Jeesuksen jumaluus

[OlliS]

Uskonnoille ja jumalille ja Jumalalle on tieteellinen selitys.

[color=#FF000enee taas paskapuheen jankutukseksi.[/color]

Dänicken sanoi, että alieneja luultiin jumaliksi ja se on uskontojen selitys. Ei sen sanomisessa ole mitään jankutusta, se on Dänicken perusväite ja mainio oivallus jonka kaikki ymmärtää oli samaa mieltä tai ei, ja mahtuu tieteen puitteisiin.

[asdf]

Uskonnoille ja jumalille ja Jumalalle on tieteellinen selitys.

[color=#FF000enee taas paskapuheen jankutukseksi.[/color]

Dänicken sanoi, että alieneja luultiin jumaliksi ja se on uskontojen selitys. Ei sen sanomisessa ole mitään jankutusta, se on Dänicken perusväite ja mainio oivallus jonka kaikki ymmärtää oli samaa mieltä tai ei, ja mahtuu tieteen puitteisiin.

Et maininnut tuossa lauseessa Dänickeniä. Sinun kannattaisi opetella suomea, tai tulet bannatuksi kirjoitustaidottomuutesi vuoksi.

[Märkäruuti]

No mikä se selitys on?

Ja ihminen loi Jumalan omaksi kuvakseen...
Hararin mukaan hevosten Jumala olisi nopeudessa, voimassa ja komeudessa ylivertainen ori.

Luulen, että kulttuuriantropologia on selittänyt uskontojen ja jumalien synnyn sillä "tieteellisellä tarkkuudella", mitä tuollaisten uskomusten kohdalla olettaa sopii. Tieteelliseen selitykseen voisi myös psykiatrialla olla sanansa sanottavana.

[Märkäruuti]

Dänicken sanoi, että alieneja luultiin jumaliksi ja se on uskontojen selitys.

Antropologit tuskin tuota selitystä nielevät.

[E-M]

https://www.santavuori.com/

Laitoin kirjainmerkkeihini, jospa siten muistais ja ehtis ja jaksaiskin paremmin ainakin syssymmällä.

Don't bother...

Vilkaisempa kuitenkin ja teen johtopäätökseni/olen tekemättä... ihan omilla aivonystyröilläni.

[E-M]

Eipä...

Mistä...

Mun...

Oikeat...

Jos

Jos...

Yksinkertaisesti valitsemalla jonkin niistä jollakin perusteella tai olemalla eklektinen niiden suhteen tai hylkäämällä ne kaikki ja muutkin uskonnot (ateismi tms.).

Palataksemme asiaan, niin vaikka kolminaisuusopit ovat erilaisia, kaikki nämä pitävät Jeesusta Jumalan Poikana, Jumalana, ihmiseksi syntyneenä Jumalana, paitsi Jehovan todistajat. Samoin juutalaisille ja Islamille Jeesus on vain profeetta. Muissa uskonnoissa Jeesus ei ole merkittävä, vaikka kiinnostusta löytyy vaihtelevassa määrin.

Tietysti tärkeintä olisi saada tietää, miten asian voi ratkaista. Kun sanon oman käsitykseni, se koetaan heti julistamiseksi, joten en sano.

Miksi yleensä pitää olla uskoa tunnustava? Perustuuko se pelkoon vai mahdolliseen hyötyyn? Minkä takia olet mormoni?

Jos uskoo niin uskoo, niin se on. Ihan yhtä järkevää kuin ateismi. Toinen mahdollisuus ajatella tämä ikuinen kysymys.

Jos kerron miksi kannatan juuri Kristuksen Kirkkoa, se käsitetään heti sääntöjen vastaiseksi julistamiseksi tai floodamiseksi tai joksikin. Lyhyesti voi sanoa sen että se on minun mielestä se oikea kristinusko, ja kristinusko on se oikea tapa uskoa Jumalaan. Juutalaiskristillinen linja uskontojen joukossa on se oikea linja.

Tuli tässä mieleen, että kun Muhammed tuli profeetaksi joskus 600 jKr., niin silloinhan kristinusko oli pelkkä paavien diktatuuri, täysin korruptoitunut väärä uskonto, irvikuva kristinuskosta, ja ainoa sallittu valtiokirkko vielä pitkään tuolla pimeällä keskiajalla, niin oli luonnollista että yksijumalainen islam silloin levisi, ja oli parempi jokaisen vapaan ja järkevän ihmisen mielestä.

