Jumala tieteessä

[AVH]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Eihän Pekka Reinikainen ole tiedemies, vaan lääkäri jossa siinäkin keskittynyt lähinnä käytännön työhön eikä akateemiseen tutkimukseen.

[OlliS]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Eihän Pekka Reinikainen ole tiedemies, vaan lääkäri jossa siinäkin keskittynyt lähinnä käytännön työhön eikä akateemiseen tutkimukseen.

Hän on johtava hahmo Suomessa tässä fundamentalistisen hyökkäyksessä evoluutioteoriaa vastaan. Kyllä siellä kaikenlaisia tiedemiehiäkin on. Tuo ei ole oikea linja, kyllä siellä akateemisia tutkijoita löytyy. Huonoja kun perustavat tieteen Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan. Raamatulla ylipäätänsä ei tieteessä voi perustella yhtään mitään. Se on yksi lähde muiden mukana, ja sitä pitää tieteessä arvioida tieteellisesti mitä se sanoo, ja uskonnossa uskonnollisesti.

Kristinuskosta ei seuraa yhtään mitään tiedettä ja evoluutioteoriaa vastaan, vain ateistista evoluutiofilosofiaa vastaan ja naturalismia vastaan.

[AVH]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Eihän Pekka Reinikainen ole tiedemies, vaan lääkäri jossa siinäkin keskittynyt lähinnä käytännön työhön eikä akateemiseen tutkimukseen.

Hän on johtava hahmo Suomessa tässä fundamentalistisen hyökkäyksessä evoluutioteoriaa vastaan. Kyllä siellä kaikenlaisia tiedemiehiäkin on. Tuo ei ole oikea linja, kyllä siellä akateemisia tutkijoita löytyy. Huonoja kun perustavat tieteen Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan. Raamatulla ylipäätänsä ei tieteessä voi perustella yhtään mitään. Se on yksi lähde muiden mukana, ja sitä pitää tieteessä arvioida tieteellisesti mitä se sanoo, ja uskonnossa uskonnollisesti.

Kristinuskosta ei seuraa yhtään mitään tiedettä ja evoluutioteoriaa vastaan, vain ateistista evoluutiofilosofiaa vastaan ja naturalismia vastaan.

Olkoon mikä hahmo vain, mutta ei tiedemies. Pekka Reinikaisella ei ole tiedossa merkittävää akateemista tutkimustuotantoa joka olisi julkaistu vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä. Hänen työnsä ja julkaisunsa (jotka ovat populaariteoksia ja apologeettisia kirjoitelmia, eivät tieteellisiä) keskittyvät ensisijaisesti maailmankatsomuksellisiin ja teologisiin kysymyksiin, eivätkä ne ole osa valtavirran tieteellistä keskustelua.

[Toope]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Ymmärrän kommentin. Silti kommentti on keskeinen, ei kommentin esittäjän tausta. Maallikko voi esittää tieteellisiä kommentteja. Sanon tämän vain yleisesti osallistumatta ko. keskusteluun.
Mielestäni esim. Jonas Gardell:n kirja "Jumalasta" on erinomainen teos juutalaiskristillisen jumalkäsityksen synnystä, vaikka kirjoittajalla ei ole akateemista tutkintoa alalta. Tietämystä on, silti.

[Naturalisti]

Antony Flew, Francis Collins, Roger Penrose, Michael Behe ja Alain Aspect. Itselle ei kyllä heti tule mieleen muita naturalismin kyseenalaistaneita merkittäviä tiedemiehiä, mutta listaa saa toki jatkaa. Näistäkin Alain Aspect ei ole aktiivisesti vastustanut naturalismia, mutta hänen työnsä viittaa siihen, että todellisuuden perusluonne saattaa ylittää pelkän materialismin rajat. Lähinnä Bellin teoreeman testaukset ja muutamat muut kvanttimekaniikan kokeet. Hyvin pieneksi taitaa lista jäädä.

Lue uudelleen tämä kommentti mihin ilmeisesti viittaat:

viewtopic.php?p=303257#p303257

En mielestäni kyseenalaistanut siinä mitään. Sen sijaan esitin Copilotin vastauksen esittämäni kysymykseen: miten luettelemieni (satunnaisesti mieleen tulleiden) ajattelijoiden näkemykset olisi sovitettavissa memeettiseen naturalismiin.

