Torjutko Jeesuksen?

[ID10T]

Unohditko että väite ja vastaväite ovat myös dogmeja siihen asti kunnes todistetaan.

Kerrotko esimerkin tieteen dogmeista? Jumalasta tiede ei väitä mitään.

Mutta unohditko että väite ja vastaväite ovat myös dogmeja siihen asti kunnes toisin todistetaan.
Kysymyksesi oli tyhmäksi tekeytymistä.
Tiedät varsin hyvin koko tieteen olevan täynnä erilaisia opinkappaleita joita ei ole vielä todistettu ehdottomiksi faktoiksi.

Kuka tässä tyhmäksi heittäytyy? Väite on aina väite, eikä tiede pidä todistamattomia väitteitä totuuksina uskontojen tapaan.

Tiedehän korjaa ja tunnustaa virheensä, mutta Raamattuun uskovat niin eivät tee. He ovat aina oikeassa omasta mielestään...

Moraaliohjeet koskevat niin tiedemiehiä kuin linnassa olevaa rikollistakin.

Kumpikin ryhmä noudattaa omia moraalisääntöjään. Universaalia moraalia ei ole.

Oma ryhmän sisäinen moraalisäännöstö on myös puolueellinen eikä siksi luotettava.

Puolueetonta ja objektiivista moraalia ei olekaan.

Mutta ei se voi olla moraalinen puolustelu.

Ei se ole sellaiseksi tarkoitettukaan.

[Märkäruuti]

Jos maapallo on tarkoitettu ihmiselle, niin eihän ihmistä voi korvata

Jos oikein radikaaliksi ryhtyy, niin Maan hyvinvointia ajatellen ihmislajia ei tulekaan korvata, vaan se tulee poistaa. Korvaaminen kuulostaa vähän kuin vaihtaisi keuhkosyövän haimasyöpään. Tämä tietenkin sillä olettamuksella, että Maapallon olemassaolo ei ole alunperinkään ollut mitenkään riippuvainen ihmislajin ilmaantumisesta.
Jos maailmankaikkeus on rakennettu ihmistä varten, niin eikö vähän vähempikin olisi riittänyt? Olisiko pelkkässä Linnunradassa ollut tarpeeksi, jos vähän vaatimattomammiksi heittäydytään?

[Koo]

Ei liene järkeä keskustella, jos toisen argumentit on luokkaa "olen oikeassa ja voin perustella, mutta en viitsi" ja "todisteet väitteelleni löytyy netistä, etsikää sieltä".

Eli sovitaan, Koo, että olet täysin oikeassa ja viisas ja nokkela keskustelija. Varmasti seksualisuudeltasikin hyvin täydellinen ja hurskas.

Pitäisikö vastailla joidenkin pelkkiin provoihin 24/7? Vastaan jos haluan.
Toiseksi, ethän laita sanoja suuhuni.

Jk
Positiivisella mielellä: Mennäänkö välillä kahville, ota jokin kiva kirja, nauti välillä talvipäivästä

[Koo]

Kerrotko esimerkin tieteen dogmeista? Jumalasta tiede ei väitä mitään.

Mutta unohditko että väite ja vastaväite ovat myös dogmeja siihen asti kunnes toisin todistetaan.
Kysymyksesi oli tyhmäksi tekeytymistä.
Tiedät varsin hyvin koko tieteen olevan täynnä erilaisia opinkappaleita joita ei ole vielä todistettu ehdottomiksi faktoiksi.

Kuka tässä tyhmäksi heittäytyy? Väite on aina väite, eikä tiede pidä todistamattomia väitteitä totuuksina uskontojen tapaan.

Tiedehän korjaa ja tunnustaa virheensä, mutta Raamattuun uskovat niin eivät tee. He ovat aina oikeassa omasta mielestään...

Moraaliohjeet koskevat niin tiedemiehiä kuin linnassa olevaa rikollistakin.

Kumpikin ryhmä noudattaa omia moraalisääntöjään. Universaalia moraalia ei ole.

Oma ryhmän sisäinen moraalisäännöstö on myös puolueellinen eikä siksi luotettava.

Puolueetonta ja objektiivista moraalia ei olekaan.

Mutta ei se voi olla moraalinen puolustelu.

Ei se ole sellaiseksi tarkoitettukaan.

