Ilmastonmuutos

[MooM]

Tuossa näkee selvästi jaksollisen vaihtelun, joka ei ole hiilidioksidin aiheuttamaa.

El Nino ja la Ninanin aiheuttavat jaksollista vaihtelua, joka ei johdu hiilidioksiidista. Ei CO2:n lisääntymisen aiheuttama lämpeneminen sitä poista, etteikö globaalissa ilmastossa vaikuttaisi myös jaksollista vaihtelua. Sen vaihtelun nollakohta vaan nousee.

Ei El Nino aiheuta tuollaista 30 -40 vuoden vaihtelua mikä tuossa käyrässä näkyy. Kyllä sen täytyy olla jonkin isomman muutoksen aiheuttama. 30- luvun lämpimyyttä selitettiin lisääntyneellä lämpöisellä merivirralla. Johtuiko vastaavasti pienen jääkauden ja 50-80 luvun viileneminen kylmästä merivirrasta?

Ei tuossa näy viilenemisjsksoja, vain tasanteita. Se, miksi lämpeneminen menee jaksoissa, voi hyvin liittyä alla oleviin sykleihin.

[Tonttu]

Tuossa näkee selvästi jaksollisen vaihtelun, joka ei ole hiilidioksidin aiheuttamaa.

El Nino ja la Ninanin aiheuttavat jaksollista vaihtelua, joka ei johdu hiilidioksiidista. Ei CO2:n lisääntymisen aiheuttama lämpeneminen sitä poista, etteikö globaalissa ilmastossa vaikuttaisi myös jaksollista vaihtelua. Sen vaihtelun nollakohta vaan nousee.

Ei El Nino aiheuta tuollaista 30 -40 vuoden vaihtelua mikä tuossa käyrässä näkyy. Kyllä sen täytyy olla jonkin isomman muutoksen aiheuttama. 30- luvun lämpimyyttä selitettiin lisääntyneellä lämpöisellä merivirralla. Johtuiko vastaavasti pienen jääkauden ja 50-80 luvun viileneminen kylmästä merivirrasta?

Ei tuossa näy viilenemisjsksoja, vain tasanteita. Se, miksi lämpeneminen menee jaksoissa, voi hyvin liittyä alla oleviin sykleihin.

Selvä viileneminen 1880 - 1910 ja 1940 -1980.

[Naturalisti]

Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.

Tuon kirjoituksen soisin kaikkien palstalle kirjoittavien lukevan. https://www.mikamerano.fi/p/ilmastokeskustelusta

Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?

Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?

[Justis]

ENSO aiheuttaa vain kohinaa kun La Nina Ja El Nino vuorottelevat. Mutta paljon muitakin havaittuja pidempiaikaisia syklejä on kuten vaikka AMO ja PDO ja lisäksi sitten muita merivirtojen vaihteluita. Tätä viimeisen parin vuoden lämpenemistä eivät ole ilmastomallit osanneet selittää joten puutteita niissä on. Muutaman vuoden sisällä ainakin AMO tullee kääntymään taas negatiiviseksi jolloin meille tänne pohjolaan on odotettavissa enemmän itätuulisia talvia joka tietysti tarkoittaa kylmää.

[Wade]

Kovasti ihmettelen sitä, että sinä märkäruuti uskot tuohon Mannin lätkämailaan. Tuohan on koottu hyvin suppeasta materiaalista ja pieneltä alueelta.

Mannin lätkämailasta on tehty uusia tutkimuksia paljon paremmalla materiaalilla ja tulos on pääosin sama. Varteen on tullut mutkaa, mutta lapa nousee korkeammalle kuin Mannin tehdessä tutkimuksensa.
Tämäkin on sinulle kerrottu useamman kerran, mutta ei tunnu menevän jakeluun.

