Tieteen filosofia

[OlliS]

Jos sellaiset [kirjallisuuden mielikuvitusoliot] tuntuvat kovin todellisilta asioilta, kannattaa suosiolla hylätä naturalistinen tiede ja lukea fiktiivistä kirjallisuutta, jota realismin kahleet eivät rajoita. Mutta objektiivisesti havaittavan todellisuuden ymmärtämiseen ja manipuloimiseen naturalismi puree aivan loistavasti.

Tarkentava kysymys: Miten todellisuutta havaitaan objektiivisesti?

Esim. kaukoputkeen katsottaessa useampi ihminen voi havaita saman kraaterin kuun pinnalla. Silloin kyse on objektiivisesta havainnosta. Kukaan ei siis esitä omaa näkemystään havainnosta, vaan pyydettäesssä kaikki kuvailevat sen samankaltaisena esim. piirtämällä. Tässä pitää tietysti sallia jonkinlaisia poikkeamia, koska ihmisten näköhavainnot eivät koskaan ole identtisiä. Objektiivisuus ei koskaan ole täydellistä.

Juuri näin voimme käytännössä todeta, mutta tarkasti ottaen jokainen tekee aina vain subjektiivisia eli ensimmäisen persoonan havaintoja. Tämä tarkoittaa sitä, että myös tästä kolmannen persoonan objektiivisesta tieteellisestä havainnostakin on olemassa vain joukko subjektiivisia ensimmäisen persoonan havaintoja.

Emme koe todellisuutta naiivin suoran realismin mukaisesti suoraan, vaan muodostamme todellisuudesta epäsuoran realismin mukaisesti representaatioita, joista jokaisella on oma käsitys. Lukuisat tapaustutkimukset silminnäkijöiden poikkeavista saman ilmiön havaintokokemuksista on tästä hyvä esimerkki.

Koemme asiat aina subjektiivisella tavalla. Voimme kommunikoida kokemuksistamme vain kielen avulla (kieli laajasti ymmärrettynä). Tästä kielestäkin on kullakin yksilöllä oma subjektiivinen käsitys. Onkin aivan ymmärrettävää, että kommunikoinnissa esiintyy runsaasti ongelmia (kuten tämän palstankin keskusteluita voidaan havaita).

On tietysti selvää, että saman alan asiantuntijoiden subjektiiviset käsitykset voivat olla jo varsin lähellä toisiaan, mutta maalikoiden käsitykset ovat jo hämärämpiä, jos sitten on käsitystä ollenkaan.

Minä en kannata dialektista materialismia, enkä niitä muita, kerroin vain että muitakin tieteenfilosofioita on. Naturalismi ei ole ainoa!

Ja miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja.

Metafysiikka on mukana aina!

[OlliS]

Tuo tuli väärään kohtaan, se oli siihen Naturalistin kommenttiin minun viestiini.

[OlliS]

Dialektisen materialismin tietoteoria on lyhykäisesti filosofinen materialismi, että todellisuus on juuri sellainen kuin se on, ja sitä on tutkittava juuri sellaisena kuin se on, ilman mitään vieraita lisiä.

Tämä olisi muuten ihan hyvä, mutta miten dialektinen materialismi naturalisoi tietoteoria? Ellei se sitä tee, se ei ole materialistinen filosofia, vaa metafyysistä idealismia.

Tietoteoria on naturalisoitava palauttamalla se psykologiaan, joka taas on palautettava kognitiivisen neurotieteen avulla aivojen materiaalisiksi prosesseiksi.

Näin materiaalinen mieli tekee tarpeettomaksi olettaa mitään henkimaailman sielua.

Se todellisuus on tietysti olemassa oli sitten kukaan katsomassa sitä tai ei. Realismi pitää paikkansa, eikä sitä tarvi vesittää yhtään mihinkään suuntaan. Tässä on ero empirismiin, joka väittää olevansa realistista, mutta paljastuu kuitenkin aina idealismiksi. Elämä muualla esim.