Onhan. Sillä se ottaa huomioon vain ryhmän sisäisen moraalikäsityksen.

[ID10T]

Mutta unohditko että väite ja vastaväite ovat myös dogmeja siihen asti kunnes toisin todistetaan.
Kysymyksesi oli tyhmäksi tekeytymistä.
Tiedät varsin hyvin koko tieteen olevan täynnä erilaisia opinkappaleita joita ei ole vielä todistettu ehdottomiksi faktoiksi.

Kuka tässä tyhmäksi heittäytyy? Väite on aina väite, eikä tiede pidä todistamattomia väitteitä totuuksina uskontojen tapaan.

Tiedehän korjaa ja tunnustaa virheensä, mutta Raamattuun uskovat niin eivät tee. He ovat aina oikeassa omasta mielestään...

Moraaliohjeet koskevat niin tiedemiehiä kuin linnassa olevaa rikollistakin.

Kumpikin ryhmä noudattaa omia moraalisääntöjään. Universaalia moraalia ei ole.

Oma ryhmän sisäinen moraalisäännöstö on myös puolueellinen eikä siksi luotettava.

Puolueetonta ja objektiivista moraalia ei olekaan.

Mutta ei se voi olla moraalinen puolustelu.

Ei se ole sellaiseksi tarkoitettukaan.

Onhan. Sillä se ottaa huomioon vain ryhmän sisäisen moraalikäsityksen.

Minä totesin asian, en ottanut kantaa erikseen kenenkään moraalikäsitykseen. Nyt sinä laitat sanoja minun suuhuni.

[MooM]

Positiivisella mielellä: Mennäänkö välillä kahville, ota jokin kiva kirja, nauti välillä talvipäivästä

Katsos, juuri niin olen tehnyt. Join aamukahvin, kuuntelin töihin kävellessäni äänikirjaa ja ihailin lumisia polkuja puistossa. Lisäksi aamulla harrastin parisuhdejuttuja aviomieheni kanssa, ilman mitään pervoiluksi luettavaa tai epämoraalista. Aika hyvin ateistilta, eikö?

Nyt pitää tehdä sitten erilaisia hallinnollisia hommia ja puolilta päivin on luvassa työnantajan järjestämä tunnin pituinen kehonhuoltoharjoitus hyvässä seurassa. Sitä odotellessa.

[Koo]

Kuka tässä tyhmäksi heittäytyy? Väite on aina väite, eikä tiede pidä todistamattomia väitteitä totuuksina uskontojen tapaan.

Tiedehän korjaa ja tunnustaa virheensä, mutta Raamattuun uskovat niin eivät tee. He ovat aina oikeassa omasta mielestään...

Moraaliohjeet koskevat niin tiedemiehiä kuin linnassa olevaa rikollistakin.

Kumpikin ryhmä noudattaa omia moraalisääntöjään. Universaalia moraalia ei ole.

Oma ryhmän sisäinen moraalisäännöstö on myös puolueellinen eikä siksi luotettava.

Puolueetonta ja objektiivista moraalia ei olekaan.

Mutta ei se voi olla moraalinen puolustelu.

Ei se ole sellaiseksi tarkoitettukaan.

Onhan. Sillä se ottaa huomioon vain ryhmän sisäisen moraalikäsityksen.

Minä totesin asian, en ottanut kantaa erikseen kenenkään moraalikäsitykseen. Nyt sinä laitat sanoja minun suuhuni.

Minä otinkin kantaa järjestelmään ja sen vikoihin.

[E-M]

En ole akateeminen, enää... edes keskitasoa nokkeluudessa/älykkyydessä. ): Tykkäänin nyk. eniten viisaitten naisten aikanaan kirjoittamista kirjoista. Panu Rajalalta vnna 2008 ilm. Unio Mystica: Mika Waltarin elämä ja teokset -äänikirja on tällä hetkellä kuitenkin ykkönen. Kumpa jo pian näkisin lukea Waltarin siinä mainittuja *Johannes Angeloksen jälk. historiall. teoksiaan paperisinakin!

*J.A. odottaakin jo uudell.lukemista tuossa k.hyllyssäni

[siili suhonen]

Liikuttavan samaa mieltä tästä. Muistakaahan tämä wistin viisaus märkäruuti ja moomin kun julistatte seurauseettisessä erinomaisuudessanne valistushumanisminne ylivertaisuutta ja sätitte uskovaisia.

