Hitausvoima ?

[Goswell]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

[Tauko]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

No onko se sinun hitausvoimasi kitkasta riippuva vai ei, onko sitä ilman kitkaa? Ja mikä se hitausvoimasi on? Kerro nyt kaava miten sillä jotain lasketaan.
Kiihtyvyyttä aiheuttaa voima F=ma, miten hitausvoimasi tilannetta muuttaa?

[Stalker]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

No onko se sinun hitausvoimasi kitkasta riippuva vai ei, onko sitä ilman kitkaa? Ja mikä se hitausvoimasi on? Kerro nyt kaava miten sillä jotain lasketaan.
Kiihtyvyyttä aiheuttaa voima F=ma, miten hitausvoimasi tilannetta muuttaa?

Älä odota vastauksia hengitystä pidätellen, vanhalla TIEDE-lehden palstalla eräskin tivasi vastausta Savoriselta hengitystä pidätellen, huonostihan siinä kävi.

[Eusa]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

No onko se sinun hitausvoimasi kitkasta riippuva vai ei, onko sitä ilman kitkaa? Ja mikä se hitausvoimasi on? Kerro nyt kaava miten sillä jotain lasketaan.
Kiihtyvyyttä aiheuttaa voima F=ma, miten hitausvoimasi tilannetta muuttaa?

Älä odota vastauksia hengitystä pidätellen, vanhalla TIEDE-lehden palstalla eräskin tivasi vastausta Savoriselta hengitystä pidätellen, huonostihan siinä kävi.

Toisaalta, hyperventilointikaan ei johda menestykselliseen lopputulokseen.

[JPI]

Niinpä. Energiaa kuluu yleensä vastuksiin. Tiedät sen koska olet ajanut polkupyörää. Energia muuttaa muotoaan. Se on energian häviämättömyyden laki.

Kun ylöspäin heitetty pallo saavuttaa yläkuolokohdan sen liike-energia on nolla.
Voit myös nostaa pallon nosturilla sinne samaan kuolokohtaan ja päästää irti, jos sinua häiritsee tapahtumat ennen kuin pallo on saavuttanut kuolokohdan.

Palloon vaikuttaa kuitenkin maan vetovoima koko ajan. F=mg. Joka säilyy vakiona niin sanotusti maailman tappiin saakka. Mitään vastakkaissuuntaista hitausvoimaa ei ole kuitenkaan kuolokohdassa havaittavissa. Siltikin vaikka pallolle saadaan punnittua paino tässä samassa korkeudessa. Kuolokohdassa vallitsee hetkellinen täydellinen lepotila.
Jos palloon vaikuttaisi vastakkaissuuntainen hitausvoima, se jäisi ilmaan leijumaan.

Tämä hitausvoima on siis näennäisvoima ja sitä ei esiinny Newtonilaisittain inertiaalisessa koordinaatistossa, joten ei sitä sinne kannata myöskään väkisin yrittää tunkea.

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

[Goswell]

Piti käydä jääteillä tässä välillä, tie on valmis, viimeinenkin reikä lähes 90 cm.

No niin mitäs täällä.
Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan, joten ei hitausvoimaakaan silloin ole. gravitaatio on ja se alkaa kiihdyttää palloa kohti maata. Gravitaation vaikutus on kuitenkin erilainen kuin normaalikiihtyvyys aiheuttaa, se vaikuttaa kaikkeen massassa, ei hitausvoimaa, massa kiihtyy sillä arvolla massan määrästä riippumatta millä maan gravitaatio sitä kiihdyttää. Et saa pallolle mitään painoa yläkuolokohdassa ellet pysäytä sitä ja siten estä gravitaation muutoin luomaa kiihtyvyyttä.
Eli palloon EI vaikuta tuolloin yläkuolokohdassa hitausvoimaa koska normaali kiihtyvyyttä ei ole.

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

[Goswell]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

No onko se sinun hitausvoimasi kitkasta riippuva vai ei, onko sitä ilman kitkaa? Ja mikä se hitausvoimasi on? Kerro nyt kaava miten sillä jotain lasketaan.
Kiihtyvyyttä aiheuttaa voima F=ma, miten hitausvoimasi tilannetta muuttaa?