Copilotin vastauksesta voi päätellä, että memeettinen nsturalismi voisi toimia hyvin sosiologian kattoteoriana: "Näiden ajattelijoiden näkemykset voidaan siis yhdistää memeettisen naturalismin viitekehykseen, jossa uskonnolliset kokemukset, uskomukset ja symbolit nähdään kulttuurisina meemeinä, jotka kehittyvät ja leviävät yksilöiden mielissä ja sosiaalisissa systeemeissä. Tämä lähestymistapa tarjoaa monipuolisen ymmärryksen uskonnollisten ilmiöiden tieteellisestä tutkimisesta ja niiden vaikutuksista kulttuuriin."

[AVH]

Antony Flew, Francis Collins, Roger Penrose, Michael Behe ja Alain Aspect. Itselle ei kyllä heti tule mieleen muita naturalismin kyseenalaistaneita merkittäviä tiedemiehiä, mutta listaa saa toki jatkaa. Näistäkin Alain Aspect ei ole aktiivisesti vastustanut naturalismia, mutta hänen työnsä viittaa siihen, että todellisuuden perusluonne saattaa ylittää pelkän materialismin rajat. Lähinnä Bellin teoreeman testaukset ja muutamat muut kvanttimekaniikan kokeet. Hyvin pieneksi taitaa lista jäädä.

Lue uudelleen tämä kommentti mihin ilmeisesti viittaat:

viewtopic.php?p=303257#p303257

En mielestäni kyseenalaistanut siinä mitään. Sen sijaan esitin Copilotin vastauksen esittämäni kysymykseen: miten luettelemieni (satunnaisesti mieleen tulleiden) ajattelijoiden näkemykset olisi sovitettavissa memeettiseen naturalismiin.

Copilotin vastauksesta voi päätellä, että memeettinen nsturalismi voisi toimia hyvin sosiologian kattoteoriana: "Näiden ajattelijoiden näkemykset voidaan siis yhdistää memeettisen naturalismin viitekehykseen, jossa uskonnolliset kokemukset, uskomukset ja symbolit nähdään kulttuurisina meemeinä, jotka kehittyvät ja leviävät yksilöiden mielissä ja sosiaalisissa systeemeissä. Tämä lähestymistapa tarjoaa monipuolisen ymmärryksen uskonnollisten ilmiöiden tieteellisestä tutkimisesta ja niiden vaikutuksista kulttuuriin."

Olli on kovasti naturalismia vastaan, niin hänelle koitin googlettaa tukea, mutta laihaksi jäi tulokset.

[OlliS]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Ymmärrän kommentin. Silti kommentti on keskeinen, ei kommentin esittäjän tausta. Maallikko voi esittää tieteellisiä kommentteja. Sanon tämän vain yleisesti osallistumatta ko. keskusteluun.
Mielestäni esim. Jonas Gardell:n kirja "Jumalasta" on erinomainen teos juutalaiskristillisen jumalkäsityksen synnystä, vaikka kirjoittajalla ei ole akateemista tutkintoa alalta. Tietämystä on, silti.

Niin just, olen tuosta samaa mieltä. Olenhan itsekin samanlainen. Tiedemiehenä vain kliininen kenttäpsykologi, vain sikäli tutkija. Ja akateemisen loppututkinnon suorittaneena. Mutta koko ikäni filosofiaa ja tähtitiedettä lukeneena, tällä akateemisella pohjalla, mikä merkitsee paljon. Varsinkin kun filosofia on osana siinä tutkinnossa. Reinikainen lääkäri. Voi hän jotain tärkeää keksiä, ja pohjaa on akateemisena ja lääkärin työssä ja lukeneisuudessa.

Kysyin kerran Reinikaiselta, miten hän selittää, että galaksit ovat miljardeja vuosia vanhoja. Hän sanoi vaan, ettei itse tunne tätä asiaa, mutta on tutkijoita, jotka ovat paneutuneet tähän asiaan. Minusta galaksitutkimus romuttaa koko fundamentalismin ja myös perinteisen filosofian ja teologian. Olemme täysin uuden tilanteen edessä olleet nyt sata vuotta sen takia.