Naturalismin ja nykyaikaisen aivotutkimuksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole naiivista suorasta realismista vaan epäsuorasta realismista. Mielen virtuaalitodellisuuteen muodostetaan empiiristen kokemusten avulla todellisuuden ja mielikuvituksen avulla fiktioiden representaatioita, meemejä eli ajatus- ja käyttäytymistottumuksia.

Nämä representaatiot ovat objektiivisesti olemassa aivojen materiaalisina prosesseina, joten kyse ei ole idealismista.

Tiede tunkeutuu ilmiöiden taakse ja paljastaa niiden takana pilevät varsinaiset luonnonlait ja historian lait, ihmisen ja yhteiskunnan lait. Tässä on myös ero, teoriat ovat siis yhtä tärkeitä kuin empiirinen havainnointi, tutkimus. Mutta viime kädessä kaikki tieto perustuu empiiriseen todellisuuteen, on kokemusta ja käytäntöä. Ei ole muuta tiedon lähdettä. Teoriat sitten paljastavat ne luonnonlait, jos ovat oikeita teorioita.

Minä kirjoittaisin tämän kohdan näin:

Tiede tavoittelee ilmiöiden takana olevan todellisuuden, luonnonlakien efektiivistä mallintamista. Niin sanotut "historian, ihmisen ja yhteiskunnan lait" eli koko sosiaalisen systeemin lainalaisuudet ovat kulttuurievoluution myötä ihmisten itsensä keksimiä; eivät luonnonlakien kaltaisia. Toisinsanoen keksittyjä itse itsensä toteuttavia "lakeja", joita on voi myös ihmisten toimesta muuttaa. Sen sijaan luonnonlakeja ei ihmiset voi halujen mukaan muuttaa. Niitä voi vain tarkentaa ja korjata empiiristen tutkimusten avulla

Jatkuva empiirisiin tutkimuksiin nojautuva teorian tarkentaminen on tärkeää. Mitään tieteellisin menetelmin tutkimattomissa olevia metafyysisiä aineksia ei ektiivisten teorioiden perusteeksi ei tule sisällyttää. Viime kädessä kaikki tieto perustuu empiiriseen kokemukseen. Muuta tiedon lähdettä ei ole. Kaikki teoriat ovat aina vain todellisuuden efektiivisiä malleja.

Sosiaalisista systeemeistä voi laatia vain kulloiseenkin historialliseen tilanteeseen sovellettavissa olevia pragmaattisia lakeja. Vallitseva sosiaalinen systeemi on olemassa vain ihmisten subjektiivisiin mieliin tallentuneina käsityksinä ja tämä käsitysten joukko kehittyy memeettisessä evoluutiossa kuin geneettisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että suoraan jaettavissa olevaa kollektiivista käsitystä on missään.

Maon kirjoitukset "Käytännössä" ja "Ristiriidasta" 1930- luvulta ovat parhaat yhteenvedot tästä Marxin kirjoitusten lisäksi. Mao oli ihan oikea filosofi, marxilainen filosofi, dialektinen filosofi. Stalinin kirjoitus "Dialektisesta ja historiallisesta materialismista" taas on jäykkä ja dogmaattisen, mutta varmaan alun perin Otto Wille Kuusisen kirjoittama ja Stalinin pilaama.

Dialektisen materialismi kaikissa muodoissaan on jäänyt mulle käsittämättömäksi. Minusta näyttää, että siihen on valitettavasti jäänyt perinnöksi Hegelin idealismi. Miten esimerkiksi marxilainen filosofia selittää, kuinka päälysrakenne on materiaalisesti olemassa? Jääkö se tämän kokonaan selvittämättä?

Jumalauskot ovat juuri niitä vieraita lisiä. Ihan kuten naturalismissakin.