Nykyäänkin maallistuminen on järkevämpää kuin katolisuus tai protestanttisuus, tai hihhulointi, eikä Kristuksen Kirkkoa tunneta, muuta kuin ennakkoluuloisesti. Kun siihen tutustuu, huomaa, että sehän onkin ihan oikea.

Kyllä se uskominen enemmän on mysteeri kuin järkeen perustuvaa mielestäni. Jokin asia tai tilanne voi altistaa uskonnollisuudelle ja toiset ovat herkempiä taipumaan uskonnollisuuteen kuin toiset ja riippuu ihan ihmisen mielihyvähormonien tarpeesta tai serotoniinituotannon tilasta?. Uskonnoissakin on paljon erilaisia variaatioita ja niissä karismaattisia johtajia, jotka saavat ihmiset tempautumaan mukaan siihen toimintaan. Aika vaikeaa on sanoa mikä niistä on aitoa ja oikeaa kristillisyyttä? Turhaa on myös vertailu Muhammedin aikaan 600 jkr. ja kristillisyyttä keskenään. Ihmisillä kuitenkin voi olla erilaisia pelkoja ja uskonto kenties antaa heille turvaa ja hyvänolon tunnetta kuulumisesta joukkoon ja siksi tämä Russelin näkemys ehkä on oikea? Uskontojen vertailu keskenään myös on pienisieluista ja tarkoitan nyt tuota sanomaasi protestanttisuudesta tai katolilaisuudesta. Ne ovat heidän paremmiksi katsomiaan valintoja ja he voivat myös ihan oikeutetusti kritisoida mormonismia. Manipulaatio myös voi olla tuttua toimintaa erilaisten uskontojen toimintatavoissa.

"Bertrand Russellin mukaan uskonto perustuu pääasiassa pelkoon. Hän näkee uskonnon taustalla pelon tuntematonta kohtaan ja toiveen suojelusta. Russellin mukaan pelko, mukaan lukien pelko kuolemasta ja mysteeristä, on julmuuden ja uskonnon yhdistävänä tekijänä. Hän uskoo, että tiede ja inhimillinen toiminta voivat vapauttaa ihmiset tästä pelosta ja johtaa parempaan maailmaan."

Heippa, Marjatta! Siitä onkin jo aikaa kun olen tutkinut Russelia, ainakin elämäkertansa verran, samoin Jungia... Lisäänpä ne *(uudelleen)kuunneltaviini, kun taas ehdin & kuntoudun. Tikkuamisteni ohessa...

*Kaihileikkaukset eivät sanottavasti parantaneet näköäni, odotan jälkitarkastusta ja - että rillit sen vielä tekisivät!

[KultaKikkare]

https://www.santavuori.com/

Laitoin kirjainmerkkeihini, jospa siten muistais ja ehtis ja jaksaiskin paremmin ainakin syssymmällä.

Aikalailla lukukelvotonta käytetyn värityksen vuoksi. Levoton tausta ja valkoista tekstiä ei toimi ollenkaan, silmiin sattuu.

Jos olisi silmälle miellyttävä ja harmoninen ulkoasu niin sit voi lukea hetken huonompaakin sisältöä.

[Phobos]

https://www.santavuori.com/

Laitoin kirjainmerkkeihini, jospa siten muistais ja ehtis ja jaksaiskin paremmin ainakin syssymmällä.

Don't bother...

Vilkaisempa kuitenkin ja teen johtopäätökseni/olen tekemättä... ihan omilla aivonystyröilläni.

No, yritin vain pelastaa mielenterveytesi ja kallista aikaasi. Toki jokainen tekee omat päätökset. Nuo sitten ovat niitä "Kirjoja". Filosofian huippua. Yksikään ihminen maan päällä ei niitä ymmärrä.

[marjatta1]

Mistä...

Mun...

Oikeat...

Jos

Jos...

Yksinkertaisesti...

Miksi...

Jos uskoo niin uskoo, niin se on. Ihan yhtä järkevää kuin ateismi. Toinen mahdollisuus ajatella tämä ikuinen kysymys.

Jos kerron miksi kannatan juuri Kristuksen Kirkkoa, se käsitetään heti sääntöjen vastaiseksi julistamiseksi tai floodamiseksi tai joksikin. Lyhyesti voi sanoa sen että se on minun mielestä se oikea kristinusko, ja kristinusko on se oikea tapa uskoa Jumalaan. Juutalaiskristillinen linja uskontojen joukossa on se oikea linja.

Tuli tässä mieleen, että kun Muhammed tuli profeetaksi joskus 600 jKr., niin silloinhan kristinusko oli pelkkä paavien diktatuuri, täysin korruptoitunut väärä uskonto, irvikuva kristinuskosta, ja ainoa sallittu valtiokirkko vielä pitkään tuolla pimeällä keskiajalla, niin oli luonnollista että yksijumalainen islam silloin levisi, ja oli parempi jokaisen vapaan ja järkevän ihmisen mielestä.

