Ajasta, Avaruudesta ja Valon Nopeudesta

[Vän]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

[Neutroni]

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu.

En tiedä kuka "sitoo" fotonin synnyn avaruuteen tai mitä tuollainen "sitominen" tarkoittaa. Tietysti siinä mielessä, että fotoni on kuvaus avaruudessa olevan kvanttikentän viritykselle, mutta se ei tarkoita, että avaruudella olisi joku absoluuttinen paikka tai aika.

Fotonia ei voi mitata tuhoamatta sitä. Siksi "lähteen suhteen" ei voi mitata mitään. Ainoa mitä voidaan tehdä on laittaa mittaus samaan kehykseen kuin missä lähde on, ja saadaan vähemmän yllättäen valon nopeudeksi c.

Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.

Ei tuollaisista populaarikäsienheilutteluista voi laskea tai päätellä mitään. Päättelyitä varten pitää laskea suoraan Lorentzin muunnoksilla. Meillä ei ole muita keinoja saada tietoja avaruuden tapahtumista kuin havaita miltä ne näyttävät, joten tuollainen ajattelu, että on joku "oikea" tapahtuma jonka me näemme vääristyneenä ei ole järkevä eikä hyödyllinen.

Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.

Koska se voidaan mitata.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Se riittää fysiikassa. "Oikean todellisuuden" vatvominen on sitten filosofista höperehdintää. Fyysikotkin sortuvat toisinaan sellaiseen, koska sillä voi myydä populaarikirjoja (ja se on myös ihmisille luontainen tapa ajatella), mutta lakkaavat olemasta fyysikoita jos menevät sekaisin siinä mikä on fysiikkaa ja mikä höperehdintää.

[Goswell]

Luulen että olet väärässä. Miten olisi mahdollista että tuota ei tapahtuisi, jos noin olisi, väliaineella ei olisi mitään merkitystä säteilyn etenemiseen, sama kuin sitä ei olisi ollenkaan.

Kun säteily liikkuu aallonpituus ja taajuus kulkee käsi kädessä, jos toinen muuttuu muuttuu toinenkin. Kun tiheämpi aallonpituus liikkuu hitaammin, saat vähemmin aallonhuippuja kuin jos se liikuisi nopeammin, taajuus muutos seuraa tuota nopeusmuutosta luonnollisesti.

Ei kun päinvastoin, ensin on muutos, siitä seuraa aika. Ei ole nyt-hetkeä, on vain olevaisuus, kaikki on olemassa, se ei ole aika, muutos olevaisessa luo ajan illuusion.
Lisää tuohon "kaikki on olemassa" tuo "nyt" sana, metsään menee koska se viittaa aikaan jota ei ole olemassa olevaisena.
Olevaisuus ei ole kuin sarjakuva jossa on staattisia tapahtumakuvia perä perään, eilistä ei ole, sen paremmin kuin huomista. "Huomenna ilmasta olutta" erään baarin ikkunassa,

Olet väärässä. Taajuus, aallonpituus ja nopeus ovat sidoksissa, mutta taajuus säilyy väliaineesta toiseen liikuttaessa. Nopeus ja aallonpituus muuttuvat. SItä kuvataan usein arkielämän käsitteillä, että optisesti tiheämpään väliaineeseen tulevan säteilyn nopeus hidastuu ja aaltorintamat pakkautuvat tiukempaan, eli aallonpituus lyhenee. Ja vastaavasti harvempaan aineeseen siirryttäessä aallonpituus lähtee rajapinnalla venymään, kun nopeus laittaa isompaa silmään.

Tässä lisäksi taittuminen, mutta myös se hidastuminen ja sen vaikutus aallonpituuteen näkyy. Mutta sivusta katsoen sotilaita etenee edelleen samaan tahtiin ukkoa/sekunti, eli taajuus pysyy.



ja
https://www.mathsisfun.com/physics/refraction.html

Tuo on totta, kun valo siirtyy väliaineeseen ja hidastuu taajuus säilyy koska aallonpituus pakkautuu. Kontran kanssa tästä tuli selvyys joku aika sitten, pääsi taas kerran unohtumaan.
Sama toimii toisinkin päin, kun väliaineen läpäisyn jälkeen nopeus kasvaa, aallonpituus kasvaa, taajuus säilyy tässäkin.
Tuo ei nyt muuta tuota spektrijuttua minnekkään, siinä ei ole välianetta, vain kokonaissäteilyn (kaikki aallonpituudet), nopeus muuttuu havaitsijan suhteen ja siinä säteilyssä aallonpituus ja taajuus kulkee käsikädessä, molemmat muuttuu koska mitään muutosta ei säteilyssä itsessään ole eikä sen nopeudessa lähteen suhteen, vain kohtaamisnopeus muuttuu havaitsijalle ja se aiheuttaa sen näennäisen aikamuutoksen havaitsijalle josta Albertti rykäisi sen kaksosparadoksin.

Kyllä. Taajuus säilyy, kun valo siirtyy väliaineeseen tai poistuu sieltä. Vain aallonpituus ja nopeus muuttuvat.

Spektrijutussa säteilyn nopeus ei muutu, vaan tyhjiössä se pysyy aina vakiona c. Aallonpituus ja taajuus kulkevat käsi kädessä ja niiden tulo on aina valonnopeus c. Tuo näennäinen aikamuutos on aika jännä siten, että matkalta palaava kaksonen on oikeasti nuorempi kuin maahan jäänyt. Tuo on testattu muun muassa Hafele-Keatingin kokeessa ja näin todellakin tapahtui. Näennäinen aikamuutos tekee siis sen, että avaruusmatkalta palava kaksonen on esimerkiksi 30 vuotias reipas nuorehko mies, kun maahan jäänyt kaksonen on 80 vuotta vanha raihnainen ukko.

Tuossa HK kokeessa on pari muttaa että vähän hämärä tapaus. Ikääntyminen ja cesiumatomin värähtely on kaksi ihan eri asiaa, kiihtyvyyden merkitys kellonkäynnin muutokseen eikä nopeuden, lentokorkeus vaikuttaa, mitä ne oli.
Kun mietitään mistä Albertti rykäisi sen nopeuden suhteen tapahtuvan ajan hidastumisen niin, paha on uskoa tuota ajatusta oikeaksi, nopeus kun on vain suhteellinen käsite.
Loittoneva kyllä näyttää käyvän maasta katsoen kolmella pytyllä ja lähestyvä viidellä ja sama toisinpäin , mutta informaation vääristymiksi lasken nuo enkä todelliseksi muutoksiksi.

Ai, no, jos et voi uskoa sitä, niin ei sitten. Olisit heti sanonut. Täällä palstatieteessä on sellainen mainio ominaisuus, että kokeet, havainnot ja fysiikan lait voi jättää huomiotta tai kieltää kokonaan, jos ne eivät miellytä.

