Suuri Utopia eli Ihanneyhteiskunta

[JarppiOne]

Ihmislajin ihanneyhteiskuntia on monta. Niitä ovat kaikki jo aiemmin toteutuneet yhteiskunnat, kaikki nykyiset yhteiskunnat ja kaikki tulevat yhteiskunnat.

Yksikään yhteiskunta ei kykenisi toimimaan eikä edes syntymään ellei riittävä määrä riittävän motivoituneita ja riittävän kyvykkäitä ihmisiä olisi unelmoimassa ja toteuttamassa sitä. Mekin elämme jonkinlaisen ihmispopulaation ihanneyhteiskunnassa. Ellei näin olisi niin kuinka tämä yhteiskunta olisi syntynyt ja etenkin kuinka se olisi edelleen toiminnassa?

Mikä se ihanneyhteiskunta sitten olisi, uskon että melkeinpä jokaiselle hiukan eri.

Toki tiedän mitä se itselleni tarkottaisi mutten sitä koskaan ymmärrettävästi saavuta, se olisi mahdottomuus.

Mutta jonkinlainen ymmärrys kanssaihmisistä, ja heidän tarpeistaan sekä haluistaan, ilman liikaa itsekkyyttä saa aikaan tunteen yhteiskunnasta joka ei nyt mielestäni ihanne ole mutta tarpeeksi hyvä toimiakseen.

Tavallaan kai osaltani on kysymys tyytymisestä ylivoimaisuuden edessä, mutta ilman katkeruutta tai liian vahvaa tunnetta siitä että vain alistuu.

Ehkä vain yrittää mahdollisuuksien rajoissa tehdä jotain jossain pienessä asiassa parempaan suuntaan omasta mielestä, liian raskasta se olisi yrittää kaikkea muuttaa.

Totta. Varmaan niin monta on mieltä kuin henkilöäkin. Mutta äkkiä arvelisin että mitä useampi ihanneyhteiskuntaa on toteuttamassa sitä vähemmän se itse kullekkin on ihanneyhteiskunta...

[Kohina]

Saksassa sanotaan että jos jahtaa perhosia, ne karkaavat, mutta jos rakennat puutarhan, ne tulevat sinne, tai jos eivät, on sinulla silti puutarha.

[Elämänsankari]

Ihmislajin ihanneyhteiskuntia on monta. Niitä ovat kaikki jo aiemmin toteutuneet yhteiskunnat, kaikki nykyiset yhteiskunnat ja kaikki tulevat yhteiskunnat.

Yksikään yhteiskunta ei kykenisi toimimaan eikä edes syntymään ellei riittävä määrä riittävän motivoituneita ja riittävän kyvykkäitä ihmisiä olisi unelmoimassa ja toteuttamassa sitä. Mekin elämme jonkinlaisen ihmispopulaation ihanneyhteiskunnassa. Ellei näin olisi niin kuinka tämä yhteiskunta olisi syntynyt ja etenkin kuinka se olisi edelleen toiminnassa?

Mikä se ihanneyhteiskunta sitten olisi, uskon että melkeinpä jokaiselle hiukan eri.

Toki tiedän mitä se itselleni tarkottaisi mutten sitä koskaan ymmärrettävästi saavuta, se olisi mahdottomuus.

Mutta jonkinlainen ymmärrys kanssaihmisistä, ja heidän tarpeistaan sekä haluistaan, ilman liikaa itsekkyyttä saa aikaan tunteen yhteiskunnasta joka ei nyt mielestäni ihanne ole mutta tarpeeksi hyvä toimiakseen.

Tavallaan kai osaltani on kysymys tyytymisestä ylivoimaisuuden edessä, mutta ilman katkeruutta tai liian vahvaa tunnetta siitä että vain alistuu.

Ehkä vain yrittää mahdollisuuksien rajoissa tehdä jotain jossain pienessä asiassa parempaan suuntaan omasta mielestä, liian raskasta se olisi yrittää kaikkea muuttaa.