Kerrohan siili, missä olen kertonut omasta etiikkakäsityksestäni, saati julistanut sen erinomaisuutta, tai sättinyt uskovaisia.

Laitoin vain tietoa käsitteestä, jota väitit oxymoroniksi tai aivopieruksi.

Tämä on totta. Et sinä kyllä missään kertonut olevasi itse humanisti. Tuo oli omiin ennakkoluuloihin perustuvaa päättelyäni. Nostan tässä käden pystyyn virheen merkiksi ja pyydän anteeksi.
Uskovaisten sättimisenkin kanssa oli vähän niin ja näin. Kai suivaannuin kun yritit sanomisiani vääristelemällä ajaa omaa agendaasi. Eli herkän egoni loukkaantumisesta tuossa kyse. Aion nostaa tuonkin esiin seuraavassa kehityskeskustelussa itseni kanssa.

Laitoin vain tietoa käsitteestä, jota väitit oxymoroniksi tai aivopieruksi.

No tuo aivopieru oli märkäruudin keskintöä kun hän yritti raflaavin sanankääntein saada painoarvoa argumenttinsa taakse. Mut joo kiitos tuosta tiedonlaitosta. Siitä jo kovasti kiittelinkin sinua ja idiotia. Näinhän sitä opitaan. Onneksi on teitä ateisteja joille kaikki keskustelu ei ole jonkinlaista puolustautumista tai sodankäyntiä niin voimme me muutkin oppia teiltä jotain.

Passaako muuten tiedustella miksi et ole humanisti?

Olenko sanonut, että en ole humanisti?

Onko se juuri nuo seurausetiikan asettamat kohtuuttomat vaatimukset etuotsalohkolle vai mikä siinä närästää?
Mite muut ateistit? Oletteko te humanisteja ja mitä tuo sekulaari humanismi teille merkitsee?

Luulisin, ettei kukaan ole täysin puhtaasti yhden etiikan noudattaja. Ehkä joku täysin aivopesty, hyvin kylmästi ajatteleva ihminen pystyy siihen, olipa sitten velvollisuusetiikan (ja tässä jumalan määräyksien mukaan toimivan) tai seurausetiikan (laskee todennäköisen lopputuloksen ja toimii sen mukaan) kannattaja. Hyve-etiikkaakaan ei voi soveltaa ihan aina.

Siksi en oikein näe järkevänä sanoa edustavani mitään noista, vaan eettisissä valinnoissa on aina mukana vähän jokaista, vaikken uskonnon määräyksiä sellaisenaan huomioikaan, paisti, jos ne tuntuvat järkeviltä ihan vaan elämänohjeina. Varmaan pääsääntöisesti utilitarismia (jossa paino myös muille syntyvillä vaikutuksilla, ja niin, että hyvinvointi, reiluus yms on huomioitu), jossa iso ripaus hyve-etiikkaa ja joiltain osin myös kategorisia imperatiiveja (esim kuolemanrangaistuksen suhteen, jota vastustan, vaikken voikaan perustella sitä seurauksilla). Eikä yhteiskuntasopimuksenkaan merkitystä voi vähätellä, vaikka sen taustalla on tietenkin seurausten optimointi ja tietyt esim ihmisarvoon liittyvät imperatiivit.

Tapaus/valintakohtaisesti varmaan voi määritellä selvemmin, mihin joku päätös on perustunut.

Nämä normatiivisen etiikan lajithan on esim wikipedian mukaan:

1.1 Velvollisuusetiikka
1.1.1 Kategorinen imperatiivi eli kantilainen velvollisuusetiikka
1.1.2 Eettinen intuitionismi
1.1.3 Sopimus- ja luonnonoikeusteoriat
1.2 Seurausetiikka
1.2.1 Utilitarismi
1.2.2 Egoismi
1.3 Hyve-etiikka

Ym. lista ja listan kohtien kuvaukset täällä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Normatiivinen_etiikka

Lisäksi wikin etiikka-sivu listaa velvollisuusetiikkaan myös uskonnolliselta pohjalta syntyvän etiikan: Velvollisuusetiikan alalajeja ovat kantilainen velvollisuusetiikka, sopimusteoriat, oikeusetiikat, jumalallisen ilmoituksen teoriaan pohjaavat etiikat ja libertaristinen etiikka. https://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka

Kiitos hienosta selvennyksestä. Tuossa oli itselle paljon uutta pureksittavaa.

