Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Ei osuuskuntien perustaminen ole nytkään kiellettyä.
Naturalisti kirjoitti:
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Hallinnosta tulee äärimmäisen tehotonta, jos sen on tarkoitus osallistaa kaikki. Kaikilla ei myöskään ole vaadittavaa osaamista.
Naturalisti kirjoitti:
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Juuri ne strategiat ja toimintatavat ovat niitä liikesalaisuuksia.
Naturalisti kirjoitti:
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Kapitalismin rahan diktatuuri on määrittelykysymys. En koe, että kovin suuria ylilyöntejä on tehty, paitsi ehkä sähkön siirtohinnoittelussa. Sinä varmaan voit kertoa, missä on menty liian pitkälle.
HuuHaata kirjoitti: ↑24 Tammi 2025, 13:52
Valta on sitä, että sannamarinit lentelee ympäriinsä viiden tähden hotelleissa höpisemässä omiaan ilmastosta.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Ei osuuskuntien perustaminen ole nytkään kiellettyä.
Naturalisti kirjoitti:
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Hallinnosta tulee äärimmäisen tehotonta, jos sen on tarkoitus osallistaa kaikki. Kaikilla ei myöskään ole vaadittavaa osaamista.
Naturalisti kirjoitti:
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Juuri ne strategiat ja toimintatavat ovat niitä liikesalaisuuksia.
Naturalisti kirjoitti:
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Kapitalismin rahan diktatuuri on määrittelykysymys. En koe, että kovin suuria ylilyöntejä on tehty, paitsi ehkä sähkön siirtohinnoittelussa. Sinä varmaan voit kertoa, missä on menty liian pitkälle.
---
Joo, ei osuuskuntien perustaminen ole kiellettyä ja työntekijät voivat ostaa myös monien yritysten osakkeita. Työntekijöiden osallisuuden ja omistajuuden idea kattaa kuitenkin muutakin kuin vain pääomasta (osakkeista ja osuuksista) tulevan vallan. Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen.
Teollisuuden palkansaajat (TP) ry:n tutkimus "Vahvempaa osallisuutta – Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa"
Tutkimus osoittaa, että hallintoedustuksen toteutumisessa on edelleen paljon tehtävää.
Petteri Orpon hallitus on aikonut tarkastella hallintoedustusta ja sen muutostarpeita puoliväliriihen yhteydessä. Jos asiassa seurattaisiin muiden Pohjoismaiden esimerkkiä, lain soveltamisrajaa laskettaisin huomattavasti ja lainmukaisen hallintoedustuspaikan määrittelyä tarkennettaisiin.
• Paikka, johon hallintoedustus voidaan sijoittaa, voi olla ainoastaan joko todellinen johtoryhmä tai hallitus
• Mitään erityistä toimielintä ei yrityksessä tule perustaa hallintoedustusta varten
• Johtoryhmällä tai hallituksella tulee olla todellista toimivaltaa ja asioiden tulee olla siellä yhä päätäntä- tai valmisteluvaiheessa.
• Soveltamisrajaa tulee laskea 150 työntekijästä, jotta myös pienemmät yritykset pääsevät osalliseksi niistä eduista ja hyödyistä, joita hallintoedustuksen on tarkoitus tuottaa yrityksille mm. vahvemman yhteistyön, luottamuksen ja tietojen jakamisen muodossa [Muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25:stä 35:een].
• Neuvotteluprosessia tulee selkeyttää etenkin työntekijöiden mahdollisen (hallintoedustuksen järjestämistä koskevan) vaatimuspakon, vaadittavan henkilöstöryhmien määrän sekä mahdollisten neuvotteluaikojen osalta.
• Myös hallintoedustuksen järjestämistä konsernitasolle ja siihen liittyvää prosessia tulee selkeyttää.
• Sanktio- ja seuraamusjärjestelmää tulee etenkin työnantajan laiminlyöntitapauksia koskien vahvistaa ja selkiyttää henkilöstön oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.
• Tietoisuutta laista ja sen vaatimuksista tulee yhä lisätä.
---
Demokratisoitu talous tarkoittaa laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa. Kuntalaisilla oltava mahdollisuus, myös vaikuttaa miten alueen resursseja käytetään ja mihinkälaisia investointeja ja millä ehdoilla alueelle halutaan sekä saada tietoa kaikista heitä koskevista investointeihin liittyvistä vaikutusarviota.
Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen yritysten paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja globaaliin toimintaan, joihin kuhunkin joihin oma regulaatio ja valvonta. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
---
Globaalin kapitalismin diktatuurin uhka
Jätit edelleen kommentoimatta siihen, miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että globaalin kapitalismin rahan diktatuuri uhkaa alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.
Kysymys Copilotille:
Miten ylikansallisten yritykset voivat periaatteessa painostaa valtioita toimimaan haluamallaan tavalla?
