Kaksosparadoksi uteliaalle

[Vän]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

Tuo riippuu siitä, mitä tarkoitat käsitteellä 'olla olemassa'. Jos tarkoitat sillä sitä, mitä täällä palstallakin on tarjottu, että olemassaolo tarkoittaa vain materiaalista olemassaoloa, silloin aikaa ei ole olemassa. Vain materia, atomeista, kvarkeista ja sellaisista alkeishiukkasista koostuvat kappaleet ovat olemassa. Silloin tosin muutkaan fysiikan suuret, kuten esimerkiksi energia, pituus, nopeus ja voima eivät ole olemassa. Ne ovat vain ihmisen keksintöä. Jos taas hyväksyt käsitteetkin olemassa oleviksi, eli esimerkiksi että punainen väri on olemassa, silloin myös aika on olemassa.

[Eusa]

Ajan fysikaalinen olemus syntyy vain ajanlaatuisessa aineessa, joka 4-ulotteisessa erillisyyksien jatkumossa, ainekentässä, dynaamisesti divergoituu vastakkaisiksi ajan ja tilavuuden määriksi. Tilavuutta ympäriltä vähenee samaa tahtia kuin aika muodostuu aineessa. Mutta koska ainekenttä laajentaa kaikkeutta entrooppisesti, niin tilavuuspotentiaalia on aina riittävästi.

Muuten yhteinen 4-ulotteinen erillisyyksien jatkumo on jakamaton – ei ole olemassa itsenäisiä ajan ja etäisyyden ulottuvuuksia. 4-ulotteiset erotusmitat ilmiöistä projisoidaan aineelliseen objektiin kiinnitettyyn koordinaatistoon suhteessa sen itseisaika- ja tilavuusisotropiaan eri kulmissa Lorentzin invarianssin mukaisesti.

Ainekentän tyhjöenergia ylläpitää nollageodeesiverkostoa kausaalisesti kehittyvän aika-avaruuden muistirakenteena ollen täysin lokalisoitu rakenne kaarevana monistona. Kun otetaan huomioon tyhjöenergia ja tyhjön rakennegeometrian kehityksen muutossignalointi massaekvivalenttina, joka ei säteile, vaan pudottaa inertiageodeeseja, saadaan pimeän aineen osuus ainekentästä.

Mielenkiintoista. Tarkoitatko, että sekä tyhjöenergia että muutossignalointi pudottavat inertiageodeesejä, vai että pelkkä muutossignalointi pudottaa niitä? Mikä on niiden massaekvivalentin määrän suhde? Luulisi, että muutossignalointi on paljon pienempi kuin tyhjöenergia, mikä sitten merkitsisi, että pimeä on aine on käytännössä tyhjöenergia. Oletko samaa mieltä?

Olen pitkässä millään todennuksella kumoutumattomassa fysiikkakuvassani sitä mieltä, että "loukkuuntunut" muutossignalointi korreloi pimeään aineeseen. Mekanismia opiskellessa on kaarevuuskentän tyhjöenergia löytynyt ainekentän muistirakenteeksi.

Pallogeometrinen vakaa jännityskenttä ei valtavia energiamääriä tarvitse. Sen sijaan kun dynamiikassa on vuorovesiheilureita, niiden informaation sisältyminen kenttään kertaa tyhjöenergian tarvetta kompleksisuudellaan ja siten näkisin, että varsinainen pimeä rakenneaine johtuu niistä; hierarkisista sidoksista, kun kentän jyrkkyys sortuilee edestakaisin. Pallogeometrioissahan jyrkkyys on suht vakaa - lähinnä molekyylit fluktuoi.