Mut noinhan se pitkälti lienee kuten kirjoitat. Vähän velvollisuutta vähän seurauksia. Tilanteen mukaan. Karkeasti voinemme jakaa moraalit kolmeen eri kategoriaan. Systeemi ykkösen pyörittämä tunnepohjainen ja automaattisia, vähemmän energiaa kuluttavia ratkaisumalleja tuottava velvollisuusetiikka. Systeemin kakkosen pyörittämä hitaampi, järkeilyyn perustuva utilitarismi ja sitten tuo neuroplastisuuteen perustuva hyve-etiikka.

Välttämättäkin evoluution sanelemina. Tuo systeemin ykkösen pyörittämä pitkälti automaattisia ja tunnepohjaisia velvollisuuseettisiä ratkaisuja tuottava aivo-osastohan on riittänyt varsin hyvin suurimmanosan ihmiskunnan historiassa pienissä laumoissa operoivan h. sapiensin tarpeisiin. Tarve seurausetiikalle on syntynyt vasta kun yhteisöt ovat kasvaneet sen verta isoiksi että iso osa yhteisön jäsenistä ei enää ole välittömän tuttuuden piirin sisällä.
Ongelma tuon utilitarismin kanssa on tietty se että sitä pyöritetään tuon systeemi kakkosen voimalla joka ei ole varsinaisesti kehittynyt vastaamaan siihen mitä tulisi tehdä seuraavaksi, vaan keksiä keinot miten asetettu tavoite savutetaan.
Utilitarsimin ongelma ei siis ole se että olisi vaikea laskea utilitaristisesti oikea tapa toimia, vaan se että etuotsalohko kykenisi pistämään ihmisen toimimaan niin kuin oikein on vaikka primitiivisemmät tunnereaktiot muuta vaatisivat.
Ei ole vaikea laskea että suurempi utiliteetti saavutetaan jos omien lasten joululahjoihin käytetyt sataset olisi lahjoitettu lahjojen hankkimiseen suurammalle joukolle vähävaraisia lapsia mutta tuo tulevaisuuteen projisoitu kuva itsestä katsomassa itseään innoissaan roinaan hukuttavaa lastaan, tarjoaa niin kovasti makoisamman tunnevasteen kun jonkin tuntemattoman lapsen reaktio jota ei itse edes ole observoimassa, ettei mikään määrä järkeilyä saa ihmistä toimimaan tuolla tavalla. Eiväthän hyväntekeväisyysjärjestöjen mainosmiehetkään koita ihmisen utilitaristiseen puoleen vedota vaan nimenomaan pyrkivät saamaan aikaan tunnevasteita tuolla systeeemi ykkösen alueella. Pieni söpö sinisilmäinen tyttö katsomassa lohduttomana kameraan jne.
Yleisellä tasolla voitaneen sanoa että ihminen on utilitaristi silloin kun tuo utilitarismi edellyttää häneltä mahdollisimman vähän konkreettisia toimia tai jos nuo moraaliset päätökset koskevat itseä tahi lähipiiriä. Tämä on tietty iso ongelma globaalissa maailmassa ja globaalien ongelmien ratkaisemisen kannalta.

Hyve-etiikka on sitten nähdäkseni eri peto. Sehän lienee kehittynyt vastamaan tuohon kysymykseen että miten nousta inhimillisten mutta auttamatta nykymaailman menoon vanhentuneiden systeemi ykkösen tuottamien tunnevasteiden yläpuolelle. Ratkaisemaan tuo velvollisuus- ja seurausetiikan välinen jännite hylkäämällä tuo normeihin ja velvollisuuksin perustuva moraali kuten myös toiminnan utilitaristinen tulosorientoituneisuus ja sen sijaan keskittymäään yksilön moraalisen kasvuun hyödyntämällä aivojen neuroplastisuudeksi kutsuttua ominaisuutta. Moraali on siis eräänlainen taito joka opitaan ihan samalla tavalla kuin muutkin taidot. Harjoittelemalla.
Ihmisestä ei tule myötätuntoisempi, rohkeampi, kohtuullisempi tahi oikeudenmukaisempi sanomalla että sellaiseksi rupean vaan toistoja on saatava sisään. Oli kyse sitten buddhalaisesta myötätuntomeditaatiosta tai stooalaisista harjoitteista. Ajatuksena lienee että toisin kuin utilitarismissa jossa etuotsalohko joutuu ponnistelemaan kohtuuttomasti kukistaakseen tuon primitiivisemmän systeemi ykkösen tunneperäiset vaatimukset, moraalisesta toiminnasta tulee ajan myötä itsestäänselvyys aivan kuten pyörällä ajosta. Osa ihmisen olemusta.

