Ykkösnolla kirjoitti: ↑24 Huhti 2025, 11:02
Sen sijaan yleinen suhteellisteellisuusteoria on niin kaunis taideteos perusajatukseltaan, että siinä saattaa olla jotain todellistakin tietoa maailmasta.
Siltä se näyttäisi. Mutta suhteellisuusteoriakin kertoo lähinnä miten, ei miksi. Taitaa tiede harvemmin vastata "miksi" kysymyksiin. Tiede tuntee hienorakennevakion arvon hyvin suurella tarkkuudella, mutta miksi se on juuri sellainen, taitaa jäädä selittämättä.
Yleensä miksityksellä päätyy näissä aina vain pitemmälle ja lopulta on todettava, että niin se vain näyttää olevan. Siis kun lähtee melko ylätason asioista,kuten vaikka joku havaittavissa oleva luonnonilmiö. Jonkin matkaa ilmiötä voi selittää alemman tason malleilla, mutta lopulta ei pääse pitemmälle.
Tämä pätee paitsi fysiikassa, myös vaikka biologiassa, joka yleensä purkautuu biokemiaan, fysikaalinen kemiaan ja siitä fysiikkaan. Aina ei tietenkään tunneta ilmiöiden alatasoja läheskään täydellisesti ja miksityksen rajaan törmätään nopeammin..
Jep. Miksi kysymys kai on se tieteen teon alku ja loppu? Pieni lapsikin kysyy miksi sitä ja miksi tätä? Siinä tiivistyy se tieteen perusolemus eli tahto puskea tietämystä aina eteenpäin kohti tuntematonta.
Toisten kysymyspatterien kohdalla pääty tosiaan tulee nopeammin vastaan kun toisten.
Miksi sadepisarat putoaa alaspäin?
Koska painovoima vetää niitä puoleensa.
Miksi vetää?
No ei oikeastaan mikään vedä vaan ne sadepisarat vaan kulkevat lyhintä mahdollista reittiään avaruus-ajassa.
Miksi lyhintä kulkevat?
Niillä on kiire.
Miksi kiire?
Öö.
Jos taas kysyy miksi jeppe korkkasi oluen ja heitti palloa, päätyyn pääseminen on pidemmän matkan takana. Asiallisen vastauksen antaminen edellyttäisi ainakin perustason tietämystä neurotieteistä, endokrinologiasta, käyttäytymis- ja molekyyligenetiikasta ja mitä vielä?
En kyllä koskaan sanoisi lapsille, että sadepisaroilla on kiire. Ei niillä ole, ne vain noudattavat fysiikan lakeja. Avaruusaikaa en pikkulapselle selittäisi, vaan lähtisin ihan gravitaation perinteisestä selityksestä massojen välisenä vetovoimana ja sen suunnasta (ja mahdollisesta tuulesta) syntyy sitten sekä putoamissuunta ja nopeus. Avaruusajassa tulee lapsen kanssa jutellessa se "kun se vaan on niin" paljon nopeammin vastaan.
Miten kysymykset koskevat sitten ehkä enemmän tapahtumien laadullisia ominaisuuksia?
Miten jeppe heitti palloa?
Sulavasti.
Ei välttämättä. Pallonheittoonkin on erilaisia fysikaalisia strategioita. Voi työntää tai käyttää kehoa, tai saada lisää lähtönopeutta eri mittaisia vipuvarsia ja niiden momentteja hyödyntämällä. "Miten" voi liittyä myös tällaiseen kuvailuun ja vastauksen pohjalta voi esim lähteä laskemaan tapahtuman statiikkaa ja kinematiikkaa.
While I had personally never felt the lack of a penis, I did admit that it was a handy thing to have along on a picnic…
D. Gabaldon