Vastaus:
Ylikansalliset yritykset voivat käyttää monia keinoja painostaakseen valtioita toimimaan haluamallaan tavalla. Tässä muutamia tapoja, joilla tämä voi tapahtua:
### **Lobbaus ja poliittinen vaikuttaminen:**
- **Lobbaus**: Suuret yritykset käyttävät resurssejaan lobatakseen poliitikkoja ja vaikuttaakseen lainsäädäntöön. He voivat tarjota taloudellista tukea kampanjoille, järjestää keskusteluja ja vaikuttamistilaisuuksia sekä palkata lobbaajia edistämään omia intressejään.
- **Poliittiset lahjoitukset**: Yritykset voivat tukea poliittisia kampanjoja ja puolueita rahallisesti vastineeksi suotuisista lainsäädännöllisistä päätöksistä.
### **Taloudellinen painostus:**
- **Investointien ohjaaminen**: Yritykset voivat uhata siirtää investointejaan toisiin maihin, jos niiden tarpeita ei täytetä. Tämä voi luoda painetta valtioille tarjota suotuisampia ehtoja, kuten verohelpotuksia tai heikompia sääntelyvaatimuksia.
- **Teollisuuden ulkoistaminen**: Yritykset voivat siirtää tuotantoaan halvemman työvoiman ja alhaisempien sääntelyvaatimusten maihin, mikä uhkaa työpaikkoja ja talouskasvua niiden kotimaassa.
### **Oikeudellinen painostus:**
- **ISDS (Investor-State Dispute Settlement)**: Ylikansalliset yritykset voivat käyttää kansainvälisiä investointisopimuksia haastamalla valtioita oikeuteen niiden säädöksistä tai politiikoista, jotka he kokevat haitallisiksi liiketoiminnalleen. Tämä voi aiheuttaa valtioille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
### **Julkinen mielipide ja media:**
- **Julkaisut ja mediakampanjat**: Yritykset voivat käyttää mediaa ja julkisuusstrategioita muokatakseen yleistä mielipidettä ja luodakseen painetta poliitikoille. Kampanjat voivat nostaa esiin tiettyjä asioita ja saada aikaan julkisen reaktion, joka tukee yrityksen tavoitteita.
### **Resurssien hallinta:**
- **Luonnonvarojen hallinta**: Yritykset, jotka hallitsevat tärkeitä luonnonvaroja, voivat käyttää tätä valtaa neuvotteluissa valtioiden kanssa. He voivat rajoittaa resurssien saatavuutta tai hinnoitella ne korkealle, mikä luo painetta valtioille myöntyä yrityksen vaatimuksiin.
### **Kansainvälisten sopimusten käyttö:**
- **Kauppasopimukset**: Yritykset voivat käyttää hyväkseen kauppasopimuksia, joilla on suotuisat ehdot heidän liiketoiminnalleen. Tämä voi tarkoittaa, että valtiot ovat sidottuja näihin sopimuksiin ja joutuvat noudattamaan ehtoja, jotka ovat suotuisia yrityksille.
Tämä kaikki osoittaa, että ylikansalliset yritykset voivat käyttää merkittävää valtaa ja vaikutusvaltaa valtioiden politiikkaan ja päätöksentekoon. Kysymys kuuluukin, miten valtiot ja kansalaiset voivat tasapainottaa tämän vallan ja varmistaa, että demokratiaa ja oikeudenmukaisuutta ylläpidetään.
Mikä on sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Miten Suomen kaltaiset pienet maat voivat puolustaa etujaan muuten kuin tiivistämällä EU:n sisäistä yhteistyötä Mario Draghin ehdotusten mukaisesti?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Ei osuuskuntien perustaminen ole nytkään kiellettyä.
Naturalisti kirjoitti:
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Hallinnosta tulee äärimmäisen tehotonta, jos sen on tarkoitus osallistaa kaikki. Kaikilla ei myöskään ole vaadittavaa osaamista.
Naturalisti kirjoitti:
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Juuri ne strategiat ja toimintatavat ovat niitä liikesalaisuuksia.
Naturalisti kirjoitti:
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Kapitalismin rahan diktatuuri on määrittelykysymys. En koe, että kovin suuria ylilyöntejä on tehty, paitsi ehkä sähkön siirtohinnoittelussa. Sinä varmaan voit kertoa, missä on menty liian pitkälle.
---
Joo, ei osuuskuntien perustaminen ole kiellettyä ja työntekijät voivat ostaa myös monien yritysten osakkeita. Työntekijöiden osallisuuden ja omistajuuden idea kattaa kuitenkin muutakin kuin vain pääomasta (osakkeista ja osuuksista) tulevan vallan. Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen.
Työnantaja ostaa työntekijältä työsuoritteita, ei strategisia neuvoja. Ja jos ajetellaan esim. kokoonpanotyötä, mitä edellytyksiä ruuvin 12742 kiristäjällä on tehdä strategisia päätöksiä ammattikoulupohjalta?
Naturalisti kirjoitti:
Demokratisoitu talous tarkoittaa laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa. Kuntalaisilla oltava mahdollisuus, myös vaikuttaa miten alueen resursseja käytetään ja mihinkälaisia investointeja ja millä ehdoilla alueelle halutaan sekä saada tietoa kaikista heitä koskevista investointeihin liittyvistä vaikutusarviota.
