Joo, kuvailet “näkemyseroamme” hyvin. Ne eroaa varmasti myös siinä, että sun ajattelu pohjaa enemmän olemassa olevaan sosiologian teoriaan, joskin sen heterodoksisiin suuntauksiin, ja mun ajattelu on vasta uutuisessa yläpilvessä tapahtuvaa ideointia siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kukaan vielä tiedä miten aivot oikeasti kokonaisuutena toimivat. Pohdiskeluni liikkuu siksi vielä esitieteellisellä filosofisella tasolla.Purdue kirjoitti: ↑16 Maalis 2024, 14:56Ei mulla oikeastaan ole sen kummempaa kommentoitavaa, muuta kuin että olen mielenkiinnolla lukenut näitä sun tulkintoja. Me tarkastellaan niin eri näkökulmista näitä asioita, että kaikesta tästä keskustelusta huolimatta mä vierastan joitakin ajattelumallejasi, joista jo onkin sun kanssa väännetty kättä, joten ei siitä sen enempää. Sanottakoon vain, että sulla lähestymistapa on yksilön psykologiassa ja aivojen materiaalisissa prosesseissa, siinä missä mua kiinnostaa enemmän se sosiaalinen todellisuus ja ihmisten välinen vuorovaikutus.Naturalisti kirjoitti: ↑16 Maalis 2024, 13:17
Tässä on useampiosaisen vastaukseni viimeinen osa, johon sisältyy vastaus tähän ja osin myös edelliseen kysymykseesi. Olen nyt vastannut jollakin tavalla kaikkiin tässä keskustelussa tekemiisi kommentteihin ja jään mielenkiinnolla odottamaan mahdollista palautettasi.
Ja en ole vielä tän perusteella 100% vakuuttunut, että tuon sun tulkinnan perusteella voitaisiin rakentaa sosiaalisesti kompetentti tekoäly. Lähinnä jos ymmärsin näitä sun kirjoituksia oikein, niin sä lähinnä kuvailet mun ja omien pohdintojesi pohjalta niitä vaatimuksia mitä sosiaalisesti kompetentilla tekoälyllä olisi oltava, mutta tuo implementaatio jää mun mielestä hieman puolitiehen, koska et tunnu pääsevän sen memeettisen boxin ulkopuolelle ajattelussasi.
Toki kuvailet kuinka tuo meemien toiminta olisi implementoitavissa keinoaivojen tasolla, mutta silti. "Käsitteellisen avaruuden rikastaminen" ei mun mielestä tarkoita sitä, että tuosta memeettisestä ajattelusta olisi luovuttava, mutta hieman monipuolisempi käsiteavaruus sosiaalisen vuorovaikutuksen kuvauksessa ja tulkinnassa saattaisi helpottaa tuota tuon sun ajattelun implementaatiota siellä aivojen ja neuronien tasolla.
Mutta joo. Kiitokset mieltä avartavasta ja muutenkin mukavasta ja asiallisesta keskustelusta! Jatketaan taas sitten jossakin välissä kun nämä aihepiirit nousevat taas esiin. Oma pakki tuntuu nyt ainaskin tällä hetkellä tyhjältä, eli olen varmaankin ammentanut ulos kaiken sen mitä mulla nyt on aiheesta ylipäätään kommentoitavaa.
Yritän siis lystikseni kehitellä vahvalle tekoälylle nykyisiä neuromorfisia viritelmiä enemmän todellisia aivoja muistuttavaa viitekehystä. Keskustelumme on ollut kiinnostavaa ja avannut mulle näkökulmaa sosiologiaan.
Joo jätetään tämän aihe toistaiseksi hautumaan, mutta voisitko asiantuntijana vielä kommentoida lyhyesti seuraavia Copilotin mulle antamia vastauksia, joita sain kysellessäni siltä miten näkemykseni suhtautuvat sosiologian teorioihin? (No tätä kirjoittaessani olit löytänyt asiaan uusia näkökulmia. Mutustelen niitä vähän ja palaan niihin myöhemmin.)
Jätän pois tarkemman pitkähköt Copilotille tekemäni kysymykst ja vastauksiin liittyvät lähdeviitteet.
Ensimmäinen kysymys liittyi sosiologisten ja institutionaalisten faktojen olemassaoloon:
Toisessa kysymyksessä kysyin, voiko institutionaalisten faktojen olemassaolon selittää reduktiivisen emergentismin avulla.Copilot kirjoitti:Ontologinen realismi ja reduktiivinen emergentismi ovat filosofisia näkemyksiä, jotka pyrkivät selittämään todellisuuden ja sen ilmiöiden olemusta. Ontologinen realismi tunnustaa ulkoisen, havaitsijoista riippumattoman todellisuuden olemassaolon. Reduktiivinen emergentismi puolestaan näkee, että mentaalinen toiminta ja kulttuuriset ilmiöt voidaan palauttaa aivojen fysiologisiin prosesseihin ja niiden emergentteihin ominaisuuksiin.
Sosiologit, kuten Émile Durkheim, ovat käyttäneet käsitettä "sosiaalinen fakta" kuvaamaan yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka ovat olemassa yksilöiden tietoisuudesta riippumatta ja vaikuttavat heidän toimintaansa. John Searle on puolestaan puhunut "institutionaalisista faktoista", jotka syntyvät yhteiskunnallisten sopimusten ja yhteisymmärryksen kautta ja ovat olemassa vain yhteisön jäsenten kollektiivisen tunnustuksen ansiosta.
Sosiologian "lainalaisuudet" eivät ole luonnonlakeja, vaan ne ovat yhteiskunnallisia sääntöjä ja rakenteita, jotka ohjaavat yhteiskunnallista toimintaa ja ovat muuttuvia historiallisen kehityksen myötä. Tämä näkemys on yhteensopiva sosiologian konstruktionististen ja kriittisten suuntausten kanssa, jotka korostavat yhteiskunnallisten ilmiöiden rakentuneisuutta ja muuttuvuutta.
