Miten todennäköistä tai epätodennäköistä on että jotain paranormaalisuutta on olemassa?

[Wisti]

En ymmärrä, miten kyllä jotain täytyy olla -asenteen läpitunkemat ihmiset uhraavat elämästään ison osan etsimiseen sieltä, mistä mitään ei ole löytynyt

[MooM]

En ymmärrä, miten kyllä jotain täytyy olla -asenteen läpitunkemat ihmiset uhraavat elämästään ison osan etsimiseen sieltä, mistä mitään ei ole löytynyt

Motiiveja on varmaan erilaisia. Uskonnollisesti motivoituneet huuhaauskovaiset tietenkin yrittävät löytää uskoaan tukevia asioita ja ehkä päteä uskonsiskojen ja -veljien silmissä. Tai no, moni ei edes etsi, vaan väittää suorilta käsin, että varmasti on. Sitten on ihmisiä, joilla on yksinkertaisesti polttava tarve löytää jotain salattua ja maagista ja olla siten erilainen ja erityinen, tietäjä tyhmien lampaiden joukossa. Jälkimmäinen pätee varmaan salaliittouskovaisiinkin. Osa lienee ihan vain jääräpäitä, jotka eivät suostu luovuttamaan.

Noin nopeasti mietittynä.

[Brainwashed]

En ymmärrä, miten kyllä jotain täytyy olla -asenteen läpitunkemat ihmiset uhraavat elämästään ison osan etsimiseen sieltä, mistä mitään ei ole löytynyt

Motiiveja on varmaan erilaisia. Uskonnollisesti motivoituneet huuhaauskovaiset tietenkin yrittävät löytää uskoaan tukevia asioita ja ehkä päteä uskonsiskojen ja -veljien silmissä. Tai no, moni ei edes etsi, vaan väittää suorilta käsin, että varmasti on. Sitten on ihmisiä, joilla on yksinkertaisesti polttava tarve löytää jotain salattua ja maagista ja olla siten erilainen ja erityinen, tietäjä tyhmien lampaiden joukossa. Jälkimmäinen pätee varmaan salaliittouskovaisiinkin. Osa lienee ihan vain jääräpäitä, jotka eivät suostu luovuttamaan.

Noin nopeasti mietittynä.

Kuussa on ihan varmasti Apolloromua, ihan varmasti on.

[Okivi]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

[ID10T]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Sanotaan uskoksi, kun se ei todistu ulkopuoliselle mitenkään

Vaikka oikeasti kieleni venyisi kaulani ympäri, mutta kukaan ei ole näkemässä, kun se tapahtuu, minunkin sanottaisin uskovan moiseen.

[MooM]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Tieto on yleisesti määritelty niin, etttä se on "hyvin perusteltu, tosi uskomus".

Lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

[MooM]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Sanotaan uskoksi, kun se ei todistu ulkopuoliselle mitenkään

Vaikka oikeasti kieleni venyisi kaulani ympäri, mutta kukaan ei ole näkemässä, kun se tapahtuu, minunkin sanottaisin uskovan moiseen.

Todennäköisesti sinun sanottaisiin valehtelevan, koska ihmisen kieli ei veny tuolla tavalla, millään. Ja tämä (venymättömyys) olisi tieto, koska sitä tukee kaikki se havaintoaineisto, jota epävirallisesti on kertynyt meille jokaiselle ja perusteluna voi käyttää myös ihmisen kielen ominaisuuksia.

[ID10T]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Sanotaan uskoksi, kun se ei todistu ulkopuoliselle mitenkään

Vaikka oikeasti kieleni venyisi kaulani ympäri, mutta kukaan ei ole näkemässä, kun se tapahtuu, minunkin sanottaisin uskovan moiseen.

Todennäköisesti sinun sanottaisiin valehtelevan, koska ihmisen kieli ei veny tuolla tavalla, millään. Ja tämä (venymättömyys) olisi tieto, koska sitä tukee kaikki se havaintoaineisto, jota epävirallisesti on kertynyt meille jokaiselle ja perusteluna voi käyttää myös ihmisen kielen ominaisuuksia.

Ehkä esimerkki oli huono, mutta subjektiivinen todistus ei vastaa objektiivista todistusta. Ensin mainittu voi olla myös harhaa, ihminen on etevä huijaamaan itseään.

