Purdue kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 17:34
Mitäpä jos voisimme nähdä myös "infrapunaisen" taikka "ultravioletin" värisävyt? Olisiko tämä mahdollista, ja millä tavalla väripalettimme muuttuisi tällaisen seurauksena?
Tietääkseni ainakin perhosilla havaintoikkuna menee ultravioletin suuntaan ihmissilmää laajemmin. Ei varmaan ole ainoa lajiryhmä.
Luin jostain, että jos ihmisen silmä reagoisi laajemmin infrapunan suuntaan, niin kehon oma lämpötila aiheuttaisi jonkinlaista näköaistimusta silmissä.
Toki. Eri eläimillä on mahdollisuus aistia näitä näkyvän valon rajojen ulkopuolella olevia taajuuksia. Jotkin käärmeet esim. aistivat infrapunaa, jolloin niiden on helpompi paikallistaa saaliinsa.
Se kysymys kuuluukin, että näkeekö se infrapunaisena kohteensa näkevä käärme jotakin sellaista värisävyä, jota me ihmiset emme näe emmekä osaa kuvitella?
Joillakin ihmisilläkin (erityisesti naisilla) on tetrakromaattinen värinäkö, ja he näkevät enemmän värisävyjä.
MooM kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 18:13
...värinäkö kalibroituu siihen, miten värejä nimitetään omassa kielessä. Jos sinisellä ja vihreällä ei ole eroa kielessä, näitä värejä ja niiden rajaa on vaikea oppia tunnistamaan.
Tämä oli mielenkiintoinen tieto
Sama koskee ääniä, siis äänteitä. Muistan jonkun aivotutkimuksen, jossa katsottiin virolaisten ja suomalaisten vauvojen vasteita o, ö ja viron niiden välissä olevalle äänteelle + joillekin referenssiäänteille. Jo muutaman kk iässä vauvoilla oli vahva vaste äidinkielensä äänteille. siis suomalaisilla kahdelle, virolaisilla kolmelle.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 18:28
Lisätään soppaan vielä sellainen outous että tietyillä ihmisillä on taipumusta liittää värejä vähän kaikkeen.
Esimerkiksi absoluuttisen sävelkorvan omaavat liittättävät usein värejä ääniin, samoin monet "ihmislaskukoneet" näkevät värejä päässään.
Vähän yleisempää on sitten tiettyjen värien liittäminen kirjaimiin ja numeroihin. Ja erilaiset väriaistimusten saamiset ajatellessa eri asioita. Ja asioiden käsittely vären avulla. Tai oikeastaan värien ikään kuin liittäminen oudosti kaikkeen ajatteluun.
Synestesia. Se tarkoittaa ylipäätään aistimusten/aistimielikuvien liittymistä asioihin tai muiden aistien havaintoihin. Taipumuksen vahvuus kai vaihtelee.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 16:18
Leikin joskus ajatuksella, että voisiko kokonaan uuden värin keksiä ja kuvitella.
Ei ole onnistunut.
Täten vaikuttaisi, että näköhavaintomme on jollakin tavoin oudosti jumissa vain siinä paletissa, jonka todellisuus meille tarjoilee. Eikä mielen kyky tuottaa ihan mitä tahansa illuusioita, ehkä ulotukkaan ihan niin pitkälle kuin kuvittelemme.
Tää oli itse asiassa mielenkiintoinen näkökulma. Emme siis ilmeisesti pysty kuvittelemaan sellaista väriä mielessämme, jota luonnossa näkyvän valon aallonpituuksien mahdollistamat värien variaatiot eivät mahdollista.
Eli jollakin tapaa luonto rajoittaa sitä tapaa jolla aivot voivat tuottaa väriaistimuksia?
Toisaalta tuo väripaletti, jonka voimme nähdä, niin sitä määrittää näkyvän valon aallonpituudet. Mitäpä jos voisimme nähdä myös "infrapunaisen" taikka "ultravioletin" värisävyt? Olisiko tämä mahdollista, ja millä tavalla väripalettimme muuttuisi tällaisen seurauksena?
Luonnossa ei ole sellaista asiaa kuin näkyvä valo, valon näkyvyys on puhtaasti näkijän ominaisuus. Ihmisellä on silmässä kolmen tyyppisiä tappisoluja jotka ovat evoluutiossa virittyneet näkemään aallonpituuksia 420nm - 580nm, ja solutyyppien keskiaallonpituudet ollaan sitten nimetty punaiseksi, vihreäksi ja siniseksi. Niitä sekoittelemalla on mahdollista tuottaa mikä tahansa värisävy.
Ihminen ei osaa kuvitella muita värejä koska muita värejä ei voi olla olemassakaan? Kamerasta voi poistaa IR suodattimen niin näkee miltä näyttää kun near-IR sekoittuu ihmisen näkemiin pääväreihin. Se miltä IR "näyttää" oikeasti on ihan mahdoton kysymys, koska se on kiinni ihan näkijän aivoista millasen kuvan ne sensori informaation perusteella tajuntaan piirtää.