Totta. Varmaan niin monta on mieltä kuin henkilöäkin. Mutta äkkiä arvelisin että mitä useampi ihanneyhteiskuntaa on toteuttamassa sitä vähemmän se itse kullekkin on ihanneyhteiskunta...

Liian moni muodostaa tilkkutäkin, ja vaikka joissakin asioissa se voi olla hyvä asia niin en usko että kaikissa. En sillä että kokemusta olisi.

Jos olisi minun silmissä todellinen demokrati se voisi toimia, mut sekin kai on se pelkkä utopia.

Juuri eilen eräs tuttu vuosien jälkeen tuli vastaan, hänen vaimonsa oli kuollut yhtäkkiä. Suuri suru pari vuotta mutta sen keskellä papaksi parikin kertaa, sanoi että joskus se ottaa ja joskus se antaa.

Näinhän se on, isommassakin kuvassa.

Tällä hetkellä multa se ottaa mut joskus se on antanutkin ja taas antaa, eikä suomen malli tässä pahin ole.

[Kohina]

Ihmislajin ihanneyhteiskuntia on monta. Niitä ovat kaikki jo aiemmin toteutuneet yhteiskunnat, kaikki nykyiset yhteiskunnat ja kaikki tulevat yhteiskunnat.

Yksikään yhteiskunta ei kykenisi toimimaan eikä edes syntymään ellei riittävä määrä riittävän motivoituneita ja riittävän kyvykkäitä ihmisiä olisi unelmoimassa ja toteuttamassa sitä. Mekin elämme jonkinlaisen ihmispopulaation ihanneyhteiskunnassa. Ellei näin olisi niin kuinka tämä yhteiskunta olisi syntynyt ja etenkin kuinka se olisi edelleen toiminnassa?

Mikä se ihanneyhteiskunta sitten olisi, uskon että melkeinpä jokaiselle hiukan eri.

Toki tiedän mitä se itselleni tarkottaisi mutten sitä koskaan ymmärrettävästi saavuta, se olisi mahdottomuus.

Mutta jonkinlainen ymmärrys kanssaihmisistä, ja heidän tarpeistaan sekä haluistaan, ilman liikaa itsekkyyttä saa aikaan tunteen yhteiskunnasta joka ei nyt mielestäni ihanne ole mutta tarpeeksi hyvä toimiakseen.

Tavallaan kai osaltani on kysymys tyytymisestä ylivoimaisuuden edessä, mutta ilman katkeruutta tai liian vahvaa tunnetta siitä että vain alistuu.

Ehkä vain yrittää mahdollisuuksien rajoissa tehdä jotain jossain pienessä asiassa parempaan suuntaan omasta mielestä, liian raskasta se olisi yrittää kaikkea muuttaa.

Totta. Varmaan niin monta on mieltä kuin henkilöäkin. Mutta äkkiä arvelisin että mitä useampi ihanneyhteiskuntaa on toteuttamassa sitä vähemmän se itse kullekkin on ihanneyhteiskunta...

Sitä kutsutaan sosiaaliseksi sopimukseksi, eli normeiksi, jotka ovat siis kollektiivisia kompromisseja. Siksi pennut ovat keksimässä wokepäissään uusia pronomineja, eli normeja, ja ne hyväksytään, sillä heidän pitää saada olla osa tätä yhteiskuntaa kalisuttamatta liiaksi kultaista häkkiä.
Demokratian kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä, vaan woketus on oklokratiaa, mutta se pitää valveutuneet kansalaiset poissa rikkaiden kukkarolta miesten kimpussa.

[Elämänsankari]

Ihmislajin ihanneyhteiskuntia on monta. Niitä ovat kaikki jo aiemmin toteutuneet yhteiskunnat, kaikki nykyiset yhteiskunnat ja kaikki tulevat yhteiskunnat.