Mutta voihan tuon ajatella niinkin, että kun nopeus on suhteellista, niin aikakin on suhteellista ja molemmat voivat muuttua. Cesiumatomien värähtely on eri asia kuin ikääntyminen, mutta kiihtyvyys voi hidastaa myös solujen värähtelyä niin, että matkalla käynyt astronautti on palatessaan 50 vuotta nuorempi kuin maahan jäänyt. Ja voihan se olla informaation vääristymääkin. Matkalla olleen astronautin informaatio vääristyy niin paljon, että hän on palatessaan 50 vuotta maahan jäänyttä kaksostaan nuorempi. Kävisikö tällainen kehitelmä? Sen ehkä saisi kovalla yrityksellä muokattua nykyfysiikan mukaiseksi malliksi.

Kyllä minä sen kokeen tulokseen uskon, eri aikaa ne atomikellot näytti, mutta kuten sanoin, aika, se on hiukan monisyinen juttu.
Kontrahan tästä jotakin selitti.

Nuo kulkee käsi kädessä, nopeus ja aikakokemus havaitsijalle, mitä nyt liikesuunnat hiukan häiritsee.
Kaikkea pitää kokeilla, mutta ei ehkä tuota kuvaelmaasi, vaikka eipä siitä haittaakaan ole vaikka kokeileekin.

Juu, en kokeile. Ajattelin, että jos sinä innostuisit, mutta ei sitten.

Aika on hyvin yksinkertainen asia. Se on sovittu niin, että kun cesium-atomi värähtelee 9 192 631 770 kertaa, aikaa on kulunut yksi sekunti siinä ympäristössä. Eli kun mukanasi kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa, olet 60 vuotta vanha. Se on sovittu näin. 60 vuoden iän määritelmä on, että mukana kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa. Joten cesium-atomin värähtelyt ja ikääntyminen ovat ajan määritelmän mukaan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos kiihtyvyys tai lentokorkeus tai mikä tahansa saa cesium-atomin värähtelemään hitaammin, samalla sinä vanhenet hitaammin. Vanheminen tarkoittaa sitä, että mukana kulkevan cesium-atomit värähtelyjen summa kasvaa.

Noinhan se on ilmeisesti sovittu, kyllä sillä ajan saa syntymään näppärästi kun on hyvin tasaista tuo cesiumatomin pörinä., ihminen sitä tarkkaa aikaa tarvii toimiinsa, ei kaikkeus.

Olen myös kiertänyt auringon kuusikymmentä kertaa, ja maapallo on pyörähtänyt n 21900 kertaa ja kuu on kiertänyt maata (ymkp) n 755 kertaa.

Vanheneminen on taas hiukan eri asiaa, kemiallista prosessia todennäköisesti, biologiaa, toiset vanhenevat hyvin nopeasti ruumiiltaan ja kuolevat vanhuuden vaivoihin hyvin nuorina vaikka cesiumkello kilkattaa heille ihan samalla tavalla.

Näin on sovittu. Ja ihminenhän sitä tarvitsee. Kaikkeus ei tarvitse mitään, mitä ihminen on keksinyt tai tehnyt. Kaikkeus ei tarvitse koko ihmistä lainkaan. Kaikkeuden tasolla mitään eroa ei olisi havaittavissa, vaikka ihmislaji ei olisi koskaan syntynyt.

Ajan suhteellisuus tulee ilmi siinä, jos pääsisimme joskus pitkälle avaruusmatkalle kovaa vauhtia. Sanotaan, että se kestäisi astronautin kannalta reilut 10 vuotta, eli tarkkaan sanottuna 3 000 000 000 000 000 000 mukana kulkevan cesium-atomin värähdystä. Kun astronautti palaa Maahan, hän huomaa, että Maapallolla onkin vierähtänyt 60 vuotta. Maa on kiertänyt Aurinkoa 60 kertaa, Maapallo on pyörähtänyt noin 21900 kertaa ja Kuu on kiertänyt Maata noin 755 kertaa. Eli astronautti olisi virallisten papereiden mukaan 80 vuotta vanha, mutta fyysiseltä olemukseltaan reilut 30 vuotta vanha. Kiva nähdä tuo omin silmin sitten joskus, kun pystymme tuollaisia avaruusmatkoja tekemään.

Tuossa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Väite että kello hidastuu nopeuden suhteen on väärä, se hidastuu kiihtyvyyden suhteen tai gravitaation vaikutuksen suhteen ainakin silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estynyt, kuten siinä tuolissa tai lentokoneessa, hidastuuko se vapaasti putoavassa satelliitissa, en tiedä mutta luulen että ei koska olisi luonnotonta että kellon käynti olisi sama täysin vapaasti putoavassa kellossa ja kellossa jonka vapaa putoaminen on estetty.

[Goswell]

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu.

En tiedä kuka "sitoo" fotonin synnyn avaruuteen tai mitä tuollainen "sitominen" tarkoittaa. Tietysti siinä mielessä, että fotoni on kuvaus avaruudessa olevan kvanttikentän viritykselle, mutta se ei tarkoita, että avaruudella olisi joku absoluuttinen paikka tai aika.

Fotonia ei voi mitata tuhoamatta sitä. Siksi "lähteen suhteen" ei voi mitata mitään. Ainoa mitä voidaan tehdä on laittaa mittaus samaan kehykseen kuin missä lähde on, ja saadaan vähemmän yllättäen valon nopeudeksi c.

Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.

Ei tuollaisista populaarikäsienheilutteluista voi laskea tai päätellä mitään. Päättelyitä varten pitää laskea suoraan Lorentzin muunnoksilla. Meillä ei ole muita keinoja saada tietoja avaruuden tapahtumista kuin havaita miltä ne näyttävät, joten tuollainen ajattelu, että on joku "oikea" tapahtuma jonka me näemme vääristyneenä ei ole järkevä eikä hyödyllinen.

Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.

Koska se voidaan mitata.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Se riittää fysiikassa. "Oikean todellisuuden" vatvominen on sitten filosofista höperehdintää. Fyysikotkin sortuvat toisinaan sellaiseen, koska sillä voi myydä populaarikirjoja (ja se on myös ihmisille luontainen tapa ajatella), mutta lakkaavat olemasta fyysikoita jos menevät sekaisin siinä mikä on fysiikkaa ja mikä höperehdintää.

Siinähän se ongelma juuri on, mittauksessa, ei tuolla tavalla jota selitän mikään muutu mittauksissa, kaikensuhteen c näyttää yhä pätevän, selitän vain miksi se ei päde oikeasti, sama mittaustulos saadaan myös laskemalla fotoni vapaaksi tuosta kaiken suhteen c pakkopaidasta.
Se valokello esimerkki kyllä kertoo miten asian ajatellaan menevän, tässäkin sama tulos saadaan aikaan vapauttamalla fotoni, valokello näyttää hidastuvan nopeuden suhteen, paino sanalla näyttää ja se on mittaamista.

[Kontra]

Luulen että olet väärässä. Miten olisi mahdollista että tuota ei tapahtuisi, jos noin olisi, väliaineella ei olisi mitään merkitystä säteilyn etenemiseen, sama kuin sitä ei olisi ollenkaan.

Kun säteily liikkuu aallonpituus ja taajuus kulkee käsi kädessä, jos toinen muuttuu muuttuu toinenkin. Kun tiheämpi aallonpituus liikkuu hitaammin, saat vähemmin aallonhuippuja kuin jos se liikuisi nopeammin, taajuus muutos seuraa tuota nopeusmuutosta luonnollisesti.