Mutta jos Jumala ja henkimaailma ovat todellisuudessa, niin silloin ne eivät ole tietenkään mitään vieraita lisiä, on minun filosofiani taas. Pikemminkin tieteen teoriat vähitellen paljastuvat vieraiksi lisiksi ja kaipaavat remonttia ajoittain, että ne perimmäiset luonnonlait lopulta paljastuisivat paremmin ja paremmin.

Naturalismi ei pidä metafyysisiä totuuksia eikä ilmoitustietoa pätevänä, ei oleta mitään jumalia ja henkiolentoja oleviksi, eikä ylipäätään hyväksy tieteen perustaksi mitään asioita, joita ei periaatteessakaan voi empiirisesti koetella. Muuten tieteestä tulisi uskonto. Kaikki teoriat ovat vain efektiivisiä malleja, jotka ovat kokoajan alttiina kriittiselle tarkastelulle.

Hermeneutiikkaa, fenomenologíaa ja eksistentialismia en tunne. Mutta oma tieteenfilosofia niilläkin on. Samoin on rationalistisia tieteen filosofioita. Ja teistinen teologia ottaa Jumalan ilmoituksen myös tiedon lähteeksi.

Naturalismi ei ole ainoa.

Olen ymmärtänyt näiden suuntausten perustuvan idealismin. Niillä lienee jonkinlaista kannatusta lähinnä mielenfilosofiassa ja sosiologiassa, koska tämän alueen naturalisointi on vielä kesken. Kuten jo edellä totesin on vain ajan kysymys, kun homma hoidetaan: tietoteoria palautetaan psykologian osaksi ja naturalisoidaan sen mukana aivojen materiaalisiksi prosesseiksi

Tähän.

[ID10T]

Voimme kommunikoida kokemuksistamme vain kielen avulla

Tietysti kirjanoppineisuuteen perustuvassa maailmankatsomusta helposti lipsahtaa hakoteille, mutta kyllä kokemukset heijastuvat ja paljastuvat, ihminen kertoo kokemastaan varsin monin eri tavoin, ilmeet, tuoksut, olemus, käytös kaikki kertovat mitä ihminen on kokenut. Vaikka silmiensä takana ja mielensä peräkammarissa oleva kuvitteleekin "valitsevan" sen mitä itsestään ja kokemuksistaan kertoo ja paljastaa, niin todellisuudella egolla ei ole vaatteita ja salaisuuksia ei ole. Kunhan tarpeeksi terävä- ja nopeaälyinen havaitsija eteen tulee, niin lukee ihmistä kuin avointa kirjaa.

Sotkit tuon lainauslinkin. Se ohjaa sivulle, jossa en puhu tästä asiasta mitään. Ehkä tarkoitit tätä sinua
viewtopic.php?p=120884#p120884

jota taas lainasit tahattomasti tai tahallisesti puutteellisesti:

Koemme asiat aina subjektiivisella tavalla. Voimme kommunikoida kokemuksistamme vain kielen avulla (kieli laajasti ymmärrettynä). Tästä kielestäkin on kullakin yksilöllä oma subjektiivinen käsitys. Onkin aivan ymmärrettävää, että kommunikoinnissa esiintyy runsaasti ongelmia (kuten tämän palstankin keskusteluita voidaan havaita).

Tuo sulkeissa oleva pois jättämäsi tarkennus "kieli laajasti ymmärrettynä" tarkoittaa muun muassa noita kommenttini puutteena listaamiasi asioita eli sanatonta viestintää.

Loppu osa kommentistasi on käytännössä vain sekavasti muotoiltu perustelematon mantra.

Vaikka silmiensä takana ja mielensä peräkammarissa oleva kuvitteleekin "valitsevan" sen mitä itsestään ja kokemuksistaan kertoo ja paljastaa, niin todellisuudella egolla ei ole vaatteita ja salaisuuksia ei ole. Kunhan tarpeeksi terävä- ja nopeaälyinen havaitsija eteen tulee, niin lukee ihmistä kuin avointa kirjaa.