Yksikään yhteiskunta ei kykenisi toimimaan eikä edes syntymään ellei riittävä määrä riittävän motivoituneita ja riittävän kyvykkäitä ihmisiä olisi unelmoimassa ja toteuttamassa sitä. Mekin elämme jonkinlaisen ihmispopulaation ihanneyhteiskunnassa. Ellei näin olisi niin kuinka tämä yhteiskunta olisi syntynyt ja etenkin kuinka se olisi edelleen toiminnassa?

Mikä se ihanneyhteiskunta sitten olisi, uskon että melkeinpä jokaiselle hiukan eri.

Toki tiedän mitä se itselleni tarkottaisi mutten sitä koskaan ymmärrettävästi saavuta, se olisi mahdottomuus.

Mutta jonkinlainen ymmärrys kanssaihmisistä, ja heidän tarpeistaan sekä haluistaan, ilman liikaa itsekkyyttä saa aikaan tunteen yhteiskunnasta joka ei nyt mielestäni ihanne ole mutta tarpeeksi hyvä toimiakseen.

Tavallaan kai osaltani on kysymys tyytymisestä ylivoimaisuuden edessä, mutta ilman katkeruutta tai liian vahvaa tunnetta siitä että vain alistuu.

Ehkä vain yrittää mahdollisuuksien rajoissa tehdä jotain jossain pienessä asiassa parempaan suuntaan omasta mielestä, liian raskasta se olisi yrittää kaikkea muuttaa.

Totta. Varmaan niin monta on mieltä kuin henkilöäkin. Mutta äkkiä arvelisin että mitä useampi ihanneyhteiskuntaa on toteuttamassa sitä vähemmän se itse kullekkin on ihanneyhteiskunta...

Sitä kutsutaan sosiaaliseksi sopimukseksi, eli normeiksi, jotka ovat siis kollektiivisia kompromisseja. Siksi pennut ovat keksimässä wokepäissään uusia pronomineja, eli normeja, ja ne hyväksytään, sillä heidän pitää saada olla osa tätä yhteiskuntaa kalisuttamatta liiaksi kultaista häkkiä.
Demokratian kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä, vaan woketus on oklokratiaa, mutta se pitää valveutuneet kansalaiset poissa rikkaiden kukkarolta miesten kimpussa.

Itse olen ihanasti siinä iässä että voin melkeinpä uskottavasti sanoa että ne nuoret, ja että ne vanhat kävyt.

Maailma muuttuu ainakin osittain uuden sukupolven tullessa ja se on silmissäni normaalia, vaikka se joskus oudolta tuntuisikin.

Silti, tietyt normit pelaa eikä ne suuresti muuksikaan muutu. Tai sitten mä elän ihan omaa maailmaani..

[Kohina]

Ihmislajin ihanneyhteiskuntia on monta. Niitä ovat kaikki jo aiemmin toteutuneet yhteiskunnat, kaikki nykyiset yhteiskunnat ja kaikki tulevat yhteiskunnat.

Yksikään yhteiskunta ei kykenisi toimimaan eikä edes syntymään ellei riittävä määrä riittävän motivoituneita ja riittävän kyvykkäitä ihmisiä olisi unelmoimassa ja toteuttamassa sitä. Mekin elämme jonkinlaisen ihmispopulaation ihanneyhteiskunnassa. Ellei näin olisi niin kuinka tämä yhteiskunta olisi syntynyt ja etenkin kuinka se olisi edelleen toiminnassa?

Mikä se ihanneyhteiskunta sitten olisi, uskon että melkeinpä jokaiselle hiukan eri.

Toki tiedän mitä se itselleni tarkottaisi mutten sitä koskaan ymmärrettävästi saavuta, se olisi mahdottomuus.

Mutta jonkinlainen ymmärrys kanssaihmisistä, ja heidän tarpeistaan sekä haluistaan, ilman liikaa itsekkyyttä saa aikaan tunteen yhteiskunnasta joka ei nyt mielestäni ihanne ole mutta tarpeeksi hyvä toimiakseen.