Ei kun päinvastoin, ensin on muutos, siitä seuraa aika. Ei ole nyt-hetkeä, on vain olevaisuus, kaikki on olemassa, se ei ole aika, muutos olevaisessa luo ajan illuusion.
Lisää tuohon "kaikki on olemassa" tuo "nyt" sana, metsään menee koska se viittaa aikaan jota ei ole olemassa olevaisena.
Olevaisuus ei ole kuin sarjakuva jossa on staattisia tapahtumakuvia perä perään, eilistä ei ole, sen paremmin kuin huomista. "Huomenna ilmasta olutta" erään baarin ikkunassa,

Olet väärässä. Taajuus, aallonpituus ja nopeus ovat sidoksissa, mutta taajuus säilyy väliaineesta toiseen liikuttaessa. Nopeus ja aallonpituus muuttuvat. SItä kuvataan usein arkielämän käsitteillä, että optisesti tiheämpään väliaineeseen tulevan säteilyn nopeus hidastuu ja aaltorintamat pakkautuvat tiukempaan, eli aallonpituus lyhenee. Ja vastaavasti harvempaan aineeseen siirryttäessä aallonpituus lähtee rajapinnalla venymään, kun nopeus laittaa isompaa silmään.

Tässä lisäksi taittuminen, mutta myös se hidastuminen ja sen vaikutus aallonpituuteen näkyy. Mutta sivusta katsoen sotilaita etenee edelleen samaan tahtiin ukkoa/sekunti, eli taajuus pysyy.



ja
https://www.mathsisfun.com/physics/refraction.html

Tuo on totta, kun valo siirtyy väliaineeseen ja hidastuu taajuus säilyy koska aallonpituus pakkautuu. Kontran kanssa tästä tuli selvyys joku aika sitten, pääsi taas kerran unohtumaan.
Sama toimii toisinkin päin, kun väliaineen läpäisyn jälkeen nopeus kasvaa, aallonpituus kasvaa, taajuus säilyy tässäkin.
Tuo ei nyt muuta tuota spektrijuttua minnekkään, siinä ei ole välianetta, vain kokonaissäteilyn (kaikki aallonpituudet), nopeus muuttuu havaitsijan suhteen ja siinä säteilyssä aallonpituus ja taajuus kulkee käsikädessä, molemmat muuttuu koska mitään muutosta ei säteilyssä itsessään ole eikä sen nopeudessa lähteen suhteen, vain kohtaamisnopeus muuttuu havaitsijalle ja se aiheuttaa sen näennäisen aikamuutoksen havaitsijalle josta Albertti rykäisi sen kaksosparadoksin.

Kyllä. Taajuus säilyy, kun valo siirtyy väliaineeseen tai poistuu sieltä. Vain aallonpituus ja nopeus muuttuvat.

Spektrijutussa säteilyn nopeus ei muutu, vaan tyhjiössä se pysyy aina vakiona c. Aallonpituus ja taajuus kulkevat käsi kädessä ja niiden tulo on aina valonnopeus c. Tuo näennäinen aikamuutos on aika jännä siten, että matkalta palaava kaksonen on oikeasti nuorempi kuin maahan jäänyt. Tuo on testattu muun muassa Hafele-Keatingin kokeessa ja näin todellakin tapahtui. Näennäinen aikamuutos tekee siis sen, että avaruusmatkalta palava kaksonen on esimerkiksi 30 vuotias reipas nuorehko mies, kun maahan jäänyt kaksonen on 80 vuotta vanha raihnainen ukko.

Tuossa HK kokeessa on pari muttaa että vähän hämärä tapaus. Ikääntyminen ja cesiumatomin värähtely on kaksi ihan eri asiaa, kiihtyvyyden merkitys kellonkäynnin muutokseen eikä nopeuden, lentokorkeus vaikuttaa, mitä ne oli.
Kun mietitään mistä Albertti rykäisi sen nopeuden suhteen tapahtuvan ajan hidastumisen niin, paha on uskoa tuota ajatusta oikeaksi, nopeus kun on vain suhteellinen käsite.
Loittoneva kyllä näyttää käyvän maasta katsoen kolmella pytyllä ja lähestyvä viidellä ja sama toisinpäin , mutta informaation vääristymiksi lasken nuo enkä todelliseksi muutoksiksi.

Ai, no, jos et voi uskoa sitä, niin ei sitten. Olisit heti sanonut. Täällä palstatieteessä on sellainen mainio ominaisuus, että kokeet, havainnot ja fysiikan lait voi jättää huomiotta tai kieltää kokonaan, jos ne eivät miellytä.

Mutta voihan tuon ajatella niinkin, että kun nopeus on suhteellista, niin aikakin on suhteellista ja molemmat voivat muuttua. Cesiumatomien värähtely on eri asia kuin ikääntyminen, mutta kiihtyvyys voi hidastaa myös solujen värähtelyä niin, että matkalla käynyt astronautti on palatessaan 50 vuotta nuorempi kuin maahan jäänyt. Ja voihan se olla informaation vääristymääkin. Matkalla olleen astronautin informaatio vääristyy niin paljon, että hän on palatessaan 50 vuotta maahan jäänyttä kaksostaan nuorempi. Kävisikö tällainen kehitelmä? Sen ehkä saisi kovalla yrityksellä muokattua nykyfysiikan mukaiseksi malliksi.

Kyllä minä sen kokeen tulokseen uskon, eri aikaa ne atomikellot näytti, mutta kuten sanoin, aika, se on hiukan monisyinen juttu.
Kontrahan tästä jotakin selitti.

Nuo kulkee käsi kädessä, nopeus ja aikakokemus havaitsijalle, mitä nyt liikesuunnat hiukan häiritsee.
Kaikkea pitää kokeilla, mutta ei ehkä tuota kuvaelmaasi, vaikka eipä siitä haittaakaan ole vaikka kokeileekin.

Juu, en kokeile. Ajattelin, että jos sinä innostuisit, mutta ei sitten.

Aika on hyvin yksinkertainen asia. Se on sovittu niin, että kun cesium-atomi värähtelee 9 192 631 770 kertaa, aikaa on kulunut yksi sekunti siinä ympäristössä. Eli kun mukanasi kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa, olet 60 vuotta vanha. Se on sovittu näin. 60 vuoden iän määritelmä on, että mukana kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa. Joten cesium-atomin värähtelyt ja ikääntyminen ovat ajan määritelmän mukaan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos kiihtyvyys tai lentokorkeus tai mikä tahansa saa cesium-atomin värähtelemään hitaammin, samalla sinä vanhenet hitaammin. Vanheminen tarkoittaa sitä, että mukana kulkevan cesium-atomit värähtelyjen summa kasvaa.

Noinhan se on ilmeisesti sovittu, kyllä sillä ajan saa syntymään näppärästi kun on hyvin tasaista tuo cesiumatomin pörinä., ihminen sitä tarkkaa aikaa tarvii toimiinsa, ei kaikkeus.