Jos kamerasensoreissa olisi erilliset kanavat IR:lle ja UV:lle niin ei ne olisi värejä vaan lisäinformaatiota värien lisäksi. Kaikki mahdolliset värit voidaan toistaa kolmea pääväriä sekoittamalla. Siksi muita värejä ei voi olla olemassakaan, ne on jotain muuta kuin värejä.
Käärmeillä ei ole tappisolua punaiselle vaan vihreälle, siniselle ja UV:lle, ne on punaisen suhteen värisokeita mutta näkevät UV:ta.
Jos ihminen kykenisi aistimaan IR:ää ja UV:ta, aistimisen pitäisi tapahtua jollain muulla tavalla kuin väreinä tai muuten normaalin värinäön tarkkuus heikkenisi?
Jollain käärmeillä on silmien lisäksi "lämpökamerat" silmien vieressä, niillä ne aistii/näkee lämpösäteilyä yhtä matalalla taajuudella kun parhaat lämpökamerat ja moninkertaisella herkkyydellä, näkevät lämmön esteiden lävitse joka blokkaa korkeammat IR taajuudet, vaikka saaliseläimen kasvillisuuden läpi.
En tiedä miten tuo aisti-informaatio näkyy käärmeen tajuntaan? Voiko ne esim keskittyä näkemään infrapunaa tai korkeampia aallonpituuksia samaan tapaan kun ihminen voi keskittyä pelkästään kuuntelemaan jotakin. Vai näkyykö kaikki kuin samasta näköaistista tulevana kuvana päällekäin kokoajan. Hermoradat on eri, joten tajunnassakin kyseessä lienee erilliset aistit, joiden välillä voi vaihtaa ehkä vähän samaan tapaan kun ihminen voi keskittyä pelkästään kuuntelemaan tai katsomaan, tai maistamaan tai haistamaan.
ID10T kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 14:44
Valo on olemassa, vaikka sitä ei havaittaisikaan. Kasvit reagoivat valoon, mutta eivät tietoisesti havaitse sitä. Valokuvauskin toimii vallan mainiosti automatisoituna, tästä on esimerkkinä mm. erilaiset valvontakamerat. Ja pihavalot voivat toimia hämäräkytkimellä. Mitä on hämärä ilman valoa?
Toki valo on olemassa sähkömagneettisena säteilynä, mutta onko "ulkona valoisaa" ilman sitä kokijaa, jonka mieli tuottaa sen kokemuksen valoisuudesta?
Koko valoisuuden käsitettä ei olisi olemassa ilman kokijoita jotka ovat lisäksi kehittäneet kielen jolla kuvaavat tuota aistimaansa säteilyä.
Eli mun mielestä valoa ei olisi olemassa ilman kokijoita, säteily olisi.
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 18:06
Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-
Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.
ID10T kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 14:44
Valo on olemassa, vaikka sitä ei havaittaisikaan. Kasvit reagoivat valoon, mutta eivät tietoisesti havaitse sitä. Valokuvauskin toimii vallan mainiosti automatisoituna, tästä on esimerkkinä mm. erilaiset valvontakamerat. Ja pihavalot voivat toimia hämäräkytkimellä. Mitä on hämärä ilman valoa?
Toki valo on olemassa sähkömagneettisena säteilynä, mutta onko "ulkona valoisaa" ilman sitä kokijaa, jonka mieli tuottaa sen kokemuksen valoisuudesta?
Koko valoisuuden käsitettä ei olisi olemassa ilman kokijoita jotka ovat lisäksi kehittäneet kielen jolla kuvaavat tuota aistimaansa säteilyä.
Eli mun mielestä valoa ei olisi olemassa ilman kokijoita, säteily olisi.
Joo, niinhän tuo taitaa olla.
Mutta tuo kyse "valoisuudesta" on sinänsä mielenkiintoinen. Ylipäätään kun ajattelee, että millainen fysikaalinen "reaalimaailma" mahtaa olla, niin se kyllä on hajuton, mauton, äänetön, väritön, pimeä, ja yhtä harmaata massaa.
Ehkäpä evoluutio on tehnyt meille palveluksen, jotta tää maailma näyttää ja tuntuu siedettävämmältä. Ajatelkaapa jos kaikki ruokakin maistuisi vain kaurapuurolta?! Taikka sitten se on evoluution kepponen, jolla meidät saadaan kiinnittymään tähän maailmaan, sen kokemiseen ja estetiikkaan, ja reaalimaailma ikään kuin peitetään näillä "aistien lavasteilla" jotta olomme olisi edes jotenkin siedettävää, ehkäpä jopa nautinnollista välillä? Sillä elämähän on näihin päiviin astikka ollut ihmisille aika kovaa raatamista ja puurtamista pelloilla ja metsissä. Annos estetiikkaa ja hedonismia on se joka saa meidät jaksamaan eteenpäin?