Kitkakin luo kiihtyvyyttä eli kyllä, kiihtyvyys yleisesti luo hidasmassailmiön, pl gravitaation luoma kiihtyvyys. Ei se tilanne siitä miksikään muutu, massa kertaa kiihtyvyys tuottaa voiman, siinä on yhtäläisyysmerkki välissä eli toimii kumminpäin vain, eli tietyllä voimalla saadaan tietty kiihtyvyys tietylle massalle.
Mutta kaikki muuttuisi silti jos tuo olisi oikein.

[Stalker]

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Tuo lause ei aivan auennut. Missä on massaton massa ja vaikuttaako nopeamassa?

[Goswell]

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Tuo lause ei aivan auennut. Missä on massaton massa ja vaikuttaako nopeamassa?

Niinpä niin.

[JPI]

Gossu: "Yläkuolokohdassa ei ole normaalikiihtyvyyttä, pallo on ilmamassan kanssa paikoillaan"
- Ovatko nopeus ja kiihtyvyys sama asia Gossufysiikassa?

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

[Tauko]

No, kun heität sen pallon ylöspäin, sitä hidastaa kaksi asiaa, maan gravitaatio ja ilmanvastus, hitaudellaan se pallo etenee ilmamassan vastusta vastaan mutta menettää nopeuttaan kaiken aikaa koska kiihtyy, hidastuu, kun nopeus sinun suhteen loppuu, loppuu kiihtyvyyskin, gravitaatio vetää pallon maanpinnalle, pidemmällekin veisi mutta maanpinta ei anna edetä, gravitaatio kiihdyttää yhä ja pallo saa painon.

Onko se sinun hitausvoimasi kitka, vai jotain muuta? Kun ei tuosta saa selvää.

Kyllä se on vitka eikä kitka. Vitka luo kylläkin tavallaan myös kitkan kun pallo puskee läpi ilmanvastuksen vitkallaan, eli ilman vitkaa ei olisi kitkaakaan.
Ymmärsitkö tämän.

En ymmärtänyt.

Kun tilanne on se, että kun heität pallon ylöspäin, niin kädestä irrottua se saa alku nopeuden ja sen jälkeen siihen palloon kohdistuu vain gravitaatiovoima F=mg alaspäin koko lennon ajan (ja kitka jos sen haluat pitää mukana), ei muita voimia.

Jossain taisit kysyä pallon energiasta, että mihin sitä häviää. Ei häviä mihinkään. Alkutilanteessa kaikki energia on liike-energiaa ja pallon noustessa liike-energia vähenee ja potentiaalienergia kasvaa. Kääntöpisteessä liike-energia on nolla ja kaikki energia on potentiaalienergiaa. Alas tullessa liike-energia sitten kasvaa ja potentiaalienergia on taas maanpinnalla nolla.

Ja jos siinä kitka (ilmanvastus) pitää olla mukana, niin se vie osan kokonaisenergiasta.

On erittäin erilaista heitetäänkö pallo vasten ilmanvastusta vai tyhjiössä. Tyhjiössä voidaan pelata ilman hitautta lennon aikana, koska sitä ei esiinny kuin alkukiihdytyksessä ja lopun pöllähdyksessä kuun pintaan.

Mutta ilmanvastus voitetaan juuri massan hitaudella joka tuottaa sen voiman jolla ilmanvastus läpäistään. Ilman vastus on todellinen voima joka kohdistuu palloon, hidastaa palloa, sitä vastaan on pallon massan kehittämä hitausvoima joka kohdituu ilmamolekyyleihin työntäen niitä syrjään.
Tyhjiössä pallo lentää ilman vastusta, ilman todellista kiihtyvyyttä jota se kokisi ilmanvastuksen kautta pintavoimana. Tyhjiössä palloon ei vaikuta kuin gravitaatio, se on taas tilavuusvoima, vaikuttaa kaikkeen pallon massassa, joten massa1 ja massa2 kiihtyy samalla lailla samalla etäisyydellä gravitaation lähteestä.

Liike-energia on itse asiassa vain se määrä energiaa joka pallon liiketilan muuttamiseen on käytetty massan hitautta vastaan, tuosta seuraa nopeusmuutos, nopeus laskee gravitaation vaikutuksen takia (kuussa) ja potentiaalienergia on vain nopeuden muutokseen putoamisessa liittyvä laskennallinen suure, kyse on vain nopeudesta ja kiihtyvyydestä. Mitä korkeammalla lennon kuolokohta on, sen suuremman nopeuden pallo ehtii saavuttaa ennen törmäystä kuun pintaan, siis tyhjiössä, ja sen suuremman kiihtyvyyden se kokee kohdatessaan kuun pinnan ja sen suurempi kuoppa kuun pintaan kaivautuu.