Olen myös kiertänyt auringon kuusikymmentä kertaa, ja maapallo on pyörähtänyt n 21900 kertaa ja kuu on kiertänyt maata (ymkp) n 755 kertaa.

Vanheneminen on taas hiukan eri asiaa, kemiallista prosessia todennäköisesti, biologiaa, toiset vanhenevat hyvin nopeasti ruumiiltaan ja kuolevat vanhuuden vaivoihin hyvin nuorina vaikka cesiumkello kilkattaa heille ihan samalla tavalla.

Näin on sovittu. Ja ihminenhän sitä tarvitsee. Kaikkeus ei tarvitse mitään, mitä ihminen on keksinyt tai tehnyt. Kaikkeus ei tarvitse koko ihmistä lainkaan. Kaikkeuden tasolla mitään eroa ei olisi havaittavissa, vaikka ihmislaji ei olisi koskaan syntynyt.

Ajan suhteellisuus tulee ilmi siinä, jos pääsisimme joskus pitkälle avaruusmatkalle kovaa vauhtia. Sanotaan, että se kestäisi astronautin kannalta reilut 10 vuotta, eli tarkkaan sanottuna 3 000 000 000 000 000 000 mukana kulkevan cesium-atomin värähdystä. Kun astronautti palaa Maahan, hän huomaa, että Maapallolla onkin vierähtänyt 60 vuotta. Maa on kiertänyt Aurinkoa 60 kertaa, Maapallo on pyörähtänyt noin 21900 kertaa ja Kuu on kiertänyt Maata noin 755 kertaa. Eli astronautti olisi virallisten papereiden mukaan 80 vuotta vanha, mutta fyysiseltä olemukseltaan reilut 30 vuotta vanha. Kiva nähdä tuo omin silmin sitten joskus, kun pystymme tuollaisia avaruusmatkoja tekemään.

Sanot: Kiva nähdä tuo omin silmin sitten joskus, kun pystymme tuollaisia avaruusmatkoja tekemään.
Kuinka vanhaksi aiot elää? Ainakaan seuraavaan miljoonaan vuoteen tuota et tule näkemään, siitä olen absolut varma.

[Goswell]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

[Vän]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

[Vän]

Olet väärässä. Taajuus, aallonpituus ja nopeus ovat sidoksissa, mutta taajuus säilyy väliaineesta toiseen liikuttaessa. Nopeus ja aallonpituus muuttuvat. SItä kuvataan usein arkielämän käsitteillä, että optisesti tiheämpään väliaineeseen tulevan säteilyn nopeus hidastuu ja aaltorintamat pakkautuvat tiukempaan, eli aallonpituus lyhenee. Ja vastaavasti harvempaan aineeseen siirryttäessä aallonpituus lähtee rajapinnalla venymään, kun nopeus laittaa isompaa silmään.

Tässä lisäksi taittuminen, mutta myös se hidastuminen ja sen vaikutus aallonpituuteen näkyy. Mutta sivusta katsoen sotilaita etenee edelleen samaan tahtiin ukkoa/sekunti, eli taajuus pysyy.



ja
https://www.mathsisfun.com/physics/refraction.html

Tuo on totta, kun valo siirtyy väliaineeseen ja hidastuu taajuus säilyy koska aallonpituus pakkautuu. Kontran kanssa tästä tuli selvyys joku aika sitten, pääsi taas kerran unohtumaan.
Sama toimii toisinkin päin, kun väliaineen läpäisyn jälkeen nopeus kasvaa, aallonpituus kasvaa, taajuus säilyy tässäkin.
Tuo ei nyt muuta tuota spektrijuttua minnekkään, siinä ei ole välianetta, vain kokonaissäteilyn (kaikki aallonpituudet), nopeus muuttuu havaitsijan suhteen ja siinä säteilyssä aallonpituus ja taajuus kulkee käsikädessä, molemmat muuttuu koska mitään muutosta ei säteilyssä itsessään ole eikä sen nopeudessa lähteen suhteen, vain kohtaamisnopeus muuttuu havaitsijalle ja se aiheuttaa sen näennäisen aikamuutoksen havaitsijalle josta Albertti rykäisi sen kaksosparadoksin.

Kyllä. Taajuus säilyy, kun valo siirtyy väliaineeseen tai poistuu sieltä. Vain aallonpituus ja nopeus muuttuvat.

Spektrijutussa säteilyn nopeus ei muutu, vaan tyhjiössä se pysyy aina vakiona c. Aallonpituus ja taajuus kulkevat käsi kädessä ja niiden tulo on aina valonnopeus c. Tuo näennäinen aikamuutos on aika jännä siten, että matkalta palaava kaksonen on oikeasti nuorempi kuin maahan jäänyt. Tuo on testattu muun muassa Hafele-Keatingin kokeessa ja näin todellakin tapahtui. Näennäinen aikamuutos tekee siis sen, että avaruusmatkalta palava kaksonen on esimerkiksi 30 vuotias reipas nuorehko mies, kun maahan jäänyt kaksonen on 80 vuotta vanha raihnainen ukko.

Tuossa HK kokeessa on pari muttaa että vähän hämärä tapaus. Ikääntyminen ja cesiumatomin värähtely on kaksi ihan eri asiaa, kiihtyvyyden merkitys kellonkäynnin muutokseen eikä nopeuden, lentokorkeus vaikuttaa, mitä ne oli.
Kun mietitään mistä Albertti rykäisi sen nopeuden suhteen tapahtuvan ajan hidastumisen niin, paha on uskoa tuota ajatusta oikeaksi, nopeus kun on vain suhteellinen käsite.
Loittoneva kyllä näyttää käyvän maasta katsoen kolmella pytyllä ja lähestyvä viidellä ja sama toisinpäin , mutta informaation vääristymiksi lasken nuo enkä todelliseksi muutoksiksi.

Ai, no, jos et voi uskoa sitä, niin ei sitten. Olisit heti sanonut. Täällä palstatieteessä on sellainen mainio ominaisuus, että kokeet, havainnot ja fysiikan lait voi jättää huomiotta tai kieltää kokonaan, jos ne eivät miellytä.

Mutta voihan tuon ajatella niinkin, että kun nopeus on suhteellista, niin aikakin on suhteellista ja molemmat voivat muuttua. Cesiumatomien värähtely on eri asia kuin ikääntyminen, mutta kiihtyvyys voi hidastaa myös solujen värähtelyä niin, että matkalla käynyt astronautti on palatessaan 50 vuotta nuorempi kuin maahan jäänyt. Ja voihan se olla informaation vääristymääkin. Matkalla olleen astronautin informaatio vääristyy niin paljon, että hän on palatessaan 50 vuotta maahan jäänyttä kaksostaan nuorempi. Kävisikö tällainen kehitelmä? Sen ehkä saisi kovalla yrityksellä muokattua nykyfysiikan mukaiseksi malliksi.

Kyllä minä sen kokeen tulokseen uskon, eri aikaa ne atomikellot näytti, mutta kuten sanoin, aika, se on hiukan monisyinen juttu.
Kontrahan tästä jotakin selitti.