Postaamani käyrän lisätiedoista voi lukea seuraavaa:
"The temperature anomalies are from the 2019 Nature Geoscience paper by the Pages2k Consortium.[1] using a wide set of proxies that have been vetted by the same consortium. Seven different peer-reviewed methods are employed and all considered equally likely in the figure. "

Kyse on siin Naturessa 2019 julkaistusta paperista, ei Mannin alkuperäisestä, joka sekin oli melko hyvin suuntaa antava.

Lapin metsärajamännyistä tehty lustotutkimus kertoo samaa kuin Mannin paperi. Siellä ovat kesä-heinäkuut nykyään n. puoliastetta keskiaikaa lämpimämmät (loivalla mutkalla!). Suurin lämpeneminen on jatkunut 1950-lukuun asti. Toki nyt ollaan hieman sen yli.
https://lustialab.com/Lustia/wcr2008_fi ... inish2.pdf

Prokseja ei kannata enää käyttää 1950-luvun jälkeen divergenssi ongelmien vuoksi. Kannattaa ennemmin katsella suoria mittaustuloksia, eikä liitellä niitä proksiaineistoihin. Lämpeneminen ei kerro mitään sen syystä. Lätkämailat ovat muutenkin huonoja kertomaan ilmastosta. Ne ovat monimutkaisia ymmärtää; Suomessa on nykyään lämpimämpää kuin keskiajalla vaikka lätkämaila. Miten on mahdollista? Lätkämailan lämpeneminen ei ole oleellista ilmastonmuutoksessa; Juhani Rinteen mukaan hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää, vaikka lätkämailassa ei olisi lapaa ollenkaan.

[Naturalisti]

ENSO aiheuttaa vain kohinaa kun La Nina Ja El Nino vuorottelevat. Mutta paljon muitakin havaittuja pidempiaikaisia syklejä on kuten vaikka AMO ja PDO ja lisäksi sitten muita merivirtojen vaihteluita. Tätä viimeisen parin vuoden lämpenemistä eivät ole ilmastomallit osanneet selittää joten puutteita niissä on. Muutaman vuoden sisällä ainakin AMO tullee kääntymään taas negatiiviseksi jolloin meille tänne pohjolaan on odotettavissa enemmän itätuulisia talvia joka tietysti tarkoittaa kylmää.

Totta on, että ENSO ja muut luonnolliset ilmastosyklit, kuten AMO (Atlantin monikymmenvuotinen oskillaattio) ja PDO (Tyynenmeren oskillaatio), vaikuttavat merkittävästi sään ja lämpötilojen vaihteluihin. Ne kuitenkin edustavat vain lyhyen tai keskipitkän aikavälin muutoksia verrattuna pitkäaikaiseen ilmaston lämpenemiseen, joka johtuu pääosin ihmisen aiheuttamasta kasvihuonekaasujen lisääntymisestä.

Vaikka AMO:n negatiivinen vaihe voi tosiaan vaikuttaa Pohjois-Euroopan säihin ja mahdollisesti tuoda kylmempiä talvia, se ei kumoa sitä, että globaalisti ilmakehä ja meret lämpenevät. Ilmastomallit pyrkivätkin kuvaamaan pidempiaikaista kehitystä, eikä niiden tarkoitus ole ennustaa yksittäisten vuosien säätiloja. Näissä malleissa voi toki olla puutteita, mutta mallit kehittyvät jatkuvasti paremmiksi, ja monet lyhyen aikavälin vaihtelut, kuten AMO:n kaltaiset syklit, otetaan niissä yhä paremmin huomioon.

Kylmät talvet saattavat siis hetkellisesti peittää globaalin lämpenemisen vaikutukset täällä pohjolassa, mutta suuremmassa mittakaavassa ilmaston lämpeneminen etenee kaikilla mantereilla. Kannattaa siis katsoa pidemmälle kuin yksittäisiin sääilmiöihin.

[anarkistialkuasukas]

Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.