Kumma kun ei se näy missään. Tieteessä, filosofiassa, politiikassa, uskonnossa.

Evoluution kanssa galaksit tekevät Jumalan vihdoin mahdolliseksi ja konkreettiseksi. Samoin monen munkin asian. Ihmisen aseman esimerkiksi. Maapallo on hyttysen pissa Saharassa, ja ihminen pieni mikrobi sen pinnalla.

[OlliS]

Kullähän minä ymmärsin tuen ja kritiikin. Sehän oli hienoa! En vaan kannata naturalismia. Ja henkimaailmakin on olemassa. Se puuttuu filosofiasta, otti melkein minkä suunnan vaan tarkasteluun. Kun minä olen samalla materialisti enkä idealisti. Ei löydy vastaavaa suuntaa.

[Naturalisti]

Antony Flew, Francis Collins, Roger Penrose, Michael Behe ja Alain Aspect. Itselle ei kyllä heti tule mieleen muita naturalismin kyseenalaistaneita merkittäviä tiedemiehiä, mutta listaa saa toki jatkaa. Näistäkin Alain Aspect ei ole aktiivisesti vastustanut naturalismia, mutta hänen työnsä viittaa siihen, että todellisuuden perusluonne saattaa ylittää pelkän materialismin rajat. Lähinnä Bellin teoreeman testaukset ja muutamat muut kvanttimekaniikan kokeet. Hyvin pieneksi taitaa lista jäädä.

Lue uudelleen tämä kommentti mihin ilmeisesti viittaat:

viewtopic.php?p=303257#p303257

En mielestäni kyseenalaistanut siinä mitään. Sen sijaan esitin Copilotin vastauksen esittämäni kysymykseen: miten luettelemieni (satunnaisesti mieleen tulleiden) ajattelijoiden näkemykset olisi sovitettavissa memeettiseen naturalismiin.

Copilotin vastauksesta voi päätellä, että memeettinen nsturalismi voisi toimia hyvin sosiologian kattoteoriana: "Näiden ajattelijoiden näkemykset voidaan siis yhdistää memeettisen naturalismin viitekehykseen, jossa uskonnolliset kokemukset, uskomukset ja symbolit nähdään kulttuurisina meemeinä, jotka kehittyvät ja leviävät yksilöiden mielissä ja sosiaalisissa systeemeissä. Tämä lähestymistapa tarjoaa monipuolisen ymmärryksen uskonnollisten ilmiöiden tieteellisestä tutkimisesta ja niiden vaikutuksista kulttuuriin."

Ok! Tässä on toinen kommentti, jossa totean, että vaikka uskonnollisia dogmeja ei voi tieteellisesti tutkia, on mahdollista tutkia, johtuuko uskonnolliset kokemukset ja miten aivotoiminnasta. Tämä olisi mielestäni erittäin kiinnostava keskustelun otsikon mukainen aihe.

viewtopic.php?p=303197#p303197

Tuohon kommenttiin liittyy pidempi ChattGPT:lle tehty kysymys: Onko seuraava kommentti tieteellisten periaatteiden mukainen? (...)

Monipuolisen vastauksen lopussa lukee näin: Yhteenvetona kommentti on tieteellisten periaatteiden mukainen, kunhan sen esittämät hypoteesit ja käsitteet ovat falsifioitavissa ja empiirisesti tutkittavissa. Sen vahvuus on selkeässä naturalistisessa kehyksessä ja uskonnollisten ilmiöiden käsittelyssä osana luonnontieteellistä tutkimusta.

[AVH]

Antony Flew, Francis Collins, Roger Penrose, Michael Behe ja Alain Aspect. Itselle ei kyllä heti tule mieleen muita naturalismin kyseenalaistaneita merkittäviä tiedemiehiä, mutta listaa saa toki jatkaa. Näistäkin Alain Aspect ei ole aktiivisesti vastustanut naturalismia, mutta hänen työnsä viittaa siihen, että todellisuuden perusluonne saattaa ylittää pelkän materialismin rajat. Lähinnä Bellin teoreeman testaukset ja muutamat muut kvanttimekaniikan kokeet. Hyvin pieneksi taitaa lista jäädä.