Ilmanvastus maassa jarruttaa tehokkaasti ja nopeus pysyy lähes vakiona koska ilmamassa tihentyy pintaa lähestyttäessä, tässä todellinen kiihtyvyys on mukana ilmanvastuksen pintavoiman takia ja massa puskee tuosta todellisesta kiihtyvyydestä syntyvällä hitausvoimalla ilmamolekyylit pois edestä.
Eli gravitaatio kiihdyttää maan ilmakehässä putoavaa massaa kuten tyhjiössä tapahtuisi jos maalla ei olisi ilmakehää, mutta koska se ilmakehä on olemassa, ilmanvastus jarruttaa ja massa saa (hitaus)painoa vasten ilmanvastusta, maan pinnalla se pallon paino vastaa maan gravitaation jatkuvaa kiihdytystä, ilmakehässä pudotessa se (hitaus)paino on vain osa siitä pallon painosta.

No onko se sinun hitausvoimasi kitkasta riippuva vai ei, onko sitä ilman kitkaa? Ja mikä se hitausvoimasi on? Kerro nyt kaava miten sillä jotain lasketaan.
Kiihtyvyyttä aiheuttaa voima F=ma, miten hitausvoimasi tilannetta muuttaa?

Kitkakin luo kiihtyvyyttä eli kyllä, kiihtyvyys yleisesti luo hidasmassailmiön, pl gravitaation luoma kiihtyvyys. Ei se tilanne siitä miksikään muutu, massa kertaa kiihtyvyys tuottaa voiman, siinä on yhtäläisyysmerkki välissä eli toimii kumminpäin vain, eli tietyllä voimalla saadaan tietty kiihtyvyys tietylle massalle.
Mutta kaikki muuttuisi silti jos tuo olisi oikein.

Nyt menee sun selitykset hapokkaaksi ja liki yli sietokyvyn. Et enää puhu hitausvoimasta, vaan hitaasta massasta, massan ominaisuudesta, et voimasta.

Kysyn kuitenkin vielä, että mitä tarkoitat "pl gravitaation luoma kiihtyvyys"?
Miten se gravitaatiovoiman antama kiihtyvyys on erilainen kiihtyvyys, kuin muun voiman antava kiihtyvyys.

Ja miten se sun hitausvoiman määrä lasketaan?
No, ei sitä kyllä tarvi selittää, kun ei sitä ole.

"Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo"

- mitä sitten, kun ne kappaleen sisäiset voimat ei kappaletta, sen massaa, massa keskipistettä muuksi muuta.
- tuossa taas menee ristiin, kun sanot, että
"Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta"
Ja sitten perään, että
"liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo"

[Fizikisto]

Keksit siis kaiken ohessa viidennen perusvuorovaikutuksen

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

Varauksiaan vaihtelevien hiukkasten pitäisi säteillä sähkömagneettista säteilyä... lisäksi varauksen tulee säilyä lokaalisti.

Varauksien vaihtelu ei ole hiukkasten vaan aika-avaruuden rakenteen rytminen ominaisuus. Pyörimisliike relativistisella nopeudella antaa suhteellisen vaihesiirron, jossa sähköistä tilaa säilyttävä signaali voi asteittain siirtyä näyttämään signaalilähteen samanmerkkisenä tai vastakkaisena.

Tuollainen mekaniikka toimii vastaavalla periaatteella kuin relativistinen ratkaisu liikkuvan varauksen magneettiselle voimakkuudelle sähköisten varausten kesken. Ideani on pohjimmiltaan siinä, että sähköinen monopoli on ajallinen osuus hiukkasta ja magneettinen monopoli avaruudellinen osuus. Koska paikallistila vaihtelee vaihettaan aika-avaruuden intervallin pariteettina, ajalliset mittalaitteet voivat mitata sähköisiä monopoleja mutta eivät magneettisia. Ne molemmat ovat kuitenkin yhtä fysikaalisesti läsnä samoissa spin1/2‐hiukkasissa.

Eli annat aika-avaruudelle sähköisen varauksen, vedät sähkömagnetismin teoriat kokonaan uusiksi ja rikot todennäköisesti vielä sähkövarauksen säilymislakia siinä ohessa. Just just..

