Nyt on "arvotaide" hinnoissaan!

[MooM]

Mutta jos veturiin lisätään funktion kannalta turhia koristeellisia metallitaoksia tai pronssilaattojen reunan rippeleitä, niin onko se taidetta, designia vai teknistä piirustusta?

Designiä kai. Varmaan taide voidaan määritellä (ja usein määritelläänkin) laajemminkin niin, että design ja muu tekninen estetiikan tavoittelu otetaan mukaan, mutta sitten tullaan siihen ongelmaan, että on hyvin vaikea sulkea pois perustellusti oikeastaan mitään. Jos minä roiskin maalia paperille tai hakkaan pianon koskettimia kuin apina yrittäessään apinoida shakespearea ihan vain irvaillakseni taiteelle, mutta sanon, että siihen on vuodatettu sydänverta, niin ainoa tapa perustella väite, että se ei ole vakavasti otettava taideteos, on joko spekulointi sillä, että valehtelen tarkoitusperistäni tai elitistinen "taidetta voi tehdä vain taidepiirien taiteilijaksi tunnustama ihminen". Molemmat ovat hyvin epämääräisiä ja kiistanalaisia perusteluja.

Niinhän se on. Ja monen muunkin tekemisen tai tuotoksen kanssa. Missä on urheilun raja, sama liike voi olla työntekoa, hupia tai liikuntaa (vaikka tuopin kokoisen kohteen toistuva nostaminen). Ehkä taiteessakin se tekijän päämäärä on yksi merkitsevä juttu? Ja tietenkin vastaanottajien käsitys tuotoksen taiteelisuudesta (mutta tämä ei ole yleispätevä, koska aivan varmasti se banaani seinällä ei ole kuvataidetta valtaosan mielestä ja selvästi se kuitenkin lasketaan taiteeksi)

[Neutroni]

Niinhän se on. Ja monen muunkin tekemisen tai tuotoksen kanssa. Missä on urheilun raja, sama liike voi olla työntekoa, hupia tai liikuntaa (vaikka tuopin kokoisen kohteen toistuva nostaminen).

No se on totta, että ihmisten touhotusten luokittelu selkeisiin lokeroihin on hyvin harvoin toimivaa. Urheiluun kuuluu minusta määrätietoinen kilpailu omaan porukkaan kuulumattomien kanssa objektiivisesti mitattavissa asioissa. Liikunta, joka ei ole kilpailuun treenaamista, tai kaveriporukan viihteellinen pihapeli eivät ole minusta urheilua vaan liikuntaa. Tosin ei-liikunnallisissakin asioissa voi kilpailla ja herää kysymys onko shakki, matematiikkakilpailuun osallistuminen tai tietokonepelien pelaaminen kilpasarjoissa urheilua. Jonkunlainen vaatimus suorituksen fyysisyydestä ja liikunnallisuudesta pitää vaatia. Ja toinen ikuisuusongelma on se ovatko arvostelulajit, jotka vaativat äärimmäistä fyysistä suorituskykya mutta joiden suoritusten paremmuus perustuu ihmisten mielipiteeseen usein tulkinnanvaraisisita säännöistä, urheilua vai jonkinlaista taidetta.

[MooM]

Niinhän se on. Ja monen muunkin tekemisen tai tuotoksen kanssa. Missä on urheilun raja, sama liike voi olla työntekoa, hupia tai liikuntaa (vaikka tuopin kokoisen kohteen toistuva nostaminen).

No se on totta, että ihmisten touhotusten luokittelu selkeisiin lokeroihin on hyvin harvoin toimivaa. Urheiluun kuuluu minusta määrätietoinen kilpailu omaan porukkaan kuulumattomien kanssa objektiivisesti mitattavissa asioissa. Liikunta, joka ei ole kilpailuun treenaamista, tai kaveriporukan viihteellinen pihapeli eivät ole minusta urheilua vaan liikuntaa. Tosin ei-liikunnallisissakin asioissa voi kilpailla ja herää kysymys onko shakki, matematiikkakilpailuun osallistuminen tai tietokonepelien pelaaminen kilpasarjoissa urheilua. Jonkunlainen vaatimus suorituksen fyysisyydestä ja liikunnallisuudesta pitää vaatia. Ja toinen ikuisuusongelma on se ovatko arvostelulajit, jotka vaativat äärimmäistä fyysistä suorituskykya mutta joiden suoritusten paremmuus perustuu ihmisten mielipiteeseen usein tulkinnanvaraisisita säännöistä, urheilua vai jonkinlaista taidetta.