Lue uudelleen tämä kommentti mihin ilmeisesti viittaat:

viewtopic.php?p=303257#p303257

En mielestäni kyseenalaistanut siinä mitään. Sen sijaan esitin Copilotin vastauksen esittämäni kysymykseen: miten luettelemieni (satunnaisesti mieleen tulleiden) ajattelijoiden näkemykset olisi sovitettavissa memeettiseen naturalismiin.

Copilotin vastauksesta voi päätellä, että memeettinen nsturalismi voisi toimia hyvin sosiologian kattoteoriana: "Näiden ajattelijoiden näkemykset voidaan siis yhdistää memeettisen naturalismin viitekehykseen, jossa uskonnolliset kokemukset, uskomukset ja symbolit nähdään kulttuurisina meemeinä, jotka kehittyvät ja leviävät yksilöiden mielissä ja sosiaalisissa systeemeissä. Tämä lähestymistapa tarjoaa monipuolisen ymmärryksen uskonnollisten ilmiöiden tieteellisestä tutkimisesta ja niiden vaikutuksista kulttuuriin."

Ok! Tässä on toinen kommentti, jossa totean, että vaikka uskonnollisia dogmeja ei voi tieteellisesti tutkia, on mahdollista tutkia, johtuuko uskonnolliset kokemukset ja miten aivotoiminnasta. Tämä olisi mielestäni erittäin kiinnostava keskustelun otsikon mukainen aihe.

viewtopic.php?p=303197#p303197

Tuohon kommenttiin liittyy pidempi ChattGPT:lle tehty kysymys: Onko seuraava kommentti tieteellisten periaatteiden mukainen? (...)

Monipuolisen vastauksen lopussa lukee näin: Yhteenvetona kommentti on tieteellisten periaatteiden mukainen, kunhan sen esittämät hypoteesit ja käsitteet ovat falsifioitavissa ja empiirisesti tutkittavissa. Sen vahvuus on selkeässä naturalistisessa kehyksessä ja uskonnollisten ilmiöiden käsittelyssä osana luonnontieteellistä tutkimusta.

No kerrohan millainen aivotoiminta selittää nämä uskonnolliset kokemukset:
Fatiman Neitsyt Marian ilmestykset (Portugali, 1917)
Lourdesin Neitsyt Maria -näyt (Ranska, 1858)
Our Lady of Zeitoun (Egypti, 1968–1971)
Kanadan Marian ilmestykset (Beauraing ja Banneux, Belgia, 1930-luvulla)
Guadalupe (Meksiko, 1531)
Jeesuksen ilmestykset ja ylösnousemus (1. vuosisata jaa.)
"Kyynelehtivät ikonit" ja muut kollektiiviset näyt

[Tauko]

"palstan historiassa ei ole vielä yhtään hengellisyyteen liittyvää onnistunutta ketjua"

Mikä on kriteeri palstalla hengellisyyteen liittyvälle onnistuneelle ketjulle?

Mitä siinä pitäisi onnistua.

[Naturalisti]

Ok! Tässä on toinen kommentti, jossa totean, että vaikka uskonnollisia dogmeja ei voi tieteellisesti tutkia, on mahdollista tutkia, johtuuko uskonnolliset kokemukset ja miten aivotoiminnasta. Tämä olisi mielestäni erittäin kiinnostava keskustelun otsikon mukainen aihe.

viewtopic.php?p=303197#p303197

Tuohon kommenttiin liittyy pidempi ChattGPT:lle tehty kysymys: Onko seuraava kommentti tieteellisten periaatteiden mukainen? (...)

Onhan tuo kiinnostava aihe. Jos se pidetään yleisellä tasolla ja tieteellisenä.

Mutta tilanteen dynamiikka on helposti se, että joku hengellisiä kokemuksia omaava, avaa lopulta itsensä "tiedeyhteisön" analysoitavaksi ja viipaloitavaksi.
Tuo voi kokemuksena olla samantyyppinen, kuin oman seksuaalisuutensa tai WC-tapojensa täydellinen avaaminen netin amatööritutkijoille.
Tämän tyyppisessä tilaisuudessa, hengellisyyteen taipuvaisella ei ole muuta kuin hävittävää.