Nuo kulkee käsi kädessä, nopeus ja aikakokemus havaitsijalle, mitä nyt liikesuunnat hiukan häiritsee.
Kaikkea pitää kokeilla, mutta ei ehkä tuota kuvaelmaasi, vaikka eipä siitä haittaakaan ole vaikka kokeileekin.

Juu, en kokeile. Ajattelin, että jos sinä innostuisit, mutta ei sitten.

Aika on hyvin yksinkertainen asia. Se on sovittu niin, että kun cesium-atomi värähtelee 9 192 631 770 kertaa, aikaa on kulunut yksi sekunti siinä ympäristössä. Eli kun mukanasi kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa, olet 60 vuotta vanha. Se on sovittu näin. 60 vuoden iän määritelmä on, että mukana kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa. Joten cesium-atomin värähtelyt ja ikääntyminen ovat ajan määritelmän mukaan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos kiihtyvyys tai lentokorkeus tai mikä tahansa saa cesium-atomin värähtelemään hitaammin, samalla sinä vanhenet hitaammin. Vanheminen tarkoittaa sitä, että mukana kulkevan cesium-atomit värähtelyjen summa kasvaa.

Noinhan se on ilmeisesti sovittu, kyllä sillä ajan saa syntymään näppärästi kun on hyvin tasaista tuo cesiumatomin pörinä., ihminen sitä tarkkaa aikaa tarvii toimiinsa, ei kaikkeus.

Olen myös kiertänyt auringon kuusikymmentä kertaa, ja maapallo on pyörähtänyt n 21900 kertaa ja kuu on kiertänyt maata (ymkp) n 755 kertaa.

Vanheneminen on taas hiukan eri asiaa, kemiallista prosessia todennäköisesti, biologiaa, toiset vanhenevat hyvin nopeasti ruumiiltaan ja kuolevat vanhuuden vaivoihin hyvin nuorina vaikka cesiumkello kilkattaa heille ihan samalla tavalla.

Näin on sovittu. Ja ihminenhän sitä tarvitsee. Kaikkeus ei tarvitse mitään, mitä ihminen on keksinyt tai tehnyt. Kaikkeus ei tarvitse koko ihmistä lainkaan. Kaikkeuden tasolla mitään eroa ei olisi havaittavissa, vaikka ihmislaji ei olisi koskaan syntynyt.

Ajan suhteellisuus tulee ilmi siinä, jos pääsisimme joskus pitkälle avaruusmatkalle kovaa vauhtia. Sanotaan, että se kestäisi astronautin kannalta reilut 10 vuotta, eli tarkkaan sanottuna 3 000 000 000 000 000 000 mukana kulkevan cesium-atomin värähdystä. Kun astronautti palaa Maahan, hän huomaa, että Maapallolla onkin vierähtänyt 60 vuotta. Maa on kiertänyt Aurinkoa 60 kertaa, Maapallo on pyörähtänyt noin 21900 kertaa ja Kuu on kiertänyt Maata noin 755 kertaa. Eli astronautti olisi virallisten papereiden mukaan 80 vuotta vanha, mutta fyysiseltä olemukseltaan reilut 30 vuotta vanha. Kiva nähdä tuo omin silmin sitten joskus, kun pystymme tuollaisia avaruusmatkoja tekemään.

Tuossa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Väite että kello hidastuu nopeuden suhteen on väärä, se hidastuu kiihtyvyyden suhteen tai gravitaation vaikutuksen suhteen ainakin silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estynyt, kuten siinä tuolissa tai lentokoneessa, hidastuuko se vapaasti putoavassa satelliitissa, en tiedä mutta luulen että ei koska olisi luonnotonta että kellon käynti olisi sama täysin vapaasti putoavassa kellossa ja kellossa jonka vapaa putoaminen on estetty.

No, vapaasti putoavan GPS-satelliitin kello hidastuu noin 7,2 mikrosekuntia päivässä satelliitin nopeuden takia ja nopeutuu 45,7 mikrosekuntia päivässä gravitaation takia maan pinnalla olevaan kelloon verrattuna. Niitä kelloja joudutaan siis hidastamaan 38,5 mikrosekuntia päivässä, jotta kellot olisivat synkronissa ja paikkatiedot osuisivat kohdalleen. Jos korjausta ei tehtäisi, paikkatiedot menisivät 12 kilometriä vinoon päivässä.

[Goswell]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

Ehkäpä en pysty, katsotaan nyt.
No yksi ero tuossa nyt välineeseen verratessa ainakin on, väliaineeseen siirryttäessä säteilyssä tapahtuu todellinen muutos, itse säteilyn nopeus muuttuu, tyhjiössä olevalle havaitsijalle tuota ei tapahdu, säteily jatkaa matkaa muuttumattomana havitsijalle asti, mutta havaitsija kokee sen muuttuvan koska sen nopeus muuttuu hänen suhteen.
Eli tässäkin havaitsija tyhjiössä tapauksessa aallonpituus näyttää, siis vain näyttää muuttuvan mutta oikeasti se ei muutu yhtään.
Hitaammin havaitsijan suhteen liikkuva säteily venyttää aallonpituutta ja nopeammin liikkuva säteily puristaa sitä havaitsijan suhteen vaikka mitään muutosta itse säteilyssä ei tapahdu tyhjiössä.
Sama jos ajat merellä veneellä saaresta vasta-aallokkoon tai myötä aallokkoon samalla nopeudella saaren suhteen. Laskennallisesti aallonväli on suhteessa aikaan suurempi silloin kun ajat vasta-aallokkoon, vaikka aaltojen väli on ihan sama vedessä.

[Goswell]

Tuo on totta, kun valo siirtyy väliaineeseen ja hidastuu taajuus säilyy koska aallonpituus pakkautuu. Kontran kanssa tästä tuli selvyys joku aika sitten, pääsi taas kerran unohtumaan.
Sama toimii toisinkin päin, kun väliaineen läpäisyn jälkeen nopeus kasvaa, aallonpituus kasvaa, taajuus säilyy tässäkin.
Tuo ei nyt muuta tuota spektrijuttua minnekkään, siinä ei ole välianetta, vain kokonaissäteilyn (kaikki aallonpituudet), nopeus muuttuu havaitsijan suhteen ja siinä säteilyssä aallonpituus ja taajuus kulkee käsikädessä, molemmat muuttuu koska mitään muutosta ei säteilyssä itsessään ole eikä sen nopeudessa lähteen suhteen, vain kohtaamisnopeus muuttuu havaitsijalle ja se aiheuttaa sen näennäisen aikamuutoksen havaitsijalle josta Albertti rykäisi sen kaksosparadoksin.

Kyllä. Taajuus säilyy, kun valo siirtyy väliaineeseen tai poistuu sieltä. Vain aallonpituus ja nopeus muuttuvat.

Spektrijutussa säteilyn nopeus ei muutu, vaan tyhjiössä se pysyy aina vakiona c. Aallonpituus ja taajuus kulkevat käsi kädessä ja niiden tulo on aina valonnopeus c. Tuo näennäinen aikamuutos on aika jännä siten, että matkalta palaava kaksonen on oikeasti nuorempi kuin maahan jäänyt. Tuo on testattu muun muassa Hafele-Keatingin kokeessa ja näin todellakin tapahtui. Näennäinen aikamuutos tekee siis sen, että avaruusmatkalta palava kaksonen on esimerkiksi 30 vuotias reipas nuorehko mies, kun maahan jäänyt kaksonen on 80 vuotta vanha raihnainen ukko.