Siksi en oikein näe järkevänä sanoa edustavani mitään noista, vaan eettisissä valinnoissa on aina mukana vähän jokaista, vaikken uskonnon määräyksiä sellaisenaan huomioikaan, paisti, jos ne tuntuvat järkeviltä ihan vaan elämänohjeina. Varmaan pääsääntöisesti utilitarismia (jossa paino myös muille syntyvillä vaikutuksilla, ja niin, että hyvinvointi, reiluus yms on huomioitu), jossa iso ripaus hyve-etiikkaa ja joiltain osin myös kategorisia imperatiiveja (esim kuolemanrangaistuksen suhteen, jota vastustan, vaikken voikaan perustella sitä seurauksilla).

Rehellinen ja reflektiivinen kuvaus joka varmaan istuu enemmän tai vähemmän meihin kaikkiin. Osaisipa itse sanallista itselleen asian noin selkeästi kuin teet tässä.

Millaisissa valinnoissa yleensä teet valintasi utilitarismi pohjalta ja koska taas enemmän velvollisuusetiikan pohjalta. Saisiko tuosta vaikka jonkin geneerisen esimerkin.

Hyve-etiikkaakaan ei voi soveltaa ihan aina.

Millaisissa tilanteissa et lähtisi soveltamaan?

[siili suhonen]

Mite muut ateistit? Oletteko te humanisteja ja mitä tuo sekulaari humanismi teille merkitsee?

Sekulaari humanismi on ihan hyvä moraalikoodisto. Pyrin noudattamaan sitä ja onnistun vaihtelevasti. Varmaan suunnilleen yhtä hyvin kuin keskimääräinen kristitty noudattaa oman uskonsa moraalia. En ole epäitsekäs mallikansalainen mutta en mikään sikaileva lurjuskaan.

Ei se lopultakaan niin valtavasti eroa kristitystä moraalista. Jumalahömppä ei ole, mutta ihmisten välisen kanssakäymisen säännöt ovat samankaltaiset. Eivät ne olekaan kristittyjen keksimiä vaan paljon vanhempia, varmaan maanviljelyn ja kaupunkiyhteisöjen kehityksen alkuajoilta ja kaikki uskonnot ovat sitten omaksuneet ja omineet ne sopivin osin omien jumaliensa ilmoitukseksi.

Voisiko saada selvennystä tuohon sekulaarin humanismin moraalikoodistoon? mitä tuo koodi pitää sisällään.

Ei se lopultakaan niin valtavasti eroa kristitystä moraalista. Jumalahömppä ei ole, mutta ihmisten välisen kanssakäymisen säännöt ovat samankaltaiset. Eivät ne olekaan kristittyjen keksimiä vaan paljon vanhempia, varmaan maanviljelyn ja kaupunkiyhteisöjen kehityksen alkuajoilta ja kaikki uskonnot ovat sitten omaksuneet ja omineet ne sopivin osin omien jumaliensa ilmoitukseksi.

Göbekli tepen esimerkki nähdäkseni viittaa siihen suuntaan että organisoitu uskonto edelsi maanvljelystä. Sivilisaation kehittymisen kannalta tuo uskonto on varmaan ollut must juttu. Kun yhteisöt alkavat kasvaa huomattavasti isommiksi missä ihminen on luontaisesti satojen tuhansien vuosien aikana kehtitynyt operoimaan lienee selvää että jonkinlainen mytologia ja tarina tarvitaan luomaan vaadittava koheesio jotta nuo yhteisöt voisivat pysyä kasassa.
1800-luvulta eteenpäinhän tuon uskonnon tarjoaman koheesion korvasi enenevissä määrin nationalismi ja tarinat kansakunnasta. Kiitos nykyteknologian, tuokin myytti alkaa olemaan murtumispisteessä mikä voidaan havaita valtioiden sisäisessä pirstaloitumisessa ja koheesion rappeutumisessa ympäri eurooppaa ja ameriikkaa. Tuo tulee olemaan varmasti se kohtalon kysymys johon veto vastuun maailman menosta ottaneiden sekulaarien humanistien olisi ratkaistava.
Mite luoda uusi myytti ja ihmiskunnan yhdistävä tarina uskonnon ja nationalismin tilalle.

