Hyvä video. Ihan asiaa Noble puhuu. Ja minustakin voi sanoa, että evoluutio on päämäärähakuinen prosessi. Se päämäärä on hengissä pysyminen ja lisääntyminen. Muuta päämäärää evoluutiolla ei ole. Ja tarkkaan ottaen se päämäärä ei ole evoluutiolla, koska evoluutio on prosessi. Evoluution myötä yksilöille on kehittynyt päämäärä pysyä hengissä ja lisääntyä. Yksilöt voivat valita erilaisista strategioista toimivimman yrityksen ja erehdyksen kautta ja tämä valinta voi vaikuttaa jopa DNA:han. Esimerkiksi immuniteettijärjestelmä voi kokeilla eri proteiineja ja sitten alkaa tuottaa tiettyä proteiinia, joka tehoaa juuri tiettyyn taudinaiheuttajaan, jolle yksilö altistuu. Tämä immuniteettijärjestelmän muutos saattaa sitten periytyäkin. Jotain tällaista Noble sanoi ja se kuulostaa ihan loogiselta. Luonnollisesti satunnaiset muutokset ovat tärkeä osa evoluutiota yhä, mutta siellä olisi mukana päämäärähakuisia älykkäitä ratkaisujakin.
Luonnonvalinta, holistinen päämäärähakuinen prosessi
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Never trust the Government. Fuck the Government.
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Voidaan tietenkin sanoa, mutta onko sellaisessa sanomisessa mitään järkeä. Luonnossa tapahtuu hyvinkin monimutkaisia ilmiöitä ilman mitään tarkoitushakuisuutta.
Et kai sentään uskonut tuon olevan kuvana realistinen?
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Se on sen proteiinin ominaisuus, se miten se proteiini toimii. Ei sillä proteiinilla ole päämäärää, mutta sen ominaisuus on eliön elossa ylläpitävää. Samoin kuin ilmakehän happi, on meille tarpeellinen, mutta ei sillä hapella ole päämääriä.
Elävät solut, samoin kuin muu elävä ja eloton on rakenteeltaan samoista aineksista.
Alkeishiukkasista, atomeista, molekyyleistä ja niillä kaikilla on omat ominaisuutensa. Ei satunnaisia tai mielivaltaisia ominaisuuksia.
Esimerkiksi protonit ja elektronit ovat hyvin stabiileja, mutta vapaat neutronit ei. Samoin alkuaineista osa on stabiileja, osa nopeasti hajoavia.
Molekyylien rakentuminen alkuaineista ei myöskään ole satunnaista, että voisivat yhdistyä miten hyvänsä, vaan niiden ominaisuudet rajoittaa mahdollisia kombinaatioita.
Yhdistelmät rakentuvat perusvuorovaikutusten ydinvoimat, sähköiset ja magneettiset voimat, gravitaatio vaikutusten ympäristössä
Makroskooppisena ympäristönä vaikuttaa energia, lämpötila, paine, sähkömagneettinen säteily, hiukkassäteily. Ja sen ympäristön stabiilisuus.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Minulla ei ole syytä olettaa että animaatio ei olisi realistinen. Jos sinulla on parempaa tietoa, niin muutan näkemystäni.
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Olen kuullut itseäni tietävämmältä taholta, että monimutkaisimmankin molekyylin rekennetta ohjaa yksi varsin yksinkertainen sääntö: "Hakeudu alimpaan energiatilaan."