Jos tuota koukeroista tekstiä yrittää pelkistää ymmärrettäväksi, niin tunnut vaittävän siinä, että riittävän terävä- ja nopeaälyinen (kenttien viittaat itseesi) havaitsija voi lukea ihmistä kuin avointa kirjaa.

Tarkoitatko tällä suoraa telepaattista ajatusten lukemista vai kielen tulkinnan avulla lukemista (kieli laajasti ymmärrettynä)?

Vai onko mielessäsi kenties joku muu menetelmä, jos on niin mikä?

Ja pätevä ihminen pystyykin lähes "lukemaan ajatuksia," eikä siinä ole mitään yliluonnollista, puhtaasti taitoa ja nopea älyisyyttä. Samalla tavalla kuin pikkulapsi jää eleineen ja änkytyksineen valheesta kiinni, niin samalla tavalla jää aikuinenkin, paljastaa olemuksellaan ja käytöksellään todelliset ajatuksensa.

Taasko sitä fokusoidutaan yksityiskohtiin, eikä nähdä metsää puilta?

Tuollainen toisen ihmisen lukutaito on aika harvinaista, Koska muutenhan ihmiskunta olisi paljon sopuisampi. EI tarvitsi sotia, jos ymmärrettäisiin toista.

Ihminen on myös etevä näyttelemään. Siihenhän huijaaminen perustuu. Niin netissä kuin kasvokkainkin.

[ID10T]

Koosataas tänne, kun liittyy läheisesti tieteen filosofian.

"Vapaa valinta on harha, joten harhaa täytyy olla myös vapaaseen edustajan valintaan perustuva demokratia."

"Tutkijat: Vapaa tahto on harha."
https://tieku.fi/ihminen/aivot/elama-ku ... attya-uraa

Yksinkertainen syyseuraus, jos yhtälössä tai tieteellisessä tutkimuksessa on perustavaa laatua oleva virhe tai valhe niin se ei oikein koskaan voi tuottaa realistista ja totuudenmukaista vastausta.

Menee sivuraiteelle, koska tiede ei muodostu valinnoista, se tutkii hyvin standardoiduin menetelmin.

Ja samalla tavalla jos maailmankuvan ja arvomaailman perustassa on perustavaa laatua oleva virhe (esim. vapaan tahdon harha) niin ei maailmankuva tai arvomaailma voi olla realistinen ja todellinen. Ja siitä sitten seuraa niitä, "vapaan tahdon harha tai egon kupla, yksityisyys ja subjektiivisuus on välttämättömiä, aivopieruja.

Maailmankuva ja arvomaailma ovat tieteen seurausta, eivät sen tekemiseen liittyviä asioita.

[ID10T]

Tieteen filosofiat pitäisi kirjoittaa nykyaikaan.

Tiedettå rahoittaa iso raha. Ison rahan iso pomo päättää mitä surkimukset alapuolella ajattelee. Sen pituinen se tarina tieteestä.

Ei se tieteen rahoitus Suomessa kovin mainittavaa ole, ehkä lääketiedettä lukuunottamatta. Lääkefirmojen valtaa pitäisi siis rajoittaa.

[Naturalisti]

Tuo tuli väärään kohtaan, se oli siihen Naturalistin kommenttiin minun viestiini.

Ok, tämä kommentti:
viewtopic.php?p=120963#p120963

Minä en kannata dialektista materialismia, enkä niitä muita, kerroin vain että muitakin tieteenfilosofioita on. Naturalismi ei ole ainoa!

Ja miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja.

Metafysiikka on mukana aina!

Liittyi siis tähän viestiin:
viewtopic.php?p=120871#p120871

Tästä diamatiasta mulla ei ole oikeastaan mitään käsitystä. Se taisi ollla lähinnä Neuvostoliiton sisäinen filosofinen suuntaus. Vai oliko? Voisitko kertoa siitä vähän lisää ja ajatuksestasi: "miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja."

Kuten varmasti arvaat, kysyn tätä voidakseni paremmin argumentoida metafysiikan tarpeellisuutta vastaan, mutta myös silkasta tiedonhalusta.