[siili suhonen]

Tuossa on kirkon Kotimaa-lehden pohdiskeluja moraalista

Ateistien moraali
Antero Syrjänen
28.02.2021 11:54
Vaikka ateismissa ei ole moraalia sen enempää kuin kirstinuskossa tai muissakaan uskonnoissa (koska moraali tulee ihmisistä, ei ideologioista tai uskonnoista), keskustelu ateistien ja uskovien moraalista on ollut keskustelujen kestoaihe jo satoja vuosia. Aikaisemmin historiassa on toki ollut tutkimattakin selvää, että jumalattomat ihmiset ovat moraalittomampia kuin uskovat.

Aihetta on kuitenkin sittemmin tutkittu, ja tuoreen tutkimuksen mukaan ateisteilla on ihan samanlaisia moraalisia periaatteita kuin uskovilla.

Mistähän tämän tutkimuksen voisi löytää? Ainakaan sekulaarien humanistien kohdalla tuo ei varmastikaan pidä paikkaansa ainakaan sen perusteella mitä moomin aiheesta esitti? Uskovaisten moraalihan on nimenomaan normatiivista periaatteisiin perustuvaa kun taas yksi sekulaarin humanismin perustuksista on että moraali ei pohjaa normeihin ja periaatteisiin vaan bayesilaisiin todennäköisyys- ja hyötylaskelmiin. Toki isoin osa ateisteista ei ilmeisesti ole humanisteja joten heidän kohdallaan varmasti moraalia pyörittää tuo saama aivojen primitiivisempi noramatiiviseen etiikkaan eriskoitunut systeemi ykkönen kun uskovaisillakin?

Älä vääristele käsitteitä. Sekulaari humanismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Sekulaari_humanismi:
Nykyaikaisen uskonnottoman humanismin juuriin kuuluu erityisesti valistusaatteen ajattelu. Erityisesti valistuksen ranskalaisten ajattelijoiden yhteinen piirre oli uskontokritiikki. He asettivat uskonnollista perinnettä vastaan järjen ja kokemuksen ja hylkäsivät ajatuksen yliluonnollisesta. Näin he pyrkivät poistamaan sekä uskonnollisen että poliittisen pakkovallan, joiden he näkivät tukevan toisiaan. Kuuluisa valistusajan teos on paroni d'Holbach'n vuonna 1770 ilmestynyt Systéme de la Nature (Luonnon järjestelmä). Holbach tarkasteli ihmistä osana luontoa. Hän katsoi, että jos ihmiset ymmärtävät itsensä oikein luonnon osana, he voivat oppia että onnellisuus saavutetaan elämällä rauhassa ja sopusoinnussa toisten kanssa.

Sekulaarien humanistien etiikka on usein lähinnä seurausetiikkaa. Tämä on luonnollista koska kun korostetaan omaa järkeä ja valinnanvapautta, on loogisinta arvioida tekojen seurauksia sen sijaan, että tehtäisiin kategorisesti tietyllä, ennalta määrätyllä tavalla. Velvollisuusetiikanhan mukaan pitää tehdä "oikein", vaikka tulos ei olisikaan hyvä.

Pahoinpitelet mys yleisempää humanismin käsitettä. Humanismi https://fi.wikipedia.org/wiki/Humanismi
Humanismiksi alettiin 1800-luvun lopulla kutsua keskiajan ja uuden ajan taitteessa syntynyttä, antiikin sivistysihanteeseen perustuvaa, inhimillisyyttä korostavaa suuntausta. Antiikkiin pohjautuvaa humanismia on kutsuttu klassiseksi humanismiksi.[2] Humanisti tarkoittaa humanismin kannattajaa tai humanististen tieteiden tutkijaa tai opiskelijaa.[1] Humanisti-sana on humanismi-sanaa vanhempi. Latinan humanista tarkoitti 1400-luvun lopulla antiikin kirjallisuuden opettajaa.[3] Uskonnotonta humanismia kutsutaan sekulaarihumanismiksi.[4]

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole teistinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä”.