Joku voi nähdä suunnitelmallisuutta sielläkin, missä hallitsee vain pelkkä fysiikka.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Tässä taitaa olla kyse siitä, mitä käsität realistisuudella. Molekyylibiologiassa ei todellakaan ole tuollaisia mekanistisia rakenteita ainakaan havittavissa, mitä tuolla videolla esitetään. Kirjahyllyssäni sattuu olemaan molekyylibiologian (palkittu) gradu, jossa on pyyhkäisyelektronimikroskoopin kuvia vesikkeleistä ja niiden liikkeistä. Ne näkyvät parhaallakin resoluutiolla epämääräisinä pallukoina. Kovin on mielikuvitus lentänyt videon tekijällä.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Saattoihan olla että ne elektronit tiputti tuon narulta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kinesin
edit: korjasin typon
https://en.wikipedia.org/wiki/Kinesin
edit: korjasin typon
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Evoluution testaaminen on aika hankalaa, kun se "prosessi" on kestänyt 4,6 miljardia vuotta, eli maapallon synnystä lähtien. Ihmisen osalta prosessi on kestänyt 2 - 2,5 miljoonaa vuotta, eikä yhden mutaation vaikutusta näe kuin vasta useamman sukupolven jälkeen. Ihminen tulee sukukypsäksi n. 11 - 17 vuoden iässä, joten testaamiseen kannattaa valita esim. banaanikärpänen, mutta antaako se luotettavan kuvan kehityskulusta ihmisen kohdalla?jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 20:50Niin, tuo näkemys sokeasta arkkitehdistä tai kellosepästä on kai se perinteinen evoluution selitys. ID-liike on sitten pyrkinyt osoittamaan, että on rakenteita, joita ei voi selittää pelkällä sattumalla ja luonnonvalinnalla. ID-liike on kuitenkin jämähtänyt maailmankuvallisista syistä tuohon. Mielestäni paljon hedelmällisempää olisi pyrkiä empiirisesti testaamaan mikä näkemys on oikea. Pitäisi mielestäni siis testata myös sitä vaihtoehtoa, että evoluutiossa vaikuttaa aito päämäärähakuisuus.ID10T kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 19:25Elintoiminnot ovat evoluution seurausta. Toki arkkitehtikin rakennuttaa tarkoituksemukaisia taloja, mutta evoluutio on lauma sokeita arkkitehteja, jotka piirtävät täysin sattumanvaraisia taloja. Jotkut pohjapiirroksista kelpaavat tuotantoon asti, mutta suurin osa menee roskiin. Lisäksi talot eivät koskaan tule täysin valmiiksi, vaan arkkitehti saattaa myöhemmin piirtää niihin ylimääräisiä ovia ja ikkunoita (vrt. syöpä).jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 18:34Paljolti tuossa videolla keskityttiin elintoimintoihin, ei pelkästään perinnöllisyyteen. Mutta onkin hyvä kysymys, miksi eliön elintoiminnot ja evoluutio erotetaan niin tiukasti. Elintoiminnoissahan tarkoituksenmukaisuus tai päämäärähakuisuus näkyy lähes kaikessa.Märkäruuti kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 09:13Epigenetiikan keksi valtavirtatiede.
Siitä on kuitenkin liikkeellä vääriäkin käsityksiä. Epigenetiikka ei vaikuta mihinkään, mitä geenit eivät mahdollista. Epigenetiikka kytkee olemassaolevia geenejä päälle ja pois. Tämä mekanismi nopeuttaa sopeutumista, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti, mutta perusgenomiin se ei nykytiedon mukaan vaikuta. Genomi määrää eliön fenotyypin rajat, joiden saavuttamiseen epigenetiikka ja ympäristö vaikuttavat. Evoluution primus motorina toimii kuitenkin stokastiset geenimutaatiot, mikäli evoluutioteoria paikkaansa pitää.
Valintapaine toimii tässä ja nyt. Senkin takia evoluutio ei voi olla teleologista. On vaikea uskoa, että tuo ehdotelma herättäisi evoluutiobiologeissa kovin suurta kiinnostusta. Itse katsoin suuren osan videosta vähän hyppien, mutta en tainnut päästä varsinaisesta ajatuksesta perille.
Päämäärähakuisuus on sikäli hankala ajatuksenakin, että esim. ihmisiä on jo 8 miljardia. Mikä voisi kontrolloida meidän kaikkien geenejä niin, että ne mutatoituisivat oikeaan suuntaan? Satuolento Jumalaa lukuunottamatta en keksi mitään. Ilmasto on globaali, mutta se ei ajattele, vaikka ihmisrotu onkin kehittynyt niin, että tummahipiäiset käkkäräpäät sopeutuvat paremmin lämpimään ilmanalaan ja vaaleat silohiukset kylmään ilmanalaan. Siis nimenomaan sopeutuvat, ei niin, että niitä sopeutettaisiin. Ilmasto ei tiedä olevansa lämmin tai kylmä.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Kyllähän sinäkin annoit molekyylille elämän tarkoituksen. Todellisuudessa molekyylit ovat useinkin mitä omituisimmissa energiatiloissa jo ihan elämästä lähtien.Märkäruuti kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 22:27Olen kuullut itseäni tietävämmältä taholta, että monimutkaisimmankin molekyylin rekennetta ohjaa yksi varsin yksinkertainen sääntö: "Hakeudu alimpaan energiatilaan."
Joku voi nähdä suunnitelmallisuutta sielläkin, missä hallitsee vain pelkkä fysiikka.