Nykyäänkin maallistuminen on järkevämpää kuin katolisuus tai protestanttisuus, tai hihhulointi, eikä Kristuksen Kirkkoa tunneta, muuta kuin ennakkoluuloisesti. Kun siihen tutustuu, huomaa, että sehän onkin ihan oikea.

Kyllä se uskominen enemmän on mysteeri kuin järkeen perustuvaa mielestäni. Jokin asia tai tilanne voi altistaa uskonnollisuudelle ja toiset ovat herkempiä taipumaan uskonnollisuuteen kuin toiset ja riippuu ihan ihmisen mielihyvähormonien tarpeesta tai serotoniinituotannon tilasta?. Uskonnoissakin on paljon erilaisia variaatioita ja niissä karismaattisia johtajia, jotka saavat ihmiset tempautumaan mukaan siihen toimintaan. Aika vaikeaa on sanoa mikä niistä on aitoa ja oikeaa kristillisyyttä? Turhaa on myös vertailu Muhammedin aikaan 600 jkr. ja kristillisyyttä keskenään. Ihmisillä kuitenkin voi olla erilaisia pelkoja ja uskonto kenties antaa heille turvaa ja hyvänolon tunnetta kuulumisesta joukkoon ja siksi tämä Russelin näkemys ehkä on oikea? Uskontojen vertailu keskenään myös on pienisieluista ja tarkoitan nyt tuota sanomaasi protestanttisuudesta tai katolilaisuudesta. Ne ovat heidän paremmiksi katsomiaan valintoja ja he voivat myös ihan oikeutetusti kritisoida mormonismia. Manipulaatio myös voi olla tuttua toimintaa erilaisten uskontojen toimintatavoissa.

"Bertrand Russellin mukaan uskonto perustuu pääasiassa pelkoon. Hän näkee uskonnon taustalla pelon tuntematonta kohtaan ja toiveen suojelusta. Russellin mukaan pelko, mukaan lukien pelko kuolemasta ja mysteeristä, on julmuuden ja uskonnon yhdistävänä tekijänä. Hän uskoo, että tiede ja inhimillinen toiminta voivat vapauttaa ihmiset tästä pelosta ja johtaa parempaan maailmaan."

Täytyy muistaa, että uskontojen kritiikki kohdistuu nimenomaan vääriin ja pahoihin uskontoihin. Tai vääriin ja pahoihin asioihin niissä, jotka johtuvat ihmisestä itsestään. Ei Jeesukseen itseensä tai hänen seuraajiin. Näiden kohdalla oppi, historia ja käytäntö taas vääristellään panettelemalla ja kohdistamalla muuten oikeutettu kritiikki näitäkin kohtaan, vaikka silloin se on valetta, olkiukko. Tiedeusko ja humanismi eivät mitenkään pysty korvaamaan ihmisen syvimpiä ja korkeimpia henkisiä ja hengellisiä tarpeita ja toiveita.

Uskonnollinen ulottuvuus on tosiasia ihmisen olemuksessa. Teologinen taso tieteellisessä selityksessä tarvittaisiin, edes koulukuntana. Tietysti tämä pysyy vain mielipiteenä, eikä se tieteellisesti todistu, ennenkuin teoriat Jumalan kanssa saavat kannatusta tiedeyhteisössä. Nyt on tosiaan aika autio erämaa. Vain fundamentalistit hihhullivat, mutta heidän epätieteellisyytensä on ilmeistä.

Kun kysyin Pekka Reinikaiselta, miten hän selittää galaksien vanhan iän, hän sanoi, ettei tunne asiaa, mutta tuntee ihmisiä, jotka osaavat selittää asian! Mitä olen katsonut niitä selityksiä, niin ne ovat kyllä litteään maahan uskovien tasolla. Kielletään selvät tieteelliset tiedot näennäisinä.

Niin minäkin sikäli, että väitän tiedeyhteisön kannattamaa laajenemista näennäiseksi kuin auringon kierto taivaalla. Mutta se perustuu siihen, ettei laajeneminen todellakaan ole havainto, vaan teoriaa. Havainnon tulkinta teorialla, ja ajatellaan, että punasiirtymän lisäksi taustasäteily ym. vahvistavat sen. Minusta taas eivät vahvista, muillakin teorioilla voidaan selittää samat havainnot.