Mielestäni pimeä aine sinänsä on inertiageodeeseja pudottavaa tyhjöenergiaa mutta ei pelkästään suhteessa g² vakaasti, kuten yhtälössäni dE/dV = g²/(G 8pi) vaan siihen tulee huomoida säännöllisistä heilureista kertautuvaa energiaa. Kyse on vastaavasta kuin gravitaatioaallot - mitä pidempiaaltoista sitä enemmän energiatapahtumia aallon sortumavaiheen aikana ehtii tapahtua (vrt. Kuun aiheuttama osuus Maan vuorovesistä) ja kaikki kentän sortumien jännitykset on vastavoimaisesti jännitettävä kentän staattisempiin kaarevuuksiin.

Siinä Linnunradan tyhjöenergian AI:lla teettämässäni laskussa osoittautui olevan yksinkertainen hallusinoitu laskuvirhe. Staattinen pallogeometria voi sitoa 10³⁵ kg -kertaluokan massaekvivalentin, kun pimeää ainetta on 10⁴² kg -kertaluokkaa. Dynamiikkakertaumia tulee laskea esim. kierteishaaroja keskenään sitovista sidosvuorovaikutuksista. Aurinkokunnan mittakaavassa pelkkä pallogeometrian mukainen tyhjöenergian huomioiminen näyttää riittävän selittämään planeetta 9:n tarpeen pois - toisin sanoen, sellaiset hyvin eksentriset radat ovat juuri eniten pimeää rakenneainetta kentän jännityksiin lisääviä dynamiikkoja, mutta Aurinkokunnassa niitä on varsin vähän.

[Goswell]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

Tuo riippuu siitä, mitä tarkoitat käsitteellä 'olla olemassa'. Jos tarkoitat sillä sitä, mitä täällä palstallakin on tarjottu, että olemassaolo tarkoittaa vain materiaalista olemassaoloa, silloin aikaa ei ole olemassa. Vain materia, atomeista, kvarkeista ja sellaisista alkeishiukkasista koostuvat kappaleet ovat olemassa. Silloin tosin muutkaan fysiikan suuret, kuten esimerkiksi energia, pituus, nopeus ja voima eivät ole olemassa. Ne ovat vain ihmisen keksintöä. Jos taas hyväksyt käsitteetkin olemassa oleviksi, eli esimerkiksi että punainen väri on olemassa, silloin myös aika on olemassa.

Tarkoitan lähinnä tätä, aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle.

[Tauko]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

Tuo riippuu siitä, mitä tarkoitat käsitteellä 'olla olemassa'. Jos tarkoitat sillä sitä, mitä täällä palstallakin on tarjottu, että olemassaolo tarkoittaa vain materiaalista olemassaoloa, silloin aikaa ei ole olemassa. Vain materia, atomeista, kvarkeista ja sellaisista alkeishiukkasista koostuvat kappaleet ovat olemassa. Silloin tosin muutkaan fysiikan suuret, kuten esimerkiksi energia, pituus, nopeus ja voima eivät ole olemassa. Ne ovat vain ihmisen keksintöä. Jos taas hyväksyt käsitteetkin olemassa oleviksi, eli esimerkiksi että punainen väri on olemassa, silloin myös aika on olemassa.

Tarkoitan lähinnä tätä, aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle.

Aika on kätevä suure, kun kuvataan tapahtumien järjestystä ja kestoa.

Luonto toimii niin kuin toimii, fysiikka tieteenä ja suureineen kuvaa ja mallintaa kuinka se luonto toimii.

Ei SI-järjestelmä kuitenkaan ole mitenkään ainoa ja "oikea" suurejärjestelmä ilmiöiden kuvaamiseen, mutta se on nykyisin pitkälti standardi, ja auttaa että puhutaan samaa kieltä.

[Goswell]

No joo, mutta kun siinä on virhe. Kiihtyvyys hidastaa kelloa, kyllä, tasainen nopeus ei hidasta koska kello on levossa tuolloin.
Se miksi väität kellon yhä jättävän johtuu siitä että sinä uskot valonnopeuden kaikensuhteen olevan vakio, se ei ole, vain lähteensuhteen tuo vakio pelaa. No, nyt saat loittonevasta informaatiota hitaammin kuin c, kello todellakin näyttää käyvän hitaammin tuossa tasaisessa nopeudessa mutta se ei käy hitaammin, se vain näyttää käyvän hitaammin, symmetrisesti molemmille.