Guild can only exist in a person who can act
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Hyvä linkki, kyllä tuollaisia käveleviä protoneja siis on. Noita "moottori proteiineja" on muunkinlaisia.Stalker kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 22:48 Saattoihan olla että ne elektronit tiputti tuon narulta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kinesin
edit: korjasin typon
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10389
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Flagellamoottoriakin väitettiin ID:istien taholta palautumattomaksi monimutkaisuudeksi, mutta senkin kaikilla osilla on ollut jokin muukin toiminnallinen funktio. Palautumatonta monimutkaisuutta ei ole löydetty, vaikka Behekin taisi käyttää lähes koko uransa sen todistamiseen. Mikään ei viittaa suunnitelmallisuuteen tai pyrkimyksiin. On vain sopeutuma senhetkisiin olosuhteisiin.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
En ajattele, että päämäärähakuisuus välttämättä koskisi koko ihmiskuntaa samanlaisena. Maapallolla on paljon erilaisia ympäristöjä, joihin ihminen on sopeutunut, kuten sanoitkin. Voi olla, että tuo päämäärähakuisuus on terminä huono, jos siitä tulee mieleen joku suuri lopullinen päämäärä.ID10T kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 07:52Evoluution testaaminen on aika hankalaa, kun se "prosessi" on kestänyt 4,6 miljardia vuotta, eli maapallon synnystä lähtien. Ihmisen osalta prosessi on kestänyt 2 - 2,5 miljoonaa vuotta, eikä yhden mutaation vaikutusta näe kuin vasta useamman sukupolven jälkeen. Ihminen tulee sukukypsäksi n. 11 - 17 vuoden iässä, joten testaamiseen kannattaa valita esim. banaanikärpänen, mutta antaako se luotettavan kuvan kehityskulusta ihmisen kohdalla?jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 20:50Niin, tuo näkemys sokeasta arkkitehdistä tai kellosepästä on kai se perinteinen evoluution selitys. ID-liike on sitten pyrkinyt osoittamaan, että on rakenteita, joita ei voi selittää pelkällä sattumalla ja luonnonvalinnalla. ID-liike on kuitenkin jämähtänyt maailmankuvallisista syistä tuohon. Mielestäni paljon hedelmällisempää olisi pyrkiä empiirisesti testaamaan mikä näkemys on oikea. Pitäisi mielestäni siis testata myös sitä vaihtoehtoa, että evoluutiossa vaikuttaa aito päämäärähakuisuus.ID10T kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 19:25Elintoiminnot ovat evoluution seurausta. Toki arkkitehtikin rakennuttaa tarkoituksemukaisia taloja, mutta evoluutio on lauma sokeita arkkitehteja, jotka piirtävät täysin sattumanvaraisia taloja. Jotkut pohjapiirroksista kelpaavat tuotantoon asti, mutta suurin osa menee roskiin. Lisäksi talot eivät koskaan tule täysin valmiiksi, vaan arkkitehti saattaa myöhemmin piirtää niihin ylimääräisiä ovia ja ikkunoita (vrt. syöpä).jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 18:34Paljolti tuossa videolla keskityttiin elintoimintoihin, ei pelkästään perinnöllisyyteen. Mutta onkin hyvä kysymys, miksi eliön elintoiminnot ja evoluutio erotetaan niin tiukasti. Elintoiminnoissahan tarkoituksenmukaisuus tai päämäärähakuisuus näkyy lähes kaikessa.Märkäruuti kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 09:13Epigenetiikan keksi valtavirtatiede.
Siitä on kuitenkin liikkeellä vääriäkin käsityksiä. Epigenetiikka ei vaikuta mihinkään, mitä geenit eivät mahdollista. Epigenetiikka kytkee olemassaolevia geenejä päälle ja pois. Tämä mekanismi nopeuttaa sopeutumista, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti, mutta perusgenomiin se ei nykytiedon mukaan vaikuta. Genomi määrää eliön fenotyypin rajat, joiden saavuttamiseen epigenetiikka ja ympäristö vaikuttavat. Evoluution primus motorina toimii kuitenkin stokastiset geenimutaatiot, mikäli evoluutioteoria paikkaansa pitää.
Valintapaine toimii tässä ja nyt. Senkin takia evoluutio ei voi olla teleologista. On vaikea uskoa, että tuo ehdotelma herättäisi evoluutiobiologeissa kovin suurta kiinnostusta. Itse katsoin suuren osan videosta vähän hyppien, mutta en tainnut päästä varsinaisesta ajatuksesta perille.
