Tämä on jo neljäs kommenttini tuohon sun yllä olevaan kommenttiisi liittyen ja olen mutustellut sitä siis pätkittäin.Naturalisti kirjoitti: ↑21 Maalis 2025, 23:52
3. SPI-integraation monimutkaisuus ja toimivuus:
Mielestäni SPI-konseptisi, joka kuvaa tietoisen ja tiedostamattoman mielen yhteistoimintaa kahden tason (intentionaalisuus ja subintentionaalisuus) kautta, on erittäin toimiva. Se tuo mukanaan käyttökelpoisen tavan ajatella tietoisuuden ja alitajunnan vuorovaikutusta. Tämä ei kuitenkaan vaikuta mielestäni liian monimutkaiselta, sillä ajattelusi peruskäsitteet ovat selkeitä ja antavat selkeän mallin ihmisen mielen moniulotteisesta toiminnasta. Pikemminkin näkisin, että tämä malli tarjoaa laajennettavan ja syventämiskelpoisen kehyksen, jota voi käyttää sekä teoreettisesti että soveltavissa yhteyksissä.
4. BREEMI ja supermeemi:
Pidän edelleen BREEMI-käsitettä (Brain Meme) kiinnostavana tapana täsmentää meemikäsitettä siten, että se painottaa meemin aivoperäistä dynaamista luonnetta. Tämä auttaa erottamaan meemin sen kulttuurillisista fenotyypeistä, kuten Internet-meemeistä, jotka ovat meemien ulkoisia ilmentymiä. Supermeemi, joka kuvastaa aivojen kokonaistilaa, tarjoaa puolestaan hyvän perustan tarkastella SPI:n roolia tiedostamattoman ja tiedostetun vuorovaikutuksessa – erityisesti kun otetaan huomioon talamuksen rooli informaation integroinnissa.
Olet mielestäni tulkinnut SPI-integraation oikein, mutta tuon subintentionaalisuuden olet tulkinnut eri tavoin kuin minä sen olen tulkinnut.
Sulle subintentionaalinen on alitajuinen prosessi, mutta mä näen sen osana tietoisuutta. Olisikin kiintoisaa lukea sun mielipide tähän ja edellisiin kommentteihini liittyen, joissa subintentionaalisuutta käsittelen, että voisitko itse ajatella subintentionaalisuutta osana tietoisuutta kuten minä? Ja mitkä ovat tämän näkökannan hyödyt ja haitat mahdollisesti?
Jos lähdetään siitä, että aivojen kokonaisprosessointi kullakin hetkellä on Superbreemi, eli dynaaminen neuraalinen prosessi, joka kattaa sekä tiedostetun että tiedostamattoman, ja Breemi on tämän prosessin tiedostettu osa.
Mitä kaikkea tuo tietoisuus sisältää? SPI:n mukainen paradigmaattinen sekä syntagmaattinen integraatio toimii sekä Superbreemin että Breemin tasolla. Eli tietoinen mieli integroi myös erilaisia tietoisuuden elementtejä kullakin hetkellä.
Mun ajatus oli se, että tuo Breemi sisältää kullakin hetkellä jonkin ajattelun kohteen, objektin taikka fokuksen, eli siis intentionaalisuuden. Mutta samalla kun tuo Breemi liittyy tietoiseen SPI integraatioon, niin siinä integroidussa tietoisuudessa on koko joukko tietoisuuden vähintäänkin rajamailla olevia elementtejä, joita mä kutsun termillä subintentionaalisuus.
Tämä on ehkäpä hieman uusi tapa käsitteellistää tiedostettu ja tiedostamaton, tajunta ja alitajunta. Eli tietoisuudessa on koko ajan olemassa koko joukko erilaisia intuitioita ja mielikuvia, jotka ovat tietoisuuden ja tiedostamattoman rajamailla. Ja se on tämä rajapinta, tai "ei kenenkään maa", tietoisuuden ja alitajunnan välimaastossa, joka mua nyt tässä konseptissa nimeltä subintentionaalisuus kiinnostaa.
Perinteinen fenomenologia lähtee siitä, että tietoisella mielellä on aina jokin objekti eli intentio johonka se kiinnittyy. Mun näkökulman mukaan tietoinen mieli on laajempi kuin tuo pelkkä objektiin liittyvä tietoisuus, ja kattaa kaiken sen SPI integraation piiriin kuuluvan tietoisen toiminnan, joka ei kuulu mielen kullakin hetkellä fokuksessa olevaan intentioon.
Tästä ajattelusta olisi mukava kuulla Naturalisti sun mielipide. Onko tämä ajattelu näin jäsenneltynä hedelmällinen? Löydätkö ajattelusta heikkouksia tai kritisoitavaa? Pitäisikö sitä jatkokehittää edelleen vaiko heittää roskakoriin niin sanotusti?

