OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:59
Voidaan päätellä, että elämää on avaruudessa, koska maapallollakin on ja koska paikkoja on niin paljon.
Jos naapurissa on kissa, ei siitä voi päätellä mitään sen suhteen, kuinka monella muulla naapurilla on kissa.
Voi siitä päätellä, että kun mennään kauemmas ja kauemmas naapuristossa, joskus tulee naapuri, jossa on kissa. Se on täysin varmaa sitä paitsi muista syistä.
Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.
OlliS kirjoitti:
Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Damokles kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:49
Pitää korjata. Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen. Se oli siinä dokkarissa se idea. Morgan Freeman oli siis juontaja ja haastateltiin fyysikoita ja kosmologeja.
Naturalisti. Kyllä tuo aiojen toiminta ja tietoisuus kiinnostavat. Aihe nyt tuli ihan väärään ketjuun. En tiedä pitäisikö ottaa pieni loma itsestään. Ja myös kirjoittelusta. Aika tyhjä olo.
Elämäähän avaruudessa on ja aurinkokunnasta löytynee sen ensimmäiset merkit. Europa ei ole nykyään edes se ainoa kanditaatti mistä sitä voi löytyä. Mars tietenkin. Elämä voi olla hyvin sitkeää ja selvitä oloissa joissa nykyään emme edes usko sen selviävän. Jotkin elämänmuodot voivat myös olla sellaisia joita emme edes tunnistaisi nykyään elämäksi. Olisiko yksinkertaisimmillaan miten nykyään ajattelemme elämän että sillä on aineenvaihdunta?
Jos tässä ketjussa halutaan keskustella hörhöilyn asemasta tieteelliseen tutkimukseen perustuen elämän mahdollisuuksista avaruudessa, niin hyvä lähtökohta voisi olla astrobiologia:
Mä teen jonkin ajan kuluttua aivojen toiminnasta ja tietoisuudesta keskusteluavauksen. Tutkija taustaa mulla ei tästä ole, mutta olen kiinnostunut spekuluoimaan asiasta.
Mua kiinnostaisi spekuloida nykyistä neuromorfisempien tulevaisuuden autonomisten tekolyjen kehittmisedellytysistä; tekolystä, joka kykenee toimimaan autonomisena jäsenenä muiden tekolyjen ja ihmisten muodostamassa sosiaalisessä ryhmässä.
Erittäin houkuttelevaa olisi ottaa mallia tosilystä, mutta valitettavasti kukaan ei vielä tiedä, miten se oikeasti toimii. Aivojen toimintaan aivotutkimuksen, psykologian ja sosiologian näkökulmasta on näin tarpeellista perehtyä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:59
Voidaan päätellä, että elämää on avaruudessa, koska maapallollakin on ja koska paikkoja on niin paljon.
Jos naapurissa on kissa, ei siitä voi päätellä mitään sen suhteen, kuinka monella muulla naapurilla on kissa.
Voi siitä päätellä, että kun mennään kauemmas ja kauemmas naapuristossa, joskus tulee naapuri, jossa on kissa. Se on täysin varmaa sitä paitsi muista syistä.
Toinen planeetta missä on elämää ja älyllistä elämää, tulee myös joskus, emme tiedä kuinka kaukana, mutta joskus tulee. Tässä on häviävän pieni mahdollisuus, ettei tule koskaan. Mutta tieteessä muissa asioissa vastaava todennäköisyys katsotaan jo tieteelliseksi tiedoksi.
Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto. Ei tarvita, ja sitä paitsi on jo havaintoja, joita samasta syystä ei hyväksytä. Ufo-tutkimuksessa.
Hihhulisoopaa, mutta mitä muuta voi hihhulilta odottaa?
Naturalisti kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 16:47
Mä teen jonkin ajan kuluttua aivojen toiminnasta ja tietoisuudesta keskusteluavauksen.
Yritin joskus tutustua aiheeseen, mutta siitä on jo aikaa, enkä tainnut silloinkaan löytää suuria totuuksia. Tutkimus on varmasti edennyt paljonkin, mutta se tarkoittaa, että olen entistä kauempana kujalla. Taitaa olla minulle liian hapokasta.
Damokles kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:49
Pitää korjata. Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen. Se oli siinä dokkarissa se idea. Morgan Freeman oli siis juontaja ja haastateltiin fyysikoita ja kosmologeja.
Naturalisti. Kyllä tuo aiojen toiminta ja tietoisuus kiinnostavat. Aihe nyt tuli ihan väärään ketjuun. En tiedä pitäisikö ottaa pieni loma itsestään. Ja myös kirjoittelusta. Aika tyhjä olo.
