No, käytän mieluummin Helsingin yliopiston seismologian laitoksen määritelmää kuin wikiä, johon kuka tahansa voi kirjoittaa.Ertsu kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 10:33"Geoterminen energia on maansisäistä lämpöenergiaa,[1] joka koostuu maankuoressa tapahtuvissa radioaktiivisissa hajoamisissa vapautuvasta lämmöstä, sekä maapallon syntytapahtumasta jääneestä lämmöstä, joka kulkeutuu maapallon kuumasta ytimestä kohti sen pintaa.[2] Maankuoren ja -vaipan lämmöntuotantoon vaikuttavat kaliumin, toriumin ja uraanin pitkän puoliintumisajan isotooppien ja niiden radioaktiivisten hajoamissarjojen kautta syntyvien tuotteiden jatkuva energiantuotanto."MooM kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 10:28Kuvateksti: Suomen olosuhteisiin soveltuvia geotermisen energian vaihtoehtoja.Ertsu kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 10:24Siitä kuvastakin sen näkee, että geoterminen lämpö otetaan vähintään 2 kilometrin syvyydestä.MooM kirjoitti: ↑04 Marras 2024, 10:19 Geotermistä energiaa kaikki:
Näyttökuva 2024-11-04 101750.png
https://www.helsinki.fi/fi/seismologian ... ian-muodot
![]()
Eli kuvan vaihtoehdot ovat kaikki geotermistä energiaa kerääviä systeemeitä, eli geotermiseen energiaan lasketaan jopa ne peltoon 2 m syvyyteen kuopatut keruuputkistot ("Matala geoterminen energia hyödyntää auringon ja maan sisäisen lämmön lämmittämää maa- tai kallioperän pintakerrosta."). Koska geoterminen = maan sisältämä lämpö.
Sinä puhut siitä, mitä tuossa kutsutaan syväksi geotermiseksi energiaksi: "Syvän geotermisen energian hyödyntämiseksi on siis porattava useiden kilometrien syvyyteen."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Geoterminen_energia
Lisäksi maaperän lämpö yli 15 m syvyydessä on tuota syvältä tulevaa lämpöä, vaikka se lisääntyy aika hitaasti, kun mennään syvemmälle. Vuodenaikavaihtelu vaikuttaa vain sitä matalampaan pintakerrokseen. Käytännössä tietysti maaperän koostumus ja rakenne vaikuttaa tuohon rajaan.
Lisäys: jos wikipedia on mieluisempi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Maal%C3%A4mp%C3%B6
Maalämmön etuna muihin lämpöpumppujärjestelmiin nähden on se, että suuren massansa takia maaperä pysyy tasalämpöisenä ympäri vuoden, ja verrattuna esimerkiksi ilmalämpöpumppuun maalämpö toimii kovillakin pakkasilla ongelmitta. Routarajan alapuolelle asennetut lämpökeräimet ottavat talteen kesäisin maankuoreen varastoitunutta auringon lämpöä.[4] Kallioperään poratuista energiakaivoista saadaan maan sisuksista peräisin olevaa geotermistä lämpöä[5].


