Onko valo mielen ominaisuus?

[Minimus Yahves]

Eiköhän mieli ole valon ominaisuus tai aikaansaannos, ei toisin päin.

[Tuulispää]

Olin yllättnynyt kun lähes pilkkopilessä tein 5 birdietä taannoin frisbeekentällä. Ihmisen aistit eivät ole riippuvaisia täysin näkemästään....kun suorittaaa jotakin.

[Tauko]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

[Stalker]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

Olinkin ohimennen ihmetellyt miksi netti katkeaa puhelun tullessa. Puhelimestani en VoLTE-asetusta löytänyt mutta 'automaattinen 5G/4G/3G/2G' vaihto 'automaattinen 5G/4G/3G' lienee sama asia.
Koska puhelimessani on tupla-SIM, laitoin myös päälle asetuksen jos toisesta ei data kulje, kokeile toista, en ollut tuota huomannutkaan.

Asiaan. Näkyvän valon alueen aistimiselle täällä Maan pinnalla on evoluution kannalta ollut ihmiselle monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin näkyvä valo läpäisee ilmakehän, moni muu taajuusalue ei . Radiotaajuudet liian pitkäaaltoisia, ei erotu yksityiskohdat ja radioaallot poukkoilee miten sattuu.
Erottaa eri värejäkin on hyödyllistä, ei syö raakoja hedelmiä. tms.

[Purdue]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

Olinkin ohimennen ihmetellyt miksi netti katkeaa puhelun tullessa. Puhelimestani en VoLTE-asetusta löytänyt mutta 'automaattinen 5G/4G/3G/2G' vaihto 'automaattinen 5G/4G/3G' lienee sama asia.
Koska puhelimessani on tupla-SIM, laitoin myös päälle asetuksen jos toisesta ei data kulje, kokeile toista, en ollut tuota huomannutkaan.

Asiaan. Näkyvän valon alueen aistimiselle täällä Maan pinnalla on evoluution kannalta ollut ihmiselle monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin näkyvä valo läpäisee ilmakehän, moni muu taajuusalue ei . Radiotaajuudet liian pitkäaaltoisia, ei erotu yksityiskohdat ja radioaallot poukkoilee miten sattuu.
Erottaa eri värejäkin on hyödyllistä, ei syö raakoja hedelmiä. tms.

Kyllä. Se että näemme maailman väreissä kertoo meille paljon paljon enemmän informaatiota ympäristöstämme kuin jos meillä ei olisi värinäköä.


Mutta periaatteessa mun aloituksessa ei siis ollut kyse "valosta" väreinä jne. sinänsä, vaan "valoisuudesta".

Heitänkin palstan viisaammille pohdittavaksi tämän ajatuksen, että kykymme nähdä objektit kuten hedelmät väreissä riippuu valon määrästä (siis valoisuudesta), sekä toisaalta siitä että noiden objektien pinnalta heijastuu pois tietyt valon aallonpituudet.

Tai ajatellaan kesäpäivää, kun katsomme taivaalle. Välillä taivas säteilee sinisenä auringon paisteessa, ja välillä taas pilvet tulevat auringon eteen ja valon määrä (valoisuus) pienenee.


Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?

Voitaisiin siis puhua valon fenomenologiasta, eli siitä kuinka me ylipäätään koemme valon ilmiönä?

[Jäärä]

Valo on olemassa, vaikka sitä ei havaittaisikaan. Kasvit reagoivat valoon, mutta eivät tietoisesti havaitse sitä. Valokuvauskin toimii vallan mainiosti automatisoituna, tästä on esimerkkinä mm. erilaiset valvontakamerat. Ja pihavalot voivat toimia hämäräkytkimellä. Mitä on hämärä ilman valoa?

Toki valo on olemassa sähkömagneettisena säteilynä, mutta onko "ulkona valoisaa" ilman sitä kokijaa, jonka mieli tuottaa sen kokemuksen valoisuudesta?

Koko valoisuuden käsitettä ei olisi olemassa ilman kokijoita jotka ovat lisäksi kehittäneet kielen jolla kuvaavat tuota aistimaansa säteilyä.

Eli mun mielestä valoa ei olisi olemassa ilman kokijoita, säteily olisi.