Niin ja miten paljon taiteessa voidaan kilpailla, joska siinä ei ole samalaisia kvantitatiivisia mittareita kuin vaikka useimmissa urheilulajeissa? Erilaisia palkintoja kyllä myönnetään taiteen alalla, mutta esim. kuvataiteessa ei juurikaan ole kilpailuja. Musiikissa taas on, samoin esim arkkitehtuurissa, joka sillä tasolla on hyvin lähellä taidetta (tai muotoilua).

[Wisti]

Ihmettelen jyrkkiä mielipiteitä nykytaiteesta. Kaikki taide on ollut joskus vierottua nykytaidetta. Jotkin teokset jäävät elämään, useimmat eivät.
Ihmettelen kauhiast sitä, miksei voi iloisesti hyväksyä omaa epätäydellisyyttään. Vaikkapa näin: En ymmärrä nykymusiikin pihahduksista ja törähdyksistä mitään, mutta yhtä totisesti kuin sinfoniaorkesteri äsken esitti Brahmsia, se nyt soittaa Esa-Pekka Salosen uusinta sävellystä, joten tuskin nuo ihan narreja ovat.

[MooM]

Ihmettelen jyrkkiä mielipiteitä nykytaiteesta. Kaikki taide on ollut joskus vierottua nykytaidetta. Jotkin teokset jäävät elämään, useimmat eivät.
Ihmettelen kauhiast sitä, miksei voi iloisesti hyväksyä omaa epätäydellisyyttään. Vaikkapa näin: En ymmärrä nykymusiikin pihahduksista ja törähdyksistä mitään, mutta yhtä totisesti kuin sinfoniaorkesteri äsken esitti Brahmsia, se nyt soittaa Esa-Pekka Salosen uusinta sävellystä, joten tuskin nuo ihan narreja ovat.

Liittyy laajemmin ihmisten tarpeeseen julistaa sitä, mikä on heistä hyvää ja arvokasta ja mikä ei.

Nykymusiikkia (esim Kaija Saariahon teoksia) pitää kuunnella aika erilaisilla odotuksilla kuin vaikka renessanssiajan klassista, jossa on tuttuja melodioita ja helposti hahmotettava rakenne. Silti ainakin minulle tulee niistä vahvoja mielikuvia ja jopa elämyksiä. Mutta en jaksa keskittyä kovin kauan ja taustamusiikiksi tuollaisesti ei kyllä ole, se menee kakofoniaksi

Opperaa


On kuin meri vyöryisi päälle

[Brainwashed]

Taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välinen ero on liukuva.
Konseptitaide on aivan oma osa-alueensa. On sitten ihan taiteilijasta kiinni miten paljon panostaa totuudenmukaiseen ideaan, vaikkapa nyt fysiikasta ja mekaniikasta.

Niin varmaan on. Mutta minusta teknisten piirustusten niputtaminen saman "taiteen" alle kuin nykytaiteen sekoilut on aika turhaa. Se vain sotkee taiteen käsitteen epäselväksi ja huonosti määritellyksi (mitä se tietenkin on). Itse pidän parhaana määritelmää, että taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Silloin lasten töherrykset tai insinöörien tekniset piirustukset eivät ole varsinaista taidetta. Enkä ehkä pitäisi taiteena sitäkään, jos kuvataiteilijalta tilataan kuvitus lintu- tai hyönteiskirjaan, jos käsketään jäljitellä oikeita yksilöjä piirtämällä. Sen tarkoitus on joko viihde (lapsilla) tai tiedon välittäminen.

