Metsänsuojelu

[Susa]

Me asutaan metsässä.

En usko. Elätte kuitenkin puupellossa, niin kuin mekin.

Ei tätä voi puupelloksi kutsua, kun reilusti yli 100-vuotiaat puut ympäröivät.

[Neutroni]

Ei tätä voi puupelloksi kutsua, kun reilusti yli 100-vuotiaat puut ympäröivät.

Voi se olla 100 vuotias puupelto, jos se on hakattu 100 vuotta sitten. Ei se ole kuin yksi puusukupolvi. Metsän muuttuminen täysin luonnontilaiseksi kestää satoja vuosia. Ja oikea metsä ei ole mitään mukavakulkuista luontoretkimaastoa tai takapiha, vaan viheliäistä ryteikköä, jossa ei juuri muuten kannata nuohota kuin hyönteisiä tai muita pieniä eliöitä tutkimassa. Isot elukat elävät puupelloillakin ja ovat paljon helpommin havaittavissa (tai metsästettävissä) siellä.

Tai sitten se on puisto tai puutarha, jos ne on pihapuiksi tarkoituksella istutettuja.

[Justis]

Oletko koskaan käynyt metsässä?

Me asutaan metsässä.

Minä en, vaan asun talossa, olen sitten varmaan amatööri näissä metsäkeskusteluissa.

[Tonttu]

Niin minustakin kun siellä helppo kulkea ja katsella kasveja ja eläimiä.

Mitä eläimiä olet talousmetsässä nähnyt?
Paitsi taimikossa hirviä?

Jäniksiä, kettuja, metsoja, pyitä, teeriä, oravia, liito-oravan ja paljon erilaisia lintuja.

[Erakko]

https://aijaa.com/HC819s

Linkki, koska tiedosto on liian suuri suoraan tänne.

Tässä on rajanaapurini metsä vasemmalla. Siellä ei ole hakattu miesmuistiin. Valtapuulaji on kuusi. Se on väärä laji kuivalle maapohjalle. Kuuset kituvat, jolloin metsä ei ole kunnolla edes hiilinielu. Kirjanpainaja ei ole iskenyt, mikä johtunee siitä, ettei puusto ole järeää. Hirvet siellä ilmeisesti asustavat, koska ovat popsineet taimikkoani pahiten rajalla.

[mies.suomesta]

Minusta vahaisiä vanhoja metsiä voidaan ihan hyvin suojella.
Etelä-Suomessa, missä vanhoja metsiä ei enään juurikaan ole, voidaan suojella vähän vähemmänkin vanhoja metsiä.
En tarkoita "musta-valkoista suojelua", kuten näköjään jotku palstalla pelkän sanan "suojelu" tuntuvat ymmärtävän.

Avohakkuu aurauksineen yms. on metsää kohtaan julma tapa hankkia puuta.
Jos siitä pitää jotain positiivista keksiä, niin korvasienet.

Aurauksia ei enää juurikaan tehdä, ja minun täytyy sanoa, että itsekin vastustan niitä. Laikkuperkaus, vai mikä mätästys onkaan, taitaa olla riittävä.

[mies.suomesta]

Jospa sitten sanot, mikä sun mielestä on hyvä suojelutavoite? Entä hyväksytkö avohakkuut?

Hyvä suojelutavoite on säästää niin paljon vanhoja metsiä, että erilaiset vanhojen metsien luontotyypit säilyvät eläimistöineen.

Mikä on vanha metsä, ja mikä on tarpeeksi paljon? EU:n tasoltahan ehdotettiin 1/3 maa-alan ennallistamista... aika kova, vai mitä? Suomalaiset saivat tämän torpattua, ja sovittiin, että siitä 1/10 rauhoitetaan kunnolla ja loppuja 1/3-1/10 saa käyttää metsätalouden piirissä kuitenkin luontoarvot humioiden.

Hyväksyn avohakkuut ainakin joissain tapauksissa, mutta sen ei pitäisi olla ainoa tapa. Kun puupelto tulee korjuuikään, avohakkuu ja metsitys voi olla oikea toimenpide. Lähempänä luonnontilaa olevissa metsissä pomintahakkuu olisi luonnon kannalta parempi vaihtoehto.

Samoilla linjoilla.

[mies.suomesta]

Pakko lisätä, että on se avohakkuualue vaan Perkunaksen ruma vuosikausia.

Kauneus on katsojan silmässä. Joku voi tykätä horsmikosta ja siitä että jättöpuut kohavat komeasti maisemaa vasten. Eläimet eivät tiettävästi kauneusarvoista välitä.