Kun puhuin tuon johtavan hallinnon tehottomuuteen, niin voit kuvitella, minkälainen hulabaloo esim. kunnan päättävien elimien koollekutsumisesta syntyy, jos aiemman 10 osallistujan sijaan kutsuttavia onkin tuhat?
Naturalisti kirjoitti:
Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen yritysten paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja globaaliin toimintaan, joihin kuhunkin joihin oma regulaatio ja valvonta. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Eli mitä tietoa haluaisit jaettavaksi, jos et liikesalaisuuksia?
Naturalisti kirjoitti:
Globaalin kapitalismin diktatuurin uhka
Jätit edelleen kommentoimatta siihen, miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että globaalin kapitalismin rahan diktatuuri uhkaa alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.
Ja sinä jätit vastaamatta siihen, miten tämä kapitalismin rahan diktatuuri mielestäsi ilmenee?
Naturalisti kirjoitti:
### **Oikeudellinen painostus:**
- **ISDS (Investor-State Dispute Settlement)**: Ylikansalliset yritykset voivat käyttää kansainvälisiä investointisopimuksia haastamalla valtioita oikeuteen niiden säädöksistä tai politiikoista, jotka he kokevat haitallisiksi liiketoiminnalleen. Tämä voi aiheuttaa valtioille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
### **Resurssien hallinta:**
- **Luonnonvarojen hallinta**: Yritykset, jotka hallitsevat tärkeitä luonnonvaroja, voivat käyttää tätä valtaa neuvotteluissa valtioiden kanssa. He voivat rajoittaa resurssien saatavuutta tai hinnoitella ne korkealle, mikä luo painetta valtioille myöntyä yrityksen vaatimuksiin.
Karsin listaasi, koska mielestäni vain nämä 2 ovat huomionarvoisia.
Oikeudellinen painostus on mielestäni täysin kiellettävää. En kyllä ainakaan Suomen osalta näe edes mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan.
Resurssien hallinan taas pitää pysyä kansallisessa valvonnassa. Ei ole oikein, että malmivarantomme rikastuttaa näkymättömiä investoijia.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Ei osuuskuntien perustaminen ole nytkään kiellettyä.
Naturalisti kirjoitti:
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Hallinnosta tulee äärimmäisen tehotonta, jos sen on tarkoitus osallistaa kaikki. Kaikilla ei myöskään ole vaadittavaa osaamista.
Naturalisti kirjoitti:
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Juuri ne strategiat ja toimintatavat ovat niitä liikesalaisuuksia.
Naturalisti kirjoitti:
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Kapitalismin rahan diktatuuri on määrittelykysymys. En koe, että kovin suuria ylilyöntejä on tehty, paitsi ehkä sähkön siirtohinnoittelussa. Sinä varmaan voit kertoa, missä on menty liian pitkälle.
---
Joo, ei osuuskuntien perustaminen ole kiellettyä ja työntekijät voivat ostaa myös monien yritysten osakkeita. Työntekijöiden osallisuuden ja omistajuuden idea kattaa kuitenkin muutakin kuin vain pääomasta (osakkeista ja osuuksista) tulevan vallan. Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen.
Työnantaja ostaa työntekijältä työsuoritteita, ei strategisia neuvoja. Ja jos ajetellaan esim. kokoonpanotyötä, mitä edellytyksiä ruuvin 12742 kiristäjällä on tehdä strategisia päätöksiä ammattikoulupohjalta?
Naturalisti kirjoitti:
Demokratisoitu talous tarkoittaa laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa. Kuntalaisilla oltava mahdollisuus, myös vaikuttaa miten alueen resursseja käytetään ja mihinkälaisia investointeja ja millä ehdoilla alueelle halutaan sekä saada tietoa kaikista heitä koskevista investointeihin liittyvistä vaikutusarviota.
Kun puhuin tuon johtavan hallinnon tehottomuuteen, niin voit kuvitella, minkälainen hulabaloo esim. kunnan päättävien elimien koollekutsumisesta syntyy, jos aiemman 10 osallistujan sijaan kutsuttavia onkin tuhat?
Naturalisti kirjoitti:
Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen yritysten paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja globaaliin toimintaan, joihin kuhunkin joihin oma regulaatio ja valvonta. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Eli mitä tietoa haluaisit jaettavaksi, jos et liikesalaisuuksia?
Naturalisti kirjoitti:
Globaalin kapitalismin diktatuurin uhka
Jätit edelleen kommentoimatta siihen, miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että globaalin kapitalismin rahan diktatuuri uhkaa alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.
Ja sinä jätit vastaamatta siihen, miten tämä kapitalismin rahan diktatuuri mielestäsi ilmenee?