Miksi sanon näin?
Lähinnä vain saatteeksi.
Koska palstan historiassa ei ole vielä yhtään hengellisyyteen liittyvää onnistunutta ketjua, jossa joku ei olisi ottanut pataansa.

Lisäksi havaintojeni mukaan, analyysipuolella on nyt myös tekoälytykit valmiina pystyssä.

Totta, keskustelu tästä aiheesta on kiinnostavaa vain niin kauan kuin se pysyy tieteellisellä tasolla ja kunnioittaa osapuolten näkemyksiä. Usein tällaiset keskustelut voivat kuitenkin jumiutua, jos erilaisia alkuoletuksia ei tuoda selkeästi esille. On luonnollista, että erilaisista lähtökohdista päädytään erilaisiin johtopäätöksiin, mutta näitä lähtökohtia on tärkeää avata, jotta tarpeettomalta kiistelyltä vältytään. Keskustelun ei tulisi olla toisten käännyttämistä, vaan mieluummin erilaisten näkökulmien ymmärtämistä.

Keskustelu on kuitenkin paikallaan, jos joku esittää näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa hänen omien lähtökohtiensa kanssa. Tällöin kriittinen tarkastelu voi edistää kaikkien ymmärrystä.

Tekoälyn käyttö omien ajatusten selkiyttämisessä on mielestäni positiivista, mutta pitkien keskustelujen kopioiminen suoraan keskustelupalstoille ei ole yleensä mielekästä. Parempi tapa on esittää yhteenveto tekoälyn avulla selkeytetyistä ajatuksista ja olla valmis puolustamaan niitä riippumatta siitä, miten ne on tuotettu. Tämä edistää rakentavaa ja kunnioittavaa keskustelua.

[Naturalisti]

Antony Flew, Francis Collins, Roger Penrose, Michael Behe ja Alain Aspect. Itselle ei kyllä heti tule mieleen muita naturalismin kyseenalaistaneita merkittäviä tiedemiehiä, mutta listaa saa toki jatkaa. Näistäkin Alain Aspect ei ole aktiivisesti vastustanut naturalismia, mutta hänen työnsä viittaa siihen, että todellisuuden perusluonne saattaa ylittää pelkän materialismin rajat. Lähinnä Bellin teoreeman testaukset ja muutamat muut kvanttimekaniikan kokeet. Hyvin pieneksi taitaa lista jäädä.

Lue uudelleen tämä kommentti mihin ilmeisesti viittaat:

viewtopic.php?p=303257#p303257

En mielestäni kyseenalaistanut siinä mitään. Sen sijaan esitin Copilotin vastauksen esittämäni kysymykseen: miten luettelemieni (satunnaisesti mieleen tulleiden) ajattelijoiden näkemykset olisi sovitettavissa memeettiseen naturalismiin.

Copilotin vastauksesta voi päätellä, että memeettinen nsturalismi voisi toimia hyvin sosiologian kattoteoriana: "Näiden ajattelijoiden näkemykset voidaan siis yhdistää memeettisen naturalismin viitekehykseen, jossa uskonnolliset kokemukset, uskomukset ja symbolit nähdään kulttuurisina meemeinä, jotka kehittyvät ja leviävät yksilöiden mielissä ja sosiaalisissa systeemeissä. Tämä lähestymistapa tarjoaa monipuolisen ymmärryksen uskonnollisten ilmiöiden tieteellisestä tutkimisesta ja niiden vaikutuksista kulttuuriin."

Ok! Tässä on toinen kommentti, jossa totean, että vaikka uskonnollisia dogmeja ei voi tieteellisesti tutkia, on mahdollista tutkia, johtuuko uskonnolliset kokemukset ja miten aivotoiminnasta. Tämä olisi mielestäni erittäin kiinnostava keskustelun otsikon mukainen aihe.

viewtopic.php?p=303197#p303197

Tuohon kommenttiin liittyy pidempi ChattGPT:lle tehty kysymys: Onko seuraava kommentti tieteellisten periaatteiden mukainen? (...)

Monipuolisen vastauksen lopussa lukee näin: Yhteenvetona kommentti on tieteellisten periaatteiden mukainen, kunhan sen esittämät hypoteesit ja käsitteet ovat falsifioitavissa ja empiirisesti tutkittavissa. Sen vahvuus on selkeässä naturalistisessa kehyksessä ja uskonnollisten ilmiöiden käsittelyssä osana luonnontieteellistä tutkimusta.