Ylipäätään kun ajattelee, että millainen fysikaalinen "reaalimaailma" mahtaa olla, niin se kyllä on hajuton, mauton, äänetön, väritön, pimeä, ja yhtä harmaata massaa.

Ei minusta ole järkevää ajatella reaalimaailmaa tuolla tavalla. Kaikki nuo ominaisuudet ovat kokemuksellisia, esim. äänettömyys on äänten puuttumista, ja sen voi tuntea vain jos on kuullut ääniä. Syntymästään saakka kuuro ei pidä maailmaa äänettömänä. Sitä, minkälainen se "tosiolevainen" reaalimaailma on, emme voi tietää. Koemme maailman aistien
välityksellä, ja siihen on tyytyminen

Sehän on toki ollut mielenkiintoista oivaltaa, että edellä mainituista syistä, elämme jokainen piirun verran omassa maailmassamme. Aistihavaintomme poikkeavat toisistamme. Jotkut enemmän, jotkut vähemmän. Emme oikein voi tietää, näemmekö valoisan yhtä valoisana, Ferrarin saman punaisena, tai meitä ympäröivän äänimaailman samanlaisena. Aistihavainnot ovat kuitenkin keskeinen osa syntymästä lähtien, joka "luo" meidät sellaisiksi, miten kukin ympäristönsä kanssa vuorovaikuttaa. Sen lisäksi kaikki kokemuksemme värittää kykyämme tulkita aistihavaintojamme. Voin istua jonkun vieressä sohvalla, joka kokee ympäristönsä aistiensa kautta hyvin eri tavoin, kuin itse. Jokaisella on oma reaalimaailmansa, jonka olettaa olevan samanlainen kuin muilla. Siinä sitä sitten on yhteensovittamista niiden kahden kuplan kanssa. Eli itse näen, että pohdinta aiheesta on ihan mielenkiintoista, tiedä häntä sen järkevyydestä. Mutta ehkä se auttaa ymmärtämään erilaisuutta ja niiden syitä, jotka meissä "pinnan" alle on muodostunut.

[Stalker]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

Olinkin ohimennen ihmetellyt miksi netti katkeaa puhelun tullessa. Puhelimestani en VoLTE-asetusta löytänyt mutta 'automaattinen 5G/4G/3G/2G' vaihto 'automaattinen 5G/4G/3G' lienee sama asia.
Koska puhelimessani on tupla-SIM, laitoin myös päälle asetuksen jos toisesta ei data kulje, kokeile toista, en ollut tuota huomannutkaan.

Asiaan. Näkyvän valon alueen aistimiselle täällä Maan pinnalla on evoluution kannalta ollut ihmiselle monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin näkyvä valo läpäisee ilmakehän, moni muu taajuusalue ei . Radiotaajuudet liian pitkäaaltoisia, ei erotu yksityiskohdat ja radioaallot poukkoilee miten sattuu.
Erottaa eri värejäkin on hyödyllistä, ei syö raakoja hedelmiä. tms.

Kyllä. Se että näemme maailman väreissä kertoo meille paljon paljon enemmän informaatiota ympäristöstämme kuin jos meillä ei olisi värinäköä.


Mutta periaatteessa mun aloituksessa ei siis ollut kyse "valosta" väreinä jne. sinänsä, vaan "valoisuudesta".

Heitänkin palstan viisaammille pohdittavaksi tämän ajatuksen, että kykymme nähdä objektit kuten hedelmät väreissä riippuu valon määrästä (siis valoisuudesta), sekä toisaalta siitä että noiden objektien pinnalta heijastuu pois tietyt valon aallonpituudet.

Tai ajatellaan kesäpäivää, kun katsomme taivaalle. Välillä taivas säteilee sinisenä auringon paisteessa, ja välillä taas pilvet tulevat auringon eteen ja valon määrä (valoisuus) pienenee.


Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?

Voitaisiin siis puhua valon fenomenologiasta, eli siitä kuinka me ylipäätään koemme valon ilmiönä?

