Suomen Nato-jäsenyys
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Eikö porukka oikeasti tiedä tuon taivaallista kyseisestä asiasta?
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Siinähän se 42. artikla on...?Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:19No nyt tuli tekstiä, mutta ei vieläkään sitä pyydetyä artiklaa.hifk kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:151. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on erottamaton osa yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Se turvaa unionin operatiivisen toimintakyvyn, joka perustuu siviili- ja sotilasvoimavaroihin. Unioni voi käyttää niitä unionin ulkopuolella toteutettaviin tehtäviin huolehtiakseen rauhanturvaamisesta, konfliktinestosta ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamisesta Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti. Nämä tehtävät toteutetaan jäsenvaltioiden käyttöön asettamia voimavaroja käyttäen.
2. Yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka käsittää unionin asteittain määriteltävän yhteisen puolustuspolitiikan. Se johtaa yhteiseen puolustukseen, kun Eurooppa-neuvosto yksimielisesti niin päättää. Tällöin se suosittelee, että kukin jäsenvaltio tekee tätä koskevan päätöksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti.
Tässä jaksossa tarkoitettu unionin politiikka ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen, siinä pidetään arvossa niitä velvoitteita, joita Pohjois-Atlantin sopimuksen perusteella on tietyillä jäsenvaltioilla, jotka katsovat yhteisen puolustuksensa toteutuvan Pohjois-Atlantin liitossa (Nato), ja se on sopusoinnussa tuossa yhteydessä määritettävän yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kanssa.
3. Jäsenvaltiot asettavat unionin käyttöön yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toteuttamiseksi siviili- ja sotilasvoimavaroja myötävaikuttaakseen neuvoston määrittelemien tavoitteiden toteutumiseen. Ne jäsenvaltiot, jotka muodostavat keskenään monikansallisia joukkoja, voivat asettaa ne myös yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan käyttöön.
Jäsenvaltiot sitoutuvat asteittain parantamaan sotilaallisia voimavarojaan. Puolustusvoimavarojen kehittämisestä, tutkimuksesta ja hankinnasta sekä puolustusmateriaaleista vastaava virasto, jäljempänä 'Euroopan puolustusvirasto', määrittää operatiiviset tarpeet, edistää niiden täyttämiseen tähtääviä toimia, myötävaikuttaa puolustusalan teollisen ja teknologisen perustan vahvistamiseksi tarpeellisten toimenpiteiden määrittämiseen ja tarvittaessa toteuttamiseen, osallistuu voimavaroja ja puolustusmateriaalia koskevan eurooppalaisen politiikan määrittelyyn sekä avustaa neuvostoa sotilaallisten voimavarojen parantumisen arvioinnissa.
4. Neuvosto tekee yksimielisesti unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotuksesta tai jäsenvaltion aloitteesta päätökset, jotka koskevat yhteistä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa, mukaan lukien tässä artiklassa tarkoitetun tehtävän käynnistämistä koskevat päätökset. Korkea edustaja voi ehdottaa, tarvittaessa yhdessä komission kanssa, kansallisten voimavarojen sekä unionin välineiden käyttämistä.
5. Neuvosto voi unionin arvojen vaalimiseksi ja sen etujen palvelemiseksi antaa unionin puitteissa suoritettavan tehtävän toteuttamisen jäsenvaltioiden ryhmälle. Tällaisen tehtävän toteuttamiseen sovelletaan 44 artiklaa.
6. Jäsenvaltiot, joiden sotilaalliset voimavarat täyttävät korkeammat vaatimukset ja jotka ovat tehneet keskenään tiukempia sitoumuksia tällä alalla suorittaakseen vaativimpia tehtäviä, aloittavat unionin puitteissa pysyvän rakenteellisen yhteistyön. Tähän yhteistyöhön sovelletaan 46 artiklaa. Yhteistyö ei vaikuta 43 artiklan määräysten soveltamiseen.
7. Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa.
Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu seuraavasti:
Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu seuraavasti:
Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Re: Suomen Nato-jäsenyys
"Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa."Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:22 Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa.
Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu seuraavasti:
Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Ei olekaan, mutta tuo artikla velvoittaa auttamaan, vaikka aseellisesti.
NATO:ssa taasen ei ole minkäänlaista velvoitetta auttaa...
Huomaatko eron?
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Eli auttaminen voi olla vaikka ruoka-apun ja laastareita tsempin kera.hifk kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:26"Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa."Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:22 Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa.
Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu seuraavasti:
Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Ei olekaan, mutta tuo artikla velvoittaa auttamaan, vaikka aseellisesti.
NATO:ssa taasen ei ole minkäänlaista velvoitetta auttaa...
Huomaatko eron?
Aivan kuten Naton 5. artiklassakin.
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Kyllä, se apu voi olla vaikka laastaria tsempin kera, mutta NATO:ssa ei ole tuollaistakaan velvoitetta...Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:30Eli auttaminen voi olla vaikka ruoka-apun ja laastareita tsempin kera.hifk kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:26"Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa."Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:22 Artiklassa 42.7 ei ole aseellisen avun antamisen velvoittavaa kohtaa.
Lissabonin sopimuksen artikla 42.7 kuuluu seuraavasti:
Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen.
Tämän alan sitoumusten ja yhteistyön on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin.