Tavallaan kai osaltani on kysymys tyytymisestä ylivoimaisuuden edessä, mutta ilman katkeruutta tai liian vahvaa tunnetta siitä että vain alistuu.

Ehkä vain yrittää mahdollisuuksien rajoissa tehdä jotain jossain pienessä asiassa parempaan suuntaan omasta mielestä, liian raskasta se olisi yrittää kaikkea muuttaa.

Totta. Varmaan niin monta on mieltä kuin henkilöäkin. Mutta äkkiä arvelisin että mitä useampi ihanneyhteiskuntaa on toteuttamassa sitä vähemmän se itse kullekkin on ihanneyhteiskunta...

Sitä kutsutaan sosiaaliseksi sopimukseksi, eli normeiksi, jotka ovat siis kollektiivisia kompromisseja. Siksi pennut ovat keksimässä wokepäissään uusia pronomineja, eli normeja, ja ne hyväksytään, sillä heidän pitää saada olla osa tätä yhteiskuntaa kalisuttamatta liiaksi kultaista häkkiä.
Demokratian kanssahan sillä ei ole mitään tekemistä, vaan woketus on oklokratiaa, mutta se pitää valveutuneet kansalaiset poissa rikkaiden kukkarolta miesten kimpussa.

Itse olen ihanasti siinä iässä että voin melkeinpä uskottavasti sanoa että ne nuoret, ja että ne vanhat kävyt.

Maailma muuttuu ainakin osittain uuden sukupolven tullessa ja se on silmissäni normaalia, vaikka se joskus oudolta tuntuisikin.

Silti, tietyt normit pelaa eikä ne suuresti muuksikaan muutu. Tai sitten mä elän ihan omaa maailmaani..

Wokehan on pitkälti korporatistinen hanke jolla saatiin tukahdutettua Occupy. Woken kustansi Wall street ja sieltä se lähti.

[Pattinero]

Niin, edelleen kysyn sitä millainen olisi se ihanneyhteiskunta taikka Suuri Utopia?

Onko sellaista edes mahdollista rakentaa tässä maailmassa? Mutta millainen yhteiskunta olisi mahdollinen? Onko nykyinen liberaali demokratia parasta mitä on tarjolla?

No itse en ainakaan usko mihinkään sellaiseen yhteiskuntaan, joka olisi vielä nykyistä enemmän ihanne. Tämä nykyinen yhteiskuntamalli on ihanne jo monenkin mielestä aivan varmasti.

[Purdue]

Ehkä historia ei ole kuitenkaan täysin yksioikoista. Metsästäjä-keräilijä - yhteisöissä on ollut sekä sotaisampia että rauhanomaisempia yhteisöjä. Maatalous ja paikallaan asuminenkaan eivät ilmeisesti kaikkialla johtaneet hierarkioiden syntyyn.

Joo, varianssia on ollut, mutta niinhän se tuppasi muinoin olemaan esim. Euraasian suuren maamassan kohdalla, että ne yhteisöt jotka olivat pieniä, tasa-arvoisia tai eivät kyenneet puolustautumaan, niin sulautettiin osaksi erilaisia Imperiumeja.

Pointti lähinnä se, että tuo sun anarkistinen ihanne on ihan hieno ihanne, mutta aina tuppaa löytymään ihmisiä jotka a) pyrkivät alistamaan muita tahtoonsa, ja b) ovat valmiita käyttämään väkivaltaa sen päämäärän saavuttamiseksi.

Niin kauan kuin näin on, niin puhdas anarkistinen ihanne jossa vapaat ihmiset elävät tasa-arvoisina pienissä kommuuneissa, niin on vain ideaali.

[marjatta1]

Niin, edelleen kysyn sitä millainen olisi se ihanneyhteiskunta taikka Suuri Utopia?