Tuossa HK kokeessa on pari muttaa että vähän hämärä tapaus. Ikääntyminen ja cesiumatomin värähtely on kaksi ihan eri asiaa, kiihtyvyyden merkitys kellonkäynnin muutokseen eikä nopeuden, lentokorkeus vaikuttaa, mitä ne oli.
Kun mietitään mistä Albertti rykäisi sen nopeuden suhteen tapahtuvan ajan hidastumisen niin, paha on uskoa tuota ajatusta oikeaksi, nopeus kun on vain suhteellinen käsite.
Loittoneva kyllä näyttää käyvän maasta katsoen kolmella pytyllä ja lähestyvä viidellä ja sama toisinpäin , mutta informaation vääristymiksi lasken nuo enkä todelliseksi muutoksiksi.

Ai, no, jos et voi uskoa sitä, niin ei sitten. Olisit heti sanonut. Täällä palstatieteessä on sellainen mainio ominaisuus, että kokeet, havainnot ja fysiikan lait voi jättää huomiotta tai kieltää kokonaan, jos ne eivät miellytä.

Mutta voihan tuon ajatella niinkin, että kun nopeus on suhteellista, niin aikakin on suhteellista ja molemmat voivat muuttua. Cesiumatomien värähtely on eri asia kuin ikääntyminen, mutta kiihtyvyys voi hidastaa myös solujen värähtelyä niin, että matkalla käynyt astronautti on palatessaan 50 vuotta nuorempi kuin maahan jäänyt. Ja voihan se olla informaation vääristymääkin. Matkalla olleen astronautin informaatio vääristyy niin paljon, että hän on palatessaan 50 vuotta maahan jäänyttä kaksostaan nuorempi. Kävisikö tällainen kehitelmä? Sen ehkä saisi kovalla yrityksellä muokattua nykyfysiikan mukaiseksi malliksi.

Kyllä minä sen kokeen tulokseen uskon, eri aikaa ne atomikellot näytti, mutta kuten sanoin, aika, se on hiukan monisyinen juttu.
Kontrahan tästä jotakin selitti.

Nuo kulkee käsi kädessä, nopeus ja aikakokemus havaitsijalle, mitä nyt liikesuunnat hiukan häiritsee.
Kaikkea pitää kokeilla, mutta ei ehkä tuota kuvaelmaasi, vaikka eipä siitä haittaakaan ole vaikka kokeileekin.

Juu, en kokeile. Ajattelin, että jos sinä innostuisit, mutta ei sitten.

Aika on hyvin yksinkertainen asia. Se on sovittu niin, että kun cesium-atomi värähtelee 9 192 631 770 kertaa, aikaa on kulunut yksi sekunti siinä ympäristössä. Eli kun mukanasi kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa, olet 60 vuotta vanha. Se on sovittu näin. 60 vuoden iän määritelmä on, että mukana kulkenut cesium-atomi on värähtänyt 17 405 843 780 697 122 000 kertaa. Joten cesium-atomin värähtelyt ja ikääntyminen ovat ajan määritelmän mukaan vahvasti sidoksissa toisiinsa. Jos kiihtyvyys tai lentokorkeus tai mikä tahansa saa cesium-atomin värähtelemään hitaammin, samalla sinä vanhenet hitaammin. Vanheminen tarkoittaa sitä, että mukana kulkevan cesium-atomit värähtelyjen summa kasvaa.

Noinhan se on ilmeisesti sovittu, kyllä sillä ajan saa syntymään näppärästi kun on hyvin tasaista tuo cesiumatomin pörinä., ihminen sitä tarkkaa aikaa tarvii toimiinsa, ei kaikkeus.

Olen myös kiertänyt auringon kuusikymmentä kertaa, ja maapallo on pyörähtänyt n 21900 kertaa ja kuu on kiertänyt maata (ymkp) n 755 kertaa.

Vanheneminen on taas hiukan eri asiaa, kemiallista prosessia todennäköisesti, biologiaa, toiset vanhenevat hyvin nopeasti ruumiiltaan ja kuolevat vanhuuden vaivoihin hyvin nuorina vaikka cesiumkello kilkattaa heille ihan samalla tavalla.

Näin on sovittu. Ja ihminenhän sitä tarvitsee. Kaikkeus ei tarvitse mitään, mitä ihminen on keksinyt tai tehnyt. Kaikkeus ei tarvitse koko ihmistä lainkaan. Kaikkeuden tasolla mitään eroa ei olisi havaittavissa, vaikka ihmislaji ei olisi koskaan syntynyt.

Ajan suhteellisuus tulee ilmi siinä, jos pääsisimme joskus pitkälle avaruusmatkalle kovaa vauhtia. Sanotaan, että se kestäisi astronautin kannalta reilut 10 vuotta, eli tarkkaan sanottuna 3 000 000 000 000 000 000 mukana kulkevan cesium-atomin värähdystä. Kun astronautti palaa Maahan, hän huomaa, että Maapallolla onkin vierähtänyt 60 vuotta. Maa on kiertänyt Aurinkoa 60 kertaa, Maapallo on pyörähtänyt noin 21900 kertaa ja Kuu on kiertänyt Maata noin 755 kertaa. Eli astronautti olisi virallisten papereiden mukaan 80 vuotta vanha, mutta fyysiseltä olemukseltaan reilut 30 vuotta vanha. Kiva nähdä tuo omin silmin sitten joskus, kun pystymme tuollaisia avaruusmatkoja tekemään.

Tuossa on yksi perustavaa laatua oleva ongelma. Väite että kello hidastuu nopeuden suhteen on väärä, se hidastuu kiihtyvyyden suhteen tai gravitaation vaikutuksen suhteen ainakin silloin kun gravitaation muutoin luoma kiihtyvyys on estynyt, kuten siinä tuolissa tai lentokoneessa, hidastuuko se vapaasti putoavassa satelliitissa, en tiedä mutta luulen että ei koska olisi luonnotonta että kellon käynti olisi sama täysin vapaasti putoavassa kellossa ja kellossa jonka vapaa putoaminen on estetty.

No, vapaasti putoavan GPS-satelliitin kello hidastuu noin 7,2 mikrosekuntia päivässä satelliitin nopeuden takia ja nopeutuu 45,7 mikrosekuntia päivässä gravitaation takia maan pinnalla olevaan kelloon verrattuna. Niitä kelloja joudutaan siis hidastamaan 38,5 mikrosekuntia päivässä, jotta kellot olisivat synkronissa ja paikkatiedot osuisivat kohdalleen. Jos korjausta ei tehtäisi, paikkatiedot menisivät 12 kilometriä vinoon päivässä.

Niin, maan kello käy hitaammin kuin satelliitin kello, tuo 7,2 mikrosekuntia jää minulta selittämättä. Voisiko lämpötilalla olla vaikutusta, absoluuttisessa nollapisteessä liike kuitenkin lakkaa kokonaan.