[Eusa]

No empä kait, sitä samaa se on mitä atomien elektronikuorien välilläkin on esim kontaktipinnalla.

Niin, eli mikä? Sinä olet tuossa postuloinut jonkun uuden poistovoiman atomin sisään protonien ja elektronien välille.

Jollainhan ne on erillään pidettävä.

Niin, eli olet siis keksinyt viidennen perusvuorovaikutuksen, kuten MooM sanoi. Helppoa kuin heinänteko.

PS. kvanttimekaniikassa ei tarvita mitään ylimääräistä vuorovaikutusta pitämään elektroneja pois protoneista.

On kuitenkin löydettävissä pilottiaaltoteorian tapainen malli, jossa elektroneilla on ratoja aallokossa yhteensopivasti kvanttimekaniikan tilastollisuuden kanssa - ja kyllä; mallissa elektronit fluktuoivat syöksyen kohti ja hylkiytyen pois ytimen suunnan suhteen. Tuollainen malli on rakennettu esim. Bohmin mekaniikan varaan.

Toki kvanttimekaniikan voi esittää pilottiaaltoteorian mukaisesti, jolloin "kvanttipotentiaali" ohjailee elektroneja. Vetyatomin tapauksessa on nähdäkseni sellainen ongelma, että lokalisoituneen elektronin pitäisi muodostaa voimakas sähköinen dipoli ytimen kanssa. Tällaista ei havaita atomeilla. Enkä ole kuullut miten tämä ongelma ratkaistaan pilottiaaltoteoriassa.

Ei sitä yleisesti tunnetusti tietääkseni ole ratkaistukaan.

Minulla on vastakkaisvaihesiirron ratkaisu, jossa elektroni ja ydin näkyvät toisilleen vuorotellen erimerkkisenä ja samanmerkkisenä varauksena. Kyllä kai se sopii ihan ok selitykseksi myös pilottiohjautuvalle potentiaalille...

Varauksiaan vaihtelevien hiukkasten pitäisi säteillä sähkömagneettista säteilyä... lisäksi varauksen tulee säilyä lokaalisti.

Varauksien vaihtelu ei ole hiukkasten vaan aika-avaruuden rakenteen rytminen ominaisuus. Pyörimisliike relativistisella nopeudella antaa suhteellisen vaihesiirron, jossa sähköistä tilaa säilyttävä signaali voi asteittain siirtyä näyttämään signaalilähteen samanmerkkisenä tai vastakkaisena.

Tuollainen mekaniikka toimii vastaavalla periaatteella kuin relativistinen ratkaisu liikkuvan varauksen magneettiselle voimakkuudelle sähköisten varausten kesken. Ideani on pohjimmiltaan siinä, että sähköinen monopoli on ajallinen osuus hiukkasta ja magneettinen monopoli avaruudellinen osuus. Koska paikallistila vaihtelee vaihettaan aika-avaruuden intervallin pariteettina, ajalliset mittalaitteet voivat mitata sähköisiä monopoleja mutta eivät magneettisia. Ne molemmat ovat kuitenkin yhtä fysikaalisesti läsnä samoissa spin1/2‐hiukkasissa.

Eli annat aika-avaruudelle sähköisen varauksen, vedät sähkömagnetismin teoriat kokonaan uusiksi ja rikot todennäköisesti vielä sähkövarauksen säilymislakia siinä ohessa. Just just..

Ei ole kyse aika-avaruuden sähkövarauksesta vaan kenttämekanismista kuinka tieto varauksellisista hiukkasista välittyy. Samanmerkkiset varaukset ovat pilottiaallokon pariteetin samassa vaiheessa erillisyysintervallin mitassa, kun taas erimerkkiset varaukset ovat vastakkaisvaiheissa. Samassa vaiheessa olevat saavat kentästä sen vaiheen puskuja ja vastakkaisvaiheessa olevat eivät saa sen vaiheen puskuja vaan oman vaiheensa.

Koko sähkömagnetismi kumpuaa noista vastakkaisvaiheista pysyvätkö hiukkaset vakioetäisyydessä suhteessa toisiinsa vai liikkuvatko - yleensä liikkuvat, mutta mitä isompi neutraalirakenne, johon kiinnittyneet, sitä vitkaammin tai varauksilla on johtokanavia. Sähkömagneettisen varauksen säilyminen yhdessä liikesuhteiden kanssa on johtolanka.