Päämäärähakuisuus on sikäli hankala ajatuksenakin, että esim. ihmisiä on jo 8 miljardia. Mikä voisi kontrolloida meidän kaikkien geenejä niin, että ne mutatoituisivat oikeaan suuntaan? Satuolento Jumalaa lukuunottamatta en keksi mitään. Ilmasto on globaali, mutta se ei ajattele, vaikka ihmisrotu onkin kehittynyt niin, että tummahipiäiset käkkäräpäät sopeutuvat paremmin lämpimään ilmanalaan ja vaaleat silohiukset kylmään ilmanalaan. Siis nimenomaan sopeutuvat, ei niin, että niitä sopeutettaisiin. Ilmasto ei tiedä olevansa lämmin tai kylmä.
Banaanikärpäsellä voisi tosiaan päämäärähakuisuutta testata, ja siitä joskus esitin ideankin, jonka on toki voinut joku muukin keksiä.
Lyhyesti selostan:
Laitetaan kärpäsiä tilaan, jossa on kärpäsille mieleistä ruokaa sellaisissa koloissa, että kärpänen ei ruokaan ihan yllä. Muutakin ruokaa olisi, että kärpäset eivät kuole. Kärpästen lisääntymistä kontrolloidaan niin, että luonnonvalinta ei vaikuta. Koetta jatketaan useita sukupolvia, ja seurataan kasvaako kärpäsen imukärsä, tai tapahtuuko muunlaisia muutoksia, jotka saisivat kärpäset ulottumaan ruokaan. Vertailuryhmä olisi muuten samanlainen, mutta "ruokakiihoketta" ei olisi. Tietenkin voisi selvittää myös mahdollisia tapahtuneita mutaatioita tai epigeneettisiä muutoksia.
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
Miten tuosta koejärjestelystä poissuljetaan luonnonvalinnan vaikutus?jester kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 16:42En ajattele, että päämäärähakuisuus välttämättä koskisi koko ihmiskuntaa samanlaisena. Maapallolla on paljon erilaisia ympäristöjä, joihin ihminen on sopeutunut, kuten sanoitkin. Voi olla, että tuo päämäärähakuisuus on terminä huono, jos siitä tulee mieleen joku suuri lopullinen päämäärä.ID10T kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 07:52Evoluution testaaminen on aika hankalaa, kun se "prosessi" on kestänyt 4,6 miljardia vuotta, eli maapallon synnystä lähtien. Ihmisen osalta prosessi on kestänyt 2 - 2,5 miljoonaa vuotta, eikä yhden mutaation vaikutusta näe kuin vasta useamman sukupolven jälkeen. Ihminen tulee sukukypsäksi n. 11 - 17 vuoden iässä, joten testaamiseen kannattaa valita esim. banaanikärpänen, mutta antaako se luotettavan kuvan kehityskulusta ihmisen kohdalla?jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 20:50Niin, tuo näkemys sokeasta arkkitehdistä tai kellosepästä on kai se perinteinen evoluution selitys. ID-liike on sitten pyrkinyt osoittamaan, että on rakenteita, joita ei voi selittää pelkällä sattumalla ja luonnonvalinnalla. ID-liike on kuitenkin jämähtänyt maailmankuvallisista syistä tuohon. Mielestäni paljon hedelmällisempää olisi pyrkiä empiirisesti testaamaan mikä näkemys on oikea. Pitäisi mielestäni siis testata myös sitä vaihtoehtoa, että evoluutiossa vaikuttaa aito päämäärähakuisuus.ID10T kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 19:25Elintoiminnot ovat evoluution seurausta. Toki arkkitehtikin rakennuttaa tarkoituksemukaisia taloja, mutta evoluutio on lauma sokeita arkkitehteja, jotka piirtävät täysin sattumanvaraisia taloja. Jotkut pohjapiirroksista kelpaavat tuotantoon asti, mutta suurin osa menee roskiin. Lisäksi talot eivät koskaan tule täysin valmiiksi, vaan arkkitehti saattaa myöhemmin piirtää niihin ylimääräisiä ovia ja ikkunoita (vrt. syöpä).jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 18:34Paljolti tuossa videolla keskityttiin elintoimintoihin, ei pelkästään perinnöllisyyteen. Mutta onkin hyvä kysymys, miksi eliön elintoiminnot ja evoluutio erotetaan niin tiukasti. Elintoiminnoissahan tarkoituksenmukaisuus tai päämäärähakuisuus näkyy lähes kaikessa.Märkäruuti kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 09:13Epigenetiikan keksi valtavirtatiede.