Ymmärrän miten katsot asiaa. En vain henkilökohtaisesti jaa tuota näkemystä että leikki on vain lapsille. Minulle taide, luovuus ja mielikuvitus edustavat aikuisten leikkiä, meille varttuneemmille. Koska itse leikin tarve ei kaikilta katoa koskaan. Eli tarve uusiin kokemuksiin, havaintoihin ja maailmaan osallistumiseen aktiivisiena toimijana. Luovasti ja ilman pakottavia rajoitteita. Tämä tietysti on yksilökohtaista.
Se on vain hienostuneempaa kuin lasten sormiväreillä töhertely. Ja käytän tässä sanaa hienostunut siinä merkityksessä että se on lähinännä "maturoitunutta". Siinä on enemmän elämänkokemusta, tietoa ja vivahteikkuutta. Lapselle se voi toki olla, ja varmasti onkin ihan yhtä tärkeää.
En tee siis niin jyrkkää rajaa taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välillä. Tiedä sitten johtuneeko siitä, että työnikin puolesta liikun tässä välimaastossa sulavasti ja nautin siitä suunnattomasti.

Onko avataresi itsesi maalaama omakuva? Siitä paistaa kypsän elämänkokemuksen tuoma vivahteikkuus.

[Neutroni]

Ihmettelen jyrkkiä mielipiteitä nykytaiteesta. Kaikki taide on ollut joskus vierottua nykytaidetta. Jotkin teokset jäävät elämään, useimmat eivät.
Ihmettelen kauhiast sitä, miksei voi iloisesti hyväksyä omaa epätäydellisyyttään. Vaikkapa näin: En ymmärrä nykymusiikin pihahduksista ja törähdyksistä mitään, mutta yhtä totisesti kuin sinfoniaorkesteri äsken esitti Brahmsia, se nyt soittaa Esa-Pekka Salosen uusinta sävellystä, joten tuskin nuo ihan narreja ovat.

No esimerkiksi se on hyvä syy kritisoida rajustikin, että taidetta rahoitetaan poliittisilla päätöksillä verorahoista maassa, jossa monet tärkeät peruspalvelut romuttuvat hyvää vauhtia kohti kehitysmaatasoa. Tietenkin se rahoitus on valtion budjetissa pieni, mutta kaikista tuollaisista eliitin muilla maksattamista huveista tulee jonkinmoinen summa, ja sen lisäksi ne ovat periaatteellisia asioita. Marginaalisen hienostelijaporukan harrastamaa nykytaidetta ei voi perustella edes sillä viihteellimmän massataiteen rahoituksen perusteella, että se voi tuottaa kansantaloudelle rahaa (tai ennemminkin pitää ansaittuja rahoja Suomessa, kun ihmiset hassaavat ylimääräisensä kulttuuritapahtumaan eivätkä ulkomaanmatkaan tai kiinankrääsään) enemmän kuin sen tukeminen maksaa.

[Stadin öljylanne]

Mutta jos veturiin lisätään funktion kannalta turhia koristeellisia metallitaoksia tai pronssilaattojen reunan rippeleitä, niin onko se taidetta, designia vai teknistä piirustusta?

Designiä kai. Varmaan taide voidaan määritellä (ja usein määritelläänkin) laajemminkin niin, että design ja muu tekninen estetiikan tavoittelu otetaan mukaan, mutta sitten tullaan siihen ongelmaan, että on hyvin vaikea sulkea pois perustellusti oikeastaan mitään. Jos minä roiskin maalia paperille tai hakkaan pianon koskettimia kuin apina yrittäessään apinoida shakespearea ihan vain irvaillakseni taiteelle, mutta sanon, että siihen on vuodatettu sydänverta, niin ainoa tapa perustella väite, että se ei ole vakavasti otettava taideteos, on joko spekulointi sillä, että valehtelen tarkoitusperistäni tai elitistinen "taidetta voi tehdä vain taidepiirien taiteilijaksi tunnustama ihminen". Molemmat ovat hyvin epämääräisiä ja kiistanalaisia perusteluja.

Teoriassa kaikki on taidetta samalla tavalla kuin teoriassa rahaakin on ääretön määrä. Vaatimus, että taiteen määritelmien määrällä pitää olla kiinteä yläraja, on sama kuin vaatimus, että rahan määrällä pitää olla kiinteä yläraja. Vaikka ylärajaa ei ole, käytännössä kaikki ei kuitenkaan ole koskaan taidetta, eikä rahaakaan ole koskaan ääretöntä määrää. Molemmissa me kaikki olemme sijoittajia ja siten määräämme molemmissa sen arvon, inflaation.

Tarkemmin ajateltuna taide vertautuu kaupankäyntiin hyväksyttäviin valuuttoihin, jokasen taideteoksen ollessa näin oma valuuttansa.