[Justis]

Hyväksyn avohakkuut ainakin joissain tapauksissa, mutta sen ei pitäisi olla ainoa tapa. Kun puupelto tulee korjuuikään, avohakkuu ja metsitys voi olla oikea toimenpide. Lähempänä luonnontilaa olevissa metsissä pomintahakkuu olisi luonnon kannalta parempi vaihtoehto.

Eihän se avohakkuu olekaan mikään ainoa tapa tehdä metsän uudistamista. 10 vuotta sitten tuli voimaan uusi metsälaki joka sallii entistä suuremmat valtuudet metsänomistajalle harjoittaa jatkuvaa kasvatusta ilman erillisiä pyyntöjä viranomaisilta. Olin toki tätä tehnyt jo 15 sitä sitä aiemminkin ilmoittamalla vain metsäkeskukseen että palstalla tehdään kasvatushakkuu. Se tehtiin sitten yläharvennuksena ja poimintahakkuuna eikä siitä mitään sanomista silti tullut. Sillä tavoin ja pienillä avohakkuilla hoidin hankkimani metsät loistavaan kasvukuntoon samalla kun sain niistä myös ihan järkevää tuloa.

[Tonttu]

Mikä on vanha metsä

Wikipedian mukaan:
"Käsite ”vanha metsä” tarkoitti alun perin luonnontilaista metsää, jota ei ole koskaan hakattu ja jossa ei ole koskaan kaskettu eikä laidunnettu. Nykyään sellaista metsää kutsutaan yleensä aarniometsäksi. Väärinkäsityksiä syntyy, kun käsitettä ”vanha metsä” käytetään yhä joskus alkuperäisessä merkityksessään tai muussa tarkoituksessa virheellisesti."

[Neutroni]

Mikä on vanha metsä, ja mikä on tarpeeksi paljon? EU:n tasoltahan ehdotettiin 1/3 maa-alan ennallistamista... aika kova, vai mitä?

Tuo olisi ihan järkevää, että 1/3 maa-alasta jätettäisiin täysin luonnontilaan. Loppua voisi sitten käyttää tehotuotantoon ilman venkulointeja ja valheita ympäristön huomioimisesta.

[ROOSTER]

Jospa sitten sanot, mikä sun mielestä on hyvä suojelutavoite? Entä hyväksytkö avohakkuut?

Hyvä suojelutavoite on säästää niin paljon vanhoja metsiä, että erilaiset vanhojen metsien luontotyypit säilyvät eläimistöineen.

Mikä on vanha metsä, ja mikä on tarpeeksi paljon? EU:n tasoltahan ehdotettiin 1/3 maa-alan ennallistamista... aika kova, vai mitä? Suomalaiset saivat tämän torpattua, ja sovittiin, että siitä 1/10 rauhoitetaan kunnolla ja loppuja 1/3-1/10 saa käyttää metsätalouden piirissä kuitenkin luontoarvot humioiden.

Hyväksyn avohakkuut ainakin joissain tapauksissa, mutta sen ei pitäisi olla ainoa tapa. Kun puupelto tulee korjuuikään, avohakkuu ja metsitys voi olla oikea toimenpide. Lähempänä luonnontilaa olevissa metsissä pomintahakkuu olisi luonnon kannalta parempi vaihtoehto.

Samoilla linjoilla.

Suojelemattomista metsistä voisi 1/3 aluksi olla 100vuoden ajaksi täysin rauhoitettuja, sitten 1/3 sellaisia joissa harvennushakkuu ja ylispuiden puuston poisto olisi sallittua 30vuoden välein ja loppukolmannes vapaammin hyödynnettävissä. Näin osa metsistä olisii 100-vuotiaita ja muut metsät ainakin osin nykyistä vanhempia. Määräaikaisista hakkaamattomuussopimuksista pitäisi maksaa jotakin, jo hiilinielaisunkin takia.

Lahot ja kuivat kuuset ovat tarpeen luonnolle, ilman metsänhoitoa eli nykykielellä hakkuita, niitä olisi paljon enemmän. Puun hinnan pitäisi joustaa huomattavasti paremmin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sitä se ei ole tehnyt kun aiemmin Venäjän halpaa puuta käytettiin hintojen tasauksen instrumenttina, täysin markkinatalouden lakien vastaisesti toimien, käyttäen kolonialistisia ja riistoelementtejä. Puiden pitäisi myös kasvaa sekametsissä, joissa ne olisivat luonnostaan terveempiä eivätkä niin alttiita laajoille tuhoille, ja hakkuut tehdä metsän, maapohjan, eliöstön ja ilmaston parasta ajatellen. Hinnat saisivat seurailla tätä - jos ebenpuu on harvinaista, siitä pitää maksaa. Ei niin, että hakataan kaikki tasahinnalla kunnes loppuu. Ikimännyn poltto lämpölaitoksessa on mielestäni paitsi tyhmää, niin myös ympäristörikos josta pitäisi rangaista.