Naturalisti kirjoitti:
### **Oikeudellinen painostus:**
- **ISDS (Investor-State Dispute Settlement)**: Ylikansalliset yritykset voivat käyttää kansainvälisiä investointisopimuksia haastamalla valtioita oikeuteen niiden säädöksistä tai politiikoista, jotka he kokevat haitallisiksi liiketoiminnalleen. Tämä voi aiheuttaa valtioille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
### **Resurssien hallinta:**
- **Luonnonvarojen hallinta**: Yritykset, jotka hallitsevat tärkeitä luonnonvaroja, voivat käyttää tätä valtaa neuvotteluissa valtioiden kanssa. He voivat rajoittaa resurssien saatavuutta tai hinnoitella ne korkealle, mikä luo painetta valtioille myöntyä yrityksen vaatimuksiin.
Karsin listaasi, koska mielestäni vain nämä 2 ovat huomionarvoisia.
Oikeudellinen painostus on mielestäni täysin kiellettävää. En kyllä ainakaan Suomen osalta näe edes mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan.
Resurssien hallinan taas pitää pysyä kansallisessa valvonnassa. Ei ole oikein, että malmivarantomme rikastuttaa näkymättömiä investoijia.
Fokusoidaan ja konkretisoidaan hiukan tätä keskustelua:
Talousdemokratian kehitys Suomessa:
Suomessa pitäisi olla voimassa olevan lain mukaan henkilöstön edustus yritysten hallinnossa, jotka työllistävät vähintään 150 henkilöä. Muissa Pohjoismaissa lain soveltamisrajat vaihtelevat 25-35 hengen välillä. Linkkaamani tutkimuksen mukaan lakia sovelletaan hyvin puutteellisesti ja lakiin tarvittaisiin monia parannuksia. Asia pitäisi tulla keskusteluun nyt myös Orpon hallituksen puoliväliriihessä. Keskustellaan tästä.
Talousdemokratian kehitys globaalisti:
Entä millä perusteella katsoit, ettei Copilotin listasta pois karsimasi globaalin kapitalismin valtioihin kohdistavat painostuskeinot koske Suomea? Onko Suomella muita keinoja globaalin kapitalismin hegemonian torjumiseen kuin osallistua EU:n tiivistyvään sisäiseen yhteistyöhön Mario Draghin ehdotusten mukaisesti? Keskustellaan tästä.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑23 Tammi 2025, 17:00Demokratian laajentaminen talouteen voisi tarkoittaa:
- Työntekijöiden omistajuus: Yritykset, joissa työntekijät omistavat osuuden ja osallistuvat päätöksentekoon.
Tämä on mahdollista jo nyt, jos työntekijät ostavat työnantajayrityksensä osakkeita.
Naturalisti kirjoitti:
- Yhteisöjen valta: Paikalliset yhteisöt, jotka päättävät taloudellisista investoinneista ja kehityshankkeista.
Valtaa on jo nyt hajautettu kuntatasolle.
Naturalisti kirjoitti:
- Avoimuus ja läpinäkyvyys: Taloudellisten päätösten ja yritysten toiminnan läpinäkyvyyden lisääminen.
Taloudelliset päätökset ovat liikesalaisuuksia. Tilinpäätöstiedot sen sijaan ovat julkisia.
Työntekijöiden omistajuus: Vaikka työntekijöillä on mahdollisuus ostaa työnantajayrityksensä osakkeita, tämä ei välttämättä ole riittävä keino demokratisoida taloutta laajassa mittakaavassa. Työntekijöiden omistajuuden idea kattaa muutakin kuin pelkän osakkeiden omistamisen, kuten todellisen osallisuuden päätöksentekoon ja strategian luomiseen. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi osuuskuntien perustamista, joissa työntekijät ovat aidosti mukana yrityksen kaikilla tasoilla.
Ei osuuskuntien perustaminen ole nytkään kiellettyä.
Naturalisti kirjoitti:
Yhteisöjen valta: Vaikka valtaa on hajautettu kuntatasolle, monissa tapauksissa päätöksenteko keskittyy silti harvojen käsissä ja suuremmat taloudelliset päätökset voivat olla kaukana paikallisista yhteisöistä. Demokratisoitu talous tarkoittaisi laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa.
Hallinnosta tulee äärimmäisen tehotonta, jos sen on tarkoitus osallistaa kaikki. Kaikilla ei myöskään ole vaadittavaa osaamista.
Naturalisti kirjoitti:
Avoimuus ja läpinäkyvyys: Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Läpinäkyvyys ei koske vain tilinpäätöstietoja, vaan myös päätöksentekoprosesseja, strategioita ja toimintatapoja. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Juuri ne strategiat ja toimintatavat ovat niitä liikesalaisuuksia.
Naturalisti kirjoitti:
Globaali kehitys: Jätit kokonaan kommentoimatta sen, miten globaalin kapitalismin rahan diktatuuri alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle. Mikä on
sinun näkemyksesi tästä ilmiöstä? Pidätkö tällaista kehitystä toivottavana, vai näetkö siinä epädemokraattisia uhkia, jotka vaatisivat huomiota ja muutoksia?