Hyvää selvennystä tietämättömälle. Humanismista on tosiaan moneksi. kyllä tuo sekulaari humanismi hyvältä lähtökohtaisesti alkaa kuulostamaan muutamaan varausta lukuunottamatta.

Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen, kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla.

Mitä tarkoittaa inhimillisempi yhteiskunta? Onko se tuota idiotin peräänkuuluttamaa hyvinvointivaltiota jossa humanistin moraalinen velvollisuus on huolehtia yhteiskunnan heikompiosaisten auttamisesta vai onko tuossa liikkumavaraa kuinka paljon? Voiko sosiaalidarwinismiin taipuvainen antaa mennä-kapitalisti olla sekulaari humanisti?

Kansainvälisen sekulaarin humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen.

Tämä särähtää korvaan. Miksi ihmisellä tulisi olla velvollisuus antaa merkityksiä omille kokemuksilleen. Eikö kokemuksen arvo voi olla kokemuksessa itsessään, ilman mitään päälle liimattuja merkityksiä? En minä usko että ihmiset edes kaipaavat merkityksiä kokemalleen. He haluavat kokea elävänsä. Kun katsot vastasyntynyttä lasta sylissäsi, sitä ihanaa aurinoglaskua, tiputtavaa vesihanaa tai kiipeät ilman köyttä el capitanille niin ei kai noiden kokemusten arvo löydy siitä että niille ruvetaan antamaan jotain merkityksiä vaan arvo on noissa kokemuksissa itsessään. Elämä ja olemassaolon mysteeri säteilevät fyysisten muotojen läpi ja sinä osana tuota ihmettä. Tuota kai se ihminen oiekasti kaipaa. Ei mitään päälle liimattuja merkityksiä kokemalleen. Voin toki olla tuossa väärässä kuten todennäköistä onkin. Silti haiskahtaa fasisimilta hieman tuollaisen merkitysvelvollisuuden vaatimus.

Noilla parilla varauksella niin hyvältähän tuo sekulaari humanismi kuulostaa.

[siili suhonen]

Turhat lunnonmullistukset, kulkutaudit, autiomaat, vuoret, tappavat äärilämpötilat ja petoeläimet pois, niin ollaan jo lähellä ideaalia.

No otetaan Maan kaikkien aikojen hirvittävin petolaji, H. sapiens -apina, pois ja korvataan ruuan ja viihteen eteen tuovalla automatiikalla, ollaan jo "ihan kivassa".

Tällä haavaa on siis kahta vastakkaista ratkaisuamallia tarjolla teodikea-probleemiin. Sinä toisaalta eliminoisit ihmisen ja toisit maapallolle ruoka-automaatteja? Eläimiä vartenko vai mikä noioden automaattien pointti on? Toisaalta sitten idiot vetäisi maapallon sileäksi, tyhjentäsi meret jakaisi koko pallon tonteiksi ihmisten kesken, eliminoisi petoeläimet ihmistä lukuunottamatta siis ja lämmittäisi sen verran palloa että ihminen ei tuolla tasaisella pinnalla liukastelisi. Minua humanistina ykkösvaihtoehto ei houkuttele
ja kyllä tuo idiotinkin suunitelma aika karmealta kuulostaa. Tässä vaiheessa voidaan kuka se filosofi olikaan lainatakseni että teodikean ongelmaa on ratkennut sillä että jumala on luonut parhaan mahdollisen maailman.
Mites muu jengi? Teidät on valittu jumalaksi. Millaisilla parannuksia maapallon jos kohta universuminkin nykytilaan tekisitte?

[siili suhonen]

Kansantaitelija martikainen selittää utilitarismin ongelman
Me rentoudumme tv: n ääreen
jos filmi on ongelmaton
Niin, ongelmiahan elämässä muutenkin on
nälkiintyneiden pallomahat vain apeaksi mun saa
Ja kuvat köyhyydestä valvottavat Patriciaa
Jos kohti kameraa
käy viime voimillaan bushmanni
kymppitonniin se vaihdetaan

[MooM]

Millaisissa valinnoissa yleensä teet valintasi utilitarismi pohjalta ja koska taas enemmän velvollisuusetiikan pohjalta. Saisiko tuosta vaikka jonkin geneerisen esimerkin.

