Inertia.

[Lyde19]

IMG_2060.jpeg (16.67 KiB) Katsottu 462 kertaa

Kuvassa yllättäen vety-ydin onkin tarttunut kahteen happi-ytimen elektroniin? Ja sanotaan että siinä on kovalenttinen sidos.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kovalenttinen_sidos

Tässä onkin käynyt niin että happi lainaa aina lyhyeksi aikaa elekronin vedylle joka sen hetikohta antaa takaisin kun huomaa että hapelta puuttuu sellainen. Lainauksen vuoksi vedyllä eikä hapella ole ihan täyttä elektroniverhoa. Ytimet on reiluja toisilleen ja omista elektroneista on mahdollista lainata toiselle mutta silloin itseltä taas puuttuu varausta.

[vahva_virtanen]

Ytimet on reiluja toisilleen

Jos vedyn ytimet luovuttaisivat elektroninsa pysyvästi hapelle, niin ne saattaisivat kastua ympäröivän veden vaikutuksesta kun elektroniverho puuttuu.

[Lyde19]

Ytimet on reiluja toisilleen

Jos vedyn ytimet luovuttaisivat elektroninsa pysyvästi hapelle, niin ne saattaisivat kastua ympäröivän veden vaikutuksesta kun elektroniverho puuttuu.

No tarkkaan ottaen näin käykin. Kun vesimolekyylissä on hieman positiivinen pää ja pienen negatiivisen varauksen kohtia niin vesimolekyylit muodostavat ikäänkuin klippisopan tarttuen positiivisita päistään negatiivisen varauksen kohtiin. Kun vettä lämmitetään 100 asteeseen niin nämä sidokset hajoavat tunnetuin seurauksin.

"Vetysidokset
- Vetysidokset ovat heikompia kuin kovalenttiset sidokset, mutta ne ovat tärkeitä veden ainutlaatuisten ominaisuuksien, kuten korkean kiehumispisteen ja suuren lämpökapasiteetin, kannalta.
- Nämä sidokset mahdollistavat myös veden kyvyn liuottaa monia aineita, mikä tekee siitä universaalin liuottimen.

Yhteenvetona, veden kemialliset sidokset koostuvat pääasiassa kovalenttisista sidoksista vety- ja happiatomien välillä, ja vesimolekyylien välinen vuorovaikutus vetysidosten kautta antaa vedelle sen ainutlaatuiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet."

Ilman näitä vetysidoksia vesi kiehuisi luultavasti jossain -60C asteessa ja maapallolla ei olisi elämää?

[vahva_virtanen]

Ilman näitä vetysidoksia vesi kiehuisi luultavasti jossain -60C asteessa ja maapallolla ei olisi elämää?

Tuo olisi varmaan surullista kun ei olisi paikalla ketään, jolle voisi kertoa alkeishiukkasten oikeasta luonnonmukaisesta väristä.
Muut alkuaineiden rakenneosat koostuvat värillisistä kvarkeista paitsi elektronit:

https://en.wikipedia.org/wiki/Quark

Sen vuoksi elektronit ovatkin yleensä yksinäisiä ja synkänmustia paitsi joskus harvoin muodostaessaan pareja suprajohtavissa materiaaleissa.

[Vän]

Ytimet on reiluja toisilleen

Jos vedyn ytimet luovuttaisivat elektroninsa pysyvästi hapelle, niin ne saattaisivat kastua ympäröivän veden vaikutuksesta kun elektroniverho puuttuu.

No tarkkaan ottaen näin käykin. Kun vesimolekyylissä on hieman positiivinen pää ja pienen negatiivisen varauksen kohtia niin vesimolekyylit muodostavat ikäänkuin klippisopan tarttuen positiivisita päistään negatiivisen varauksen kohtiin. Kun vettä lämmitetään 100 asteeseen niin nämä sidokset hajoavat tunnetuin seurauksin.

"Vetysidokset
- Vetysidokset ovat heikompia kuin kovalenttiset sidokset, mutta ne ovat tärkeitä veden ainutlaatuisten ominaisuuksien, kuten korkean kiehumispisteen ja suuren lämpökapasiteetin, kannalta.
- Nämä sidokset mahdollistavat myös veden kyvyn liuottaa monia aineita, mikä tekee siitä universaalin liuottimen.

Yhteenvetona, veden kemialliset sidokset koostuvat pääasiassa kovalenttisista sidoksista vety- ja happiatomien välillä, ja vesimolekyylien välinen vuorovaikutus vetysidosten kautta antaa vedelle sen ainutlaatuiset fysikaaliset ja kemialliset ominaisuudet."

Ilman näitä vetysidoksia vesi kiehuisi luultavasti jossain -60C asteessa ja maapallolla ei olisi elämää?

Joo, ei ainakaan veteen pohjautuvaa elämää.

[Goswell]

No tuossa se on, kun kuvitellaan nuo kuoriksi tai verhoiksi, ei ole ongelmaa.

Jos kuvitellaan ne velhoiksi, ei ole senkään verran ongelmaa. Mielikuvituksella ei näytä olevan rajoja.

Se ei ole minun ajatus. Pilvi, verho, ei piste. Velho kieltämättä toimisi parhaiten.

Vaikka se on pilvi tai verho, vesiatomissa se pilvikin on kokonaan happiytimen ja vety-ytimen välissä. Vety-ytimen toinen puoli jää paljaaksi.
Toinen tuosta sinun kuvastakin näkyvä seikka ideaasi vastaan, on se, että happi on napannut kaksi vedyn elektronia. Ideasi mukaan atomien elektronikuorien pitäisi hylkiä toisiaan. Vedessä happiatomi on kuitenkin suorastaan imaissut vedyn elektronikuoren itselleen

Kun laitat nuo pistemäisiksi kuvatut elektronit liikkeelle, syntyy nuo radat jotka kuvaan on piirretty vesimolekyylin ympärille, noin syntyy se kuori/verho, missä elektronit ovat tulla verholla sitä on todellisuudessa mahdonta sanoa mutta jossakin kuoren tuntumassa ne huitelevat.

Elektronien hylkiminen ei ole minun idea, painuuko näppis pöytälevyyn, ei, se pysyy tukevasti pöydän päällä.

Ainut tapa saada toisiaan hylkivistä pilvistä tai partikkeleista sidos on lomittaa elektroniverhot toisiinsa. Vanhalla palstalla käytin käsiesimerkki, harita sormesi, ja laita sormet limittäin, sormenpäät kuvaa elektroneja ja kämmenet molekyylin ytimiä, koska oikeankäden sormenpäät on vasemman käden sormenpäiden takana ja ne hylkivät toisiaan syntyy sidos, se syntyy hylkimisestä mikä äkkiä ajatellen on mahtavaa.
Tuon uuden ajatuksen mukaan kyse on elektronikuoten /pilven kohdalla aallosta jonka ytimen elektroniverhot muodostaa, vedyn ja hapen välissä aallonhuiput muodostavat sidoksen, kuin kaksi u-kirjainta kyljellään, toinen u avautuu vasemmalle ja toinen oikealle ja ovat päällekkäin, U:t ovat tietenkin vain pätkä aaltomuodostelmaa, niiden väriä en osaa vahvalle-virtaselle kertoa, en sitä onko kovassa tuulessa vaahtopäitä havaittavissa vai siitäkö merelle vaahtopäät juuri syntyy .
No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

[vahva_virtanen]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

[Goswell]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

[vahva_virtanen]

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.

Enpä taida. Saattaa mennä silmälasit rikki.
Turvaudun aivojeni stimuloinnissa mieluummin Viru Valgeen tai pienempiä ajatuksia kaivatessani joku Metsmaasikas on paikallaan.

[vahva_virtanen]

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.

Hörppään suoraan pullosta jolloin läikkymisen mahdollisuus minimoituu.

[Vän]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

Ei käy. Juurihan sitä sinulle selitin. Vesimolekyylissä elektronit eivät ole ulkopintana, vaan happiytimen ja vety-ytimien välissä. Oli se sitten aalto, verho tai epämääräinen hiukkanen, se ei kierrä vety-ydintä, vaan pysyy vety-ytimen ja happiytimen välissä. Toinen puoli vety-ytimestä on paljaana. Mallisi ei siis voi mitenkään toimia. Eikä se kyllä voi muutenkaan toimia.

Kaikkein hupaisinta tässä on, että selität kappaleen inertiaa sillä, että sen osilla on inertia. Melkoisen itsestään selvä toteamus, joka ei kerro mitään lisää inertian syystä.

[Goswell]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

Ei käy. Juurihan sitä sinulle selitin. Vesimolekyylissä elektronit eivät ole ulkopintana, vaan happiytimen ja vety-ytimien välissä. Oli se sitten aalto, verho tai epämääräinen hiukkanen, se ei kierrä vety-ydintä, vaan pysyy vety-ytimen ja happiytimen välissä. Toinen puoli vety-ytimestä on paljaana. Mallisi ei siis voi mitenkään toimia. Eikä se kyllä voi muutenkaan toimia.

Kaikkein hupaisinta tässä on, että selität kappaleen inertiaa sillä, että sen osilla on inertia. Melkoisen itsestään selvä toteamus, joka ei kerro mitään lisää inertian syystä.

Niinhän sinä selitit, toiset selittää toisella tavalla. Toki siellä välissä pysyy jotakin koska sidos on olemassa, aalto tekee sen sitomisen kuitenkin ihan yhtä hyvin.
Inertia on liikemäärän siirtoa, sama kun kiihdytetään aurinkopurjetta fotoneilla, se on itsestään selvää totta kait, syy on liikemäärän siirto, ei sille voi eikä tarvi keksiä kummempaa syytä kuin mikä se on.

[Goswell]

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.

Hörppään suoraan pullosta jolloin läikkymisen mahdollisuus minimoituu.

Minäkin kokein tuota kerran kun olin Upsalan yliopistolla, siinä rappusilla, meillä oli 60 volttista Absolut Vodkaa, suorastaan tunsin kun älynlaineet löi leikkiä eri aivolohkojen välillä, kyllä säkenöi.

[Neutroni]

IMG_2060.jpeg

Kuvassa yllättäen vety-ydin onkin tarttunut kahteen happi-ytimen elektroniin? Ja sanotaan että siinä on kovalenttinen sidos.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kovalenttinen_sidos

Tässä onkin käynyt niin että happi lainaa aina lyhyeksi aikaa elekronin vedylle joka sen hetikohta antaa takaisin kun huomaa että hapelta puuttuu sellainen. Lainauksen vuoksi vedyllä eikä hapella ole ihan täyttä elektroniverhoa. Ytimet on reiluja toisilleen ja omista elektroneista on mahdollista lainata toiselle mutta silloin itseltä taas puuttuu varausta.

Jos nyt tarkastellaan molekyylejä niin kuin kuuluu, tuollaiset koulukirjayksinkertaistukset voi unohtaa. Molekyylien elektronitilat eivät ole atomaarisia, jotka "lainailevat" elektroneja, vaan ne ulottuvat koko molekyylin yli. Ei voida sanoa, että elektroni kiertää pisteenä ytimien ympärillä, vaan sen aaltofunktio leviää. Vedessä elektronitiheys on suurempi hapen ympärillä, mutta aaltofunktio ei mene nollaan vety-ydinten kohdalla.

https://water.lsbu.ac.uk/water/water_molecule.html

Te että tässä kuitenkaan selitä inertiaa vaan vuorovaikutusten välittymistä aineessa. Inertian oleellinen kysymys on miksi ne yksittäiset hiukkaset käyttäytyvät liiden liikeyhtälöiden mukaan, kun käyttäytyvät. Sen voi formuloida matemaattisesti eri tavalla, klassisesti, kvanttimekaanisesti, ryhäteoreettisena symmetriatemppuiluna ja vaikka miten, mutta oleellinen kysymys ei ole se "miten" vaan "miksi" maailma toimii niin kuin toimii.

[Vän]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

Ei käy. Juurihan sitä sinulle selitin. Vesimolekyylissä elektronit eivät ole ulkopintana, vaan happiytimen ja vety-ytimien välissä. Oli se sitten aalto, verho tai epämääräinen hiukkanen, se ei kierrä vety-ydintä, vaan pysyy vety-ytimen ja happiytimen välissä. Toinen puoli vety-ytimestä on paljaana. Mallisi ei siis voi mitenkään toimia. Eikä se kyllä voi muutenkaan toimia.

Kaikkein hupaisinta tässä on, että selität kappaleen inertiaa sillä, että sen osilla on inertia. Melkoisen itsestään selvä toteamus, joka ei kerro mitään lisää inertian syystä.

Niinhän sinä selitit, toiset selittää toisella tavalla. Toki siellä välissä pysyy jotakin koska sidos on olemassa, aalto tekee sen sitomisen kuitenkin ihan yhtä hyvin.
Inertia on liikemäärän siirtoa, sama kun kiihdytetään aurinkopurjetta fotoneilla, se on itsestään selvää totta kait, syy on liikemäärän siirto, ei sille voi eikä tarvi keksiä kummempaa syytä kuin mikä se on.

Niin juuri. Inertiaa ei tarvitse selittää. Kuitenkin julistit selittäväsi inertian, kun tämä keskustelu alkoi. Siitähän tämä tämänkertainen vääntö alkoi. Sanoit, että tutkijat ovat paukapäitä, kun eivät osaa selittää inertiaa, mutta sinä osaat.