[mies.suomesta]

Suojelemattomista metsistä voisi 1/3 aluksi olla 100vuoden ajaksi täysin rauhoitettuja, sitten 1/3 sellaisia joissa harvennushakkuu ja ylispuiden puuston poisto olisi sallittua 30vuoden välein ja loppukolmannes vapaammin hyödynnettävissä. Näin osa metsistä olisii 100-vuotiaita ja muut metsät ainakin osin nykyistä vanhempia. Määräaikaisista hakkaamattomuussopimuksista pitäisi maksaa jotakin, jo hiilinielaisunkin takia.

Eli metsäsektorista puolet pois -> 1,5 mrd verotulot ja 25000 työpaikkaa?

Lahot ja kuivat kuuset ovat tarpeen luonnolle, ilman metsänhoitoa eli nykykielellä hakkuita, niitä olisi paljon enemmän. Puun hinnan pitäisi joustaa huomattavasti paremmin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sitä se ei ole tehnyt kun aiemmin Venäjän halpaa puuta käytettiin hintojen tasauksen instrumenttina, täysin markkinatalouden lakien vastaisesti toimien, käyttäen kolonialistisia ja riistoelementtejä. Puiden pitäisi myös kasvaa sekametsissä, joissa ne olisivat luonnostaan terveempiä eivätkä niin alttiita laajoille tuhoille, ja hakkuut tehdä metsän, maapohjan, eliöstön ja ilmaston parasta ajatellen. Hinnat saisivat seurailla tätä - jos ebenpuu on harvinaista, siitä pitää maksaa. Ei niin, että hakataan kaikki tasahinnalla kunnes loppuu. Ikimännyn poltto lämpölaitoksessa on mielestäni paitsi tyhmää, niin myös ympäristörikos josta pitäisi rangaista.

No oh hoh. Pitää olla latvasta laho, jos kuvittelee, että Suomi voisi ikinä käyttää "koloniaalisia ja riistoelementtejä" Venäjää vastaan. Venäläiset myivät sitä puuta vapaaehtoisesti, koska saivat siitä hyvän katteen. Suomella ei ole minkään maailman vaikutusvaltaa Venäjän politiikkaan. Onkohan sulla siellä Pietarin Fontankalla autocorrect päällä, kirjoitat ihmeen hyvää Suomea...

[Justis]

Suojelemattomista metsistä voisi 1/3 aluksi olla 100vuoden ajaksi täysin rauhoitettuja, sitten 1/3 sellaisia joissa harvennushakkuu ja ylispuiden puuston poisto olisi sallittua 30vuoden välein ja loppukolmannes vapaammin hyödynnettävissä. Näin osa metsistä olisii 100-vuotiaita ja muut metsät ainakin osin nykyistä vanhempia. Määräaikaisista hakkaamattomuussopimuksista pitäisi maksaa jotakin, jo hiilinielaisunkin takia.

Eli metsäsektorista puolet pois -> 1,5 mrd verotulot ja 25000 työpaikkaa?

Lahot ja kuivat kuuset ovat tarpeen luonnolle, ilman metsänhoitoa eli nykykielellä hakkuita, niitä olisi paljon enemmän. Puun hinnan pitäisi joustaa huomattavasti paremmin kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sitä se ei ole tehnyt kun aiemmin Venäjän halpaa puuta käytettiin hintojen tasauksen instrumenttina, täysin markkinatalouden lakien vastaisesti toimien, käyttäen kolonialistisia ja riistoelementtejä. Puiden pitäisi myös kasvaa sekametsissä, joissa ne olisivat luonnostaan terveempiä eivätkä niin alttiita laajoille tuhoille, ja hakkuut tehdä metsän, maapohjan, eliöstön ja ilmaston parasta ajatellen. Hinnat saisivat seurailla tätä - jos ebenpuu on harvinaista, siitä pitää maksaa. Ei niin, että hakataan kaikki tasahinnalla kunnes loppuu. Ikimännyn poltto lämpölaitoksessa on mielestäni paitsi tyhmää, niin myös ympäristörikos josta pitäisi rangaista.