[MooM]

Taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välinen ero on liukuva.
Konseptitaide on aivan oma osa-alueensa. On sitten ihan taiteilijasta kiinni miten paljon panostaa totuudenmukaiseen ideaan, vaikkapa nyt fysiikasta ja mekaniikasta.

Niin varmaan on. Mutta minusta teknisten piirustusten niputtaminen saman "taiteen" alle kuin nykytaiteen sekoilut on aika turhaa. Se vain sotkee taiteen käsitteen epäselväksi ja huonosti määritellyksi (mitä se tietenkin on). Itse pidän parhaana määritelmää, että taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Silloin lasten töherrykset tai insinöörien tekniset piirustukset eivät ole varsinaista taidetta. Enkä ehkä pitäisi taiteena sitäkään, jos kuvataiteilijalta tilataan kuvitus lintu- tai hyönteiskirjaan, jos käsketään jäljitellä oikeita yksilöjä piirtämällä. Sen tarkoitus on joko viihde (lapsilla) tai tiedon välittäminen.

Ymmärrän miten katsot asiaa. En vain henkilökohtaisesti jaa tuota näkemystä että leikki on vain lapsille. Minulle taide, luovuus ja mielikuvitus edustavat aikuisten leikkiä, meille varttuneemmille. Koska itse leikin tarve ei kaikilta katoa koskaan. Eli tarve uusiin kokemuksiin, havaintoihin ja maailmaan osallistumiseen aktiivisiena toimijana. Luovasti ja ilman pakottavia rajoitteita. Tämä tietysti on yksilökohtaista.
Se on vain hienostuneempaa kuin lasten sormiväreillä töhertely. Ja käytän tässä sanaa hienostunut siinä merkityksessä että se on lähinännä "maturoitunutta". Siinä on enemmän elämänkokemusta, tietoa ja vivahteikkuutta. Lapselle se voi toki olla, ja varmasti onkin ihan yhtä tärkeää.
En tee siis niin jyrkkää rajaa taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välillä. Tiedä sitten johtuneeko siitä, että työnikin puolesta liikun tässä välimaastossa sulavasti ja nautin siitä suunnattomasti.

Onko avataresi itsesi maalaama omakuva? Siitä paistaa kypsän elämankokemuksen tuoma vivahteikkuus.

On, mutta en näytä yhtään tuolta. Se on maalattu valokuvan päälle, mutta se lähti valumaan ja lässähti. Koko naama meni jotenkin ihan vinoon ja vinkasalleen lopulta. Mutta ajattelin että siitä tuli ihan hauskan näköinen "gubbe", että mennään tällä.

Mulla tulee mieleen se espanjalaisen täti-ihmisen "restauroima" Jeesus-taulu.

[Brainwashed]

Taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välinen ero on liukuva.
Konseptitaide on aivan oma osa-alueensa. On sitten ihan taiteilijasta kiinni miten paljon panostaa totuudenmukaiseen ideaan, vaikkapa nyt fysiikasta ja mekaniikasta.

Niin varmaan on. Mutta minusta teknisten piirustusten niputtaminen saman "taiteen" alle kuin nykytaiteen sekoilut on aika turhaa. Se vain sotkee taiteen käsitteen epäselväksi ja huonosti määritellyksi (mitä se tietenkin on). Itse pidän parhaana määritelmää, että taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Silloin lasten töherrykset tai insinöörien tekniset piirustukset eivät ole varsinaista taidetta. Enkä ehkä pitäisi taiteena sitäkään, jos kuvataiteilijalta tilataan kuvitus lintu- tai hyönteiskirjaan, jos käsketään jäljitellä oikeita yksilöjä piirtämällä. Sen tarkoitus on joko viihde (lapsilla) tai tiedon välittäminen.