Värejä ei ole olemassa kuin aivoissamme.

https://www.earth.com/news/how-brain-tu ... periences/

tuossa yksi tutkimus ja alla pätkä siitä tekoälyn ystävällisesti kääntämää
--------------------------------------------
Havaitsemassa sävyvalikoivia neuroneja

Tutkimuksessaan tutkijaryhmä havaitsi hedelmäkärpäsillä erityisiä hermosolujen verkostoja, jotka reagoivat valikoivasti eri sävyihin.
Sävy viittaa havaittuihin väreihin, jotka liittyvät tiettyihin valon aallonpituuksiin tai niiden yhdistelmiin, vaikka itse aallonpituudet eivät ole luonnostaan värillisiä. Nämä sävyvalikoivat neuronit sijaitsevat näkökyvystä vastaavassa aivolohkossa, optisessa lohkossa.
Neuronit reagoivat sävyihin, jotka ihmiset mieltäisivät violetiksi, sekä muihin, jotka vastaavat ultraviolettiaallonpituuksia, joita ihmiset eivät voi havaita.
Ultraviolettisävyjen havaitseminen on tärkeää joidenkin eliöiden, kuten mehiläisten ja mahdollisesti hedelmäkärpästen, selviytymiselle, sillä monet kasvit sisältävät ultraviolettikuvioita, jotka voivat auttaa hyönteisiä löytämään siitepölyä.
------------------------------------------

[Tauko]

Jos ei pelkkää näköaistia ajatelle, niin kyllä ihminen tuntee infrapunasäteilyn lämpönä iholla. Ja sitten ajan kanssa myös UV-säteilyn vaikutuksen.

Sitten vielä sm-säteilyn spektristä. Missä siinä on värit valkoinen ja musta. Ja onko musta edes väri, kun se on valon puute.

[jester]

Värejä ei ole olemassa kuin aivoissamme.

Eihän niitä värejä aivoistakaan löydy. Sieltä löytyy vain sähköistä ja kemiallista toimintaa. Miksi pitäisikään löytyä? Ihan vain pohdinnan vuoksi.

[Stalker]

Jos ei pelkkää näköaistia ajatelle, niin kyllä ihminen tuntee infrapunasäteilyn lämpönä iholla. Ja sitten ajan kanssa myös UV-säteilyn vaikutuksen.

Sitten vielä sm-säteilyn spektristä. Missä siinä on värit valkoinen ja musta. Ja onko musta edes väri, kun se on valon puute.

Hieman joskus oudoksutti mustan kappaleen säteily, kunnes mietin valkoisen kappaleen säteilyä.
Musta kappale imee kaiken (näkyvän) valon säteilyn ja säteilee vain oman lämpötilansa määräämänä, valkoinen kappale taas heijastaa kaiken (näkyvän) valon säteilyn kuten lumi.

[Purdue]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

Olinkin ohimennen ihmetellyt miksi netti katkeaa puhelun tullessa. Puhelimestani en VoLTE-asetusta löytänyt mutta 'automaattinen 5G/4G/3G/2G' vaihto 'automaattinen 5G/4G/3G' lienee sama asia.
Koska puhelimessani on tupla-SIM, laitoin myös päälle asetuksen jos toisesta ei data kulje, kokeile toista, en ollut tuota huomannutkaan.

Asiaan. Näkyvän valon alueen aistimiselle täällä Maan pinnalla on evoluution kannalta ollut ihmiselle monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin näkyvä valo läpäisee ilmakehän, moni muu taajuusalue ei . Radiotaajuudet liian pitkäaaltoisia, ei erotu yksityiskohdat ja radioaallot poukkoilee miten sattuu.
Erottaa eri värejäkin on hyödyllistä, ei syö raakoja hedelmiä. tms.

Kyllä. Se että näemme maailman väreissä kertoo meille paljon paljon enemmän informaatiota ympäristöstämme kuin jos meillä ei olisi värinäköä.


Mutta periaatteessa mun aloituksessa ei siis ollut kyse "valosta" väreinä jne. sinänsä, vaan "valoisuudesta".

Heitänkin palstan viisaammille pohdittavaksi tämän ajatuksen, että kykymme nähdä objektit kuten hedelmät väreissä riippuu valon määrästä (siis valoisuudesta), sekä toisaalta siitä että noiden objektien pinnalta heijastuu pois tietyt valon aallonpituudet.

Tai ajatellaan kesäpäivää, kun katsomme taivaalle. Välillä taivas säteilee sinisenä auringon paisteessa, ja välillä taas pilvet tulevat auringon eteen ja valon määrä (valoisuus) pienenee.


Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?

Voitaisiin siis puhua valon fenomenologiasta, eli siitä kuinka me ylipäätään koemme valon ilmiönä?