Sama aika-avaruuden rakenne asettuu dekoherenssiinsa kaarevuuksiin rakenteiden kerääntyessä klimpeiksi. Muutossignaaleissa on tuohon sähköisen varaustiedon vaiheisuuden kannalta koherentteja aaltoja, sähkömagneettiset aallot, ja vapaavaiheisia aaltoja, ilmeisimmin neutriinotyypin aallot. Spin1-sm-aallot voivat muodostaa aaltokoherenssin kahdella kietoutuneella neutriinotyypin spin1/2-aallolla, jossa vastakkaisvaiheisuus Planckin mittakaavassa ja aaltojen kiertojen keskinäisvaihe tallentaa viritystilatiedon eli energian taajuuteen.

Neutriinojen massaoskillaation sijaan tarjoan aika-avaruuden kaarevuusoskillaatiota. Neutriinotyypin aallot kuten sm-aallotkin muodostavat tasavertaisesti hiukkaskertymien energiatiheyksien kanssa korreloituneen kaarevuuden, joka siis on jatkuvasti voimassa oleva tyhjön rakenne. Neutriinotyypin aalloilla ei ole viritystilatietoa koherenttina aallonpituutena, joka voisi sini- tai punasiirtyä, joten ne oskilloivat aaltoilua keskenään, jolloin eri leptonimakuihin osuvista neutriinoenergioista siirtyy vaikutussuunnissaan säilyvä määrä "välimakuihin" (joille ei ole sopivaa leptonia) ja välimauista samassa vastaava määrä vuosta naapuritason leptonimakuun jne. Oskillaatio on kaarevuuseroille hyvin herkkä, mutta asiaa voisi testata toimittamalla neutriinoja hieman eri kaarevuuseroisten avaruuksien läpi ja seuraamalla muuttuuko oskillointietäisyys, jolla maut vaihtuvat määrissä toisikseen.

Kiitos kysymästä - vähän lähti polveilemaan, mutta toivottavasti avasi ajattelua. Näyttää siis siltä, että kaikkien perusvuorovaikutusten ja hiukkassukupolvien yhteiselle kvanttikenttäteorialle kyllä olisi näköpiirissä löytää rikkumaton yhtenäislogiikkansa.

[Goswell]

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.

Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.

Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta en massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.

Riittää varmaan Toukollekin.

Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtryvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen.

Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tou syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.

Riittääkö.

[Goswell]

Nopeuden muutos ja kiihtyvyys kulkee käsi kädessä. Yläkuolokohdassa ollaan paikoillaan eikä pusketa vasten ilmanvastusta.

Voihan tauti sinun kanssas.
Onko ylös heitetyllä kappaleella kiihtyvyyttä yläkuolokohdassa?

Jos nopeus on loppunut ylöspäin, lienee kiihtyvyyskin loppunut

No miten ihmeessä se ylös heitetty kappale sitten tulee alas, eikös sen pidä kiihtyä sieltä kuolokohdasta maata kohti ja eikös sen silloin pidä kiihtyä maata kohti koko ajan, myös yläkuolokohdassa ollessaan, muutenhan se jäisi lopullisesti sinne ylös jököttämään?

Minnes se maan gravitaatio unohtui, kyllä se "routa" porsaan kotiin ajaa.

Ei se mihinkään unohtunut, siitähän se kiihtyvyys aiheutuu.
Ymmärsit itsekin virheesi, mutta eipä sinussa ollut miestä sitä myöntämään.

Sori vaan ei siinä ole virhettä, jos massanhitaus puuttuu, pallo ei lennä minekkään ilmakehässä koska ilmanvastus, kuussa kyllä lentää mutta sen heitto ei tarvi voimaa ollenkaan, mikä kuulostaa minusta aika mahdottomalta.

Jos massanhitaus puuttuu, mitenkä se voisi puuttua massalliselta kappaleelta?
a) Mitä tekemistä massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?
b) Mitä tekemistä Gossufysiikan massanhitaudella on voiman "tarpeen" kanssa?

Voisitko muuten lisäksi vastata kahteen kymyksykseen viitaten niiden numeroihin, niin päästään kenties eteenpäin:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta

Älkää nyt hosuko, kävin saunassa. Alla oleva vastaa kaikkiin kysymyksiin.