Kapitalismin rahan diktatuuri on määrittelykysymys. En koe, että kovin suuria ylilyöntejä on tehty, paitsi ehkä sähkön siirtohinnoittelussa. Sinä varmaan voit kertoa, missä on menty liian pitkälle.
---
Joo, ei osuuskuntien perustaminen ole kiellettyä ja työntekijät voivat ostaa myös monien yritysten osakkeita. Työntekijöiden osallisuuden ja omistajuuden idea kattaa kuitenkin muutakin kuin vain pääomasta (osakkeista ja osuuksista) tulevan vallan. Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen.
Työnantaja ostaa työntekijältä työsuoritteita, ei strategisia neuvoja. Ja jos ajetellaan esim. kokoonpanotyötä, mitä edellytyksiä ruuvin 12742 kiristäjällä on tehdä strategisia päätöksiä ammattikoulupohjalta?
Naturalisti kirjoitti:
Demokratisoitu talous tarkoittaa laajempaa osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia paikallisille asukkaille investointien ja kehityshankkeiden suhteen, ei pelkästään hallinnon tasolla vaan myös käytännön toteutuksessa. Kuntalaisilla oltava mahdollisuus, myös vaikuttaa miten alueen resursseja käytetään ja mihinkälaisia investointeja ja millä ehdoilla alueelle halutaan sekä saada tietoa kaikista heitä koskevista investointeihin liittyvistä vaikutusarviota.
Kun puhuin tuon johtavan hallinnon tehottomuuteen, niin voit kuvitella, minkälainen hulabaloo esim. kunnan päättävien elimien koollekutsumisesta syntyy, jos aiemman 10 osallistujan sijaan kutsuttavia onkin tuhat?
Naturalisti kirjoitti:
Vaikka taloudelliset päätökset voivat olla liikesalaisuuksia, tämä ei poista tarvetta suurempaan avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen liittyen yritysten paikalliseen, alueelliseen, valtakunnalliseen ja globaaliin toimintaan, joihin kuhunkin joihin oma regulaatio ja valvonta. Lisääntynyt läpinäkyvyys voi vahvistaa luottamusta ja varmistaa, että yritysten toiminta on vastuullista ja kestävää.
Eli mitä tietoa haluaisit jaettavaksi, jos et liikesalaisuuksia?
Naturalisti kirjoitti:
Globaalin kapitalismin diktatuurin uhka
Jätit edelleen kommentoimatta siihen, miten meidän pitäisi suhtautua siihen, että globaalin kapitalismin rahan diktatuuri uhkaa alistaa valtiot ja kansat hegemoniansa alle.
Ja sinä jätit vastaamatta siihen, miten tämä kapitalismin rahan diktatuuri mielestäsi ilmenee?
Naturalisti kirjoitti:
### **Oikeudellinen painostus:**
- **ISDS (Investor-State Dispute Settlement)**: Ylikansalliset yritykset voivat käyttää kansainvälisiä investointisopimuksia haastamalla valtioita oikeuteen niiden säädöksistä tai politiikoista, jotka he kokevat haitallisiksi liiketoiminnalleen. Tämä voi aiheuttaa valtioille merkittäviä taloudellisia menetyksiä.
### **Resurssien hallinta:**
- **Luonnonvarojen hallinta**: Yritykset, jotka hallitsevat tärkeitä luonnonvaroja, voivat käyttää tätä valtaa neuvotteluissa valtioiden kanssa. He voivat rajoittaa resurssien saatavuutta tai hinnoitella ne korkealle, mikä luo painetta valtioille myöntyä yrityksen vaatimuksiin.
Karsin listaasi, koska mielestäni vain nämä 2 ovat huomionarvoisia.
Oikeudellinen painostus on mielestäni täysin kiellettävää. En kyllä ainakaan Suomen osalta näe edes mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan.
Resurssien hallinan taas pitää pysyä kansallisessa valvonnassa. Ei ole oikein, että malmivarantomme rikastuttaa näkymättömiä investoijia.
Fokusoidaan ja konkretisoidaan hiukan tätä keskustelua:
Talousdemokratian kehitys Suomessa:
Suomessa pitäisi olla voimassa olevan lain mukaan henkilöstön edustus yritysten hallinnossa, jotka työllistävät vähintään 150 henkilöä. Muissa Pohjoismaissa lain soveltamisrajat vaihtelevat 25-35 hengen välillä. Linkkaamani tutkimuksen mukaan lakia sovelletaan hyvin puutteellisesti ja lakiin tarvittaisiin monia parannuksia. Asia pitäisi tulla keskusteluun nyt myös Orpon hallituksen puoliväliriihessä. Keskustellaan tästä.
Lähteistäsi lainattua:
demokraatti kirjoitti:
– Yrityksissä tulisi ymmärtää, että hallintoedustuksen perustamisen pitäisi olla hyvin helppoa. Siinä riittää henkilöstön edustajan liittäminen yrityksessä jo toimivaan toimielimeen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin. Tärkeintä on, että hallintoedustaja saa sanoa pöydällä olevista asioista oman mielipiteensä.