Siitä on kuitenkin liikkeellä vääriäkin käsityksiä. Epigenetiikka ei vaikuta mihinkään, mitä geenit eivät mahdollista. Epigenetiikka kytkee olemassaolevia geenejä päälle ja pois. Tämä mekanismi nopeuttaa sopeutumista, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti, mutta perusgenomiin se ei nykytiedon mukaan vaikuta. Genomi määrää eliön fenotyypin rajat, joiden saavuttamiseen epigenetiikka ja ympäristö vaikuttavat. Evoluution primus motorina toimii kuitenkin stokastiset geenimutaatiot, mikäli evoluutioteoria paikkaansa pitää.
Valintapaine toimii tässä ja nyt. Senkin takia evoluutio ei voi olla teleologista. On vaikea uskoa, että tuo ehdotelma herättäisi evoluutiobiologeissa kovin suurta kiinnostusta. Itse katsoin suuren osan videosta vähän hyppien, mutta en tainnut päästä varsinaisesta ajatuksesta perille.
Päämäärähakuisuus on sikäli hankala ajatuksenakin, että esim. ihmisiä on jo 8 miljardia. Mikä voisi kontrolloida meidän kaikkien geenejä niin, että ne mutatoituisivat oikeaan suuntaan? Satuolento Jumalaa lukuunottamatta en keksi mitään. Ilmasto on globaali, mutta se ei ajattele, vaikka ihmisrotu onkin kehittynyt niin, että tummahipiäiset käkkäräpäät sopeutuvat paremmin lämpimään ilmanalaan ja vaaleat silohiukset kylmään ilmanalaan. Siis nimenomaan sopeutuvat, ei niin, että niitä sopeutettaisiin. Ilmasto ei tiedä olevansa lämmin tai kylmä.
Banaanikärpäsellä voisi tosiaan päämäärähakuisuutta testata, ja siitä joskus esitin ideankin, jonka on toki voinut joku muukin keksiä.
Lyhyesti selostan:
Laitetaan kärpäsiä tilaan, jossa on kärpäsille mieleistä ruokaa sellaisissa koloissa, että kärpänen ei ruokaan ihan yllä. Muutakin ruokaa olisi, että kärpäset eivät kuole. Kärpästen lisääntymistä kontrolloidaan niin, että luonnonvalinta ei vaikuta. Koetta jatketaan useita sukupolvia, ja seurataan kasvaako kärpäsen imukärsä, tai tapahtuuko muunlaisia muutoksia, jotka saisivat kärpäset ulottumaan ruokaan. Vertailuryhmä olisi muuten samanlainen, mutta "ruokakiihoketta" ei olisi. Tietenkin voisi selvittää myös mahdollisia tapahtuneita mutaatioita tai epigeneettisiä muutoksia.
Re: Luonnonvalinta, Darwinin mielikuvituksen tuote
En ole kärpäs-expertti, mutta ehkä naaraat voisi hedelmöittää keinotekoisesti ja varmistaa, että jokainen munii yhtä monta munaa. Olisi tuossa varmaan vaikeutensa, mutta maailmalla tehdään varmasti vaikeampiakin kokeita.ID10T kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 16:46Miten tuosta koejärjestelystä poissuljetaan luonnonvalinnan vaikutus?jester kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 16:42En ajattele, että päämäärähakuisuus välttämättä koskisi koko ihmiskuntaa samanlaisena. Maapallolla on paljon erilaisia ympäristöjä, joihin ihminen on sopeutunut, kuten sanoitkin. Voi olla, että tuo päämäärähakuisuus on terminä huono, jos siitä tulee mieleen joku suuri lopullinen päämäärä.ID10T kirjoitti: ↑18 Heinä 2024, 07:52Evoluution testaaminen on aika hankalaa, kun se "prosessi" on kestänyt 4,6 miljardia vuotta, eli maapallon synnystä lähtien. Ihmisen osalta prosessi on kestänyt 2 - 2,5 miljoonaa vuotta, eikä yhden mutaation vaikutusta näe kuin vasta useamman sukupolven jälkeen. Ihminen tulee sukukypsäksi n. 11 - 17 vuoden iässä, joten testaamiseen kannattaa valita esim. banaanikärpänen, mutta antaako se luotettavan kuvan kehityskulusta ihmisen kohdalla?jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 20:50Niin, tuo näkemys sokeasta arkkitehdistä tai kellosepästä on kai