Värejä ei ole olemassa kuin aivoissamme.

https://www.earth.com/news/how-brain-tu ... periences/

tuossa yksi tutkimus ja alla pätkä siitä tekoälyn ystävällisesti kääntämää
--------------------------------------------
Havaitsemassa sävyvalikoivia neuroneja

Tutkimuksessaan tutkijaryhmä havaitsi hedelmäkärpäsillä erityisiä hermosolujen verkostoja, jotka reagoivat valikoivasti eri sävyihin.
Sävy viittaa havaittuihin väreihin, jotka liittyvät tiettyihin valon aallonpituuksiin tai niiden yhdistelmiin, vaikka itse aallonpituudet eivät ole luonnostaan värillisiä. Nämä sävyvalikoivat neuronit sijaitsevat näkökyvystä vastaavassa aivolohkossa, optisessa lohkossa.
Neuronit reagoivat sävyihin, jotka ihmiset mieltäisivät violetiksi, sekä muihin, jotka vastaavat ultraviolettiaallonpituuksia, joita ihmiset eivät voi havaita.
Ultraviolettisävyjen havaitseminen on tärkeää joidenkin eliöiden, kuten mehiläisten ja mahdollisesti hedelmäkärpästen, selviytymiselle, sillä monet kasvit sisältävät ultraviolettikuvioita, jotka voivat auttaa hyönteisiä löytämään siitepölyä.
------------------------------------------

Toki. Tuota mäkin tarkoitin:

"Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?"

[deep purpose]

Jos ei oo värisokea niin pitäisi värien hahmottaminen olla totuudenmukaista.

[Stalker]

Eli onko Kissanaisen puku siis musta vai valkoinen?

Ei ole ainakaan hiilinanoputkista ommeltu kolttu.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/syk ... ta/7549632

[Tauko]

Tästä en sitten tiedä mihin nyky puhelimet tällä hetkellä pystyvät.
-

Vanha (kai uusikin) CCITT:n puhekaista oli 300 - 3600 Hz. Taajuusjakoisessa systeemissä piti varata 4 kHz kaista jokaiselle puheyhteydelle suodatuksen ja soiton vaatiman taajuusalueen takia. Tällaisen yleismaailmallisesti standardisoidun järjestelmän taajuusalueen muuttaminen on vaikeaa, ainakin niin pitkään kuin vanhaa tekniikkaa on edes jossain käytössä. Myös ensimmäiset aikajakoiset PCM tekniikat rakennettiin saman kaistan kattaviksi.
Aika on ajanut minun tietojeni ohi, vaikka edhin jonkin aikaa olla hajapsektritekniikankin kanssa tekemisissä.

Vielä nyky verkoissa ja kännyköissä puhelut kulkee joko valinnaisesti perinteisieti, jolloin puheluissa ääni muutetaan analogiseksi signaaliksi, joka siirretään 2G- tai 3G-verkon kautta. Tai uutena ominaisuutena ja vaihtoehtona VoLTE-puhelut, joissa ääni paketoidaan digitaaliseen muotoon ja siirretään 4G LTE -pakettina. "Tämän seurauksena käyttäjät saavat paremman äänenlaadun, nopeammat yhteydet ja tehokkaamman datankäytön"

Äänenlaadusta tarkemmin linkin kohdasta Voice quality
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Voice_over_LTE

Luulisin että nykyisin hei mikin jälkeen ääni muutetaan digitaaliseksi, radiotielle digitaalinen signaali koodataan jotenkin analogiseksi, ehkä kuidussa voi bitin liikkua led on/led off-tekniikalla.
Onhan se aikamoinen sekasotku, aikajakoinen ja taajuusjakoinen lienevät jo mennen talven lumia, pakettivälitteinen on kai tehokkain.

Taisinpa tuossa edellä kirjoittaa löperöjä. Tarkoitus oli sanoa että 2G-verkoissa puhelut kulkevat vielä perinteisesti piirikytkentäisenä (ei analogisina).
4G ja 5G verkot käyttävät pakettikytkentäisiä VoLTE nettipuheluita.