Onko sellaista edes mahdollista rakentaa tässä maailmassa? Mutta millainen yhteiskunta olisi mahdollinen? Onko nykyinen liberaali demokratia parasta mitä on tarjolla?

Liberaali demokratia mielestäni on parempi vaihtoehto kuin joku vahvasti kansallisuuteen tai yksinvaltiuteen perustuva konservatismi. Sellainen huono esimerkki mielestäni on esim. nykyinen Venäjä ja muut saman kaltaiset maat. Vähän kärjistetty ja rautalanka mallilla sanottuna...

[marjatta1]

Mä tässä pohdiskelin, että voisiko ihanneyhteiskuntaa alkaa määrittelemään pääsääntöisen hedonismin näkökulmasta?


Pääsääntöinen hedonismi tekee kolme oletusta yksilöiden tavoitteista, eli he joko pyrkivät:

1) Tavoittelemaan hyötyjä
2) Välttelemään haittoja
3) Hyväksymään haitat

Näistä tuo 3) kohta pitää sisällään mm. altruismin, viivytetyn tarpeen tyydytyksen sekä normien noudattamisen.


Ja noista kolmesta kohdasta voisi johtaa vastaavat oikeudet:

a) Mahdollistavat oikeudet
b) Suojelevat oikeudet
c) Sallivat oikeudet

Mahdollistavat oikeudet ovat siis sellaisia positiivisia oikeuksia, joiden perusteella yksilö saa mahdollisuuksia elämässä. Suojelevat oikeudet ovat puolestaan negatiivisia oikeuksia, jotka suojelevat yksilöä muiden mielivallalta, mukaan lukien valtion mielivalta. Ja sallivat oikeudet ottavat kantaa siihen koska yksilöllä on oikeus toimia oman etunsa vastaisesti.

Sallivat oikeudet ottavat siis kantaa vaikkapa altruismiin taikka eutanasiaan. Taikka siihen kuinka alkoholia ja muita päihteitä tulisi säännellä taikka niiden ongelmakäyttäjiä kohdella.


Elikkä tässä olisi viitekehys jonka perusteella ihanneyhteiskunnan oikeudet ja velvollisuudetkin voitaisiin määritellä ihmisen psykologiasta lähtien.

Idea tuossa yllä olevassa oikeuksien luokittelussa on siis se, että pyritään takaamaan se etteivät yksilöt oman edun tavoittelussaan loukkaa muiden yksilöiden oikeutta tavoitella omaa etua.


Eli olisiko tässä metodi, jolla ainakin osa ihmisoikeuksista voitaisiin perustella loogisesti?!

Tuohan vaikuttaa ihan hyvältä ihanneyhteiskunnalta johon kannattais pyrkiä? Tosin hedonismi sana vähän saa kiemurtelemaan...

[Purdue]

Mä tässä pohdiskelin, että voisiko ihanneyhteiskuntaa alkaa määrittelemään pääsääntöisen hedonismin näkökulmasta?


Pääsääntöinen hedonismi tekee kolme oletusta yksilöiden tavoitteista, eli he joko pyrkivät:

1) Tavoittelemaan hyötyjä
2) Välttelemään haittoja
3) Hyväksymään haitat

Näistä tuo 3) kohta pitää sisällään mm. altruismin, viivytetyn tarpeen tyydytyksen sekä normien noudattamisen.


Ja noista kolmesta kohdasta voisi johtaa vastaavat oikeudet:

a) Mahdollistavat oikeudet
b) Suojelevat oikeudet
c) Sallivat oikeudet

Mahdollistavat oikeudet ovat siis sellaisia positiivisia oikeuksia, joiden perusteella yksilö saa mahdollisuuksia elämässä. Suojelevat oikeudet ovat puolestaan negatiivisia oikeuksia, jotka suojelevat yksilöä muiden mielivallalta, mukaan lukien valtion mielivalta. Ja sallivat oikeudet ottavat kantaa siihen koska yksilöllä on oikeus toimia oman etunsa vastaisesti.