Ymmärrän miten katsot asiaa. En vain henkilökohtaisesti jaa tuota näkemystä että leikki on vain lapsille. Minulle taide, luovuus ja mielikuvitus edustavat aikuisten leikkiä, meille varttuneemmille. Koska itse leikin tarve ei kaikilta katoa koskaan. Eli tarve uusiin kokemuksiin, havaintoihin ja maailmaan osallistumiseen aktiivisiena toimijana. Luovasti ja ilman pakottavia rajoitteita. Tämä tietysti on yksilökohtaista.
Se on vain hienostuneempaa kuin lasten sormiväreillä töhertely. Ja käytän tässä sanaa hienostunut siinä merkityksessä että se on lähinännä "maturoitunutta". Siinä on enemmän elämänkokemusta, tietoa ja vivahteikkuutta. Lapselle se voi toki olla, ja varmasti onkin ihan yhtä tärkeää.
En tee siis niin jyrkkää rajaa taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välillä. Tiedä sitten johtuneeko siitä, että työnikin puolesta liikun tässä välimaastossa sulavasti ja nautin siitä suunnattomasti.

Onko avataresi itsesi maalaama omakuva? Siitä paistaa kypsän elämankokemuksen tuoma vivahteikkuus.

On, mutta en näytä yhtään tuolta. Se on maalattu valokuvan päälle, mutta se lähti valumaan ja lässähti. Koko naama meni jotenkin ihan vinoon ja vinkasalleen lopulta. Mutta ajattelin että siitä tuli ihan hauskan näköinen "gubbe", että mennään tällä.

Se on ihan mielenkiintoinen teos sillee hyvällä tavalla.

[Brainwashed]

Taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välinen ero on liukuva.
Konseptitaide on aivan oma osa-alueensa. On sitten ihan taiteilijasta kiinni miten paljon panostaa totuudenmukaiseen ideaan, vaikkapa nyt fysiikasta ja mekaniikasta.

Niin varmaan on. Mutta minusta teknisten piirustusten niputtaminen saman "taiteen" alle kuin nykytaiteen sekoilut on aika turhaa. Se vain sotkee taiteen käsitteen epäselväksi ja huonosti määritellyksi (mitä se tietenkin on). Itse pidän parhaana määritelmää, että taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Silloin lasten töherrykset tai insinöörien tekniset piirustukset eivät ole varsinaista taidetta. Enkä ehkä pitäisi taiteena sitäkään, jos kuvataiteilijalta tilataan kuvitus lintu- tai hyönteiskirjaan, jos käsketään jäljitellä oikeita yksilöjä piirtämällä. Sen tarkoitus on joko viihde (lapsilla) tai tiedon välittäminen.

Ymmärrän miten katsot asiaa. En vain henkilökohtaisesti jaa tuota näkemystä että leikki on vain lapsille. Minulle taide, luovuus ja mielikuvitus edustavat aikuisten leikkiä, meille varttuneemmille. Koska itse leikin tarve ei kaikilta katoa koskaan. Eli tarve uusiin kokemuksiin, havaintoihin ja maailmaan osallistumiseen aktiivisiena toimijana. Luovasti ja ilman pakottavia rajoitteita. Tämä tietysti on yksilökohtaista.
Se on vain hienostuneempaa kuin lasten sormiväreillä töhertely. Ja käytän tässä sanaa hienostunut siinä merkityksessä että se on lähinännä "maturoitunutta". Siinä on enemmän elämänkokemusta, tietoa ja vivahteikkuutta. Lapselle se voi toki olla, ja varmasti onkin ihan yhtä tärkeää.
En tee siis niin jyrkkää rajaa taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välillä. Tiedä sitten johtuneeko siitä, että työnikin puolesta liikun tässä välimaastossa sulavasti ja nautin siitä suunnattomasti.

Onko avataresi itsesi maalaama omakuva? Siitä paistaa kypsän elämankokemuksen tuoma vivahteikkuus.

On, mutta en näytä yhtään tuolta. Se on maalattu valokuvan päälle, mutta se lähti valumaan ja lässähti. Koko naama meni jotenkin ihan vinoon ja vinkasalleen lopulta. Mutta ajattelin että siitä tuli ihan hauskan näköinen "gubbe", että mennään tällä.

Mulla tulee mieleen se espanjalaisen täti-ihmisen "restauroima" Jeesus-taulu.

Sama juttu, mutta siinä missä espanjalainen pilasi teoksen niin Jalo on luonut sellaisen.