~ The road to wisdom is paved with the pain of understanding the world.
Lienee tieteellisestikin tutkittu aika perusteellisesti kuinka ihmiset näkevät värit. https://colormax.org/color-blind-test/
Värien näkökykyäsi voit testata tällä testillä, olettaen on kalibroitu
edit: mikä kalibroitu, siis näyttö, nykynäytöt toimivat kohtuullisesti aivan tehdasasetuksilla
ps. kaikilla verkkokaupoilla ei ole varaa palkata "väriammattilaista", netissä värit voi olla mitä sattuu.
ID10T kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 14:44
Valo on olemassa, vaikka sitä ei havaittaisikaan. Kasvit reagoivat valoon, mutta eivät tietoisesti havaitse sitä. Valokuvauskin toimii vallan mainiosti automatisoituna, tästä on esimerkkinä mm. erilaiset valvontakamerat. Ja pihavalot voivat toimia hämäräkytkimellä. Mitä on hämärä ilman valoa?
Toki valo on olemassa sähkömagneettisena säteilynä, mutta onko "ulkona valoisaa" ilman sitä kokijaa, jonka mieli tuottaa sen kokemuksen valoisuudesta?
Koko valoisuuden käsitettä ei olisi olemassa ilman kokijoita jotka ovat lisäksi kehittäneet kielen jolla kuvaavat tuota aistimaansa säteilyä.
Eli mun mielestä valoa ei olisi olemassa ilman kokijoita, säteily olisi.
Ylipäätään kun ajattelee, että millainen fysikaalinen "reaalimaailma" mahtaa olla, niin se kyllä on hajuton, mauton, äänetön, väritön, pimeä, ja yhtä harmaata massaa.
Ei minusta ole järkevää ajatella reaalimaailmaa tuolla tavalla. Kaikki nuo ominaisuudet ovat kokemuksellisia, esim. äänettömyys on äänten puuttumista, ja sen voi tuntea vain jos on kuullut ääniä. Syntymästään saakka kuuro ei pidä maailmaa äänettömänä. Sitä, minkälainen se "tosiolevainen" reaalimaailma on, emme voi tietää. Koemme maailman aistien
välityksellä, ja siihen on tyytyminen
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
jester kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 20:17
Sitä, minkälainen se "tosiolevainen" reaalimaailma on, emme voi tietää. Koemme maailman aistien välityksellä, ja siihen on tyytyminen
Jos käsityksemme reaalimaailmasta perustuisi vain kapeaan biologiseen havaintoikkunaamme, niin kovin olisi yhteiskunta eri näköinen.
jester kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 20:17
Sitä, minkälainen se "tosiolevainen" reaalimaailma on, emme voi tietää. Koemme maailman aistien välityksellä, ja siihen on tyytyminen
Jos käsityksemme reaalimaailmasta perustuisi vain kapeaan biologiseen havaintoikkunaamme, niin kovin olisi yhteiskunta eri näköinen.
Totta, mutta kaikkein perustavimmatkin fysiikan teoriat ovat vain kuvauksia. Yksi kuvaustaso muiden joukossa.
Is all that we see or seem
But a dream within a dream?
- Edgar Allan Poe
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 18:06
Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-
Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.
Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"
jester kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 20:17
Sitä, minkälainen se "tosiolevainen" reaalimaailma on, emme voi tietää. Koemme maailman aistien välityksellä, ja siihen on tyytyminen
Jos käsityksemme reaalimaailmasta perustuisi vain kapeaan biologiseen havaintoikkunaamme, niin kovin olisi yhteiskunta eri näköinen.
Totta, mutta kaikkein perustavimmatkin fysiikan teoriat ovat vain kuvauksia. Yksi kuvaustaso muiden joukossa.
Kyllä mutta niiden teorioiden toimivuus ja tarkkuus testataan havaintolaitteilla ja mittaamalla, ei silmämääräisesti tai arveluin.
Jalo Arkkivalo kirjoitti: ↑02 Tammi 2025, 18:06
Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-
Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.
Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"
Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.
Ah, ihana valo ja kyllä sen valoisuuden havaitsee, kun päivät rupeavat tästä pitenemään. Enemmän pidän kesästä ja valoisuudesta kuin pimeästä pitkästä talvesta. Kai se sitten on mielen ominaisuus kohdallani?
Elämä
on kuin tiimalasin hiekka
se pysähtyy
ellet käänny ympäri
Kamerasta voi poistaa IR suodattimen niin näkee miltä näyttää kun near-IR sekoittuu ihmisen näkemiin pääväreihin. Se miltä IR "näyttää" oikeasti on ihan mahdoton kysymys, koska se on kiinni ihan näkijän aivoista millasen kuvan ne sensori informaation perusteella tajuntaan piirtää.