Ei olekaan, mutta tuo artikla velvoittaa auttamaan, vaikka aseellisesti.
NATO:ssa taasen ei ole minkäänlaista velvoitetta auttaa...
Huomaatko eron?
Aivan kuten Naton 5. artiklassakin.
NATO:ssa riittää, että joku jäsenmaa vain ilmoittaa, että eivät osallistu...
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Kysymyshän oli velvoitteesta auttaa....
Jota ei NATO:ssa ole...
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Minusta te kinasitte Suomen turvallisuudesta idän uhan suhteen.
Ja sitten kerroit Lissabonin "sitoumuksen" velvoittavuudesta.Märkäruuti kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 17:48On ainakin Suomen kannalta. Ehdottomasti parempi. Jos EU olisi joutunut Ukrainan sodan takia Venäjän kanssa napit vastakkain, kuten nyt joutui, niin Suomi olisi NATO:n ulkopuolella paljon heikommassa asemassa kuin nyt.
Suomen liittyminen NATO:oon aiheutui turvallisuustilanteen radikaalista heikkenemisestä, eikä päin vastoin.
En usko että tarkoitit laastareiden antamista tuolla, vaan aseellista apua.
Re: Suomen Nato-jäsenyys
En ole kumpikaan noista henkilöistä...Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:38Minusta te kinasitte Suomen turvallisuudesta idän uhan suhteen.
Ja sitten kerroit Lissabonin "sitoumuksen" velvoittavuudesta.Märkäruuti kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 17:48On ainakin Suomen kannalta. Ehdottomasti parempi. Jos EU olisi joutunut Ukrainan sodan takia Venäjän kanssa napit vastakkain, kuten nyt joutui, niin Suomi olisi NATO:n ulkopuolella paljon heikommassa asemassa kuin nyt.
Suomen liittyminen NATO:oon aiheutui turvallisuustilanteen radikaalista heikkenemisestä, eikä päin vastoin.
En usko että tarkoitit laastareiden antamista tuolla , vaan aseellista apua.
Ja mitä lukenut sun juttuja, niin sähän olet pelkkä trolli, sekopäistä settiä tulee sulta.
Käyhän maate.
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Vai ei ole:
https://www.nato.int/cps/fr/natohq/offi ... dLocale=fi
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Höperö.hifk kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:41En ole kumpikaan noista henkilöistä...Susa kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 19:38Minusta te kinasitte Suomen turvallisuudesta idän uhan suhteen.
Ja sitten kerroit Lissabonin "sitoumuksen" velvoittavuudesta.Märkäruuti kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 17:48On ainakin Suomen kannalta. Ehdottomasti parempi. Jos EU olisi joutunut Ukrainan sodan takia Venäjän kanssa napit vastakkain, kuten nyt joutui, niin Suomi olisi NATO:n ulkopuolella paljon heikommassa asemassa kuin nyt.
Suomen liittyminen NATO:oon aiheutui turvallisuustilanteen radikaalista heikkenemisestä, eikä päin vastoin.
En usko että tarkoitit laastareiden antamista tuolla , vaan aseellista apua.![]()
![]()
Ja mitä lukenut sun juttuja, niin sähän olet pelkkä trolli, sekopäistä settiä tulee sulta.
Käyhän maate.
Sinä liityit keskusteluun ja väitit Lissabonin "sitoumuksen" velvoittavan.
hifk kirjoitti: ↑06 Tammi 2025, 18:39 Oletko muuten tietoinen, että NATO:ssa ei ole velvollisuutta auttaa?
Lissabonin sitoumus sen sijaan velvoittaa, joten väitteeltäsi meni pohja sen suhteen, että "Jos EU olisi joutunut Ukrainan sodan takia Venäjän kanssa napit vastakkain, kuten nyt joutui, niin Suomi olisi NATO:n ulkopuolella paljon heikommassa asemassa kuin nyt."
-
Märkäruuti
- Reactions:
- Viestit: 10391
- Liittynyt: 19 Touko 2024, 20:22
Re: Suomen Nato-jäsenyys
Kun katsoo, mitä sama kaiffari kirjoittaa Ukrainan sotaa käsittelevässä ketjussa, on aivan selvää kenen lauluja hän laulaa. Toki Kremlille olisi ollut parempi, jos Suomi olisi luottanut vain Lissabonin sopimukseen, jonka hyvyyttä eräs suunta on rummuttanut pitkään. Väite, ettei 5. artikla velvoita, on sekin samasta sylttytehtaasta. Putinin märkä toiveuni, jolla ei reaalimaailmassa ole vastinetta. NATO seisoo ja kaatuu 5. artiklan varassa. Sen takia Kreml näkee niin tärkeäksi horjuttaa ainakin kansalaisten luottamusta 5. artiklaan. Lissabonin sopimus ei riittäviä turvatakuita anna, koska se ei sisällä USA:n sotavoimia eikä ennen kaikkea ydinasesateenvarjoa. Tämän tietää jokainen vähänkin asiaa tunteva.
Kyseessä ei ole höperö, vaan ilmiselvä Pietarin trolli, joka pyrkii kylvämään epävarmuutta ja epäyhtenäisyyttä. Parhaansa yrittää rupliensa eteen. Raukka.