Massa on vain aineen määrä kappaleessa. Kaikki aineen ominaisuudet tulee kappaleen sisäisestä kvanttien vaihdosta koska sitä se massa pohjimmiltaan on, voivat olla jopa massattomia hiukkasia, liikemäärät on se peluri joka massan ominaisuudet luo.

Kun kiihdytät kappaletta, hidasmassa on se minkä kanssa pelaat, sen massan varsinainen määrä on yhä vakio, mutta hitaanmassan mitattava arvo vaihtelee koetun kiihtyvyyden mukaan. Tuo muuttuva hitaanmassan arvo on se jonka kätesi kokee, mittaa, tuntee kun heität palloa eri pallon kiihtyvyyksillä, mitä suurempi kiihtyvyys, sen suurempi voima vaaditaan ja tietysti molemmat on todellisia, yksinkertaisesti pakko olla noin.

Ensinnäkin: Hidas massa on fysiikassa kokeellisesti sama asia kuin gravitationaalinen massa eli se on yksinkertaisesti massa, se ei muutu ellei kappaleesta raasteta ainetta pois.
Toiseksi:
Et siis osaa sanoa:
1.) Aiheutuuko hitausvoimasi mielestäsi kvanttien vaihdosta eli sähkömagneettisesta vuorovaikutuksesta?
vai:
2.) Vai syntyykö se kiihtyvyydestä ja massanhitaudesta?

Tietysti on samaa asiaa hidasmassa, painavamassa ja pelkkä massa, juju on se että massassa ilman kiihtyvyyttä ei ilmene hitauspainoa vasten kiihdyttävää voimaa tai ilman toisen kappaleen gravitaatiota massa ei luo painoa vasten toisen kappaleen gravitaatiota kun sen gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estetty.
Koska paino on voima, hitauspainonkin on sitä oltava, pakko.

Massanhitaus on nimi ilmiölle jossa massan kiihdyttäminen vaatii voimaa, kiihtyvyys on syy hitaallemassalle ja hitausvoiman synnylle vasten kiihdyttävää voimaa, pl gravitaation luoma kiihtyvyys.

Massan määrä on vakio, hidasmassa ja painavamassa saa vain sen arvon tuosta em massasta mikä ulkoinen voima massaan kohdistuu ja aiheuttaa sen sisäisen epätasapainon.
Tottakait se aiheutuu kvanttienvaihdosta, sitähän massa on, sitä se on kontaktipinnallakin mikä siirtää kirjan painon vaa'an kanteen.

Riittää varmaan Toukollekin.

Jaa, ei riitäkkään. Pl gravitaation luoma kiihtyvyys.
Normaalikiihtyvyyden aiheuttaa pintavoima, sm-voima, virtuaalifotoneitten vaihto kontaktipinnalla, voima vaikuttaa vain kappaleen pintaan, massa kokee kiihtyvyyden.
Gravitaatio kiihdyttää koko massaa, eli on tilavuusvoima, massa ei koe kiihtyvyyttä vaikka kiihtyykin.
jos massa ei koe kiihtyvyyttä, sen sisäinen voimarakenne pysyy symmetrisenä g-mittari on hiljaa vaikka kiihtyvyyttä on.
Sm-pintavoiman aiheuttama kiihtyvyys vaikuttaa massan sisäiseen voimarakenteeseen kuormittavasti ja luo sen hitausvoiman vasten kiihdyttävää voimaa koska sisäinen voimarakenne ei ole enään symmetrinen, kvanttien vaihtoa ja taajuuksia, siitä se syntyy.

Mutta sitten se gravitaation mielenkiintoinen ominaisuus, kun toisen kappaleen gravitaation muutoin luoma kiihdytys estyy, vaikka sinä siinä tuolillasi, nyt syntyy tilanne jossa maan gravitaatio kiihdyttää sinua yhä, mutta massasi pinta, eli tässä tapauksessa perseesi ja jalkapohjasi estävät sinua kiihtymästä kohti maan keskipstettä, nyt massa kokee kiihtyvyyden vaikka et kiihdy minnekkään, massasi saa painon juuri tuosta syystä, ja tuo syy on TÄSMÄLLEEN sama tilanne kuin pintavoiman aiheuttama normaali kiihtyvyys, eli Alberttisedän hissikori maassa ja kiihtyvässä avaruusraketissa, ekvivalenssiperiaate.

Riittääkö.