[Keijona]

Maailmankuva ja arvomaailma ovat tieteen seurausta, eivät sen tekemiseen liittyviä asioita.

Joojoo, ilman muuta, varsinkin uskonnollinen maailmankuva ja arvomaailma.

[OlliS]

Tuo tuli väärään kohtaan, se oli siihen Naturalistin kommenttiin minun viestiini.

Ok, tämä kommentti:
viewtopic.php?p=120963#p120963

Minä en kannata dialektista materialismia, enkä niitä muita, kerroin vain että muitakin tieteenfilosofioita on. Naturalismi ei ole ainoa!

Ja miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja.

Metafysiikka on mukana aina!

Liittyi siis tähän viestiin:
viewtopic.php?p=120871#p120871

Tästä diamatiasta mulla ei ole oikeastaan mitään käsitystä. Se taisi ollla lähinnä Neuvostoliiton sisäinen filosofinen suuntaus. Vai oliko? Voisitko kertoa siitä vähän lisää ja ajatuksestasi: "miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja."

Kuten varmasti arvaat, kysyn tätä voidakseni paremmin argumentoida metafysiikan tarpeellisuutta vastaan, mutta myös silkasta tiedonhalusta.

Naturalismin metafysiikkaa on myös olemassa. Ei se ole metafysiikaton. Metafysiikkaa on aina, jokaisella tiedekäsityksellä.

Diamat on Marxin ja Engelsin filosofia, Hegelin filosofia, mistä idealismi otetaan pois ja vaihdetaan materialismiksi, ja materialismi siinä on vain lähinnä ihan sama kuin tietoteoreettinen realismi. Todellisuutta on tutkittava sellaisena kuin se on, ja mentävä havaintoja pidemmälle ja paljastettava oikeilla teorioilla asioiden todellinen, syvempi olemus. Metafysiikka on materialistinen.

Kun se kehittyi reaalisosialismiksi, se myös pirstoutui moneksi suunnaksi, samoin länsimaissa jatkunut marxismi. Dialektiikan siitä voi ottaa ja realismin. Ateismin voi hyvin jättää pois. Jumala, jos on olemassa, on realistinen asia. Olemassa, vaikkei kaikki havaitse. Vaikkei ole objektiivista havaintoa. Mitä se merkitsee tieteen kannalta, että Jumala voi olla olemassa? Siitä väitellään täällä jatkuvasti.

[ID10T]

Maailmankuva ja arvomaailma ovat tieteen seurausta, eivät sen tekemiseen liittyviä asioita.

Joojoo, ilman muuta, varsinkin uskonnollinen maailmankuva ja arvomaailma.

No nyt meni taas pieleen. Uskonnollinen maailmankuva ja arvomaailma perustuvat kaikkeen muuhun, paitsi tieteeseen. Tiede ei anna niille mitään syytä.

[Neutroni]

Olet oikeassa siinä että Tieteenfilosofia pitäisi päivittää nykyaikaan ja karsia siitä pois viimeisetkin metafyysiset elementit.

Ei se ole mahdollista. Koska sitä perimmäistä totuutta ei voi havaita muuten kuin havainnoimalla maailman tapahtumia, niin se jää aina arvailun ja oletusten varaan. Mikään menetelmä ei voi todistaa filosofisia oletuksia oikeiksi tai vääriksi, koska niistä ei voi johtaa ennusteita objektiivisille havainnoille. Ja tuossa pitää myös olettaa mitä tarkoittaa objektiivisuus ja havainto. Tieteen filosofia tarvitsee naturalistista metafysiikkaa ja empiiristä tietoteoriaa. Ilman oletusta, että on yksi kaikille yhteinen todellisuus, joka toimii determinististen luonnonlakien mukaan ja ainoa tapa saada tietoa siitä on tehdä havaintoja ja ainoa tapa varmistaa havainnot on verrata eri ihmisten havaintoja, teorioiden muodostus ym. on täysin tyhjän päällä.