No oh hoh. Pitää olla latvasta laho, jos kuvittelee, että Suomi voisi ikinä käyttää "koloniaalisia ja riistoelementtejä" Venäjää vastaan. Venäläiset myivät sitä puuta vapaaehtoisesti, koska saivat siitä hyvän katteen. Suomella ei ole minkään maailman vaikutusvaltaa Venäjän politiikkaan. Onkohan sulla siellä Pietarin Fontankalla autocorrect päällä, kirjoitat ihmeen hyvää Suomea...

Rooster nyt kirjoittaa ihan höpöjä mutta tuolla riistämisellä hän lienee tarkoitti sitä että metsäyhtiöt käyttivät Venäjältä tuotua puuta pitääkseen kuitupuun hinnan alhaalla Suomessa. Itseasiassa puu oli rajalla paljon kalliimpaa kuin Suomessa mutta sitä kannatti tuoda sen verran että hinnat pidettiin täällä kurissa. Kuitupuun hinta on noussut melkoisesti kun tuonti Venäjältä loppui.

[ROOSTER]

Kalliiksi tulee metsänhakkaaminen jos korjaavia toimia ei tehdä. Usein myös ne jotka ovat eniten vastaan metsien lisäsuojelua ja hiilinieluttamista haluavat myös liikenteen hiilipäästöjen säilyttämistä ja jopa tukemista polttoaineen hintoja alentamalla.

Vaikka:

Tyly arvio: Suomi joutuu miljardikorvauksiin hiilinielujen romahduksen takia – ”Kansallinen hätätila”, sanoo professori

Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomi joutuu korvaamaan metsiensä hiilinielun romahduksen EU:lle. Lasku on arviolta useita miljardeja euroja.
...
– Me hakkaamme tällä hetkellä liikaa metsää suhteessa siihen mitä uusiutuva luonnonvaramme antaa myöden, Seppälä sanoo.

Ainoa keino nopeasti ja tehokkaasti kasvattaa metsiemme hiilinielua olisi hakkuiden rajoittaminen.

https://yle.fi/a/74-20009763

On ymmärrettävää, etteivät ei-puunmyyjät ja ei-co2päästäjät halua kovin pitkään maksaa sellutehtaiden ja polttomoottoriautoilijoiden hiilentupruttelun aiheuttamia kustannuksia. Ei juuri ole järkeä hakata metsiä liikaa ja päästellä hiiltä liikenteessä, jos seurauksena on miljardiluokan lasku. Mitä sitten pitäisi maksaa metsänomistajalle jotta tämä jättäisi hakkauttamatta?

Millä hiilen hinnalla hakkuut loppuvat?

Vastaus on: 150 euroa per tonni Etelä-Suomessa ja 100 euroa per tonni Pohjois-Suomessa. Tuoreessa tutkimuksessa (Tuore tutkimus) on laskettu, että jos metsänomistajalle maksettaisiin tämän verran metsän hiilivaraston kasvattamisesta, hänen kannattaisi lopettaa hakkuut kokonaan vähintään sadaksi vuodeksi.

https://blogs.uef.fi/forest-issues/2020 ... -loppuvat/

Yhden puukuutiometrin kasvattaminen sitoo noin yhden tonnin hiilidioksidia. Puukuutiometrin sisältämän hiilivaraston arvo nykyisillä CO2:n hinnoilla olisi siis noin 27 euroa, mikä on monessa tapauksessa vähemmän kuin kuutiometrin keskihinta puuta myytäessä. Miksi tästä huolimatta puukuutiometri kannattaisi myymisen sijasta pitää metsässä hiilivarastona? Se johtuu siitä, että samalla kun kasvatetaan runkopuun määrää, hiiltä sitoutuu myös kantoihin, juuriin oksiin ja lehtiin, ja sen lisäksi vielä kuolleeseen orgaaniseen ainekseen. Kun kaikesta tästä sidonnasta maksetaan, päästään helposti korvauksiin, jotka ylittävät puun myynnistä saatavat tulot.
...
Metsäteollisuuden puunsaannille hiilikompensaatiot ovat uhka, jonka tosin voisi näppärästi välttää maksamalla puusta parempaa hintaa.

Hassua on, että eteen pullahtava ongelma on ollut tiedossa jo hyvinkin kauan. Yhä vaan halutaan laittaa pää pensaaseen ja sormet korviin vaikka vaikenemalla tai piilottelemalla eivät asiat parane.