Tässä laajuudessa en näe tyntekijöiden osallistumisessa mitään ongelmaa. Ilmeisesti tavoittelit kuitenkin jotain enemmän, koska kirjoitit aiemmin:
"Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen"
Naturalisti kirjoitti:
Talousdemokratian kehitys globaalisti:
Entä millä perusteella katsoit, ettei Copilotin listasta pois karsimasi globaalin kapitalismin valtioihin kohdistavat painostuskeinot koske Suomea?
En minä niin väittänyt, vaan en pidä esim. lobbaamista paheksuttavana. Taloudellinen painostus taas on ymmärrettävää. Jos jonkun maan tuotantokustannukset ovat kohtuuttomia, siirretään tuotanto muualle. Näin globaali markkinatalous toimii. Rahalla ei ole kotimaata.
Fokusoidaan ja konkretisoidaan hiukan tätä keskustelua:
Talousdemokratian kehitys Suomessa:
Suomessa pitäisi olla voimassa olevan lain mukaan henkilöstön edustus yritysten hallinnossa, jotka työllistävät vähintään 150 henkilöä. Muissa Pohjoismaissa lain soveltamisrajat vaihtelevat 25-35 hengen välillä. Linkkaamani tutkimuksen mukaan lakia sovelletaan hyvin puutteellisesti ja lakiin tarvittaisiin monia parannuksia. Asia pitäisi tulla keskusteluun nyt myös Orpon hallituksen puoliväliriihessä. Keskustellaan tästä.
Lähteistäsi lainattua:
demokraatti kirjoitti:
– Yrityksissä tulisi ymmärtää, että hallintoedustuksen perustamisen pitäisi olla hyvin helppoa. Siinä riittää henkilöstön edustajan liittäminen yrityksessä jo toimivaan toimielimeen samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin muutkin. Tärkeintä on, että hallintoedustaja saa sanoa pöydällä olevista asioista oman mielipiteensä.
Tässä laajuudessa en näe tyntekijöiden osallistumisessa mitään ongelmaa. Ilmeisesti tavoittelit kuitenkin jotain enemmän, koska kirjoitit aiemmin:
"Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen"
Hyvä! Sitten varmaan kannatat myös näitä esityksiä hallintoedustuslain parantamiseksi:
• Paikka, johon hallintoedustus voidaan sijoittaa, voi olla ainoastaan joko todellinen johtoryhmä tai hallitus
• Mitään erityistä toimielintä ei yrityksessä tule perustaa hallintoedustusta varten
• Johtoryhmällä tai hallituksella tulee olla todellista toimivaltaa ja asioiden tulee olla siellä yhä päätäntä- tai valmisteluvaiheessa.
• Soveltamisrajaa tulee laskea 150 työntekijästä, jotta myös pienemmät yritykset pääsevät osalliseksi niistä eduista ja hyödyistä, joita hallintoedustuksen on tarkoitus tuottaa yrityksille mm. vahvemman yhteistyön, luottamuksen ja tietojen jakamisen muodossa [Muissa Pohjoismaissa soveltamisrajat vaihtelevat 25:stä 35:een].
• Neuvotteluprosessia tulee selkeyttää etenkin työntekijöiden mahdollisen (hallintoedustuksen järjestämistä koskevan) vaatimuspakon, vaadittavan henkilöstöryhmien määrän sekä mahdollisten neuvotteluaikojen osalta.
• Myös hallintoedustuksen järjestämistä konsernitasolle ja siihen liittyvää prosessia tulee selkeyttää.
• Sanktio- ja seuraamusjärjestelmää tulee etenkin työnantajan laiminlyöntitapauksia koskien vahvistaa ja selkiyttää henkilöstön oikeuksien toteutumisen varmistamiseksi.
• Tietoisuutta laista ja sen vaatimuksista tulee yhä lisätä.
"Työntekijöiden työpanokseen tulisi liittyä palkan lisäksi myös todellista osallisuutta päätöksentekoon ja strategian luomiseen", tällä tarkoitin juuri sitä, mitä tuossa Demokraatin sitaatissa sanotaan ja edellä listatuissa kehittämisesityksissä vaaditaan.
ID10T kirjoitti:
Naturalisti kirjoitti:
Talousdemokratian kehitys globaalisti:
Entä millä perusteella katsoit, ettei Copilotin listasta pois karsimasi globaalin kapitalismin valtioihin kohdistavat painostuskeinot koske Suomea?
En minä niin väittänyt, vaan en pidä esim. lobbaamista paheksuttavana. Taloudellinen painostus taas on ymmärrettävää. Jos jonkun maan tuotantokustannukset ovat kohtuuttomia, siirretään tuotanto muualle. Näin globaali markkinatalous toimii. Rahalla ei ole kotimaata.
Juuri tämä, ettei rahalla ole kotimaata, aiheuttaa tarpeen suojautua globaalin kapitalismin hegemonialta. Estää se, ettei valtioista tule globaalin kapitalismin oligarkien vasalleja. Suomella ei käytännössä ole muita keinoja torjua globaaln rahan diktatuuria kuin osallistua EU:n tiivistyvään yhteistyöhön. Bidenin varoitukset globaalin oligarkkian uhasta on otettava vakavasti.