Takerrut yhä edelleen kelloon. Jos kello on hyvä, se ei hidastu sen enempää kiihtyvässä kuin tasaisessakaan liikkeessä. Omassa lepokoordinaatistossaan se kulkee tasan samaa tahtia koko ajan liikkeestä riippumatta. Sitten asia on tietysti toinen, jos käyttää jotain rantarolexrihkamaa, mutta tuon pitäisi olla päivänselvää. Aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa olevissa koordinaatistoissa toistensa suhteen. Tämä voidaan nähdä, ja on kokeellisesti nähtykin, vertaamalla eri liiketilassa olleiden kellojen kellonaikoja. Kellot eivät siis ole hidastuneet, vaan aika, jota kello mittaa. Sinulla tuntuu yhä edelleen olevan suuria vaikeuksia erottaa itse suure ja sen mittari toisistaan.

Lähteensuhteen c on kummallinen päähänpinttymä. Miksi juuri c? Miksi ei lähteensuhteen d? Tai 0,8573 c? Tai 13 984 c? Lähteensuhteen c:tä ei ole koskaan mitattu eikä voida mitata. Se on mahdotonta jo ihan maalaisjärjelläkin ajateltuna. Mittaaja on havaitsija. Kun jotain mitataan, havaitsija mittaa sen itsensä suhteen. Jokainen mittaus on siis havaitsijan suhteen. Lähteensuhteen ei voi mitata, koska mittaukselle täytyy olla havaitsija, ja valo lähtee lähteestä niin kovaa vauhtia, että mikään mittari/havaitsija ei sitä saa kiinni. Lähteensuhteen c ei myöskään seuraa mistään fysiikan kaavasta. Olet siis tempaissut hatusta koko arvon. Mitään loogisia perusteluja sinulla ei voi olla eikä ole, miksi se olisi juuri lähteensuhteen c. Tai vakio ylipäätään. Voisihan valo lähteä lähteestä vapaasti valittavalla nopeudella. Miksi sen pitäisi mallissasi olla jokin tietty vakio?

Sanot aika kulkee eri tahtia eri liiketiloissa, miten se aika voi tietää tarvittavasta tahdista kun nopeus, eli se eri liiketila on vain suhteellinen käsite.
Miten atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa jota ei ole olemassa. Nuo kaikki hidastuvat samalla lailla liikkuessaan havaitsijan suhteen, tyhjiön läpi katsottaessa.

Siinäpä sinulle visainen pulma pohdittavaksi. Miten tosiaan atomikello, rolex, tiimalasi, palava lanka voi mitata aikaa? Hyvin se näyttää kuitenkin onnistuvan ja jokainen mittaa aikaa nykymaailmassa ja kohtalaisen hyvin pystyvät sovittamaan ne yhteenkin, tapaavat sovitulla ajalla yms. Ihme juttu. Miten se on mahdollista, jos aikaa ei ole olemassa?

Ei pidä sekoittaa aikaa fysikaalisena suureena (ajan kulku) ja ajan kulumisen mittaamista.

Minä luulen että vielä pitää pelkistää. Onko aikaa edes olemassa vai onko se ihmisen keksintö jolla asiat on saatu suloisesti solmuun.
Muutosta on, eri olosuhteissa erilaista, missä ja mitä se aika mahtaa olla?