Tuon ison rahan roolista olen taas erimieltä. Yliopistot ja korkeakoulut eivät voi olla vain suuren rahan tuotekehityspajoja.

Tuo on totta. Tuo on omituinen harhaluulo, että yliopistot ja tieteellinen tutkimus jotenkin rypisi rahassa, vaikka todellisuudessa yliopistot ovat hikipajoja, jotka tuottavat tehokkaasti työvoimaa firmoille ja tieteellinen tutkimus on muodollista näpertelyä. Oliko se Agraari-Suomessa vajaa 10 % kansallisista maataloustuista tai jotain sen tapaista. Sukkelasanaiset yliopistotutkijat ovat aina poliitikoille piikki lihassa ja koulutus leikkauslistojen kärjessä.

Ilmeisesti rahvas sekoittaa teollisen tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen keskenään ja luulee, että tuotekehitysrahat ovat jotenkin tieteelliseen tutkimukseen käytettävissä.

[ID10T]

Tuo tuli väärään kohtaan, se oli siihen Naturalistin kommenttiin minun viestiini.

Ok, tämä kommentti:
viewtopic.php?p=120963#p120963

Minä en kannata dialektista materialismia, enkä niitä muita, kerroin vain että muitakin tieteenfilosofioita on. Naturalismi ei ole ainoa!

Ja miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja.

Metafysiikka on mukana aina!

Liittyi siis tähän viestiin:
viewtopic.php?p=120871#p120871

Tästä diamatiasta mulla ei ole oikeastaan mitään käsitystä. Se taisi ollla lähinnä Neuvostoliiton sisäinen filosofinen suuntaus. Vai oliko? Voisitko kertoa siitä vähän lisää ja ajatuksestasi: "miten naturalismia ja diamatia voitaisiin kehittää eteenpäin, mikä voisi olla oikean suuntainen metafyysinen pohja."

Kuten varmasti arvaat, kysyn tätä voidakseni paremmin argumentoida metafysiikan tarpeellisuutta vastaan, mutta myös silkasta tiedonhalusta.

Naturalismin metafysiikkaa on myös olemassa. Ei se ole metafysiikaton. Metafysiikkaa on aina, jokaisella tiedekäsityksellä.

Naturalismin metafysiikka ei kuitenkaan edellytä jumalia tai muita yliluonnollisia entiteettejä toimiakseen.

Diamat on Marxin ja Engelsin filosofia, Hegelin filosofia, mistä idealismi otetaan pois ja vaihdetaan materialismiksi, ja materialismi siinä on vain lähinnä ihan sama kuin tietoteoreettinen realismi. Todellisuutta on tutkittava sellaisena kuin se on, ja mentävä havaintoja pidemmälle ja paljastettava oikeilla teorioilla asioiden todellinen, syvempi olemus. Metafysiikka on materialistinen.

Havaintoja pidemmälle mentäessä saavutaan satumaahan.

Kun se kehittyi reaalisosialismiksi, se myös pirstoutui moneksi suunnaksi, samoin länsimaissa jatkunut marxismi. Dialektiikan siitä voi ottaa ja realismin. Ateismin voi hyvin jättää pois. Jumala, jos on olemassa, on realistinen asia.

Niin, JOS jumala on olemassa. Mikään ei siihen kuitenkaan viittaa, edes koetuspaikkateoria.

Mitä se merkitsee tieteen kannalta, että Jumala voi olla olemassa? Siitä väitellään täällä jatkuvasti.

Ei se merkitse tieteen kannalta YHTÄÄN MITÄÄN. Jopa Taru Sormusten Herrasta -trilogian Sauron ja Balrogien johtaja Gothmog VOIVAT olla olemassa, mutta ei tiede niistäkään piittaa.

[Naturalisti]

Olet oikeassa siinä että Tieteenfilosofia pitäisi päivittää nykyaikaan ja karsia siitä pois viimeisetkin metafyysiset elementit.