Viimeksi muokannut Naturalisti, 25 Tammi 2025, 11:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑25 Tammi 2025, 11:31
Juuri tämä, ettei rahalla ole kotimaata, aiheuttaa tarpeen suojautua globaalin kapitalismin hegemonialta. Estää se, ettei valtioista tule globaalin kapitalismin oligarkien vasalleja. Suomella ei käytännössä ole muita keinoja torjua globaaln rahan diktatuuria kuin osallistua EU:n tiivistyvään yhteistyöhön. Bidenin varoitukset globaalin oligarkkian uhasta on otettava vakavasti.
Vaan mitkä olisivat ne keinot, jolla "kapitalismin hegemoniaa" torjutaan? Ja missä määrin sitä pitää torjua?
Ainoa selkeä jakolinja on mielestäni se, että välttämättömyyksiä ei pidä yksityistää. Näihin kuuluvat mm. vesihuolto, liikenneinfran ylläpito ja perusterveydenhoito. Myös tietyt toiminnot tiedonvälityksessä pitää säilyttää julkisesti hallinnoituna, vaikka olenkin YLEn rönsyjen karsimisen kannalla.
Naturalisti kirjoitti: ↑25 Tammi 2025, 11:31
Juuri tämä, ettei rahalla ole kotimaata, aiheuttaa tarpeen suojautua globaalin kapitalismin hegemonialta. Estää se, ettei valtioista tule globaalin kapitalismin oligarkien vasalleja. Suomella ei käytännössä ole muita keinoja torjua globaaln rahan diktatuuria kuin osallistua EU:n tiivistyvään yhteistyöhön. Bidenin varoitukset globaalin oligarkkian uhasta on otettava vakavasti.
Vaan mitkä olisivat ne keinot, jolla "kapitalismin hegemoniaa" torjutaan? Ja missä määrin sitä pitää torjua?
Ainoa selkeä jakolinja on mielestäni se, että välttämättömyyksiä ei pidä yksityistää. Näihin kuuluvat mm. vesihuolto, liikenneinfran ylläpito ja perusterveydenhoito. Myös tietyt toiminnot tiedonvälityksessä pitää säilyttää julkisesti hallinnoituna, vaikka olenkin YLEn rönsyjen karsimisen kannalla.
Vastaus kysymykseesi löytyy täältä (siellä on vähän enemmänkin asiaa, mitä kaikkea en tähän lainannut):
Naturalisti kirjoitti: ↑16 Tammi 2025, 21:33Joe Biden: superrikkaiden oligarkia on uhka demokratialle
Joe Biden varoitti jäähyväispuheessaan voimakkaasti superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja sen vaarallisista seurauksista. Tämä ilmiö, jossa äärimmäinen vauraus ja valta keskittyvät harvojen käsiin, uhkaa demokratiaa, perusoikeuksia ja -vapauksia sekä reilua mahdollisuutta edetä elämässä. Bidenin mukaan tällainen vallan keskittyminen voi johtaa siihen, että valtiot muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi, joissa talouseliitti hallitsee ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä omien etujensa mukaisesti.
Superrikkaiden oligarkian muodostumisen vaara
Bidenin puheessa korostettiin, että superrikkaiden oligarkia uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Kun valta ja vauraus keskittyvät harvojen käsiin, syntyy tilanne, jossa nämä harvat voivat käyttää vaikutusvaltaansa omien etujensa ajamiseen, mikä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa demokratiaan ja kokevat, ettei heillä ole reilua mahdollisuutta edetä elämässä.
Globaalin talouseliitin hegemonia
Biden varoitti myös globaalin talouseliitin hegemonian muodostumisesta, jossa superrikkaat ja suuryritykset hallitsevat kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi. Tällaisessa tilanteessa talouseliitti voi käyttää valtaansa ohjatakseen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta omien etujensa mukaisesti, mikä heikentää valtioiden kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia ja hyvinvointia.
Toimintaohjeet
Bidenin puheessa esitettiin useita toimintaohjeita, joilla voidaan torjua superrikkaiden oligarkian muodostumista ja globaalin talouseliitin hegemoniaa:
1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.
2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.
3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.
4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.
5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.
Toimintaohjeet tiivistetysti
Joe Bidenin jäähyväispuheessa esitetyt varoitukset superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja globaalin talouseliitin hegemonian vaarasta ovat tärkeitä huomioita, jotka vaativat huomiota ja toimia. Vain reilun verotuksen, vallan valvonnan, ilmastonmuutoksen torjunnan, teknologian hallinnan ja kansainvälisen yhteistyön avulla voimme estää valtion muuttumisen globaalin kapitalismin vasalliksi ja turvata demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tuleville sukupolville.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Naturalisti kirjoitti: ↑25 Tammi 2025, 11:31
Juuri tämä, ettei rahalla ole kotimaata, aiheuttaa tarpeen suojautua globaalin kapitalismin hegemonialta. Estää se, ettei valtioista tule globaalin kapitalismin oligarkien vasalleja. Suomella ei käytännössä ole muita keinoja torjua globaaln rahan diktatuuria kuin osallistua EU:n tiivistyvään yhteistyöhön. Bidenin varoitukset globaalin oligarkkian uhasta on otettava vakavasti.