No kerrohan millainen aivotoiminta selittää nämä uskonnolliset kokemukset:
Fatiman Neitsyt Marian ilmestykset (Portugali, 1917)
Lourdesin Neitsyt Maria -näyt (Ranska, 1858)
Our Lady of Zeitoun (Egypti, 1968–1971)
Kanadan Marian ilmestykset (Beauraing ja Banneux, Belgia, 1930-luvulla)
Guadalupe (Meksiko, 1531)
Jeesuksen ilmestykset ja ylösnousemus (1. vuosisata jaa.)
"Kyynelehtivät ikonit" ja muut kollektiiviset näyt

Menit sitten suoraan konkreettisiin esimerkkeihin. Palaan niihin mieleäni heti, kun olemme ensin määritelleet keskustelun lähtökohdat. Eli hyvksytkö lähtökohdaksi esimerkiksi tuossa edellisessä linkissä esitetyt periaatteet?

[Neutroni]

No kerrohan millainen aivotoiminta selittää nämä uskonnolliset kokemukset:
Fatiman Neitsyt Marian ilmestykset (Portugali, 1917)
Lourdesin Neitsyt Maria -näyt (Ranska, 1858)
Our Lady of Zeitoun (Egypti, 1968–1971)
Kanadan Marian ilmestykset (Beauraing ja Banneux, Belgia, 1930-luvulla)
Guadalupe (Meksiko, 1531)
Jeesuksen ilmestykset ja ylösnousemus (1. vuosisata jaa.)
"Kyynelehtivät ikonit" ja muut kollektiiviset näyt

Noin kansan kielellä esim.:
remmi luistaa
ison rattaan laakerit klappaavat
tapulista karanneet lepakot
laaksosta karanneet muumit
harkittu vanhojen tarinoiden liioittelu
harkittu vanhojen tarinoiden väittäminen todeksi

[ID10T]

Olet väärässä. Uskonasiat on jätetty tieteestä pois jo kauan sitten. Tiede on naturalistista eikä Jumala mahdu siihen mukaan.

Niin, se on naturalismia. Sinusta se on tiede, minusta se on yksi koulukunta tieteessä ja suunta filosofiassa. Kaikki tieteessä eivät kannata sitä koulukuntaa. Se on tosiasia, ei mielipide, minun mielestäni, lisätään mieliksesi.

Se oli runollinen ja humoristinen ilmaisu. Tosiasia on se, että tieteessä on ihmisiä, jotka eivät kannata naturalismia. Psykologiassa, sosiologiassa, historiassa, teologiassa, filosofiassa, soveltavissa tieteissä. Se on vain luonnontieteilijöiden ja matemaatikkojen tapa nähdä tiede. Levinnyt kyllä muuallekin.

Onhan maailmassa paljon huonoakin tiedettä. Onkohan ne näitä uskovia tiedemiehiä jotka tekee sitä nollatutkimusta?

Fundamentalistit ovat kieltämättä huonoja tiedemiehiä. Reinikainen ym.

Eihän Pekka Reinikainen ole tiedemies, vaan lääkäri jossa siinäkin keskittynyt lähinnä käytännön työhön eikä akateemiseen tutkimukseen.

Raamatulla ylipäätänsä ei tieteessä voi perustella yhtään mitään.

Perustelet kuitenkin, koska jumala on Raamatun luomus.

Se on yksi lähde muiden mukana, ja sitä pitää tieteessä arvioida tieteellisesti mitä se sanoo, ja uskonnossa uskonnollisesti.

Eli nytkö Raamatulla voikin perustella asioita tieteessä? Päätä jo.

Kristinuskosta ei seuraa yhtään mitään tiedettä ja evoluutioteoriaa vastaan, vain ateistista evoluutiofilosofiaa vastaan ja naturalismia vastaan.

Kristinuskosta ei seuraa tieteessä yhtään mitään ylipäätään.

Ateismilla ja evoluutioteorialla ei ole mitään tekemistä keskenään. Tai ateismilla ja naturalismilla.