Ajattelusi voi olla yhteensopiva esimerkiksi sosiologisen konstruktionismin tai kriittisen teorian kanssa, jotka tunnustavat yhteiskunnallisten ilmiöiden rakentuneisuuden ja ihmisten toiminnan merkityksen yhteiskunnallisten rakenteiden ja käytäntöjen muokkaajina. Nämä suuntaukset korostavat myös yhteiskunnallisten ilmiöiden historiallista ja kulttuurista kontekstuaalisuutta.
Jos haluat syventää ymmärrystäsi sosiologian suuntauksista ja niiden yhteensopivuudesta omien näkemystesi kanssa, voit tutustua esimerkiksi sosiologian klassikoihin, kuten Durkheimiin, Marxin tai Weberin teorioihin, tai nykyaikaisempiin teoreetikoihin, kuten Pierre Bourdieu tai Anthony Giddens, jotka ovat käsitelleet yhteiskunnallisten rakenteiden ja yksilöiden välisiä suhteita omista näkökulmistaan.
Kolmannessa kysymyksessä perustelun toisen kysymyksen vähän tarkemmin.Copilot kirjoitti:Reduktiivinen emergentismi on näkemys, joka pyrkii selittämään monimutkaisia ilmiöitä, kuten mielen toimintaa ja sosiaalisia rakenteita, niiden yksinkertaisempien, perustavampien komponenttien kautta – tässä tapauksessa aivojen materiaalisten prosessien kautta. Tämä lähestymistapa voi tarjota selityksen sille, miten yksilöiden aivojen toiminta luo mentaalisia tiloja ja käyttäytymistä, jotka puolestaan muodostavat kulttuurisia ja sosiaalisia rakenteita.
Sosiaaliset ja institutionaaliset faktat, kuten Émile Durkheimin määrittelemät, ovat yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka vaikuttavat yksilöiden toimintaan ja ovat olemassa yksilöiden tietoisuudesta riippumatta. Ne ovat osa yhteiskunnallista todellisuutta, joka on yksilöiden mielten ja aivojen toiminnan ulkopuolella, vaikka ne vaikuttavatkin yksilöiden ajatteluun ja käyttäytymiseen.
Vaikka reduktiivinen emergentismi voi selittää, miten yksilöiden aivot tuottavat mielen sisältöjä ja käyttäytymistä, jotka voivat levitä ja muuntua memeettisessä evoluutiossa, sosiaaliset ja institutionaaliset faktat ovat monimutkaisempia. Ne eivät ole pelkästään yksilöiden aivojen toiminnan tulosta, vaan ne syntyvät ja säilyvät yhteiskunnallisten prosessien ja vuorovaikutusten kautta, jotka ovat laajempia kuin yksittäiset aivot tai mielen prosessit.
Sosiologit, kuten Searle, puhuvat institutionaalisista faktoista, jotka ovat olemassa yhteisön jäsenten kollektiivisen tunnustuksen ansiosta ja jotka vaikuttavat yksilöiden toimintaan yhteiskunnallisina normeina ja odotuksina. Nämä faktat ovat osa yhteiskunnallista todellisuutta, joka on yksilöiden subjektiivisen kokemuksen ulkopuolella, vaikka ne ovatkin riippuvaisia yksilöiden yhteisestä toiminnasta ja ymmärryksestä.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että vaikka reduktiivinen emergentismi voi tarjota kehyksen ymmärtää yksilöiden aivojen toiminnan ja mielen prosessien välistä suhdetta, sosiaaliset ja institutionaaliset faktat ovat monimutkaisempia ja niiden olemassaolo ja vaikutus perustuvat laajempiin yhteiskunnallisiin prosesseihin ja rakenteisiin, jotka eivät ole suoraan palautettavissa yksilöiden aivojen materiaalisiin prosesseihin.
Copilot kirjoitti:Kyllä, voitaisiin sanoa, että sosiaaliset ja institutionaaliset faktat ovat olemassa materiaalisesti vain yksilöiden subjektiivisina käsityksinä. Tämä näkemys korostaa, että vaikka sosiaaliset rakenteet ja normit vaikuttavat yksilöiden toimintaan ja päätöksentekoon, ne eivät itsessään ole materiaalisia entiteettejä, vaan ne ilmenevät ja säilyvät yksilöiden vuorovaikutuksen ja yhteisymmärryksen kautta.
Sosiaalisen paineen käsite viittaa siihen, miten yksilöt kokevat muiden odotukset ja normit, jotka ohjaavat heidän käyttäytymistään. Vaikka nämä odotukset ja normit ovat abstrakteja, ne saavat konkreettisen muodon ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja käyttäytymisessä. Tässä mielessä sosiaaliset ja institutionaaliset faktat ovat "reaalisia" niiden vaikutusten kautta, mutta ne eivät ole itsenäisiä materiaalisia objekteja.
Tämä lähestymistapa on yhteensopiva konstruktionistisen sosiologian kanssa, joka näkee sosiaaliset ilmiöt ihmisten toiminnan ja merkitystenannon tuloksena. Se tunnustaa, että sosiaaliset faktat ovat yhteiskunnallisen toiminnan ja kulttuurisen prosessin tuotteita, jotka ovat jatkuvassa muutoksessa ja uudelleenmäärittelyssä. Sosiologian näkökulmasta tämä tarkoittaa, että tutkimuksen kohteena eivät ole vain yksilöiden sisäiset prosessit, vaan myös laajemmat yhteiskunnalliset rakenteet ja niiden vaikutus yksilöihin.

