Inertia.

[Tauko]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

[Simplex]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

ΔK=(γ2​−γ1​) m0​ c^2.

[AVH]

[math]G_{SM} = SU(3)_C \times SU(2)_L \times U(1)_Y
[math]Q_L = \begin{pmatrix} u_L \\ d_L \end{pmatrix} \sim (3,2,1/6), \quad
[math]L_L = \begin{pmatrix} \nu_L \\ e_L \end{pmatrix} \sim (1,2,-1/2)
Joo, voihan se olla.
Hörhöttään jos aletaan niin meniskö vaikka näin?
[math]\mathbf{16} = (Q_L, L_L, u_R^c, d_R^c, e_R^c, \nu_R^c)

[Eusa]

Jos kiteytyksiä kaivataan, niin:
Inertia on kappaleen määrittymistä inertiaalisena koordinaatistokehyksenä eli se on suljettu systeemi ja kun se vaihtuu avoimeksi eli muuntuu osana muuta laajempaa suljettua systeemiä, muutos tapahtuu hitaasti riippuen kappaleen muotoa ylläpitävistä sidosenergioista, joiden summa on sen massa.

Näin kuvattuna käy ilmeiseksi kuinka kappale ikääntyy massakeskipisteensä suhteen ja kuinka osakappaleen ja yhteiskappaleen loppuosan välille syntyy ikääntymiseroa niiden vuorovaikuttaessaan keskenään.

Entä vapaa elektroni, sillä ei ole alirakennetta, mutta on massa ja tottelee klassista F=ma käyttäytymistä.

Se onkin yksi nosteisen tyhjöenergian yhtenäiskentän rakennemekanismeja kuinka Goldstonen bosonin mekanismi saa Higgsin mekanismin poikkileikkauksia ja massat alirakenteettomille alkeishiukkasille.

[Tauko]

Jos kiteytyksiä kaivataan, niin:
Inertia on kappaleen määrittymistä inertiaalisena koordinaatistokehyksenä eli se on suljettu systeemi ja kun se vaihtuu avoimeksi eli muuntuu osana muuta laajempaa suljettua systeemiä, muutos tapahtuu hitaasti riippuen kappaleen muotoa ylläpitävistä sidosenergioista, joiden summa on sen massa.

Näin kuvattuna käy ilmeiseksi kuinka kappale ikääntyy massakeskipisteensä suhteen ja kuinka osakappaleen ja yhteiskappaleen loppuosan välille syntyy ikääntymiseroa niiden vuorovaikuttaessaan keskenään.

Entä vapaa elektroni, sillä ei ole alirakennetta, mutta on massa ja tottelee klassista F=ma käyttäytymistä.

Se onkin yksi nosteisen tyhjöenergian yhtenäiskentän rakennemekanismeja kuinka Goldstonen bosonin mekanismi saa Higgsin mekanismin poikkileikkauksia ja massat alirakenteettomille alkeishiukkasille.

Ehkä noin massan synnylle, en tiedä.
Mutta entä se inertia ominaisuus? Vai todetaanko vain, että inertia on massan ominaisuus?

[Goswell]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

[Tauko]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

[Goswell]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

[Eusa]

Jos kiteytyksiä kaivataan, niin:
Inertia on kappaleen määrittymistä inertiaalisena koordinaatistokehyksenä eli se on suljettu systeemi ja kun se vaihtuu avoimeksi eli muuntuu osana muuta laajempaa suljettua systeemiä, muutos tapahtuu hitaasti riippuen kappaleen muotoa ylläpitävistä sidosenergioista, joiden summa on sen massa.

Näin kuvattuna käy ilmeiseksi kuinka kappale ikääntyy massakeskipisteensä suhteen ja kuinka osakappaleen ja yhteiskappaleen loppuosan välille syntyy ikääntymiseroa niiden vuorovaikuttaessaan keskenään.

Entä vapaa elektroni, sillä ei ole alirakennetta, mutta on massa ja tottelee klassista F=ma käyttäytymistä.

Se onkin yksi nosteisen tyhjöenergian yhtenäiskentän rakennemekanismeja kuinka Goldstonen bosonin mekanismi saa Higgsin mekanismin poikkileikkauksia ja massat alirakenteettomille alkeishiukkasille.

Ehkä noin massan synnylle, en tiedä.
Mutta entä se inertia ominaisuus? Vai todetaanko vain, että inertia on massan ominaisuus?

Inertia on fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi ja gradienssina se tarkoittaa inertian määrää (paikallista energiaa, massaa) vastaavaa gravitaatiota.

[Tauko]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tuosta seuraa, että inertia olisi suureena energia E ja mittayksikkönä [J] Joule, kaikki ok?

Liikemäärä on p=mv ja liikemäärän muutoksen määrä on impulssi I=Δ(mv).
Voima F=ma=d(mv)/dt.

ΔK=(γ2​−γ1​) m0​ c^2.

Tarkoitat, että inertia on nopeudesta riippuvainen? Ja levossa 'kappaleella' ei ole inertiaominaisuutta. (m₀c² on vakio)

[Tauko]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

Fotonilla ei ole massaa, liikemäärä (p=hf/c=h/λ) ja energia (E=hf) kyllä on.
(f on taajuus, λ aallonpituus, h Planckin vakio.

En tiedä, on aina hyvä vastaus.

Nyt sanot, että inertia on impulssi.
Simplex sanoo, että se on energia.
Eusa sanoo sen olevan fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi.

Mielestäni inertia on massan ominaisuus ja jos inertiaa halutaan mitata, niin mitataan massan määrää, yksikkönä kg.

[Goswell]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

Fotonilla ei ole massaa, liikemäärä (p=hf/c=h/λ) ja energia (E=hf) kyllä on.
(f on taajuus, λ aallonpituus, h Planckin vakio.

En tiedä, on aina hyvä vastaus.

Nyt sanot, että inertia on impulssi.
Simplex sanoo, että se on energia.
Eusa sanoo sen olevan fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi.

Mielestäni inertia on massan ominaisuus ja jos inertiaa halutaan mitata, niin mitataan massan määrää, yksikkönä kg.

Mitä on impulssi? Se on voimaa, energiaa, kyky tehdä työtä. Massa on kaikkea tuota, kilo on massan määrä (tuo ärsyttää vieläkin mutta uskotaan), massan määrä ja laatu vaikuttaa inertian syntyyn. Massassa se voima, energia ja kyky tehdä työtä pysyy piilossa niin kauan kunnes massan sidokset hajotetaan, ja ziizuz sentään sitten kun ne massan sidokset hajoitetaan työtä tehdäänkin oikein urakalla.
Ne sidokset on juuri se mistä inertia syntyy ja sidoksien määrä riippuu massan määrästä ja laadusta, se epätasapaino massan sisäisessä "työnteossa" on hillitympi muoto työnteosta, vain sisäinen epätasapaino, lempeä tuulahdus joka säilyttää massan massana mutta antaa hiukan vinkkiä että massassa potkua löytyy.
Ihan kuten Albertti setä meille kertoi E=mcc.

[Tauko]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

Fotonilla ei ole massaa, liikemäärä (p=hf/c=h/λ) ja energia (E=hf) kyllä on.
(f on taajuus, λ aallonpituus, h Planckin vakio.

En tiedä, on aina hyvä vastaus.

Nyt sanot, että inertia on impulssi.
Simplex sanoo, että se on energia.
Eusa sanoo sen olevan fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi.

Mielestäni inertia on massan ominaisuus ja jos inertiaa halutaan mitata, niin mitataan massan määrää, yksikkönä kg.

Mitä on impulssi? Se on voimaa, energiaa, kyky tehdä työtä.

Ei ole. Impulssi on liikemäärän muutoksen määrä.

Massa on kaikkea tuota,

Massan ja liikkeen myötä saadaan noita ilmiöitä, mutta massa ei ole muuta kuin massa.

kilo on massan määrä (tuo ärsyttää vieläkin mutta uskotaan),

Massan määrä ilmoitetaan kiloina, jos ei miellytä, niin sitten ei miellytä.

massan määrä ja laatu vaikuttaa inertian syntyyn.

Miten?

Massassa se voima, energia ja kyky tehdä työtä pysyy piilossa niin kauan kunnes massan sidokset hajotetaan, ja ziizuz sentään sitten kun ne massan sidokset hajoitetaan työtä tehdäänkin oikein urakalla.

Miten tämä liittyy massan inertia (hitaus) ominaisuuteen?

Ne sidokset on juuri se mistä inertia syntyy

Selitys ei toimi. Vapaalla elektronilla ei ole sidoksia, mutta on massa ja inertia..

ja sidoksien määrä riippuu massan määrästä ja laadusta

Massan määrä on kiloja, mutta mitä eri laatuisia massoja sinulla on, ja millä sen massan määrä ilmoitetaan ellei kiloina?

se epätasapaino massan sisäisessä "työnteossa" on hillitympi muoto työnteosta

Massan sisäinen työnteko tai muoto ei ole ulkoista työntekoa?
Kappaleen liiketila ei muutu kappaleen sisäisin voimin, tarvitaan ulkoinen voima.

vain sisäinen epätasapaino, lempeä tuulahdus joka säilyttää massan massana mutta antaa hiukan vinkkiä että massassa potkua löytyy.
Ihan kuten Albertti setä meille kertoi E=mcc.

E=mc² ei säilytä massaa massana, vaan muuttaa massaa energiaksi.

[Goswell]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

Fotonilla ei ole massaa, liikemäärä (p=hf/c=h/λ) ja energia (E=hf) kyllä on.
(f on taajuus, λ aallonpituus, h Planckin vakio.

En tiedä, on aina hyvä vastaus.

Nyt sanot, että inertia on impulssi.
Simplex sanoo, että se on energia.
Eusa sanoo sen olevan fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi.

Mielestäni inertia on massan ominaisuus ja jos inertiaa halutaan mitata, niin mitataan massan määrää, yksikkönä kg.

Mitä on impulssi? Se on voimaa, energiaa, kyky tehdä työtä.

Ei ole. Impulssi on liikemäärän muutoksen määrä.

Massa on kaikkea tuota,

Massan ja liikkeen myötä saadaan noita ilmiöitä, mutta massa ei ole muuta kuin massa.

kilo on massan määrä (tuo ärsyttää vieläkin mutta uskotaan),

Massan määrä ilmoitetaan kiloina, jos ei miellytä, niin sitten ei miellytä.

massan määrä ja laatu vaikuttaa inertian syntyyn.

Miten?

Massassa se voima, energia ja kyky tehdä työtä pysyy piilossa niin kauan kunnes massan sidokset hajotetaan, ja ziizuz sentään sitten kun ne massan sidokset hajoitetaan työtä tehdäänkin oikein urakalla.

Miten tämä liittyy massan inertia (hitaus) ominaisuuteen?

Ne sidokset on juuri se mistä inertia syntyy

Selitys ei toimi. Vapaalla elektronilla ei ole sidoksia, mutta on massa ja inertia..

ja sidoksien määrä riippuu massan määrästä ja laadusta

Massan määrä on kiloja, mutta mitä eri laatuisia massoja sinulla on, ja millä sen massan määrä ilmoitetaan ellei kiloina?

se epätasapaino massan sisäisessä "työnteossa" on hillitympi muoto työnteosta

Massan sisäinen työnteko tai muoto ei ole ulkoista työntekoa?
Kappaleen liiketila ei muutu kappaleen sisäisin voimin, tarvitaan ulkoinen voima.

vain sisäinen epätasapaino, lempeä tuulahdus joka säilyttää massan massana mutta antaa hiukan vinkkiä että massassa potkua löytyy.
Ihan kuten Albertti setä meille kertoi E=mcc.

E=mc² ei säilytä massaa massana, vaan muuttaa massaa energiaksi.

Kaikki mitä väität vastaan on väärinymmärrystä. Impulssi on liikemäärän siirtämistä, liikemäärä ei muutu ilman voimaa. Vaa'an kansi painuu liikemäärän siirrosta punnittavan kappaleen massan määrän mukaisesti, liikemäärä ei pääse muuttumaan koska maanpinta estää liikemäärän muuttumisen mutta syntyy paine vaa'an kanteen kohti maapallon keskustaa joka mitataan massan painona.
Massa on pohjimmiltaan, juurikin pohjimmiltaan vain kvantittunutta energiaa.
Massan määrä vaikuttaa inertiaan juurikin massan määrällä mutta massa on pohjimmiltaan vain energia kvantteja.
Fotonillakaan ei ole sisäistä rakennetta silti sillä on hitaus, se luo impulssin.
Tarvitaan ulkoinen voima, tietysti tarvitaan, sitä sisäistä tasapainoa ei saa rikottua ilman ulkoista voimaa, joko gravitaatio, sm-voima.
Massa ON energiaa, se ei muutu energiaksi, se energia vapautuu esim annihilaatiossa eikä ole enään sisäisesti sidottua energiaa.
Mieti nyt, massan sisäiset sidokset on vuorovaikutusta, kvanttien, energian vaihtoa, elektronin voi katsoa siirtävän liike-energiaakin ja luovan impulssin siinä kuin fotoninkin, se on tavallaan yksi yksikkö vuorovaikutusta, yksi taajuuden impulssi ja juuri täten se liittyy inertiaan koska inertia on vuorovaikutuksien luoma massan ominaisuus, se ilmentyy silloin kun massaa kiihdytetään pintavoimalla tai tilavuusvoimalla silloin kun massan kiihtyvyys on estetty jonka se muutoin saisi toisen kappaleen gravitaatiosta, tällöin sitä kylläkin kutsutaan massan painoksi.

Just päjähti mieleen, elektroni ei tuhoudu kuten fotoni, fotonin lepomassaa ei voisi tuosta syystä edes mitata, jos sillä sellainen olisi, mutta toisaalta jos lisätään fotoneita heijastinlaatikkoon, laatikon massa kasvaa.

[Vän]

Pankaapas nyt se mietintämyssykkä pääkköseen ja lopettakaa tuo hörhöily.

Massa muodostuu energiasta, energia esiintyy kvantteina, kvantit syntyy ja tuhoutuu, kutsutaan fotoneiksi, vieläpä välittävät ryökäleet voimaa ja voimaparit tuppaa olemaan aina symmetrisiä. Vuorovaikuttavat voimat välittää voimaa läpi tyhjiön, olkoonpa tuo matka kuinka suuri tai kuinka pieni tahansa.

Kun atomin ytimessä on massa, ja ydin siirtyy kiihtyvyydessä, vuorovaikutukset ytimen ympärillä muuttuvat, voimaparit säilyy yhä symmetrisinä mutta niiden voimavaikutus muuttuu koska vaikutusetäisyys muuttuu eri puolilla ydintä, jos fotonilla on lyhyempi matka kuljettava syntyy suurempi vuorovaikutustaajuus ja päinvastoin, fotoni antaa myös impulsin, jos vuorovaikutustaajuus on suurempi, syntyy suurempi voima ja päinvastoin.

Mitään ei kuitenkaan tule lisää eikä mitään katoa, vain fotonien syntyminen ja tuhoutuminen tapahtuu eri taajuudella ekuoren ja ytimen välillä, no propleemo.

Ajatuskoe, otetaan viisisormiset ulottimet taas koevälineeksi, kämmenet tarkkaan ottaen, Kuvittele pallo joka syntyy kämmenestä, se pallo omaa vakionopeuden ja pomppii häviöittä kammenten välissä, kämmenten väli on metri, syntyy tietty taajuus pallon suunnanmuutoksiin kämmenien välillä, jokainen suunnanmuutos on impulssi, lähennä kämmeniä, mitä tapahtuu taajuudelle, loitonna niitä, mitä tapahtuu nyt?

Esimerkki harjoitusatomin tapauksessa, on keskilevy kahden muun levyn välillä, keskilevystä syntyy kaksi palloa, yksi kohti kumpaakin reunalevyä ja pompottelu alkaa, taajuus on sama molemmilla puolilla keskilevyä levossa, siirrä keskilevyä johonkin suuntaan, kuvaa kiihtyvyyttä, mitä tapahtuu vuorovaikutustaajuuksille keskilevyn eri puolilla? Jos tuon tilanteen saisi syntymään ilman kiihtyvyyttä, koelaite alkaisi kulkea siihen suuntaan missä vuorovaikutustaajuus on suurempi, ei sitä saa koska tarvitaan se kiihdyttävä voima suuremman taajuuden puolelle joka siirtää hitauden omaavan ytimen kohti kiihdyttävää voimaa ja syntyy massan hitaus kappaletasolle.

Inertia johtuu ts kvanttittuneesta energiasta josta materia koostuu, fotoneiksi kutsuvat joitain niistä, siitä samasta kvattipuurosta josta massakin koostuu, vuorovaikutuksista syntyvä voima on kuitenkin riippuvainen vuorovaikutustaajuudesta jolla fotoneita vaihdetaan ja se ei ole symmetrinen kuin levossa.

Sama kysymys sinulle ja uudestaan, vapaan elektronin Inertia? Ei ole fotoneita ei puuroa.

Tekisi mieli sanoa että en tiedä, mutta, jos fotonilla on inertia, sitähän se impulssi on jolla aurinkopurjetta työnnetään, silloin elektronillakin on inertia vaikka olisi massaton mitä se ei väitetysti ole josta päästään kaipaamaan sisäistä rakennetta.

Fotonilla ei ole massaa, liikemäärä (p=hf/c=h/λ) ja energia (E=hf) kyllä on.
(f on taajuus, λ aallonpituus, h Planckin vakio.

En tiedä, on aina hyvä vastaus.

Nyt sanot, että inertia on impulssi.
Simplex sanoo, että se on energia.
Eusa sanoo sen olevan fysikaalisen aika-avaruuden tyhjöenergiadynaaminen kenttämekanismi.

Mielestäni inertia on massan ominaisuus ja jos inertiaa halutaan mitata, niin mitataan massan määrää, yksikkönä kg.

Mitä on impulssi? Se on voimaa, energiaa, kyky tehdä työtä.

Ei ole. Impulssi on liikemäärän muutoksen määrä.

Massa on kaikkea tuota,

Massan ja liikkeen myötä saadaan noita ilmiöitä, mutta massa ei ole muuta kuin massa.

kilo on massan määrä (tuo ärsyttää vieläkin mutta uskotaan),

Massan määrä ilmoitetaan kiloina, jos ei miellytä, niin sitten ei miellytä.

massan määrä ja laatu vaikuttaa inertian syntyyn.

Miten?

Massassa se voima, energia ja kyky tehdä työtä pysyy piilossa niin kauan kunnes massan sidokset hajotetaan, ja ziizuz sentään sitten kun ne massan sidokset hajoitetaan työtä tehdäänkin oikein urakalla.

Miten tämä liittyy massan inertia (hitaus) ominaisuuteen?

Ne sidokset on juuri se mistä inertia syntyy

Selitys ei toimi. Vapaalla elektronilla ei ole sidoksia, mutta on massa ja inertia..

ja sidoksien määrä riippuu massan määrästä ja laadusta

Massan määrä on kiloja, mutta mitä eri laatuisia massoja sinulla on, ja millä sen massan määrä ilmoitetaan ellei kiloina?

se epätasapaino massan sisäisessä "työnteossa" on hillitympi muoto työnteosta

Massan sisäinen työnteko tai muoto ei ole ulkoista työntekoa?
Kappaleen liiketila ei muutu kappaleen sisäisin voimin, tarvitaan ulkoinen voima.

vain sisäinen epätasapaino, lempeä tuulahdus joka säilyttää massan massana mutta antaa hiukan vinkkiä että massassa potkua löytyy.
Ihan kuten Albertti setä meille kertoi E=mcc.

E=mc² ei säilytä massaa massana, vaan muuttaa massaa energiaksi.

Kaikki mitä väität vastaan on väärinymmärrystä. Impulssi on liikemäärän siirtämistä, liikemäärä ei muutu ilman voimaa. Vaa'an kansi painuu liikemäärän siirrosta punnittavan kappaleen massan määrän mukaisesti, liikemäärä ei pääse muuttumaan koska maanpinta estää liikemäärän muuttumisen mutta syntyy paine vaa'an kanteen kohti maapallon keskustaa joka mitataan massan painona.
Massa on pohjimmiltaan, juurikin pohjimmiltaan vain kvantittunutta energiaa.
Massan määrä vaikuttaa inertiaan juurikin massan määrällä mutta massa on pohjimmiltaan vain energia kvantteja.
Fotonillakaan ei ole sisäistä rakennetta silti sillä on hitaus, se luo impulssin.
Tarvitaan ulkoinen voima, tietysti tarvitaan, sitä sisäistä tasapainoa ei saa rikottua ilman ulkoista voimaa, joko gravitaatio, sm-voima.
Massa ON energiaa, se ei muutu energiaksi, se energia vapautuu esim annihilaatiossa eikä ole enään sisäisesti sidottua energiaa.
Mieti nyt, massan sisäiset sidokset on vuorovaikutusta, kvanttien, energian vaihtoa, elektronin voi katsoa siirtävän liike-energiaakin ja luovan impulssin siinä kuin fotoninkin, se on tavallaan yksi yksikkö vuorovaikutusta, yksi taajuuden impulssi ja juuri täten se liittyy inertiaan koska inertia on vuorovaikutuksien luoma massan ominaisuus, se ilmentyy silloin kun massaa kiihdytetään pintavoimalla tai tilavuusvoimalla silloin kun massan kiihtyvyys on estetty jonka se muutoin saisi toisen kappaleen gravitaatiosta, tällöin sitä kylläkin kutsutaan massan painoksi.

Just päjähti mieleen, elektroni ei tuhoudu kuten fotoni, fotonin lepomassaa ei voisi tuosta syystä edes mitata, jos sillä sellainen olisi, mutta toisaalta jos lisätään fotoneita heijastinlaatikkoon, laatikon massa kasvaa.

Atomin ydin ja sen elektronit eivät pelaa pingpongia virtuaalihiukkaisilla. Tuollaista sinun vuororvaikutustaajuutta ei ole olemassa.

Olet käsittänyt kvantitkin väärin. Kvantti ei ole pienin energian yksikkö, joka voi olla olemassa, vaan se on pienin energian yksikkö tietyssä tapahtumassa. Jossain toisessa tapahtumassa energian kvantti voi olla eri suuri. Olet ymmärtänyt väärin alkeishiukkasetkin. Niiden käytöstä ei voi mallintaa suoralla analogialla makromaailman kappaleisiin, vaan alkeishiukkasia pitää mallintaa kvanttifysiikalla. Se on ihan erilainen, kuin jokapäiväinen makromaailma, jonka voi ymmärtää maalaisjärjellä. Alkeishiukkasia voi ymmärtää vain matematiikalla.