Elämäähän avaruudessa on ja aurinkokunnasta löytynee sen ensimmäiset merkit. Europa ei ole nykyään edes se ainoa kanditaatti mistä sitä voi löytyä. Mars tietenkin. Elämä voi olla hyvin sitkeää ja selvitä oloissa joissa nykyään emme edes usko sen selviävän. Jotkin elämänmuodot voivat myös olla sellaisia joita emme edes tunnistaisi nykyään elämäksi. Olisiko yksinkertaisimmillaan miten nykyään ajattelemme elämän että sillä on aineenvaihdunta?
Jos tässä ketjussa halutaan keskustella hörhöilyn asemasta tieteelliseen tutkimukseen perustuen elämän mahdollisuuksista avaruudessa, niin hyvä lähtökohta voisi olla astrobiologia:
Mä teen jonkin ajan kuluttua aivojen toiminnasta ja tietoisuudesta keskusteluavauksen. Tutkija taustaa mulla ei tästä ole, mutta olen kiinnostunut spekuluoimaan asiasta.
Mua kiinnostaisi spekuloida nykyistä neuromorfisempien tulevaisuuden autonomisten tekolyjen kehittmisedellytysistä; tekolystä, joka kykenee toimimaan autonomisena jäsenenä muiden tekolyjen ja ihmisten muodostamassa sosiaalisessä ryhmässä.
Erittäin houkuttelevaa olisi ottaa mallia tosilystä, mutta valitettavasti kukaan ei vielä tiedä, miten se oikeasti toimii. Aivojen toimintaan aivotutkimuksen, psykologian ja sosiologian näkökulmasta on näin tarpeellista perehtyä.
Kyllä aiheeseen oli syytä palata hörhöilyn sijaan myös minun mielestäni.
Katsotaan mitä saat tietoisuudesta aikaiseksi. En ole myöskään siihen perehtynyt kovin syvällisesti. Mutta jopa tieteen huipulla taitaa tietoisuus aiheena olla arvailujen varassa ja sen syntymekanismi. Tavallaan hyvin monisyinen aihealue.
Damokles kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:49
Pitää korjata. Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen. Se oli siinä dokkarissa se idea. Morgan Freeman oli siis juontaja ja haastateltiin fyysikoita ja kosmologeja.
Naturalisti. Kyllä tuo aiojen toiminta ja tietoisuus kiinnostavat. Aihe nyt tuli ihan väärään ketjuun. En tiedä pitäisikö ottaa pieni loma itsestään. Ja myös kirjoittelusta. Aika tyhjä olo.
Elämäähän avaruudessa on ja aurinkokunnasta löytynee sen ensimmäiset merkit. Europa ei ole nykyään edes se ainoa kanditaatti mistä sitä voi löytyä. Mars tietenkin. Elämä voi olla hyvin sitkeää ja selvitä oloissa joissa nykyään emme edes usko sen selviävän. Jotkin elämänmuodot voivat myös olla sellaisia joita emme edes tunnistaisi nykyään elämäksi. Olisiko yksinkertaisimmillaan miten nykyään ajattelemme elämän että sillä on aineenvaihdunta?
Jos tässä ketjussa halutaan keskustella hörhöilyn asemasta tieteelliseen tutkimukseen perustuen elämän mahdollisuuksista avaruudessa, niin hyvä lähtökohta voisi olla astrobiologia:
Mä teen jonkin ajan kuluttua aivojen toiminnasta ja tietoisuudesta keskusteluavauksen. Tutkija taustaa mulla ei tästä ole, mutta olen kiinnostunut spekuluoimaan asiasta.
Mua kiinnostaisi spekuloida nykyistä neuromorfisempien tulevaisuuden autonomisten tekolyjen kehittmisedellytysistä; tekolystä, joka kykenee toimimaan autonomisena jäsenenä muiden tekolyjen ja ihmisten muodostamassa sosiaalisessä ryhmässä.
Erittäin houkuttelevaa olisi ottaa mallia tosilystä, mutta valitettavasti kukaan ei vielä tiedä, miten se oikeasti toimii. Aivojen toimintaan aivotutkimuksen, psykologian ja sosiologian näkökulmasta on näin tarpeellista perehtyä.
Tuliko tälle tekstin jälkimmäisen puolen kirjoittajalle, inhimillisiä kirjoitusvirheitä nyt liikaa?