[Susa]

No esimerkiksi se on hyvä syy kritisoida rajustikin, että taidetta rahoitetaan poliittisilla päätöksillä verorahoista maassa, jossa monet tärkeät peruspalvelut romuttuvat hyvää vauhtia kohti kehitysmaatasoa. Tietenkin se rahoitus on valtion budjetissa pieni, mutta kaikista tuollaisista eliitin muilla maksattamista huveista tulee jonkinmoinen summa, ja sen lisäksi ne ovat periaatteellisia asioita. Marginaalisen hienostelijaporukan harrastamaa nykytaidetta ei voi perustella edes sillä viihteellimmän massataiteen rahoituksen perusteella, että se voi tuottaa kansantaloudelle rahaa (tai ennemminkin pitää ansaittuja rahoja Suomessa, kun ihmiset hassaavat ylimääräisensä kulttuuritapahtumaan eivätkä ulkomaanmatkaan tai kiinankrääsään) enemmän kuin sen tukeminen maksaa.

Minä jo odottelinkin että milloin tulee ensimmäinen valitus kulttuurin rahoittamisesta.

Eliitin huvi? Minulle on tästä keskustelusta muodostunut kuva, että moni tämän palstan kirjoittajakin nauttii taiteesta.
Kai he sitten ovat sitä eliittiä.

[Brainwashed]

On taidetta ja sitten on "taidetta".

[MooM]

Taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välinen ero on liukuva.
Konseptitaide on aivan oma osa-alueensa. On sitten ihan taiteilijasta kiinni miten paljon panostaa totuudenmukaiseen ideaan, vaikkapa nyt fysiikasta ja mekaniikasta.

Niin varmaan on. Mutta minusta teknisten piirustusten niputtaminen saman "taiteen" alle kuin nykytaiteen sekoilut on aika turhaa. Se vain sotkee taiteen käsitteen epäselväksi ja huonosti määritellyksi (mitä se tietenkin on). Itse pidän parhaana määritelmää, että taiteen tarkoitus on herättää tunteita. Silloin lasten töherrykset tai insinöörien tekniset piirustukset eivät ole varsinaista taidetta. Enkä ehkä pitäisi taiteena sitäkään, jos kuvataiteilijalta tilataan kuvitus lintu- tai hyönteiskirjaan, jos käsketään jäljitellä oikeita yksilöjä piirtämällä. Sen tarkoitus on joko viihde (lapsilla) tai tiedon välittäminen.

Ymmärrän miten katsot asiaa. En vain henkilökohtaisesti jaa tuota näkemystä että leikki on vain lapsille. Minulle taide, luovuus ja mielikuvitus edustavat aikuisten leikkiä, meille varttuneemmille. Koska itse leikin tarve ei kaikilta katoa koskaan. Eli tarve uusiin kokemuksiin, havaintoihin ja maailmaan osallistumiseen aktiivisiena toimijana. Luovasti ja ilman pakottavia rajoitteita. Tämä tietysti on yksilökohtaista.
Se on vain hienostuneempaa kuin lasten sormiväreillä töhertely. Ja käytän tässä sanaa hienostunut siinä merkityksessä että se on lähinännä "maturoitunutta". Siinä on enemmän elämänkokemusta, tietoa ja vivahteikkuutta. Lapselle se voi toki olla, ja varmasti onkin ihan yhtä tärkeää.
En tee siis niin jyrkkää rajaa taiteen, tieteen, designin ja suunnittelun välillä. Tiedä sitten johtuneeko siitä, että työnikin puolesta liikun tässä välimaastossa sulavasti ja nautin siitä suunnattomasti.

Onko avataresi itsesi maalaama omakuva? Siitä paistaa kypsän elämankokemuksen tuoma vivahteikkuus.

On, mutta en näytä yhtään tuolta. Se on maalattu valokuvan päälle, mutta se lähti valumaan ja lässähti. Koko naama meni jotenkin ihan vinoon ja vinkasalleen lopulta. Mutta ajattelin että siitä tuli ihan hauskan näköinen "gubbe", että mennään tällä.

Mulla tulee mieleen se espanjalaisen täti-ihmisen "restauroima" Jeesus-taulu.

Näytän aika paljon jeesukselta livenä (joistain niistä monista). Että sikäli sitten meni nappiin

No, se jeesus kyllä näyttää (restautoinnin jälkeen) enemmän apinalta, mutta mielikuvani liittyi kuvan tyyliin, ei mallin samannäköisyyteen.

[MooM]