Tiedeusko ja humanistinen elämänkatsomus on ihan OK. asia ja uskonnollinen kuplassa eläminen taas voi olla aika rajoittunutta ja henkisesti yksipuolista elämää.

Sitä uskonnollista ulottuvuutta kun vaan, kun ei ole kaikilla ihmisillä ja ihan hyvin koen eläväni ilman uskonnollisuutta.

Galaksien ikä taas on ihan toisarvoinen juttu, vailla syvempää merkitystä meille tavan tallaajille....

[OlliS]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Sehän muuttaa kaiken. Olemme kuin hyttysen pissa, mutta toisaalta tällaisia maailmoja täytyy olla lukemattomia kuin maapallo. Ja monenlaisia muitakin. Scifi on kyllä asian tasolla, muttei tiede, filosofia, politiikka eikä uskonto.

Tai siis ei täydy, mutta on todennäköistä, voidaan päätellä järkevästi..

Johtuukohan tieteen nihkeys valon nopeuden ylittämisen vaikeudesta? Se ikäänkuin pakottaa kaikki kulttuurit pienelle alueelle.

Uskontojen kitsaus johtuu siitä, että niissä ei ilmoiteta kuin maapallosta. On vain maapallo, maailma, ja sitten tuntematon taivas, Jumalan alue. Maailma ja Taivas. Nyt tiedämme kuinka valtavan suuri tuo taivas on vähintään, ja täynnä galakseja. Satoja miljardeja galakseja näkyvällä alueella, ja nähdään 13 miljardin vuoden taakse menneisyyteen.

Filosofien kitsauteen ei ole yhtään mitään järkevää selitystä. Tästä pitäisi nyt rakentaa uutta maailmankuvaa. Luovasti.

[Kohina]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Sehän muuttaa kaiken. Olemme kuin hyttysen pissa, mutta toisaalta tällaisia maailmoja täytyy olla lukemattomia kuin maapallo. Ja monenlaisia muitakin. Scifi on kyllä asian tasolla, muttei tiede, filosofia, politiikka eikä uskonto.

Tai siis ei täydy, mutta on todennäköistä, voidaan päätellä järkevästi..

Johtuukohan tieteen nihkeys valon nopeuden ylittämisen vaikeudesta? Se ikäänkuin pakottaa kaikki kulttuurit pienelle alueelle.

Uskontojen kitsaus johtuu siitä, että niissä ei ilmoiteta kuin maapallosta. On vain maapallo, maailma, ja sitten tuntematon taivas, Jumalan alue. Maailma ja Taivas. Nyt tiedämme kuinka valtavan suuri tuo taivas on vähintään, ja täynnä galakseja. Satoja miljardeja galakseja näkyvällä alueella, ja nähdään 13 miljardin vuoden taakse menneisyyteen.

Filosofien kitsauteen ei ole yhtään mitään järkevää selitystä. Tästä pitäisi nyt rakentaa uutta maailmankuvaa. Luovasti.

Tiede ei ota kantaa siihen millainen maailman pitäisi olla. Is on tiedettä ja ought on taidetta. Täällä tosin väitetään että on jotain muutakin, mutta ei vaan ole.

[ID10T]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Eipä se oikeastaan hetkauta, kuinka monta ziljoonaa galaksia universumissamme on, kun niistä lähinkään ei vaikuta jokapäiväiseen elämäämme mitenkään.

Uskontojen kitsaus johtuu siitä, että niissä ei ilmoiteta kuin maapallosta. On vain maapallo, maailma, ja sitten tuntematon taivas, Jumalan alue.

Ei vaan uskontojen kitsaus johtuu siitä, ettei uskontoja keksittäessä tunnettu kunnolla edes omaa aurinkokuntaamme. Paha ilmoittaa sellaisesta, mistä ei tiedetä.

[Neutroni]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Galaksit ovat niin etäisiä, että eivät ne vaikuta tervejärkisten maailmankuvaan muuten kuin turhana nippelitietona. Siellä ne ovat ja niitä voi tutkia, mutta ei niiden kanssa voi sen kummemmin vuorovaikuttaa.

Sehän muuttaa kaiken. Olemme kuin hyttysen pissa, mutta toisaalta tällaisia maailmoja täytyy olla lukemattomia kuin maapallo. Ja monenlaisia muitakin. Scifi on kyllä asian tasolla, muttei tiede, filosofia, politiikka eikä uskonto.