[vahva_virtanen]

Tieto on yleisesti määritelty niin, etttä se on "hyvin perusteltu, tosi uskomus".

Yleisesti voi säveltää mitä tahansa ja uskoa siihen mitä on säveltänyt.
Tietoon perustellusti tietoa eikä mitään turhanaikaisia uskomuksia.

[MooM]

Tieto on yleisesti määritelty niin, etttä se on "hyvin perusteltu, tosi uskomus".

Yleisesti voi säveltää mitä tahansa ja uskoa siihen mitä on säveltänyt.
Tietoon perustellusti tietoa eikä mitään turhanaikaisia uskomuksia.

sulla varmaan oli tuossa joku ajatus, mutta ei ihan tullut ulos asti.

Jos tarkoitit, että tieto ei voi olla uskomus, niin mitenkäs sen muuten määrittelisi kuin y.o. kaltaisesti? Tiedon määritelmäksi ei kelpaa, että tieto on perustellusti tietoa, koska se on kehäpäätelmä.

[siili suhonen]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Tieto on yleisesti määritelty niin, etttä se on "hyvin perusteltu, tosi uskomus".

Lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

Oliks tää Platonin vai ketä ny olikaan mut eiks tän määritelmän ongelmat oo filosofiankin keinoin jo osoitettu.
Eikä taida oikein istua siihenkään mitä tieteessä nykyään tiedolla tarkoitamme.
Sopii ehkä vanhanaikaisiin essentialistisiin maailmankatsomuksiin mut ei ehkä kauheen hyvin nykyaikaan?
Voipi jopa hidastaa ymmärryksemme kehitystä.

[Okivi]

Todistit väitteeni paikkansapitäväksi. Puhumme eri kieltä. Käsitän kriittisyyden ja skeptisyyden hyvin eri tavalla.

Olet oikeassa, on tärkeätä selvittää käytettyjen käsitteiden merkitys, että ei turhaan mätkitä olkinukkeja. Turvauduin Wikipediaan:

Kriittinen ajattelu on taito analysoida informaatiota objektiivisesti ja muodostaa perusteltu käsitys. Se on huolellista ja tavoitteellista ajattelua.

Tieteellinen skeptikko on henkilö, joka arvioi väitteen pätevyyden vasta tutustuttuaan väitettä koskevaan todistusaineistoon. Skeptikko ei kysy ja kyseenalaista vain huvin vuoksi, vaan siksi, että keskusteltava aihe on hänen mielestään liian tärkeä perustuakseen heppoiseen todistusaineistoon. Hän voi myös muuttaa käsityksiään uuden todistusaineiston pohjalta.

Nämä määritelmät ovat minulle sopivia ja tällaista tarkoitin. Skeptikon määritelmää sovellettaessa on todettava, että lähes poikkeuksetta itseään keskusteluissa skeptikoiksi nimittävät eivät ole oikeita skeptikkoja. He järjestelmällisesti kieltäytyvät tutustumasta ehdottamiini lähteisiin.

Skeptinen ei usko ilman hyviä todisteita, kriittinen ei usko, mutta myös jopa vastustaa aktiivisesti.

Skeptisyydessä ei pitäisi olla kysymys uskomisesta, vaan asioihin ja niiden perusteisiin tutustumisesta. 'Hyvät todisteet' ovat veteen piirretty viiva, jonka tulkintaa skeptikot venyttävät mahdottomuuksiin.

Kriittisyydellä on monta merkitystä.

Voi tosiaan uskoa myös perustellusti. Esimerkiksi miekkalähetyksessä kääntyneet alkoivat uskoa perustellusti. Perustelu oli, että jos he eivät olisi alkaneet uskoa, heidän päänsä olisi leikattu irti.

Hyvä huomio.

Muuten, et kommentoinut tätä kovanlaista väitettäni etkä vaatinut näyttöä sille:

Skeptikot uskovat monia ilmiselviä valheita, koska eivät tarkistele asioita kriittisesti. Kun on samaa mieltä kuin valehtelija, niin kaikki käy.

[MooM]

Eli sinun mukaasi kriittisyys on objektiivisuutta? Mihin sitten sanaa kriittisyys edes tarvitaan?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kriittinen_ajattelu

Dewey määritteli kriittisen ajattelun ”minkä tahansa uskomuksen tai oletetun tiedon aktiiviseksi, sinnikkääksi ja huolelliseksi harkitsemiseksi sitä tukevien perusteiden ja siitä seuraavien päätelmien valossa”.

Minusta tuossa Deweyn määrittelyssä on olennaista juuri päättely, joka osaltaan vaikuttaa objektiivisuuteen heikentävästi.

Outoa, mutta olen näistä kanssasi samaa mieltä.

Perusteltu usko on tietämistä.

Niinhän tavallaan onkin. Tarkoitin tilannetta jossa tiedetään asian oikea laita varmasti, mutta arkikielessä sanotaan, että se uskotaan.

Tieto on yleisesti määritelty niin, etttä se on "hyvin perusteltu, tosi uskomus".

Lisää: https://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoteoria

Oliks tää Platonin vai ketä ny olikaan mut eiks tän määritelmän ongelmat oo filosofiankin keinoin jo osoitettu.
Eikä taida oikein istua siihenkään mitä tieteessä nykyään tiedolla tarkoitamme.
Sopii ehkä vanhanaikaisiin essentialistisiin maailmankatsomuksiin mut ei ehkä kauheen hyvin nykyaikaan?
Voipi jopa hidastaa ymmärryksemme kehitystä.

Tieteellinen tieto on luonnollisestikin tieteellisellä menetelmällä hankittua tietoa, eli sille on lisämääre. Ja silti se täyttää tuon määritelmän. Sellaisenaan tuo Platonin määritelmä sopinee paremmin arkikielen tiedon määritelmäksi.

Tuosta tietoteorian wikilinkistä:

Sanalla tieto on tavallisesti kolme erilaista käyttötapaa[3]. Tämä aiheuttaa usein epäselvyyttä tietoa koskevissa keskusteluissa, erityisesti, jos pohjana ovat englanninkieliset lähteet. Epäselvyys johtuu siitä, että englannin kielen sanalla to know johdannaisineen on varsin laaja merkitysten alue. Monessa muussa kielessä, suomi mukaan lukien, kyseiset käyttötavat voidaan jakaa kolmelle eri sanalle. Eri käyttötavat ovat:

- Tuttuustieto: ”Tiedän Tarja Halosen” (eli ”tunnen Tarja Halosen”).
- Taitotieto eli osaaminen: ”Tiedän, kuinka polkupyörällä ajetaan” (eli ”osaan ajaa polkupyörää”).
- Propositionaalinen eli väitelauseilla ilmaistava tieto: ”Tiedän, että maapallolla on yksi kuu.”

Näiden erojen lisäksi tehdään jako tiedon ja informaation välillä, joskin suomen kielestä puuttuu sanan informaatio kotoperäinen vastine. Niinpä tietoa voi olla vain toimijalla, kun taas mikä tahansa kaikkeuden osa sisältää informaatiota: ihmiset, kirjat, tietokoneet, kivet ja niin edelleen. Yksi ero informaation ja tiedon välillä on, että informaatio voi olla epätotta. ”Epätosi tieto” on sen sijaan harhaanjohtava käsite, sillä osoittamalla käsityksen epätotuus voidaan osoittaa, ettei kyseinen käsitys ole tietoa. Heikon tiedon määritelmän mukaan tieto tarkoittaa samaa kuin tosi käsitys.

[vahva_virtanen]

Jos tarkoitit, että tieto ei voi olla uskomus, niin mitenkäs sen muuten määrittelisi kuin y.o. kaltaisesti?

Jos tiedämme jonkun asian niin silloin ei tarvitse uskoa. Yksinkertaista, eikö totta.
Jos näen edessäni tyhjän kaljamukin niin ei minun tarvitse uskoa että se on tyhjä. Tieto on valtaa.

[ID10T]

Jos tarkoitit, että tieto ei voi olla uskomus, niin mitenkäs sen muuten määrittelisi kuin y.o. kaltaisesti?

Jos tiedämme jonkun asian niin silloin ei tarvitse uskoa. Yksinkertaista, eikö totta.

Moni tieto on kuitenkin sen uskomuksen varassa, että tiedon lähde on luotettava.