Kyllä minä tuosta selvän saan. Jokin tosiäly taitaa olla jo niin filosofista että menee minulta yli, mutta ilman muuta aihe kiinnostaa.
Damokles kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:49
Pitää korjata. Tulevaisuus vaikuttaa nykyisyyteen. Se oli siinä dokkarissa se idea. Morgan Freeman oli siis juontaja ja haastateltiin fyysikoita ja kosmologeja.
Naturalisti. Kyllä tuo aiojen toiminta ja tietoisuus kiinnostavat. Aihe nyt tuli ihan väärään ketjuun. En tiedä pitäisikö ottaa pieni loma itsestään. Ja myös kirjoittelusta. Aika tyhjä olo.
Elämäähän avaruudessa on ja aurinkokunnasta löytynee sen ensimmäiset merkit. Europa ei ole nykyään edes se ainoa kanditaatti mistä sitä voi löytyä. Mars tietenkin. Elämä voi olla hyvin sitkeää ja selvitä oloissa joissa nykyään emme edes usko sen selviävän. Jotkin elämänmuodot voivat myös olla sellaisia joita emme edes tunnistaisi nykyään elämäksi. Olisiko yksinkertaisimmillaan miten nykyään ajattelemme elämän että sillä on aineenvaihdunta?
Jos tässä ketjussa halutaan keskustella hörhöilyn asemasta tieteelliseen tutkimukseen perustuen elämän mahdollisuuksista avaruudessa, niin hyvä lähtökohta voisi olla astrobiologia:
Mä teen jonkin ajan kuluttua aivojen toiminnasta ja tietoisuudesta keskusteluavauksen. Tutkija taustaa mulla ei tästä ole, mutta olen kiinnostunut spekuluoimaan asiasta.
Mua kiinnostaisi spekuloida nykyistä neuromorfisempien tulevaisuuden autonomisten tekolyjen kehittmisedellytysistä; tekolystä, joka kykenee toimimaan autonomisena jäsenenä muiden tekolyjen ja ihmisten muodostamassa sosiaalisessä ryhmässä.
Erittäin houkuttelevaa olisi ottaa mallia tosilystä, mutta valitettavasti kukaan ei vielä tiedä, miten se oikeasti toimii. Aivojen toimintaan aivotutkimuksen, psykologian ja sosiologian näkökulmasta on näin tarpeellista perehtyä.
Tuliko tälle tekstin jälkimmäisen puolen kirjoittajalle, inhimillisiä kirjoitusvirheitä nyt liikaa?
Tuli, mutta toivottavasti sen voi hyvällä tahdolla ymmärtää! (Turha selitellä, mutta jäi kokonaan kiireen vuoksi tarkistamatta).
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Porin Filosofinen Seura järjestää juuri tämän aiheisen esitelmätilaisuuden 27.11. Voi katsoa seuran sivuilta, mikä löytyy tuolla nimellä. Minä en alusta, esitelmöi tässä.
Ufo seura pyysi artikkelin, muttei koskaan julkaissut sitä missään, seuran Facebook sivuille laitoin linkin ja jonkin verran siitä keskusteltiin. Mikäs sen seuran nimi nyt onkaan?
OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:59
Voidaan päätellä, että elämää on avaruudessa, koska maapallollakin on ja koska paikkoja on niin paljon.
Jos naapurissa on kissa, ei siitä voi päätellä mitään sen suhteen, kuinka monella muulla naapurilla on kissa.
Voi siitä päätellä, että kun mennään kauemmas ja kauemmas naapuristossa, joskus tulee naapuri, jossa on kissa. Se on täysin varmaa sitä paitsi muista syistä.
Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.
OlliS kirjoitti:
Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Maapallolla on kissojen lisäksi ihmisiä, ihmisen kaltaisia. Näin muuallakin siis. Se on todennäköistä jossakin. Sitä emme tiedä, minkälaisia muun kaltaisia. Sen tiedämme, että ihmisen kaltaisia. Tässäkin lasket todennäköisyydet taas väärinpäin.
OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 23:52
Minun artikkeli asiasta ja linkit asiaan muissa kirjoissani on www.santavuori.com/Ufo.pdf
Ufo seura pyysi artikkelin, muttei koskaan julkaissut sitä missään, seuran Facebook sivuille laitoin linkin ja jonkin verran siitä keskusteltiin. Mikäs sen seuran nimi nyt onkaan?
OlliS kirjoitti: ↑20 Marras 2024, 00:21
Ei tarvi tietää, mitä elämän synty edellyttää. Riittää, että on maapallolla ja että paikkoja on paljon.