Tuo riippuu siitä, mitä tarkoitat käsitteellä 'olla olemassa'. Jos tarkoitat sillä sitä, mitä täällä palstallakin on tarjottu, että olemassaolo tarkoittaa vain materiaalista olemassaoloa, silloin aikaa ei ole olemassa. Vain materia, atomeista, kvarkeista ja sellaisista alkeishiukkasista koostuvat kappaleet ovat olemassa. Silloin tosin muutkaan fysiikan suuret, kuten esimerkiksi energia, pituus, nopeus ja voima eivät ole olemassa. Ne ovat vain ihmisen keksintöä. Jos taas hyväksyt käsitteetkin olemassa oleviksi, eli esimerkiksi että punainen väri on olemassa, silloin myös aika on olemassa.

Tarkoitan lähinnä tätä, aika on seuraus muutoksesta, ei koskaan syy muutokselle.

Aika on kätevä suure, kun kuvataan tapahtumien järjestystä ja kestoa.

Luonto toimii niin kuin toimii, fysiikka tieteenä ja suureineen kuvaa ja mallintaa kuinka se luonto toimii.

Ei SI-järjestelmä kuitenkaan ole mitenkään ainoa ja "oikea" suurejärjestelmä ilmiöiden kuvaamiseen, mutta se on nykyisin pitkälti standardi, ja auttaa että puhutaan samaa kieltä.

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.
Nyt suunta on väärä, Muskia lainaten, olematon osa on paras osa.
Toisinsanoen noita kieliä valitessa kannattaisi olla aika tarkkana. Jos ja kun aikaa ei ole kuin seurauksena muutoksesta, mihin se johtaa?
Universaalia aikaa ei ole, on vain olla olemassa, se olla olemassa ei ole aika, se on vain olla olemassa, aika tulee aina muutoksesta jossakin, muutos määräytyy olosuhteiden mukaan missä muutosta tapahtuu, muutos voi olla nopeaa tai hidasta, aika kyllä näyttää muuttuvan mutta kun sitä aikaa ei ole, vain muutos on erilaista eri olosuhteissa.
Jokaisella on oma aika mutta olevaisuus on sama.

[Tauko]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

[Goswell]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

Niin kauan kaikki on ok kun aika ei tee mitään, väite että aika hidastuu ja siitä johtuu jotakin ei ole ok.

[Tauko]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

Niin kauan kaikki on ok kun aika ei tee mitään, väite että aika hidastuu ja siitä johtuu jotakin ei ole ok.

No mitä siitä väitetään johtuvan.

[Goswell]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

Niin kauan kaikki on ok kun aika ei tee mitään, väite että aika hidastuu ja siitä johtuu jotakin ei ole ok.

No mitä siitä väitetään johtuvan.

Wiki.

"Kuvitellaan kaksoset Pekka ja Mikko. Mikko pysyy maan pinnalla, kun taas Pekka tekee matkan huippunopealla avaruusaluksella. Erityisen suhteellisuusteorian mukaisen aikavääristymän mukaisesti Mikko havaitsee Pekan sydämenlyöntien ja muiden elintoimintojen hidastuneen. Mikon näkökulmasta Pekka vanhenee Mikkoa hitaammin. Kun Pekka palaa maan pinnalle, on hän Mikkoa nuorempi."

[Susa]

Kun Pekka palaa maan pinnalle, on hän Mikkoa nuorempi.

Jos oletuksena on se, että ovat syntyneet juuri samalla hetkellä (jota kaksoset eivät oikeasti tee), niin kyllä he ovat saman ikäisiä avaruuslennon jälkeenkin.

[Stalker]

Kontrahan selitti tämän että Gossukin ymmärsi.

[Tauko]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

Niin kauan kaikki on ok kun aika ei tee mitään, väite että aika hidastuu ja siitä johtuu jotakin ei ole ok.

No mitä siitä väitetään johtuvan.

Wiki.