Tuon kirjoituksen soisin kaikkien palstalle kirjoittavien lukevan. https://www.mikamerano.fi/p/ilmastokeskustelusta

Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?

Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?

Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..

[Tuomari Hurmio]

Voi hyvä tavaton! Miten olemmekaan onnistuneet missaamaan tämän kaiken denialistien käsissä olevan huikean tieteellisen todistusaineiston, joka on piilotettu niin tehokkaasti, ettei yksikään akateeminen ilmastotutkija ole sitä löytänyt!

Tässä on ilmiselvästi kyseessä maailmanlaajuinen salaliitto, jonka osallisena ovat tuhannet tiedemiehet, jotka ovat viettäneet vuosikymmeniä keräten dataa, analysoiden sitä ja julkaisten tutkimuksia vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä — kaikki vain keksien lämpötilakäyriä, mittauksia ja jääkiekkomailoja.

Ja samalla he ovat jotenkin saaneet luonnonkin huijaamaan meitä lisäämällä merenpinnan nousua, sulaamaan jäätiköitä ja lähettämään myrskyjä ja kuivuuksia, mutta mehän tiedämme paremmin. Ilmeisesti he vain unohtivat kertoa auringolle, että tämä koko homma on feikki, sillä sehän vastaa kaikesta luonnollisesta vaihtelusta. Kiitos teille, arvon denialistit, että olette valistaneet meitä tästä suuresta totuudesta!

(Sivuhuomio: ilmakehä kiittää lämpenevistä väittelyistä, mutta ehkäpä seuraavaksi myös faktat kehiin?)

Joo, vedenpaisumuksesta on mainintoja jo maailman vanhimmissa tarinoissa, kuten Gilgamešissa ja Raamatussa.

[Naturalisti]

Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.

Tuon kirjoituksen soisin kaikkien palstalle kirjoittavien lukevan. https://www.mikamerano.fi/p/ilmastokeskustelusta

Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?

Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?

Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..

Hyvä nosto: energian varastointi, vetytalous ja sen valtava kehitys potentiaali Suomelle! Siihen panostamalla voisimme hyötyä merkittävästi paitsi energian varastointiin ja siihen perustuvaan jatkojalostukseen lisäksi myös siihen kehitettävän teknologian viennistä.

Ylijäämätuulen ja -auringon hyödyntäminen vedyn tuotannossa mahdollistaa energian tasaisemman jakelun ja varmistaa, että uusiutuvasta energiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyötysuhde ei ole tässä se kriittisin tekijä, vaan se, että energiaa ei jätetä hyödyntämättä.

Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.

Suomen uusi komissaari Henna Virkkunen tulee toimimaan tärkeässä roolissa EU:n digitalisaatio- ja teollisuuspolitiikan edistämisessä. Hän voi olla avainhenkilö siinä, miten Suomi ja muut EU-maat kehittävät ja tukevat vetyteknologian infrastruktuuria. Draghin raportti korostaa tarvetta suurille investoinneille ja julkisen sekä yksityisen sektorin tiiviille yhteistyölle, mikä parantaisi EU:n ja Suomen kilpailukykyä globaalisti. Virkkusen komissaaritehtävässä nämä kysymykset ovat keskeisiä, kun EU pyrkii olemaan johtava toimija ilmastoneutraalin teollisuuden alalla ja vetytalouden kehittäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite.

Tämä kehityssuunta ei ainoastaan paranna EU:n ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä, vaan se myös luo uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia – molemmat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden talouskasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.

[Naturalisti]

Voi hyvä tavaton! Miten olemmekaan onnistuneet missaamaan tämän kaiken denialistien käsissä olevan huikean tieteellisen todistusaineiston, joka on piilotettu niin tehokkaasti, ettei yksikään akateeminen ilmastotutkija ole sitä löytänyt!