se perinteinen evoluution selitys. ID-liike on sitten pyrkinyt osoittamaan, että on rakenteita, joita ei voi selittää pelkällä sattumalla ja luonnonvalinnalla. ID-liike on kuitenkin jämähtänyt maailmankuvallisista syistä tuohon. Mielestäni paljon hedelmällisempää olisi pyrkiä empiirisesti testaamaan mikä näkemys on oikea. Pitäisi mielestäni siis testata myös sitä vaihtoehtoa, että evoluutiossa vaikuttaa aito päämäärähakuisuus.ID10T kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 19:25Elintoiminnot ovat evoluution seurausta. Toki arkkitehtikin rakennuttaa tarkoituksemukaisia taloja, mutta evoluutio on lauma sokeita arkkitehteja, jotka piirtävät täysin sattumanvaraisia taloja. Jotkut pohjapiirroksista kelpaavat tuotantoon asti, mutta suurin osa menee roskiin. Lisäksi talot eivät koskaan tule täysin valmiiksi, vaan arkkitehti saattaa myöhemmin piirtää niihin ylimääräisiä ovia ja ikkunoita (vrt. syöpä).jester kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 18:34Paljolti tuossa videolla keskityttiin elintoimintoihin, ei pelkästään perinnöllisyyteen. Mutta onkin hyvä kysymys, miksi eliön elintoiminnot ja evoluutio erotetaan niin tiukasti. Elintoiminnoissahan tarkoituksenmukaisuus tai päämäärähakuisuus näkyy lähes kaikessa.Märkäruuti kirjoitti: ↑17 Heinä 2024, 09:13Epigenetiikan keksi valtavirtatiede.
Siitä on kuitenkin liikkeellä vääriäkin käsityksiä. Epigenetiikka ei vaikuta mihinkään, mitä geenit eivät mahdollista. Epigenetiikka kytkee olemassaolevia geenejä päälle ja pois. Tämä mekanismi nopeuttaa sopeutumista, kun olosuhteet muuttuvat nopeasti, mutta perusgenomiin se ei nykytiedon mukaan vaikuta. Genomi määrää eliön fenotyypin rajat, joiden saavuttamiseen epigenetiikka ja ympäristö vaikuttavat. Evoluution primus motorina toimii kuitenkin stokastiset geenimutaatiot, mikäli evoluutioteoria paikkaansa pitää.
Valintapaine toimii tässä ja nyt. Senkin takia evoluutio ei voi olla teleologista. On vaikea uskoa, että tuo ehdotelma herättäisi evoluutiobiologeissa kovin suurta kiinnostusta. Itse katsoin suuren osan videosta vähän hyppien, mutta en tainnut päästä varsinaisesta ajatuksesta perille.
Päämäärähakuisuus on sikäli hankala ajatuksenakin, että esim. ihmisiä on jo 8 miljardia. Mikä voisi kontrolloida meidän kaikkien geenejä niin, että ne mutatoituisivat oikeaan suuntaan? Satuolento Jumalaa lukuunottamatta en keksi mitään. Ilmasto on globaali, mutta se ei ajattele, vaikka ihmisrotu onkin kehittynyt niin, että tummahipiäiset käkkäräpäät sopeutuvat paremmin lämpimään ilmanalaan ja vaaleat silohiukset kylmään ilmanalaan. Siis nimenomaan sopeutuvat, ei niin, että niitä sopeutettaisiin. Ilmasto ei tiedä olevansa lämmin tai kylmä.
Banaanikärpäsellä voisi tosiaan päämäärähakuisuutta testata, ja siitä joskus esitin ideankin, jonka on toki voinut joku muukin keksiä.
Lyhyesti selostan:
Laitetaan kärpäsiä tilaan, jossa on kärpäsille mieleistä ruokaa sellaisissa koloissa, että kärpänen ei ruokaan ihan yllä. Muutakin ruokaa olisi, että kärpäset eivät kuole. Kärpästen lisääntymistä kontrolloidaan niin, että luonnonvalinta ei vaikuta. Koetta jatketaan useita sukupolvia, ja seurataan kasvaako kärpäsen imukärsä, tai tapahtuuko muunlaisia muutoksia, jotka saisivat kärpäset ulottumaan ruokaan. Vertailuryhmä olisi muuten samanlainen, mutta "ruokakiihoketta" ei olisi. Tietenkin voisi selvittää myös mahdollisia tapahtuneita mutaatioita tai epigeneettisiä muutoksia.
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe

