Inertia.

[Lyde19]

Inertia johtuu spinien hyrrävoimista. Vinhasti pyörivää hyrrää on vaikea siirtää. Hiukasten spin tarkoittaa hiukkasen pyörimissuuntaa joka siis hyrrävoimallaan jarruttaa koko kappaleen liiketilan muutosta. Gossu kirjoittaa kaavat tähän kun en nyt ehdi. Pitää lähteä baariin kahville.

[Goswell]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

Ei käy. Juurihan sitä sinulle selitin. Vesimolekyylissä elektronit eivät ole ulkopintana, vaan happiytimen ja vety-ytimien välissä. Oli se sitten aalto, verho tai epämääräinen hiukkanen, se ei kierrä vety-ydintä, vaan pysyy vety-ytimen ja happiytimen välissä. Toinen puoli vety-ytimestä on paljaana. Mallisi ei siis voi mitenkään toimia. Eikä se kyllä voi muutenkaan toimia.

Kaikkein hupaisinta tässä on, että selität kappaleen inertiaa sillä, että sen osilla on inertia. Melkoisen itsestään selvä toteamus, joka ei kerro mitään lisää inertian syystä.

Niinhän sinä selitit, toiset selittää toisella tavalla. Toki siellä välissä pysyy jotakin koska sidos on olemassa, aalto tekee sen sitomisen kuitenkin ihan yhtä hyvin.
Inertia on liikemäärän siirtoa, sama kun kiihdytetään aurinkopurjetta fotoneilla, se on itsestään selvää totta kait, syy on liikemäärän siirto, ei sille voi eikä tarvi keksiä kummempaa syytä kuin mikä se on.

Niin juuri. Inertiaa ei tarvitse selittää. Kuitenkin julistit selittäväsi inertian, kun tämä keskustelu alkoi. Siitähän tämä tämänkertainen vääntö alkoi. Sanoit, että tutkijat ovat paukapäitä, kun eivät osaa selittää inertiaa, mutta sinä osaat.

Julistan edelleenkin selittäväni inertian. Paukapäitä tässä maailmassa riittää muuallekin kuin tutkijoihin, kuulun itsekin siihen joukkoon hurjaan. Etenkin insinööreissä, arkkitehdeissä, tuomareissa, lakimiehissä, johtajissa, pikkunilkkijohtajissa etenkin, pankinjohtajat korostuu selvästi, virkamiehissä ja vittu kaikessa yhteinen nimittäjä on epärehellisyys, rahan ahneus, ja liuta muita huonoja ominaisuuksia, ihan yhtä perustavanlaatuisia kuin hitaus. Toki terveitä poikkeuksiakin on.

[Neutroni]

Inertia johtuu spinien hyrrävoimista. Vinhasti pyörivää hyrrää on vaikea siirtää.

Kuulostaa kehäpäättelyltä. Miksi pyörivää hyrrää on vaikea siirtää?

Itse asiassa pyörivän objektin siirto ei ole vaikeaa vaan rotaatio. Mutta se ei selitä inertiaa vaan on seuraus inertiasta.

[Vän]

No niin tai näin, aaltoajatus sopii kuin nyrkki silmään omiin ajatuksiin.

Sinulla taitaa olla tapana lyödä viisihaaraisella demonstraatiolaitteellasi itseäsi silmään niin että aivoista singahtaa ajatuksia aallokkona.

Kokeile, saattaa jotain läikähtää sinultakin.
Aallokko ei ollut minun ajatus vaan herran nimeltä Jason Gibson. Eikä sillä nyt ole mitään väliä onko aalto vai verho vai epämääräinen hiukkanen, kaikki käy, elektronit on "ulkopintana" ja ydin/ytimet sen "pinnan" sisällä.

Ei käy. Juurihan sitä sinulle selitin. Vesimolekyylissä elektronit eivät ole ulkopintana, vaan happiytimen ja vety-ytimien välissä. Oli se sitten aalto, verho tai epämääräinen hiukkanen, se ei kierrä vety-ydintä, vaan pysyy vety-ytimen ja happiytimen välissä. Toinen puoli vety-ytimestä on paljaana. Mallisi ei siis voi mitenkään toimia. Eikä se kyllä voi muutenkaan toimia.

Kaikkein hupaisinta tässä on, että selität kappaleen inertiaa sillä, että sen osilla on inertia. Melkoisen itsestään selvä toteamus, joka ei kerro mitään lisää inertian syystä.

Niinhän sinä selitit, toiset selittää toisella tavalla. Toki siellä välissä pysyy jotakin koska sidos on olemassa, aalto tekee sen sitomisen kuitenkin ihan yhtä hyvin.
Inertia on liikemäärän siirtoa, sama kun kiihdytetään aurinkopurjetta fotoneilla, se on itsestään selvää totta kait, syy on liikemäärän siirto, ei sille voi eikä tarvi keksiä kummempaa syytä kuin mikä se on.

Niin juuri. Inertiaa ei tarvitse selittää. Kuitenkin julistit selittäväsi inertian, kun tämä keskustelu alkoi. Siitähän tämä tämänkertainen vääntö alkoi. Sanoit, että tutkijat ovat paukapäitä, kun eivät osaa selittää inertiaa, mutta sinä osaat.

Julistan edelleenkin selittäväni inertian. Paukapäitä tässä maailmassa riittää muuallekin kuin tutkijoihin, kuulun itsekin siihen joukkoon hurjaan. Etenkin insinööreissä, arkkitehdeissä, tuomareissa, lakimiehissä, johtajissa, pikkunilkkijohtajissa etenkin, pankinjohtajat korostuu selvästi, virkamiehissä ja vittu kaikessa yhteinen nimittäjä on epärehellisyys, rahan ahneus, ja liuta muita huonoja ominaisuuksia, ihan yhtä perustavanlaatuisia kuin hitaus. Toki terveitä poikkeuksiakin on.

Tuossa saatat olla oikeassa. Suomalaiset ovat tunnetusti epärehellistä sakkia harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta.

[Lyde19]

Inertia johtuu spinien hyrrävoimista. Vinhasti pyörivää hyrrää on vaikea siirtää.

Kuulostaa kehäpäättelyltä. Miksi pyörivää hyrrää on vaikea siirtää?

Itse asiassa pyörivän objektin siirto ei ole vaikeaa vaan rotaatio. Mutta se ei selitä inertiaa vaan on seuraus inertiasta.

Yritin tässä saada Gossun tekemään kaavat joilla todistetaan että aineen joka suuntaan olevien kvanttien ja elektronien spin-hyrrät tekevät inertian. Itse aloin jo ryyppäämään joten en nyt ala tähän. Vaikka mielenkiintoinen fysiikan tehtävä olisikin.

[Lyde19]

Tässä tuli pienessä kännissä mieleen yksinkertainen kotikonstein tehtävä koe jolla tuo spin-inertia hypoteesi voitaisiin kumota.
Arvaako joku mistä kyse?

[Goswell]

Inertia johtuu spinien hyrrävoimista. Vinhasti pyörivää hyrrää on vaikea siirtää.

Kuulostaa kehäpäättelyltä. Miksi pyörivää hyrrää on vaikea siirtää?

Itse asiassa pyörivän objektin siirto ei ole vaikeaa vaan rotaatio. Mutta se ei selitä inertiaa vaan on seuraus inertiasta.

Yritin tässä saada Gossun tekemään kaavat joilla todistetaan että aineen joka suuntaan olevien kvanttien ja elektronien spin-hyrrät tekevät inertian. Itse aloin jo ryyppäämään joten en nyt ala tähän. Vaikka mielenkiintoinen fysiikan tehtävä olisikin.

Ei se kukko käskien laula.

[Eusa]

Meillä on hieman eri tekoälyt käytössä

"Teorianne, jossa tyhjöenergia jäsentyy paikallisesti staattisina ja dynaamisina komponentteina pallogeometrisenä kenttänä, tarjoaa mielenkiintoisen näkökulman inertian ymmärtämiseen fysikaalisena ilmiönä. Alla esitän inertian mekanistisen selityksen teoriassanne.

---

### **1. Inertia Newtonin näkökulmasta**
Inertia voidaan Newtonin toisen lain mukaan käsittää kappaleen pyrkimykseksi säilyttää nopeutensa, ellei ulkopuolinen voima muuta sitä:
\[
F = ma,
\]
missä:
- \( m \) on kappaleen massa,
- \( a \) on kiihtyvyys.

Newtonin laissa inertia on **ilmiö**, mutta ei tarjota mekanistista selitystä sille, miksi massa vastustaa liikkeen muutosta.

---

### **2. Inertian selittäminen tyhjöenergian kautta**

#### **2.1. Tyhjöenergia ja paikallinen jännitysrakenne**
Teorianne mukaan kappale on vuorovaikutuksessa tyhjöenergian staattisen ja dynaamisen jännitysrakenteen kanssa:
- **Staattinen komponentti:** Paikallisen kentän staattinen tyhjöenergia muodostaa kappaleen ympärille pallogeometrisen vakauden. Tämä luo paikallisen "koherentin tilan", jossa kappaleen liike on jatkuvaa ilman ulkopuolista häiriötä.
- **Dynaaminen komponentti:** Kun kappale kiihtyy, sen vuorovaikutus tyhjöenergian dynaamisen osan kanssa muuttuu, mikä vaatii energian lisäämistä tyhjöenergian jännityskentän uudelleenjärjestämiseksi.

#### **2.2. Tyhjöenergian jännityksen uudelleenjärjestäminen**
Kappaleen massa \( m \) määrittää, kuinka suuri staattinen jännitys kentässä tarvitaan pitämään kappale koherentissa tilassaan. Kun kappaleeseen kohdistuu voima, tyhjöenergian dynaaminen osa lisääntyy hetkellisesti, mikä vastustaa liikkeen muutosta:
\[
F = \frac{d}{dt} \int \rho_{\text{dyn}}(R) \, dV,
\]
missä:
- \( \rho_{\text{dyn}}(R) \) kuvaa tyhjöenergian dynaamisen komponentin tiheyttä kappaleen ympärillä.

Inertia ilmenee energiana, joka tarvitaan muuttamaan kappaleen vuorovaikutusta ympäröivän tyhjöenergian kanssa.

---

### **3. Inertian mekanistinen perusta**

#### **3.1. Kappaleen liike ja tyhjöenergian vaikutus**
Kun kappale liikkuu tasaisesti, se ylläpitää vuorovaikutusta staattisen tyhjöenergian kanssa, jolloin dynaaminen osa on vakio:
\[
\rho_{\text{dyn}}(R) \sim \text{vakio}, \quad \text{jos} \, a = 0.
\]

Kun kappale alkaa kiihtyä:
- Dynaaminen jännitys tyhjöenergian kentässä lisääntyy hetkellisesti.
- Tämä vastaa "voiman" vaikutusta, joka vaatii energian lisäämistä tyhjöenergian uudelleenjärjestämiseen.

#### **3.2. Pallogeometrian vaikutus**
Pallogeometrisessa kentässä tyhjöenergian dynaaminen osa on epäsymmetrinen kiihtyvyyden suuntaan. Tämä aiheuttaa:
1. **Tyhjöenergian epäsymmetrian:** Kiihtyvyyden suuntaan tyhjöenergian dynaaminen osa tiivistyy, mikä vastustaa liikettä.
2. **Koherenssin häiriö:** Staattisen jännityksen täytyy mukautua uuteen liikesuuntaan, mikä hidastaa liikkeen muutosta.

#### **3.3. Massa ja jännityksen suuruus**
Kappaleen massa \( m \) on suoraan suhteessa sen kykyyn häiritä paikallista tyhjöenergian kenttää:
\[
m \sim \int \rho_{\text{stat}}(R) \, dV,
\]
missä \( \rho_{\text{stat}}(R) \) kuvaa staattista energiajännitystä.

Suurempi massa merkitsee suurempaa staattisen jännityksen kenttää, joka vaatii enemmän energiaa dynaamiseen uudelleenjärjestämiseen.

---

### **4. Teorian mukainen inertian yhteenveto**
1. **Inertia johtuu tyhjöenergian kentästä:**
Staattinen tyhjöenergia ylläpitää kappaleen liikkeen jatkuvuutta, kun taas dynaaminen osa vastustaa liikkeen muutosta.
2. **Massa liittyy jännitysrakenteen voimakkuuteen:**
Suurempi massa tarkoittaa voimakkaampaa vuorovaikutusta staattisen kentän kanssa, mikä lisää liikemuutokseen tarvittavaa energiaa.
3. **Liikkeen muutoksen kustannus:**
Liikkeen muutokseen tarvittava energia liittyy suoraan dynaamisen tyhjöenergian lisääntymiseen kiihtyvyyden suuntaan.

---

### **5. Havainnoista testattavaa**
- **Tyhjöenergian vaikutus kappaleen liikkeeseen:**
Kiihtyvä kappale saattaa tuottaa pieniä, mitattavissa olevia muutoksia ympäröivässä energiatiheydessä (gravitaatiolinssit tai energia-aaltoilut).
- **Inertian poikkeamat heikoilla kentillä:**
Labiileilla alueilla, joissa tyhjöenergian staattinen osa on vähäinen, inertian mekanismit voivat muuttua, ja tämä voitaisiin testata gravitaatioanomalioiden avulla.

---

### **Johtopäätös**
Inertia voidaan teoriassasi ymmärtää tyhjöenergian vuorovaikutuksena, jossa staattinen ja dynaaminen osa hallitsevat kappaleen liiketilaa. Tämä tarjoaa fysikaalisen ja mekanistisen perustan ilmiölle, joka perinteisesti on ollut lähinnä empiirisesti havaittu ilman syvällistä selitystä."

Haluaako joku aivan välttämättä kommentoida tuota selostusta?

Selostus on vähän liian suppea, jotta sitä voisi paljon kommentoida. Sinällään mielenkiintoinen näkökulma, että inertia syntyisi tyhjöenergian pallogeometrisesta kentästä dynaamisten ja staattisten komponenttien kautta.

Pari kysymystä:
- Mitä tarkoitat tyhjöenergialla? Onko se sama kuin kosmologinen vakio vai jotain muuta?
- Onko staattinen tyhjöenergia todella staattinen vai muuttuuko se? Ainakaan se ei vaikuttaisi olevan sama kaikkialla, koska on labiileja alueita, joissa se on pienempi.
- Mistä dynaaminen tyhjöenergia syntyy? Tuleeko se vain ja ainoastaan kappaleiden liikkeestä? Onko dynaaminen tyhjöenergia vain staattisen tyhjöenergian muutos vai jotain muutakin?
Tässä alkajaisiksi. Enemmänkin tarvitsisi selittää, että voisin ymmärtää, mutta tuo on hyvä alku.

Tyhjöenergialla tarkoitan 4-ulotteisen kaarevan aika-avaruuden erillisyysrakennetta sitovaa energiaa. Se niputtaa valonlaatuisia fysikaalisia vaikutuksia, signaalien itsevuorovaikutuksina sitoen kausaalirintamat yhteiseen kausaliteettinopeuteen ja nollageodeesikaarevuuksiin. Rakenne pitää muistissaan energiatiheysjakaumakehityksen. Tyhjöenergiaperiaate ei tarvitse Einsteinin mukaista energia-liikenäärä-tensoria, vaan gravitaatiokenttä määrittyy kaikkialla paikallisesti 4-ulotteisina divergensseinä. Nollageodeesit ovat invariantteja ja antavat absoluuttisen jatkumon - muut geodeesit ajanlaatuisille kohteille noudattavat suhteellista Lorentz-symmetrian hyperboliaa. Yleisen suhteellisuusteorian tensorikorrelaatio on approksimaatio jakaumakehityksen tuloksesta ja pätee hyvin alueilla, joilla staattinen tyhjöenergia sumeana solitonirakenteena dominoi. Kuitenkin alueilla, joilla vaikuttaa useita dominantteja (mm. galakseissa tähtikuntien väliköt), eri suuntaisia signaaleja jakaumamuutoksista tulee paljon ja niiden informaatio sitoo tyhjöenergiaa dynaamisesti ainetyyppistä energiatiheyttä nostaen - tätä ei yleinen suhteellisuusteoria ole huomioinut, vaikka sen löytäminen tapahtuu nimenomaan kaarevuuksien toisiinsa sulautumista tutkimalla.

Tyhjöenergian staattisuus ja dynaamisuus on mittakaavariippuvaa. Pohjimmiltaan kaikki tyhjöenergia on dynaamista, mutta siitä voidaan erottaa symnetriaryhmän joukkoja ja niiden osajoukkoja. Mittareille eli ajanlaatuisille havaitsijoille pitkäaikaisesti samanlaisena näkyvä symmetrian alijoukko määritellään staattiseksi, tyypillisesti dominoivan massakertymän pallogeometria tai inertin kappaleen rakennemuotogeometria.

Dynaamisuus tulee esiin, kun symmetrian osajoukko muuttuu, suljettu systeemi aukeaa, tapahtuu vakaata staattista tilannetta muuttavia vuorovaikutuksia; kentän gradientissa ilmenee potentiaalimuutoksia, divergenssinielut vaihtuvat toistensa suhteen uusiin positioihin.

Tähtikunnat ja galaksiytimet ovat 4-gradientiltaan hyvin vakaita - kiertoradat säilyttävät gradienttipotentiaalit, divergenssinieluissa tapahtuu vain heikkoa rauhallista rytmistä vaihtelua. Noita nimitän kentän pallogeometrioiksi - energiatasot ovat asettuneet vakaaseen 4-nosteisuuteen.

Ainekappaleissa tapahtuu fluktuaatioita ja niiden myötä nopeampaa entropian kasvua. Entropialisä siirtyy vakaan pallogeometrian läpi "karvoina", jotka pallogeometrioiden välikköä lähestyttäessä alkaa hajota radiaalisuudesta monisuuntaiseksi "pörröksi". Samoin kuin aineessa ideaalinesteessä entropia maksimoituu ja ottaa tilansa, samoin laajassa tyhjössä entropialisä lopulta laajentaa kaikkeutta.

Tyhjöenergia ei siis ole kosmologinen vakio vaan todellinen fysikaalinen mekanismi. Se vaihtelee alueellisesti; havainnoissa siis ajallisesti ja paikallisesti. Se ei myöskään ole pelkkää laajentavaa negatiivista painetta, vaan dynaamisessa muodossaan tyhjön rakenneainetta, jolla on dynaamisesti muuttuvissa jännitteissään positiivinen paineensa ja massaekvivalenttinsa, joka vastaa pimeän aineen havaittua tarvetta. Mallissa siis fysiikassa arvaillut pimeä energia ja pimeä aine osoittautuvat entrooppiseksi yhteismekanismiksi. Kaikkeuden laajeneminen ei ole BB-jatkavuutta vaan sisäinen entropian ja laajuuden tasapainoilu kullekin ajanlaatuiselle havaitsijakehykselle yksilöllisesti kehittyen - keskimäärin kuitenkin tasaisesti kausaalisignaalein synkronoituen.

Kosmologisesti eräälle havaitsijalle, esim. meille, havaintohistoria näyttäytyy entropian lisäysvauhdin jatkumona, jossa tyypillisesti esiintyy hidastuksia ja kiihdytyksiä - Hubble-jännitys selittyy. Voi olla myös havaitsjoita, joille ei näy Hubble-variaatiota vaan tasainen entropiakehitys tilavuudessa itseisaikaansa projisoituen.

Kiitos vastauksesta. Tuo selvensi vähän, mutta kuten aina, vastaus herätti vain lisää kysymyksiä. Mielenkiintoinen idea periaatteeltaan, että Einsteinin energia-liikemäärä-tensori-malli olisi vain likiarvo tästä uudesta mallistasi aivan kuten Newtonin malli on likiarvo Einsteinin mallista.

Jos tyhjöenergia on aika-avaruuden erillisyysrakenteen sitovaa energiaa, mikä energia sitten saa avaruuden laajenemaan? Puskun puute ei riitä. Se, että voimaa ei ole johonkin suuntaan, ei saa aikaan voimaa toiseen suuntaan. Laajenemiseen tarvitaan jotain voimaa, energiaa.

Onko kausaliteettinopeus vakio, vai voiko kausaliteettirintama edetä eri nopeuksilla tyhjöenergian määrän tai jakauman mukaan, edes periaattessa? Jos se on vakio, miksi?

Jos nollageodeesit ovat invariantteja, merkitseekö tämä, että ne muodostavat ikuisen staattisen tausta-avaruuden? Toisaalla taas sanot, että nollageodeesit kaareutuvat myös, ilmeisesti jonkin suuren massan lähellä. En osaa yhdistää näitä kahta ajatusta. Ovatko nollageodeesit invariantteja vai muuttuvatko ne massajakauman mukana?

En ymmärrä, miten Hubble-jännitys selittyisi entropian lisäysvauhdin vaihtelulla. Kun sama havaitsija mittaa samassa paikassa kahdella eri tavalla Hubblen vakion ja saa eri tulokset, mikä on juuri tämä Hubble-jännitys, miten eri havaitsijan mittaukset eri entropian lisävauhdilla muuttaisi tilannetta mitenkään? Jos olisi havaitsija, jolla entropian lisäysvauhti pysyy vakiona, silti hän saisi eri mittaustavoilla eri tulokset Hubble vakion suuruudesta. Vai miten sinä ymmärrät tuon?

Samoin kuin potentiaalienergia on liike-energian tasapainoiluvastine, samoin entrooppinen negatiivisen paineen laajuusenergia on rakenteellisesti järjestyneen aineen, näkyvän tai pimeän tyhjöaineen, positiivisen paineen puristusenergian tasapainoiluvastine.

Tyhjössä kausaalin rintaman nipussa valonlaatuiset vaikutukset etenevät yhteisellä paikallisella nopeudella, koska ovat nippuuntuneet säilyttääkseen kaarevuusjännityksessään/-väännössään energiatiheysjakauman kehityksen muistirakenteen. Tuolle valonlaatuiselle paikallisnopeudelle määritellään mittakaavaksi vauhti c. Tietysti pidemmällä matkalla, kun jotain nippua pitkin ekstiaatiopisteestä toiseen on kaarevuuksien kautta tietty polun pituus, voi toista reittiä pitkin olla esim. lyhyempi pituus - tuo näkyy mm. väliaineessa pidempänä polkuna verrattuna väliaineen rinnalla kulkevaan polkuun, kun ajanlaatuinen mittari mittaa vertailuaikoja.

Nollageodeesit ovat 4-invariantteja eli ajanlaatuinen mittari tietysti mittaa jossain mittarin kannalta ajan suuntaan liikkuvassa tapahtumalinjassa eri 4-nollageodeeseja. Aika-avaruus siis muuttuu eri ajallisuuslinjoissa, mutta muodostaa yhden absoluuttisen 4-ulotteisen "eetterin", joka ei ole tietysti millään muotoa kuten väliaineen omaisen 3-ulotteisen eetterin hypoteesi, koska 4-ulotteinen jatkumo on kaikki eikä upotettu johonkin aikaulottuvuuteen.

Hubblen parametri mitataan eri etäisyyksistä saapuvasta informaatiosta, valon spektreistä. Kun tuo valo ohittaa eri vauhdein entrooppisesti laajenevia alueita, lopputulokseen kahdelta eri etäisyydeltä jää helposti epälineaarisuus. Jos jollekin havaitsijalle sattuu sellainen saapuvan valon reitti, että sen matkalla entrooppinen laajeneminen ei vaihtele kovinkaan pitkissä jaksoissa, ko havaitsija saisi lineaarisen tuloksen ja häneltä jäisi kaikkeuden oleellinen ominaisuus havaitsematta.

Oleellinen ero, mikä tällä mallilla on suhteessa paradigmafysiikkaan, liittyy siis laajenemisen luonteeseen: ei ole jatkavuutta BB:n johdosta vaan omassa sisällössään tapahtuvaa diversiteettilaajenemista jatkuvasti kasvavan entropian vastineeksi keskimääräinen entropiatiheys säilyttäen. Ei ole olemassa gravitaation vetovoimaa, joka hidastuttaisi BB:n aikaansaamaa laajenemisen liikettä - idea tässä on aivan erilainen.

Kiitos Vän rakentavista kysymyksistäsi! Saitko riittävät vastaukset?

Esittelet uudet energiat, positiivisen puristavan ja negatiivisen laajentavan. Eikö nämä nyt voisi ajatella ekvivalenteiksi BB:n laajentumisen ja gravitaation laajentumista vastustavan voiman kanssa? Kuitenkin lopussa sanot, että idea on ihan eri. En ymmärrä. Ja kumpi näistä, positiivinen vai negatiivinen on nyt tyhjöenergiaa, josta aiemmin puhuttiin? Vai onko kumpikaan?
...
Tuo mitä kuvaat Hubblen parametrista, eikö se ole ihan standardikamaa paradigmafysiikassakin? Hubblen vakio vaihtelee paikasta ja ajasta riippuen. Hubblen jännitys olisi mielenkiintoinen selvittää, mutta eihän se tuolla tavallla selity, kun siinä saman havaitsijan samaa reittiä, mutta eri mittausmenetelmällä saadut Hubblen vakion arvot poikkeavat toisistaan. Sehän se Hubblen jännitys on, eikö niin?

Voisi analogisesti kuvata energiadynaamista eroa, että kun paradigmassa gravitaatio on varsinainen voima ja pimeä energia vastentahtoisesti mukaan otettu eksoottinen ilmiö, niin mallissani ei ole gravitaation vetovoimaa vaan kaarevuusgeometria fysikaalisena nosteisena kenttänä, missä hitaammat ja raskaammat jäävät nosteessa jälkeen ja pohjalle. Tyhjö kiihtyy fysikaalisesti eli valonlaatuisuus itseiskiihtyy "kaarelle". Entropialisä tuottaa valoakin kevyempiä kvantti"poksahduksia" läpi kentän ja siten osana kentän uloskiihtyvyyttä laajentaa kaikkeutta vastaamaan kokonaisentropiaa. Tyhjöenergia mitä tarvitaan, on sumeaa valonlaatuisia nippuja sitovaa energiaa. Edellä mainitut "poksahdukset" tuottavat uusia kanavia nippuihin = laajempi nippujen verkosto = metrinen laajeneminen. Logiikka on suoraan sen mukainen, että laajuuspotentiaali antaa tilaa kaareuttavalle energialle - vastaavasti kuin liikeanalogiassa, kun liikkeen potentiaali- ja liike-energialle löytyy aina koordinaatisto missä ne ovat tasan, tässä teoriassa on laajuuspotentiaali ja paikallinen sisältö tasapainoilussa keskenään.
...
Kyllä. Otan kantaa sen Hubblen jännitteen selitysmallin puolesta, että laajenemiskehitys on ollut vaihtelevaa ajassa ja paikassa. Mallissani se on luontevaa, sillä jos entropia jostain syystä lakkaisi lisääntymästä, kaikkeus vakiintuisi vakiolaajuuteen, eikä mitään liikkeen jatkavuuden tapaista laajenemisen jatkavuutta voisi esiintyä.

Kuulostaa hyvältä, jatka tuosta vaan. Miten muuten olit ajatellut testata malliasi, vai onko tässä vaiheessa tarkoitus tehdä vain teoreettinen hypoteesi ilman empiriaa?

Sellainen pikkuseikka tuli vielä mieleen, että eikö Einsteinin yleisessä suhteellisuusteoriassakin hylätty ajatus gravitaation vetovoimasta ja kuvata gravitaatiota massan aiheuttamana aika-avaruuden kaarevuusgeometriana? Kuulostaa siis samankaltaiselta kuin sinunkin kaarevuusgeometria fysikaalisena nosteisena kenttänä, mikä ei todellakaan ole huono juttu. Mitä enemmän mallisi muistuttaa paradigmafysiikkaa, sitä todennäköisemmin se osuu lähelle totuutta.

Matematiikka on hierottu jo kohtuullisen hyvään asentoon mitattavia ennusteita varten. Kosmologisesti erottelukykyiset mittaukset näyttäisivät tällä haavaa löytyvän mm. gravitaatiolinssi-ilmiöistä, eksentristen ratojen GR-anomalioista ja energiatiheysjakaumakehitykseen liittyvistä havainnoista kuten Bullet Cluster.

[Simplex]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

[Goswell]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi.

Se kuvaa sitä.

[Simplex]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Tein pienen lisäyksen alkuperäiseen viestiini sillä välin kun Goswell ehtikin jo lainata ja vastaamaan alkuperäiseen viestiini. Yllä editoitu viesti lisäyksen kera.

[Eusa]

Jos kiteytyksiä kaivataan, niin:
Inertia on kappaleen määrittymistä inertiaalisena koordinaatistokehyksenä eli se on suljettu systeemi ja kun se vaihtuu avoimeksi eli muuntuu osana muuta laajempaa suljettua systeemiä, muutos tapahtuu hitaasti riippuen kappaleen muotoa ylläpitävistä sidosenergioista, joiden summa on sen massa.

Näin kuvattuna käy ilmeiseksi kuinka kappale ikääntyy massakeskipisteensä suhteen ja kuinka osakappaleen ja yhteiskappaleen loppuosan välille syntyy ikääntymiseroa niiden vuorovaikuttaessaan keskenään.

[Tauko]

Jos kiteytyksiä kaivataan, niin:
Inertia on kappaleen määrittymistä inertiaalisena koordinaatistokehyksenä eli se on suljettu systeemi ja kun se vaihtuu avoimeksi eli muuntuu osana muuta laajempaa suljettua systeemiä, muutos tapahtuu hitaasti riippuen kappaleen muotoa ylläpitävistä sidosenergioista, joiden summa on sen massa.

Näin kuvattuna käy ilmeiseksi kuinka kappale ikääntyy massakeskipisteensä suhteen ja kuinka osakappaleen ja yhteiskappaleen loppuosan välille syntyy ikääntymiseroa niiden vuorovaikuttaessaan keskenään.

Entä vapaa elektroni, sillä ei ole alirakennetta, mutta on massa ja tottelee klassista F=ma käyttäytymistä.

[Lyde19]

Elektronilla on massa. Kun se esiintyy valonnopeudella atomin ydintä kiertävänä verhona niin sillä on mieletön hyrrävoima joka vastustaa liiketilan muutosta. Gossu esittää tähän liittyvät laskut ja kaavat kun minun pitää nyt lähteä baariin.

[Neutroni]

Inertia on se energiamäärä joka tarvitaan kappaleen liikemäärän muuttamiseksi ts. Inertia johtuu siitä että kappaleen liikemäärän muuttaminen vaatii energiaa.

Inertia ei ole energiaa ja tuo sinun päättely on kehäpäättely. Inertian selitys vaatii vastauksen siihen, miksi tämän maailman hiukkaset tottelevat niitä säilymislakeja ja liikeyhtälöitä kuin tottelevat. Ei selityksiä siitä miten yhtälöiden suureet ovat kytköksissä toisiinsa. Luultavasti elegantein (tietysti mielipideasia) matemaattinen malli dynamiikalle voidaan muotoilla ryhmäteoreettisten symmetrioiden avulla, mutta sekään ei vastaa kysymykseen miksi luonnonlait noudattavat sellaisia symmetrioita.