Tässä on ilmiselvästi kyseessä maailmanlaajuinen salaliitto, jonka osallisena ovat tuhannet tiedemiehet, jotka ovat viettäneet vuosikymmeniä keräten dataa, analysoiden sitä ja julkaisten tutkimuksia vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä — kaikki vain keksien lämpötilakäyriä, mittauksia ja jääkiekkomailoja.

Ja samalla he ovat jotenkin saaneet luonnonkin huijaamaan meitä lisäämällä merenpinnan nousua, sulaamaan jäätiköitä ja lähettämään myrskyjä ja kuivuuksia, mutta mehän tiedämme paremmin. Ilmeisesti he vain unohtivat kertoa auringolle, että tämä koko homma on feikki, sillä sehän vastaa kaikesta luonnollisesta vaihtelusta. Kiitos teille, arvon denialistit, että olette valistaneet meitä tästä suuresta totuudesta!

(Sivuhuomio: ilmakehä kiittää lämpenevistä väittelyistä, mutta ehkäpä seuraavaksi myös faktat kehiin?)

Joo, vedenpaisumuksesta on mainintoja jo maailman vanhimmissa tarinoissa, kuten Gilgamešissa ja Raamatussa.

Gilgamešin ja Raamatun asemasta sinäkin voisit alkaa etsiä tietoa ja ratkaisuja ilmaston muutoksen aiheuttamiin ongelmiin tieteellisistä lähteistä.

[Tonttu]

Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.

Tuon kirjoituksen soisin kaikkien palstalle kirjoittavien lukevan. https://www.mikamerano.fi/p/ilmastokeskustelusta

Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?

Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?

Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..

Hyvä nosto: energian varastointi, vetytalous ja sen valtava kehitys potentiaali Suomelle! Siihen panostamalla voisimme hyötyä merkittävästi paitsi energian varastointiin ja siihen perustuvaan jatkojalostukseen lisäksi myös siihen kehitettävän teknologian viennistä.

Ylijäämätuulen ja -auringon hyödyntäminen vedyn tuotannossa mahdollistaa energian tasaisemman jakelun ja varmistaa, että uusiutuvasta energiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyötysuhde ei ole tässä se kriittisin tekijä, vaan se, että energiaa ei jätetä hyödyntämättä.

Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.

Suomen uusi komissaari Henna Virkkunen tulee toimimaan tärkeässä roolissa EU:n digitalisaatio- ja teollisuuspolitiikan edistämisessä. Hän voi olla avainhenkilö siinä, miten Suomi ja muut EU-maat kehittävät ja tukevat vetyteknologian infrastruktuuria. Draghin raportti korostaa tarvetta suurille investoinneille ja julkisen sekä yksityisen sektorin tiiviille yhteistyölle, mikä parantaisi EU:n ja Suomen kilpailukykyä globaalisti. Virkkusen komissaaritehtävässä nämä kysymykset ovat keskeisiä, kun EU pyrkii olemaan johtava toimija ilmastoneutraalin teollisuuden alalla ja vetytalouden kehittäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite.

Tämä kehityssuunta ei ainoastaan paranna EU:n ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä, vaan se myös luo uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia – molemmat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden talouskasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.

Vetytalous ei ole ratkaisu. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi on kallista, erittäin hankalaa ja siinä on monia ongelmia.

[Neutroni]

Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.

Toivossa voi olla hyvä elää, mutta tuossa on vaikea nähdä minkäänlaista realismia. Suomi on pieni ja köyhä maa sivussa ison maailman raha, ihmis ja tavaravirroista. Teollinen tuotekehitys, varsinkin uusien alojen luominen tyhjästä, vaatii suunnattomia pääomia. Mistä me sellaisia taiomme? Suomalaiset rikkaat eivät uskalla lähteä mihinkään ison riskin teollisuusinvestoineihin, kun rahat ovat paljon paremmassa turvassa veroparatiiseissa ja isojen markkinoiden sijoituksiin hajautettuina. Ja kehitykseen lähteminen valtiona vaatisi jonkinlaisen sosialistisen vallankumouksen jokseenkin täysin vastakkaiseen suuntaan mihin maamme on kehittynyt viime vuosikymmenet. Ja tuollainen olisi varmaan ristiriidassa niin monen eliitin etuja varsmitavan kauppasopimuksen kanssa, että teollisuustuotteiden myyminen valtiona olisi ison työn takana ja vaatisi ehkä talouspolitiikan muuttumista muuallakin.

[Märkäruuti]

Ei El Nino aiheuta tuollaista 30 -40 vuoden vaihtelua mikä tuossa käyrässä näkyy.

En minä sellaista väittänytkään. Esitin vain, ettei jaksollisten muutosten olemassaolo mitenkään kumoa ilmaston lämpenemistä. Muutokset ratsastavat vain jatkuvasti nousevan keskiarvokäyrän päällä.

Tuo mainitsemasi vaihtelu on Atlantic Multidecadal Oscillation, AMO. Sen jakso on kymmeniä vuosia ja se kohdistuu voimakkaimpana Pohjois-Atlanin alueelle, mutta vaikuttaa myös globaaliin ilmastoon. Nämä vaihtelut ovat olennainen osa ilmastotieteen tutkimusaluetta ja ne on huomioitu, kun puhutaan ilmaston lämpenemisestä ja CO2:n vaikutuksesta.
Et kai edes kuvitellut, että AMO ilmiö olisi ilmastotieteelle tuntematon, tai ettei sitä olisi huomioitu?

[Näinon0070]

Keskustelu täälläkin näistä ilmastoasioista on aivan samanlaista kuin muuallakin. Ei oikein jaksa sekaantua vaikka olisi ihan mielenkiintoisiakin juttuja pohdittavana mutta koska jos vähänkään epäilet uutisointia niin heti vedetään denialistikortti esiin. Poterot on kaivettu jos niin syväksi heti lähdön päälle että mitään järkevää keskustelua ei voi saadakaan aikaan kun oma mielipide on jo kiveen hakattu ja sen tukemiseen haetaan kaikki mahdollinen tieto ja sorvataan sopimaan siihen vaikka väkisin.

Tuon kirjoituksen soisin kaikkien palstalle kirjoittavien lukevan. https://www.mikamerano.fi/p/ilmastokeskustelusta

Tosi valaiseva linkki. Lukekaa muutkin ja viisastukaa, onpa virkistävää nähdä keskustelua vihdoin käännettävän sinne olennaisimpaan: lintujen turvallisuuteen ja Kiinan toimitusketjuihin! Ilmastotoimien vaikutus teollisuuteemme on toki tärkeä asia, mutta onneksi meillä on kilpailukykyä suojeltavana, vaikka maailma lämpenisikin. Jääköhän kilpailukyky sitten kovin merkitykselliseksi, jos elinkelpoinen ympäristö ehtii samalla rapautua?

Ja mitä tulee vihreän energian epävarmuuteen, onhan se kyllä totta, että tuulivoima voisi aiheuttaa vaikka kovassa tuulessa energian ylituotantoa – miten kamalaa, että meillä voisi olla liikaa uusiutuvaa energiaa käytössä! Mutta vakavasti puhuen, maailma kyllä kaipaa enemmänkin niitä luovia ratkaisuja kuin tekosyitä olla tekemättä mitään. Jos keksimme syyn olla toimimatta jokaisen esteen kohdalla, mihin se meidät viekään?

Energian varastointi on se mihin pitäisi investoida. Siinä vetytalous olisi toistaiseksi etevimmältä vaikuttava tapa. Jos ns. ylijäämätuulta ja -aurinkoa varastoitaisiin vetykaasuna niin miksi sillä olisi mitään merkitystä mikä on vedyn tuottamisen hyötysuhde koska ainakin se olisi parempi kuin olla tuottamatta yhtään mitään..