Ei se ole mahdollista. Koska sitä perimmäistä totuutta ei voi havaita muuten kuin havainnoimalla maailman tapahtumia, niin se jää aina arvailun ja oletusten varaan. Mikään menetelmä ei voi todistaa filosofisia oletuksia oikeiksi tai vääriksi, koska niistä ei voi johtaa ennusteita objektiivisille havainnoille. Ja tuossa pitää myös olettaa mitä tarkoittaa objektiivisuus ja havainto. Tieteen filosofia tarvitsee naturalistista metafysiikkaa ja empiiristä tietoteoriaa. Ilman oletusta, että on yksi kaikille yhteinen todellisuus, joka toimii determinististen luonnonlakien mukaan ja ainoa tapa saada tietoa siitä on tehdä havaintoja ja ainoa tapa varmistaa havainnot on verrata eri ihmisten havaintoja, teorioiden muodostus ym. on täysin tyhjän päällä.

Olen Quinen kanalla, ettei tiede kaipaa mitään metafysiikkaa. Tieteen tulosten arviointiin ei ole parempaa menetelmää kuin tiede itse. En muista kuka totesi muelestäni hienosti, että koska tiede ei voi tavoitella ikuisia totuuksia, se tyytyy eliminoimaan ikuisia virheitä.

Miksi metafysiikasta luopuminen ei ole mahdollista? Miten hatusta vedetyt metafyysiset totuudet eroavat uskonnollisesta ilmoitustiedosta?

Itse ajattelen niin, että viimekädessä myös kaikki a priorilta tuntuva tieto on vain kulttuurisesti kumuloitunutta kokemusta. Kaikki tietomme todellisuudesta on vain efektiivisiä todellisuuden toiminnallisia malleja; ei vielä itse todellisuutta.

Todellisuus on sellainen kuin on ja käsityksemme siitä ovat vain mielen virtuaalitodellisuuteen tallentuneita enemmän tai vähemmän hyvin toimivia heuristisia malleja. Mielen mekanismi ei ole perimmältään algoritminen vaan heuristinen.

Myös kaikki algoritmiset ajattelun apuneuvot kuten logiikka ja matematiikka ovat kehittyneet memeettisessä evoluutiossa hyödyllisiksi fiktioiksi, joita käytämme apuna empiirisen tietämyksen mallintamisessa.

Kaikkeen tietoon pitää suhtautua pragmaattisesti: sillä on arvoa vain, jos se ennustaa tulevaa.

Jos se, että todellisuus on sellainen kuin on ja käsityksemme todellisuudesta ovat vain sen subjektiiviisiä empiiristen kokemusten avulla luotuja malleja, on metafysiikkaa niin hyvä on. Tämän verran sitä tarvitsemme; emme yhtään enempää.

Tänä empiirinen tietämys on hajautunut subjektiivisiksi käsityksiksi. Kollektiivinen käsitys todellisuudesta on vain subjektiivisten käsitysten eräänlainen näennäinen horisontti. Jokainen yksilö katsoo sitä oman kontekstinsa mukaisesta perspektiivistä.

Nämä käsitykset kehittyvät memeettisessä evoluutiossa kuin geneetisten algoritmien ratkaisujoukko ilman, että suoraan jaettavissa olevaa kollektiivista käsitystä on missään.

Tuon ison rahan roolista olen taas erimieltä. Yliopistot ja korkeakoulut eivät voi olla vain suuren rahan tuotekehityspajoja.

Tuo on totta. Tuo on omituinen harhaluulo, että yliopistot ja tieteellinen tutkimus jotenkin rypisi rahassa, vaikka todellisuudessa yliopistot ovat hikipajoja, jotka tuottavat tehokkaasti työvoimaa firmoille ja tieteellinen tutkimus on muodollista näpertelyä. Oliko se Agraari-Suomessa vajaa 10 % kansallisista maataloustuista tai jotain sen tapaista. Sukkelasanaiset yliopistotutkijat ovat aina poliitikoille piikki lihassa ja koulutus leikkauslistojen kärjessä.