Kaikkein olennaisin kysymys on juuri miten ja mistä elämä syntyy. Se on täysin tieteen perustavanlaatuisimpia kysymyksiä. Kuten miten universumi sai alkunsa. Sitten voi myös laittaa juuri lisäksi mitä tietoisuus on, miten se on syntynyt ja mistä se kumpuaa. Ehkä myös mikä tietoisuuden tarkoitus on.
Maapallo on ainoa paikka jossa tiedämme elämää olevan. Piste. Spekuloida voi mutta ne ovat vain spekulaatioita.
Tietoisuus voi olla evoluution virhe. Ehkä sen ei pitänyt syntyäkään.
OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:59
Voidaan päätellä, että elämää on avaruudessa, koska maapallollakin on ja koska paikkoja on niin paljon.
Jos naapurissa on kissa, ei siitä voi päätellä mitään sen suhteen, kuinka monella muulla naapurilla on kissa.
Voi siitä päätellä, että kun mennään kauemmas ja kauemmas naapuristossa, joskus tulee naapuri, jossa on kissa. Se on täysin varmaa sitä paitsi muista syistä.
Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.
OlliS kirjoitti:
Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Maapallolla on kissojen lisäksi ihmisiä, ihmisen kaltaisia. Näin muuallakin siis. Se on todennäköistä jossakin. Sitä emme tiedä, minkälaisia muun kaltaisia. Sen tiedämme, että ihmisen kaltaisia. Tässäkin lasket todennäköisyydet taas väärinpäin.
Et sinä maapallon perusteella voi mitään päätellä. Todennäköisyys elämälle muualla on määrittämätön.
Ihmisen kaltaiseen elämään tuskin törmäämme siksi, että evoluutio tuottaa aina kulloisiinkin olosuhteisiin parhaiten sopeutuvia lajeja. Jos siis muuten maapallon kaltaisella planeetalla olisi vettä vielä enemmän kuin täällä, voisi sen planeetan "valtiaslaji" olla mustekalan kaltainen. Mustekalat ovat älykkäitä ja niillä on monipuoliset tartuntaelimet.
OlliS kirjoitti: ↑19 Marras 2024, 14:59
Voidaan päätellä, että elämää on avaruudessa, koska maapallollakin on ja koska paikkoja on niin paljon.
Jos naapurissa on kissa, ei siitä voi päätellä mitään sen suhteen, kuinka monella muulla naapurilla on kissa.
Voi siitä päätellä, että kun mennään kauemmas ja kauemmas naapuristossa, joskus tulee naapuri, jossa on kissa. Se on täysin varmaa sitä paitsi muista syistä.
Mikään ei ole varmaa, paitsi epävarma.
OlliS kirjoitti:
Vastututukkseen on ideologinen, ei tieteellinen syy: ateismi, skeptismi ja empirismi. Luullaan että tarvitaan havainto.
Syy EPÄILYYN on realismi. Kun emme edes tiedä, mitä kaikkea elämän synty planeetalta edellyttää, emme voi laskea todennäköisyyksiäkään. Pelkkä maankaltaisuus ei välttämättä riitä, jos se ratkaiseva viimeinen silaus jää puuttumaan.
Se on kyllä melko varmaa, että ihmisenkaltaisia olentoja tuskin tulemme kohtaamaan.
Maapallolla on kissojen lisäksi ihmisiä, ihmisen kaltaisia. Näin muuallakin siis. Se on todennäköistä jossakin. Sitä emme tiedä, minkälaisia muun kaltaisia. Sen tiedämme, että ihmisen kaltaisia. Tässäkin lasket todennäköisyydet taas väärinpäin.
Sinä taas et laske todennäköisyyksiä loogiseen loppuun asti. Tiedämme sinun mukaasi siis, että muuallakin on kissoja. Siellä on myös ihmisiä niitä palvelemassa. Mutta se ei ole kaikki. Jossain kaukana on myös ei vain Maapallon kaltainen, vaan täsmälleen samanlainen planeetta. Siellä on Tiedepalsta, jossa muiden muassa kaksi nimimerkkiä, OlliS ja Vän, keskustelevat elämästä muualla. Ajattelepa, kuinka he hämmästyisivät, jos tajuaisivat, että heidän kopionsa, me, teemme täällä ihan sitä samaa, mitä he siellä. Tai itse asiassa hehän hämmästyvät yhtä paljon kuin me hämmästymme täällä, koska he ovat identtisiä. Eikö olekin ihmeellistä, mihin tuo todennäköisyys meidät vie?