[Kontra]

GPS satelliiti on saanut sen "ajankäynnin" hidastumisen (jättämän) kiihdytyksessä ratanopeuteensa, ja ratanopeus pitää sen jättämän yllä, eli sen aika jätättää koko ajan enemmän ja enemmän kumulatiivisesti.

[Vän]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

Ehkäpä en pysty, katsotaan nyt.
No yksi ero tuossa nyt välineeseen verratessa ainakin on, väliaineeseen siirryttäessä säteilyssä tapahtuu todellinen muutos, itse säteilyn nopeus muuttuu, tyhjiössä olevalle havaitsijalle tuota ei tapahdu, säteily jatkaa matkaa muuttumattomana havitsijalle asti, mutta havaitsija kokee sen muuttuvan koska sen nopeus muuttuu hänen suhteen.
Eli tässäkin havaitsija tyhjiössä tapauksessa aallonpituus näyttää, siis vain näyttää muuttuvan mutta oikeasti se ei muutu yhtään.
Hitaammin havaitsijan suhteen liikkuva säteily venyttää aallonpituutta ja nopeammin liikkuva säteily puristaa sitä havaitsijan suhteen vaikka mitään muutosta itse säteilyssä ei tapahdu tyhjiössä.
Sama jos ajat merellä veneellä saaresta vasta-aallokkoon tai myötä aallokkoon samalla nopeudella saaren suhteen. Laskennallisesti aallonväli on suhteessa aikaan suurempi silloin kun ajat vasta-aallokkoon, vaikka aaltojen väli on ihan sama vedessä.

Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että kuvittelet, että valon aallonpituus olisi jokin olevainen olio. Ei se ole. Se on vain mitta aallonhuippujen välisestä etäisyydestä niin kuin se näkyy havaitsijalle. Jos se näyttää joltakin, se on se.

[Goswell]

Sama tapahtuu siinä kun valonnopeus laskee havaitsijalle,

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.

haluttu aallonpituusalue menettää energiaa havaitsijan suhteen eikä vastaa havaintolaitteen havaintoaluetta, energisempi fotoni korvaa tuon havaitsijalle väljähtyneen fotonin.

Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

Ehkäpä en pysty, katsotaan nyt.
No yksi ero tuossa nyt välineeseen verratessa ainakin on, väliaineeseen siirryttäessä säteilyssä tapahtuu todellinen muutos, itse säteilyn nopeus muuttuu, tyhjiössä olevalle havaitsijalle tuota ei tapahdu, säteily jatkaa matkaa muuttumattomana havitsijalle asti, mutta havaitsija kokee sen muuttuvan koska sen nopeus muuttuu hänen suhteen.
Eli tässäkin havaitsija tyhjiössä tapauksessa aallonpituus näyttää, siis vain näyttää muuttuvan mutta oikeasti se ei muutu yhtään.
Hitaammin havaitsijan suhteen liikkuva säteily venyttää aallonpituutta ja nopeammin liikkuva säteily puristaa sitä havaitsijan suhteen vaikka mitään muutosta itse säteilyssä ei tapahdu tyhjiössä.
Sama jos ajat merellä veneellä saaresta vasta-aallokkoon tai myötä aallokkoon samalla nopeudella saaren suhteen. Laskennallisesti aallonväli on suhteessa aikaan suurempi silloin kun ajat vasta-aallokkoon, vaikka aaltojen väli on ihan sama vedessä.

Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että kuvittelet, että valon aallonpituus olisi jokin olevainen olio. Ei se ole. Se on vain mitta aallonhuippujen välisestä etäisyydestä niin kuin se näkyy havaitsijalle. Jos se näyttää joltakin, se on se.

Aivan noin sen kuvittelen minäkin. Mieti sitä vene esimerkkiä.

[Vän]

Valonnopeus on tyhjiössä vakio, ei se muutu.


Ei se havaintolaite vaikuta siihen, että havaituilla fotoneilla on pienempi taajuus, liikemäärä ja energia.

Eikä ole mitään haluttua aallonpituusaluetta, ei tarvita korvaavia fotoneita. Tuo on jotain sinun omaa keksintöäsi, jolla yrität perustella olematonta ongelmaa.

Se muutos fotonin liikemäärässä johtuu ainoastaan lähteen ja kohteen välisestä suhteellisesta liikkeestä.

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

Ehkäpä en pysty, katsotaan nyt.
No yksi ero tuossa nyt välineeseen verratessa ainakin on, väliaineeseen siirryttäessä säteilyssä tapahtuu todellinen muutos, itse säteilyn nopeus muuttuu, tyhjiössä olevalle havaitsijalle tuota ei tapahdu, säteily jatkaa matkaa muuttumattomana havitsijalle asti, mutta havaitsija kokee sen muuttuvan koska sen nopeus muuttuu hänen suhteen.
Eli tässäkin havaitsija tyhjiössä tapauksessa aallonpituus näyttää, siis vain näyttää muuttuvan mutta oikeasti se ei muutu yhtään.
Hitaammin havaitsijan suhteen liikkuva säteily venyttää aallonpituutta ja nopeammin liikkuva säteily puristaa sitä havaitsijan suhteen vaikka mitään muutosta itse säteilyssä ei tapahdu tyhjiössä.
Sama jos ajat merellä veneellä saaresta vasta-aallokkoon tai myötä aallokkoon samalla nopeudella saaren suhteen. Laskennallisesti aallonväli on suhteessa aikaan suurempi silloin kun ajat vasta-aallokkoon, vaikka aaltojen väli on ihan sama vedessä.

Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että kuvittelet, että valon aallonpituus olisi jokin olevainen olio. Ei se ole. Se on vain mitta aallonhuippujen välisestä etäisyydestä niin kuin se näkyy havaitsijalle. Jos se näyttää joltakin, se on se.

Aivan noin sen kuvittelen minäkin. Mieti sitä vene esimerkkiä.

Vene esimerkki analogiana valoon vaatisi sen veden, eli silloin avaruudessa täytyisi olla jokin eetteri, jossa se aallonpituus pysyy samana. Mutta kun sellaista ei ole, niin valolla ei ole mitään olevaista aallonpituutta. Se riippuu vain havaitsijasta ja sen liikkeestä lähteen suhteen.

[Goswell]

Niin on, valonnopeus on tyhjiössä vakio, kaikille lähteille c, mutta on melko outoa unohtaa se mistä fotoni syntyy nopeuteen c.

Ei sitä lähdettä ole unohdettu. Lähteen ja kohteen keskinäinen liike tuottaa eron havaittujen fotonien liikemäärään. Ja valonnopeus pysyy vakiona.

Et näe näkyvää valoa havaitsevalla laitteella lämpöä enkä kuule radiota, näkyvävalo on haluttu aallonpituusalue tähtikaukoputkille, lämpökamera toimii lämmölle, radioteleskooppi radioaalloille jne.

Pitää käyttää toimivaa taajuutta ja aallonpituutta. Onko tuossa jotain erikoista.

JWST'n kameroiksi on laitettu niin näkyvää valoa havainnoiva, kuin infrapunaakin. Työkalut työn ja tehtävän mukaisesti, ei vatupassiakaan yleistyökaluksi kannata ottaa.