Ei täydy olla. Voi olla, mutta ei täydy olla. Mutta niin kauan kun asiaa ei tiedetä reaalimaailman asioihin vaikuttavat tahot eivät sellaisista vouhota. Miten ihmeessä vieraiden galaksien mahdolliset olennot voisivat vaikuttaa meidän kanssa, kun oman galaksimme lukemattomien tähtien mahdollisista olennoista ei ole minkäänlaista havaintoa. Tarinoita toki on, mutta niin on Aku Ankastakin.

Varsinkin uskonnolliset maailmankatsomukset olettavat usein ihmiset erityisasemaan jumalien spesiaaliluomuksina. Muu maailmankaikkeus on vain kulissia.

Tai siis ei täydy, mutta on todennäköistä, voidaan päätellä järkevästi..

Kun rationaalisesti arvioidaan, niin päädytään aina siihen, että avaruusolennoista on vain tarinoita mutta ei ainoatakaan objektiivista todistetta.

Filosofien kitsauteen ei ole yhtään mitään järkevää selitystä. Tästä pitäisi nyt rakentaa uutta maailmankuvaa. Luovasti.

Tietenkin on hyvin järkevä selitys. Filosofit keskittyvät tietenkin enemmän ihmisten kokemuksiin ja kanssakäymiseen. Asioihin, joilla jokainen ymmärtää ympäröivän maailman tapahtumia sillä tasolla, jonka kanssa voi vuorovaikuttaa, ja muuttaa elämäänsä haluttuun suuntaan. Galakseista tai niiden kuvitelluista asukeista vouhottaminen ilman luonnontieteellistä perustaa on täysin arvotonta höpinää, jolla ei ole mitään annettavaa filosofiaan. Oikeat filosofit tietenkin ymmärtävät sen ja vaikenevat siitä mistä ei voi puhua. Itse itsensä filosofiksi nimittäneiltä hurahtaneilta saarnaajilta se toisinaan unohtuu.

[Pattinero]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Miksi se tieto niiden galaksien olemassaolosta tai etäisyyksistä muuttaisi elämää täällä maapallolla yhtään minnekään? Ja vaikka se tieto tutkijoiden maailmankuvaan vaikuttaisikin, niin eipä se tällä pallolla paljoa merkitse.

Ihminen on vain tyhmä ja ahne paska, vaikka galakseista joku tietäisi aivan mitä tahansa. Se on heidän työnsä. Meillä muilla on muut hommat.

Miten tämä liittyy Jeesukseen tai jumaliin? Ei mitenkään.

[OlliS]

Galaksien löytäminen ja tajuaminen, määrä, etäisyys ja ikä muuttivat koko maailmankuvamme ratkaisevasti. Minä olen kirjoissani 40 vuotta ihmetellyt, miksei se tunnu vaikuttavan mitään maailman intellektuellien, tiedemiesten, uskontojen ja uskovien maailmankatsomukseen.

Miksi se tieto niiden galaksien olemassaolosta tai etäisyyksistä muuttaisi elämää täällä maapallolla yhtään minnekään? Ja vaikka se tieto tutkijoiden maailmankuvaan vaikuttaisikin, niin eipä se tällä pallolla paljoa merkitse.

Ihminen on vain tyhmä ja ahne paska, vaikka galakseista joku tietäisi aivan mitä tahansa. Se on heidän työnsä. Meillä muilla on muut hommat.

Miten tämä liittyy Jeesukseen tai jumaliin? Ei mitenkään.

Siinä on se tieteellisen taantumuksen ääni täsmälleen esitettynä.

Minä taas väitän, että juuri galaksien löytyminen muuttaa kaiken. Nähdään konkreettisesti kuinka vähän tiedämme. Emme tiedä mitä kaikkea Linnunradassa on, puhumattakaan muista galakseista.

Ja jos Jumala on olemassa, niin hän tietää mitä niissä on ja pystyy liikkumaan kaikkialla. Sillä tavoin se liittyy Jeesukseen jos hän ja Isä-Jumala ovat Jumalia.

Siis joko Jumalaa ei ole, tai ylivalonnopeudella liikkumista on. Joko tai. Muuten universumilla ei voi olla Päällikköä, Ylijumalaa, Valtaistuinta, ikäänkuin pääesikunta. Ainakaan yhtä yhteistä sellaista kaikille.

Monia muitakin asioita seuraa. Kannattaa miettiä, vaikka Neutroni väittää sitä pelkäksi spekulaatioksi.

Sitä filosofia on, kaikenlaista spekulaatiota, ilmankos luonnontieteilijät väittävät, ettei sillä ole mitään annettavaa tieteelle. Kyllä vaan on! Miten sen todistaa? Ei tarvi. Nämä ajatukset osaltaan antavat viitteitä, mitä kaikkea hyötyä filosofiasta on.