tekniikanmaailma.fi/322-vuotta- ... ituksista/