Vaan mitkä olisivat ne keinot, jolla "kapitalismin hegemoniaa" torjutaan? Ja missä määrin sitä pitää torjua?
Ainoa selkeä jakolinja on mielestäni se, että välttämättömyyksiä ei pidä yksityistää. Näihin kuuluvat mm. vesihuolto, liikenneinfran ylläpito ja perusterveydenhoito. Myös tietyt toiminnot tiedonvälityksessä pitää säilyttää julkisesti hallinnoituna, vaikka olenkin YLEn rönsyjen karsimisen kannalla.
Vastaus kysymykseesi löytyy täältä (siellä on vähän enemmänkin asiaa, mitä kaikkea en tähän lainannut):
Naturalisti kirjoitti: ↑16 Tammi 2025, 21:33Joe Biden: superrikkaiden oligarkia on uhka demokratialle
Joe Biden varoitti jäähyväispuheessaan voimakkaasti superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja sen vaarallisista seurauksista. Tämä ilmiö, jossa äärimmäinen vauraus ja valta keskittyvät harvojen käsiin, uhkaa demokratiaa, perusoikeuksia ja -vapauksia sekä reilua mahdollisuutta edetä elämässä. Bidenin mukaan tällainen vallan keskittyminen voi johtaa siihen, että valtiot muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi, joissa talouseliitti hallitsee ja ohjaa yhteiskunnan kehitystä omien etujensa mukaisesti.
Superrikkaiden oligarkian muodostumisen vaara
Bidenin puheessa korostettiin, että superrikkaiden oligarkia uhkaa demokratiaa ja yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Kun valta ja vauraus keskittyvät harvojen käsiin, syntyy tilanne, jossa nämä harvat voivat käyttää vaikutusvaltaansa omien etujensa ajamiseen, mikä heikentää yhteiskunnan oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa. Tämä voi johtaa siihen, että tavalliset kansalaiset menettävät uskonsa demokratiaan ja kokevat, ettei heillä ole reilua mahdollisuutta edetä elämässä.
Globaalin talouseliitin hegemonia
Biden varoitti myös globaalin talouseliitin hegemonian muodostumisesta, jossa superrikkaat ja suuryritykset hallitsevat kansainvälistä taloutta ja politiikkaa. Tämä voi johtaa siihen, että valtiot menettävät itsenäisyytensä ja muuttuvat globaalin kapitalismin vasalleiksi. Tällaisessa tilanteessa talouseliitti voi käyttää valtaansa ohjatakseen kansainvälistä politiikkaa ja taloutta omien etujensa mukaisesti, mikä heikentää valtioiden kykyä suojella kansalaistensa oikeuksia ja hyvinvointia.
Toimintaohjeet
Bidenin puheessa esitettiin useita toimintaohjeita, joilla voidaan torjua superrikkaiden oligarkian muodostumista ja globaalin talouseliitin hegemoniaa:
1. Reilu verotus: Rikkaiden tulee maksaa oikeudenmukainen osuus veroista, jotta yhteiskunnan resurssit voidaan jakaa tasapuolisemmin ja oikeudenmukaisemmin.
2. Vallan valvonta: Varmistetaan, että yhteiskunnassa ei synny oligarkiaa, jossa harvat rikkaat hallitsevat. Tämä edellyttää tehokkaita sääntelytoimia ja valvontamekanismeja.
3. Ilmastonmuutoksen torjunta: Toimitaan nopeasti ja tehokkaasti ilmastokriisin ratkaisemiseksi ja luodaan työpaikkoja uusiutuvissa energiamuodoissa. Tämä vähentää talouseliitin valtaa ja edistää kestävää kehitystä.
4. Teknologian hallinta: Johdetaan tekoälyn kehitystä ja varmistetaan, että se on turvallinen ja luotettava. Tämä estää teknologian ja vallan keskittymisen harvojen käsiin.
5. Kansainvälinen yhteistyö: Mallinnetaan ilmasto- ja teknologia-aloitteita, joita muut maat voivat seurata. Tämä edistää globaalin talouseliitin vallan hajauttamista ja vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä.
Toimintaohjeet tiivistetysti
Joe Bidenin jäähyväispuheessa esitetyt varoitukset superrikkaiden oligarkian muodostumisesta ja globaalin talouseliitin hegemonian vaarasta ovat tärkeitä huomioita, jotka vaativat huomiota ja toimia. Vain reilun verotuksen, vallan valvonnan, ilmastonmuutoksen torjunnan, teknologian hallinnan ja kansainvälisen yhteistyön avulla voimme estää valtion muuttumisen globaalin kapitalismin vasalliksi ja turvata demokratian, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon tuleville sukupolville.