"Kuvitellaan kaksoset Pekka ja Mikko. Mikko pysyy maan pinnalla, kun taas Pekka tekee matkan huippunopealla avaruusaluksella. Erityisen suhteellisuusteorian mukaisen aikavääristymän mukaisesti Mikko havaitsee Pekan sydämenlyöntien ja muiden elintoimintojen hidastuneen. Mikon näkökulmasta Pekka vanhenee Mikkoa hitaammin. Kun Pekka palaa maan pinnalle, on hän Mikkoa nuorempi."

Eikös tuossa yritetä sanoa, että huippunopea avaruusmatka aiheuttaa jotakin, eikä aika.

[Vän]

Fysiikka yrittää kuvata kuinka luonto toimii, lisäämällä sinne asioita joita ei ole olemassa ei todellakaan tee hyvää teorioille.

Ei fysiikka luontoon mitään lisäile, vaan kuvaa ja mallintaa luonnon toimintaa ja kokein varmentaa mallin toimivuutta, tarkkuutta ja soveltuvuusaluetta.

Eikä aika ole mitenkään välttämätön suure perussuurejärjestelmässä. Sen tilalle voidaan valita vaikka taajuus tai energia ja tulokset ei siitä muutu miksikään.

Niin kauan kaikki on ok kun aika ei tee mitään, väite että aika hidastuu ja siitä johtuu jotakin ei ole ok.

No mitä siitä väitetään johtuvan.

Wiki.

"Kuvitellaan kaksoset Pekka ja Mikko. Mikko pysyy maan pinnalla, kun taas Pekka tekee matkan huippunopealla avaruusaluksella. Erityisen suhteellisuusteorian mukaisen aikavääristymän mukaisesti Mikko havaitsee Pekan sydämenlyöntien ja muiden elintoimintojen hidastuneen. Mikon näkökulmasta Pekka vanhenee Mikkoa hitaammin. Kun Pekka palaa maan pinnalle, on hän Mikkoa nuorempi."

Ei tuossakaan tarvitse aikaa huomioida, jos ei halua. Asian voi ajatella muutoksen kautta. Avaruusmatkalla Pekan solut kokevat vähemmän muutoksia kuin Mikon. Pekan palatessa Pekan iho on sileämpi, sydän vahvempi, lihakset timmimmät, hiuksia enemmän ja erektio parempi. Pekka on kaikin mahdollisin kriteerein nuorempi kun Mikko. Se nyt on makuasia, sanooko, että Pekka on muuttunut vähemmän vai että Pekan kokema aika on kulunut vähemmän. Lopputulos on sama.

[Eusa]

Kaupungissa on aukio, jonka vastakkaisilla puolilla on kirkko ja teatteri. Molemmilla on seinillään täsmälleen samanlaiset kellot. Menet teatterin kellon viereen ja mittaat suoralla kädellä sen lyijykynän kokoiseksi. Sitten käännyt kirkon kelloa kohti ja mittaat – se on puolestaan lyijykynän kärjen kokoinen – selvästi lyhyempi. Tämän jälkeen siirryt kirkon kellon viereen ja mittaat sen puolestaan lyijykynän kokoiseksi. Sitten käännyt teatterin kelloa kohti ja mittaat sen vain lyijykynän kärjen kokoon – vuorostaan selvästi lyhyemmäksi.

Tulos on ilmeisen mahdoton.

[Eusa]

Maapallon pinnalla koira yrittää tavoitella häntäänsä, mutta on niin jäykkävartaloinen, ettei pysty tarttumaan hampaillaan omaan häntäänsä. Siitä hermostuneena koira kiihdyttää itseään yhä suurempaan nopeuteen ja suppean suhteellisuuden perusteella sen mittaama matka supistuu - lopulta niin paljon, että yltää omaan häntäänsä Maapallon ympäri. Vieressä koiran isäntä ihmettelee touhua ja aluksi näyttää, että koira vain lyhenisi nopeuden suunnassa, mutta kohta koira monistuukin sarjaksi lyhentyneen koiran vaiheita, joista jokainen lopulta nappaa edellä juoksevaa hännästä kiinni...