Hyvä nosto: energian varastointi, vetytalous ja sen valtava kehitys potentiaali Suomelle! Siihen panostamalla voisimme hyötyä merkittävästi paitsi energian varastointiin ja siihen perustuvaan jatkojalostukseen lisäksi myös siihen kehitettävän teknologian viennistä.

Ylijäämätuulen ja -auringon hyödyntäminen vedyn tuotannossa mahdollistaa energian tasaisemman jakelun ja varmistaa, että uusiutuvasta energiasta saadaan maksimaalinen hyöty. Hyötysuhde ei ole tässä se kriittisin tekijä, vaan se, että energiaa ei jätetä hyödyntämättä.

Kun tarkastellaan Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä, vetytalous voi toimia keskeisenä ajurina, mikä edistää korkean jalostusasteen teollisuutta ja tarjoaa mahdollisuuksia vientiin. Synteettiset polttoaineet ja muut vetyyn perustuvat energiaratkaisut voisivat vähentää riippuvuuttamme fossiilisista polttoaineista, ja Suomi voisi tulla tärkeäksi toimijaksi Euroopassa näiden teknologioiden kehittämisessä.

Suomen uusi komissaari Henna Virkkunen tulee toimimaan tärkeässä roolissa EU:n digitalisaatio- ja teollisuuspolitiikan edistämisessä. Hän voi olla avainhenkilö siinä, miten Suomi ja muut EU-maat kehittävät ja tukevat vetyteknologian infrastruktuuria. Draghin raportti korostaa tarvetta suurille investoinneille ja julkisen sekä yksityisen sektorin tiiviille yhteistyölle, mikä parantaisi EU:n ja Suomen kilpailukykyä globaalisti. Virkkusen komissaaritehtävässä nämä kysymykset ovat keskeisiä, kun EU pyrkii olemaan johtava toimija ilmastoneutraalin teollisuuden alalla ja vetytalouden kehittäminen on yksi tapa saavuttaa tämä tavoite.

Tämä kehityssuunta ei ainoastaan paranna EU:n ja Suomen teollisuuden kilpailukykyä, vaan se myös luo uusia työpaikkoja ja investointimahdollisuuksia – molemmat ratkaisevia tekijöitä tulevaisuuden talouskasvulle ja vihreän siirtymän toteuttamiselle.

Vetytalous ei ole ratkaisu. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi on kallista, erittäin hankalaa ja siinä on monia ongelmia.

Tosiaan tuo vety on hieman hankala tuote ja vaatii tekemiseen rutosti sähköä, niin eiköhän olisi viisaampaa rakentaa suuria sähkövarastoja tai vesialtaita hyödyntäviä pumppuvoimaloita nykyisiin ja uusiin vesivoimaloihin. Esim hyödyntäen Saimaan yli 70m korkeusero Suomenlahteen. Ja lopettaa tuo Vuokseen juoksuttaminen
Suomi tarvii ryssästä vapaan vesitien sisävesille

[Märkäruuti]

Vetytalous ei ole ratkaisu. Vedyn tekeminen, kuljetus ja varastointi on kallista, erittäin hankalaa ja siinä on monia ongelmia.

Vetytalos on Keski-Euroopassa jo arkipäivää. Suomi on siinä suhteessa pahasti jäljessä. Suomen etuna on kuitenkin halpa tuulivoima, jolla vetyä voidaan valmistaa kannattavasti.
Vedyn pitkäaikainen varastointi on hankalaa, mutta vetyä voidaan siirtää putkistoissa pitkiäkin matkoja välitöntä käyttöä varten. Ei kai niitä siirtoputkistoja muuten edes suunniteltaisi.

Vetytalous tulee olemaan tärkeällä sijalla, mutta vain yksi ratkaisumalli muiden lisäksi fossiilisista irtautumiseen. Väitteet, ettei vetyteknologiaa hallittaisi ja että siihen ei sen takia voitaisi siirtyä, ovat vääriä.