Kun fotonien energia laskee niiden nopeuden laskiessa loittonevan havaitsijan suhteen,

Energia laskee, ei valonnopeus.

tulee korvaavia fotoneita energisemmästä päästä kokonaisspektriä tai vähemmin energiaa sisälyävästä päästä lähestyvästä lähteestä tilalle, ne tulee korvaamaan fotoneita joiden energiataso on muuttunut havaitsemattomaksi ko laitteelle. Jos sinulla on laite joka mittaa vain tasan tiettyä aallonpituutta jota lähde myös lähettää, se vastaanotin toimii vain kun lähde on samassa liiketilassa kuin vastaanotin. Aikanaan oli tapaus jossa laukaistiin luotain kohti ääretöntä, en muista mikä niistä, yhteys oli huono jota kummastelivat, joku tajusi lopulta säätää vastaanotinta ja yhteys parani välittömästi.

Miksi jankutat olemattomasta ongelmasta.

Kyllä, juuri siitä se johtuu, lähteen ja kohteen välisestä nopeuserosta, koska säteilynnopeus on juurikin vakio avaruuden tyhjiössä, mutta älä hyvä ihminen kuvittele että se on vakio avaruuden suhteen tai havaitsijan suhteen.

Mistäpäs sinä minut hyväksi ihmiseksi tietäisit, tai että mitä kuvittelen.

"Avaruuden suhteen" ei tarkoita mitään.
Havaitsijan suhteen aina sama vakio.
Ainoa muutos on fotonin liikemäärässä, joka johtuu suhteellisesta liikkeestä ja näkyy mitattuina taajuuden ja aallonpituuden muutoksina. Ja siten, että taajuuden ja aallonpituuden tulo on vakio valonnopeus c.

Miksi sidotaan fotonin synty typerästi avaruuteen, se pitää sitoa siihen mistä se syntyy, se on mitattu ja oikeaksi havaittu. Tuon typeryyden näkee jo siitä liikkuva valokello avaruudessa ajatuskokeesta jossa valokello muka hidastuu nopeuden seurauksena. Perusteluna käytetään, koska matka noin mitattuna on pidempi, siis kun se sidotaan fotonin syntykohtaan avaruuteen, ei valokelloon. Valokello näyttää hidastuvan, mutta kun se ei se hidastu, se NÄYTTÄÄ hidastuvan.
Yhtä typerää on väittää että se on vakio havaitsijan suhteen, miten kummassa kaikki on onnistuttu kääntämään ihan päinvastoin kuin järki sanoisi.
Kun fotoni syntyy, se syntyy lähteestä nopeuteen c, ei havaitsijasta, havaitsija ,eikä varmasti avaruus vaikuta valonnopeuteen, lähde vaikuttaa josta fotoni syntyy nopeuteen c.

Se olematon ongelma on ratkaisu siihen miksi NÄYTTÄÄ että valo liikkuu kaikkien suhteen c:llä.

Mutta kun se olematon ongelma ei ratkaise sitä. En kertakaikkiaan pysty ymmärtämään, miksi ajattelet niin, että spektrin siirtyminen jotenkin säätäisi aallonpituuden ja taajuuden niin, että niiden tulosta saadaan valonnopeus c, vaikka oikeasti se ei muka sitä olisi.

Katso sähkömagneetista kokonaisspektriä vaikka wikistä. Mitä tapahtuu kun kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuu hitaammin sinun suhteen ja mittaat aallonhuippuja siitä suhteessa aikaan eli taajuutta. Saat aallonpituudeksi eri luvun kuin se on lähteen suhteen, samalla luonnollisesti myös taajuus laskee.
Nyt jos sinulla on mittalaite joka mittaa vaikka sitä näkyvää valoa, se ei havaitse enään lähteen suhteen näkyvänvalon aluetta vaan jotakin toista aluetta näkyvänä valona. Mittaustulos kertoo että valo liikkuu kaikkien suhteen nopeudella c, mutta tuo tulos vaatii syntyäkseen että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c.

Tuossa ei ole mitään järkeä. Jos kireämmän aallonpituuden omaavaa säteilyä liikkuisi hitaammin minun suhteen, havaitsisin siitä, että aallonpituus on pienempi, mutta taajuus olisi ennallaan. Aivan kuten silloin, kun valo menee väliaineeseen. Taajuus kertaa aallonpituus olisi silloin pienempi kuin c, koska se olisi tuo hitaampi nopeus. Tuo väite, että kaiken suhteen c mittaustulos vaatisi, että valo ei liiku kaikkien suhteen nopeudella c, ei aukene minulle. Sellaista ei mitenkään seuraa siitä, että mitataan näkyvän valon alueena jotain muuta kohtaa spektristä. Ei mitenkään. Sinulla on tässä jokin aivosolmu, jota et näköjään edes pysty selittämään niin, että ymmärtäisin, miten olet päätynyt siihen.

Ehkäpä en pysty, katsotaan nyt.
No yksi ero tuossa nyt välineeseen verratessa ainakin on, väliaineeseen siirryttäessä säteilyssä tapahtuu todellinen muutos, itse säteilyn nopeus muuttuu, tyhjiössä olevalle havaitsijalle tuota ei tapahdu, säteily jatkaa matkaa muuttumattomana havitsijalle asti, mutta havaitsija kokee sen muuttuvan koska sen nopeus muuttuu hänen suhteen.
Eli tässäkin havaitsija tyhjiössä tapauksessa aallonpituus näyttää, siis vain näyttää muuttuvan mutta oikeasti se ei muutu yhtään.
Hitaammin havaitsijan suhteen liikkuva säteily venyttää aallonpituutta ja nopeammin liikkuva säteily puristaa sitä havaitsijan suhteen vaikka mitään muutosta itse säteilyssä ei tapahdu tyhjiössä.
Sama jos ajat merellä veneellä saaresta vasta-aallokkoon tai myötä aallokkoon samalla nopeudella saaren suhteen. Laskennallisesti aallonväli on suhteessa aikaan suurempi silloin kun ajat vasta-aallokkoon, vaikka aaltojen väli on ihan sama vedessä.

Jälleen kerran vaikuttaa siltä, että kuvittelet, että valon aallonpituus olisi jokin olevainen olio. Ei se ole. Se on vain mitta aallonhuippujen välisestä etäisyydestä niin kuin se näkyy havaitsijalle. Jos se näyttää joltakin, se on se.

Aivan noin sen kuvittelen minäkin. Mieti sitä vene esimerkkiä.

Vene esimerkki analogiana valoon vaatisi sen veden, eli silloin avaruudessa täytyisi olla jokin eetteri, jossa se aallonpituus pysyy samana. Mutta kun sellaista ei ole, niin valolla ei ole mitään olevaista aallonpituutta. Se riippuu vain havaitsijasta ja sen liikkeestä lähteen suhteen.

Se oli vain analogia, kyllä säteily osaa liikkua tyhjiössä ilman väliainetta. Aallonpituus kertoo että "aallokko" eli aallonhuiput sieltä löytyy ihan ilman väliaineita.