Mielestäni kännykässä kannattaa laittaa asetuksista VoLTE-ominaisuus päälle, jos on 4G tai 5G puhelin. Huomasin tuon hyödyn siinä, että ääni oli parempi kuin 2G'ssä, mutta vielä tärkeämpi ominaisuus, että VoLTE-puhelun aikana myös mobiili nettiyhteys on päällä ja toimii. Jos soittaa puhelun, ilman VoLTEa, niin puhelu siirtyy 2G-verkkoon ja 4G mobiilidatayhteys katkeaa.

Olinkin ohimennen ihmetellyt miksi netti katkeaa puhelun tullessa. Puhelimestani en VoLTE-asetusta löytänyt mutta 'automaattinen 5G/4G/3G/2G' vaihto 'automaattinen 5G/4G/3G' lienee sama asia.
Koska puhelimessani on tupla-SIM, laitoin myös päälle asetuksen jos toisesta ei data kulje, kokeile toista, en ollut tuota huomannutkaan.

Asiaan. Näkyvän valon alueen aistimiselle täällä Maan pinnalla on evoluution kannalta ollut ihmiselle monenlaista hyötyä.
Ensinnäkin näkyvä valo läpäisee ilmakehän, moni muu taajuusalue ei . Radiotaajuudet liian pitkäaaltoisia, ei erotu yksityiskohdat ja radioaallot poukkoilee miten sattuu.
Erottaa eri värejäkin on hyödyllistä, ei syö raakoja hedelmiä. tms.

Kyllä. Se että näemme maailman väreissä kertoo meille paljon paljon enemmän informaatiota ympäristöstämme kuin jos meillä ei olisi värinäköä.


Mutta periaatteessa mun aloituksessa ei siis ollut kyse "valosta" väreinä jne. sinänsä, vaan "valoisuudesta".

Heitänkin palstan viisaammille pohdittavaksi tämän ajatuksen, että kykymme nähdä objektit kuten hedelmät väreissä riippuu valon määrästä (siis valoisuudesta), sekä toisaalta siitä että noiden objektien pinnalta heijastuu pois tietyt valon aallonpituudet.

Tai ajatellaan kesäpäivää, kun katsomme taivaalle. Välillä taivas säteilee sinisenä auringon paisteessa, ja välillä taas pilvet tulevat auringon eteen ja valon määrä (valoisuus) pienenee.


Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?

Voitaisiin siis puhua valon fenomenologiasta, eli siitä kuinka me ylipäätään koemme valon ilmiönä?

Värejä ei ole olemassa kuin aivoissamme.

https://www.earth.com/news/how-brain-tu ... periences/

tuossa yksi tutkimus ja alla pätkä siitä tekoälyn ystävällisesti kääntämää
--------------------------------------------
Havaitsemassa sävyvalikoivia neuroneja

Tutkimuksessaan tutkijaryhmä havaitsi hedelmäkärpäsillä erityisiä hermosolujen verkostoja, jotka reagoivat valikoivasti eri sävyihin.
Sävy viittaa havaittuihin väreihin, jotka liittyvät tiettyihin valon aallonpituuksiin tai niiden yhdistelmiin, vaikka itse aallonpituudet eivät ole luonnostaan värillisiä. Nämä sävyvalikoivat neuronit sijaitsevat näkökyvystä vastaavassa aivolohkossa, optisessa lohkossa.
Neuronit reagoivat sävyihin, jotka ihmiset mieltäisivät violetiksi, sekä muihin, jotka vastaavat ultraviolettiaallonpituuksia, joita ihmiset eivät voi havaita.
Ultraviolettisävyjen havaitseminen on tärkeää joidenkin eliöiden, kuten mehiläisten ja mahdollisesti hedelmäkärpästen, selviytymiselle, sillä monet kasvit sisältävät ultraviolettikuvioita, jotka voivat auttaa hyönteisiä löytämään siitepölyä.
------------------------------------------

Toki. Tuota mäkin tarkoitin:

"Eli onko niin, että aistimme sekä valon määrää sekä objektien pintojen heijastamia valon aallonpituuksia? Ja nämä kummatkin aistimukset (valoisuus sekä objektit väreissä) syntyvät aivoissa?"

Kyllä, aivot tuottaa kuvan tai käsityksen, siitä datasta mitä aistimme aivoihin lähettävät.

[deep purpose]

Kyllä, aivot tuottaa kuvan tai käsityksen, siitä datasta mitä aistimme aivoihin lähettävät.

Mikä muukaan sen voisi tehdä kuin aivot?