Ilmeisesti rahvas sekoittaa teollisen tuotekehityksen ja tieteellisen tutkimuksen keskenään ja luulee, että tuotekehitysrahat ovat jotenkin tieteelliseen tutkimukseen käytettävissä.

Joo, emme kaipaa "populistista metafysiikkaa" määrittelemään, mitä on lupa ajatella.

[ID10T]

Olet oikeassa siinä että Tieteenfilosofia pitäisi päivittää nykyaikaan ja karsia siitä pois viimeisetkin metafyysiset elementit.

Ei se ole mahdollista. Koska sitä perimmäistä totuutta ei voi havaita muuten kuin havainnoimalla maailman tapahtumia, niin se jää aina arvailun ja oletusten varaan. Mikään menetelmä ei voi todistaa filosofisia oletuksia oikeiksi tai vääriksi, koska niistä ei voi johtaa ennusteita objektiivisille havainnoille. Ja tuossa pitää myös olettaa mitä tarkoittaa objektiivisuus ja havainto. Tieteen filosofia tarvitsee naturalistista metafysiikkaa ja empiiristä tietoteoriaa. Ilman oletusta, että on yksi kaikille yhteinen todellisuus, joka toimii determinististen luonnonlakien mukaan ja ainoa tapa saada tietoa siitä on tehdä havaintoja ja ainoa tapa varmistaa havainnot on verrata eri ihmisten havaintoja, teorioiden muodostus ym. on täysin tyhjän päällä.

Olen Quinen kanalla, ettei tiede kaipaa mitään metafysiikkaa.

Alkuräjähdyksen olettaminen on metafysiikkaa. Samoin kvarkkien olettaminen.

[Naturalisti]

Olet oikeassa siinä että Tieteenfilosofia pitäisi päivittää nykyaikaan ja karsia siitä pois viimeisetkin metafyysiset elementit.

Ei se ole mahdollista. Koska sitä perimmäistä totuutta ei voi havaita muuten kuin havainnoimalla maailman tapahtumia, niin se jää aina arvailun ja oletusten varaan. Mikään menetelmä ei voi todistaa filosofisia oletuksia oikeiksi tai vääriksi, koska niistä ei voi johtaa ennusteita objektiivisille havainnoille. Ja tuossa pitää myös olettaa mitä tarkoittaa objektiivisuus ja havainto. Tieteen filosofia tarvitsee naturalistista metafysiikkaa ja empiiristä tietoteoriaa. Ilman oletusta, että on yksi kaikille yhteinen todellisuus, joka toimii determinististen luonnonlakien mukaan ja ainoa tapa saada tietoa siitä on tehdä havaintoja ja ainoa tapa varmistaa havainnot on verrata eri ihmisten havaintoja, teorioiden muodostus ym. on täysin tyhjän päällä.

Olen Quinen kanalla, ettei tiede kaipaa mitään metafysiikkaa.

Alkuräjähdyksen olettaminen on metafysiikkaa. Samoin kvarkkien olettaminen.

Nämä ovat hypoteeseja; eivät metafyysisiä totuuksia.

Myöskään esimerkiksi matematiikka ei ole metafysiikkaa, vaikka sillä ei ole vastinetta reaalitodellusuudessa.

Osalla mielen representaatioista on vastine todellisuudessa ja osa on vain hyödyllisiä fiktioita, joilla ole vastinetta reaalitodellisuudessa.

Kvarkeilla ei välttämättä ole vastinetta reaalitodellusuudessa; ne voivat olla joko reaalitodellusuuden representaatioita tai vain hyödyllisiä fiktioita

Täsmällisemmin sanottuna hyödyllisillä fiktioilla ei ole reaalista olemassaoloa muualla kuin mielen materiaalisina prosesseina. Mutta ne ovat näin olemassa todellisuudessa, eikä niitä tarvitse tunkea metafysiikkaan.