Esimerkiksi utilitarismista vaikka se kuuluisa tunkki. Jos olen rengasrikkoisena ja ilman puhelinta jossain korvessa, menisin autiona olevan talon liiteriin ja varastaisin tunkin käyttööni (ja palauttaisin sen toki), koska tunkilla saatava hyöty on suurempi kuin varastamisen ja luvattoman nuuskimisen aiheuttama haitta. Tunkkihan voi jopa särkyä käytössäni. Tiukasti normatiivista etiikkaa noudattava ei voisi ottaa sitä ilman lupaa.

Velvoillisuusetiikka... ehkä se liittyy arjessa eniten normien noudattamiseen silloinkin, kun teon merkitys on pieni suhteessa vaivaan. Esimerkiksi se, että kävelee viemään pahvinpalan pahviroskikseen, vaikka sekajäte on lähempänä ja aukeaa helpommin? Samoin verotuksessa ilmoittaa tulot ja menot rehellisesti, vaikka olisi helppoa kaunistella vaikkapa vähennyksiä ja riski jäädä kiinni on olematon. Nämä ovat monesti asioita, joista joku toinen sanoisi, että typerää ja moraaliposeerausta.

Hyve-etiikkaakaan ei voi soveltaa ihan aina.

Millaisissa tilanteissa et lähtisi soveltamaan?
[/quote]

Sellaisissa, joissa ehdottomasti hyveelliseltä kannalta tärkeimällä teolla on paljon huonompi seuraus kuin tekemättä jättämisellä. Esimerkiksi kriisitilanteessa ei aina voi jäädä auttamaan loukkantunutta, jos on joku kiireellinen, isomman joukon kannalta kriittinen tehtävä tehtävänä (esim tehdä hälytys, viedä viesti, suorittaa joku teko). Seurausetiikka jyrää, jos seurausten ero on selkeä ja suuri.

(mutta jos loukkaantunut onkin vaikka oma perheenjäsen, tulee vielä isompi eettinen/tunnepohjainen ongelma päätöksenteossa)

[MooM]

Kyllä on jos on erilaisia käsityksiä joista on muodostunut esimerkiksi erilaisia koulukuntia / oppisuuntia.

Joistain väitteistä dogmin tekevät koulukunnat eivät ole tieteellisiä. Tieteelliseen menetelmään kuuluu teorioiden haastaminen. Koulukuntia muodostuu hyvin primitiivisessä kehitysvaiheessa oleville tieteenaloille. Kun ala vakiintuu ja saa perusteoriat muodostettua, varsinaisia koulukuntia on hyvin harvoin. Humanistisissa ja lääketieteessä ehkä enemmän, kun ei väitteitä ole niin helppoa falsifioida kuin luonnontieteissä.

Älä yritä valkopestä tiedettä et onnistu.
Koulukuntia tai oppisuuntia on aina ollut ja tulee olemaan, olipa niiden elinaika lyhyt tai pitkä ne voivat silti vakiinnuttaa asemansa jolloin niistä voi tulla dogmaattisia.

Tiede eroaa uskosta siinä, että uskossa ei muuta olekaan kuin dogmeja. Faktaa ei uskossa ole lainkaan.

Ei pidä paikkaansa.
Eri uskontojen ns. pyhissä kirjoissa on myös historiallisia tapahtumia, jotka ovat faktoja ja minulla ei ole mitään järkisyytä / tarvetta yrittää kyseenalaistaa 24/7 edes jonkin viikinkipäällikön olemassaoloa historiassa, vaikka hänestä ei olisi kuin muutama maininta historianlehdillä eikä siihen tarvita tieteellistä todistetta, joka on kaikkien nähtävillä koko ajan.

Nämä historialliset tapahtumat eivät kuitenkaan liity mitenkään uskonnon perussanomaan jumalan ja Jeesuksen ihmeteoista. Enkä minäkään niitä kiistä.

Sinuhe Egyptiläisessäkin on historiallisia tapahtumia ja Sinuhe-nimisiäkin varmaan oli siihen aikaan sillä alueella, jopa kirjallisten dokumenttien mukaan. Ei se tee hänen elämäntarinastaan yhtään vähemmän fiktiivistä. Tosin ei toiseenkaan suuntaan ei voi asiaa todistaa, vaan on luotettava järkeilyyn ja todennäköisyyksiin.