Sallivat oikeudet ottavat siis kantaa vaikkapa altruismiin taikka eutanasiaan. Taikka siihen kuinka alkoholia ja muita päihteitä tulisi säännellä taikka niiden ongelmakäyttäjiä kohdella.


Elikkä tässä olisi viitekehys jonka perusteella ihanneyhteiskunnan oikeudet ja velvollisuudetkin voitaisiin määritellä ihmisen psykologiasta lähtien.

Idea tuossa yllä olevassa oikeuksien luokittelussa on siis se, että pyritään takaamaan se etteivät yksilöt oman edun tavoittelussaan loukkaa muiden yksilöiden oikeutta tavoitella omaa etua.


Eli olisiko tässä metodi, jolla ainakin osa ihmisoikeuksista voitaisiin perustella loogisesti?!

Tuohan vaikuttaa ihan hyvältä ihanneyhteiskunnalta johon kannattais pyrkiä? Tosin hedonismi sana vähän saa kiemurtelemaan...

Heh, juu. Toki tuolla hedonismilla ei tässä tapauksessa tarkoiteta puhdasta nautinnon tavoittelua. Mutta tuo on siis hedonismin jonkin näköinen johdannainen.

Ja tosiaan, tuon pääsääntöisen hedonismin avulla voi johtaa erilaisia ihmisoikeuksia. Luonnon oikeus (natural rights) ajatteluhan lähtee siitä, että on olemassa luonnollisia universaaleja oikeuksia, joita on kaikilla ihmisillä, mutta niitä ei ole johdettu loogisesti mistään. Ne vain oletetaan olevaksi.

Pääsääntöinen hedonismi tarjoaa keinon määritellä näitä oikeuksia hedonisen valenssin ja niistä johdettavien arvojen pohjalta. Tämä siis on se keskeinen idea tuossa.

[Pattinero]

Ns. ihanneyhteiskunta on paradoksi. Olisihan se varmaan ilman ihmistä jopa mahdollinen. Eli, se on todellakin utopia.

Ihminen on parempi luomaan dystopioita, jotka voivat olla joidenkin mielestä ihanteellisia olotiloja nekin. Hitlerikin väänsi Berliinin, ja muidenkin Saksan kaupunkien tuhon väkisin vain hyväksi jutuksi. Onpahan helpompi purkaa kaikki vanha uuden tieltä pois.

[anarkistialkuasukas]

Kokonaan vaihdon välineetön yhteiskunta lienee mahdoton puhumaan oppineille apinoille toteuttaa mutta jos saataisiin edes pörssikauppa johdannaisineen ynnä muine hölynpölyineen erotettua reaalitaloudesta ja -valuutoista.

[OlliS]

Tämä on todella hieno ja mainio asia keskustella!

Itse olen miettinyt asiaa aina, toisena pääintressinäni kosmologian lisäksi.

Olisiko se joku utopioista? Ei, ne epäonnistuvat aina, jolloin pienet kommuunit, yritykset ihanneyhteiskuntaan lopulta yhdistyvät laajemman yhteiskunnan kanssa.

Olisiko se sosialismi? On, mutta tätä ei ole pystytty noudattamaan, toteuttamaan käytännössä. Vallankumoukset ovat syöneet lapsensa ja yhteiskunnista on tullut tyrannioita.

Olisiko se paluu luontoon, Etelämeren saaret, vihreät? Olisi, mutta sama käytännön ongelma tulee eteen.

Olisiko se teokratia? Olisi mutta edelleen on edessä samat käytännön ongelmat, tulee vain pappisvaltainen tyrannia.

Lähdetään siitä, mikä on tilanne. Porvarillinen demokratia. Pohjoismaat. Kaikki ovat lopulta vasemmistossa päätyneet siihen, ettei parempaan päästä. On vain estettävä siirtyminen fasistiseen diktatuuriin, ja yhteiskuntaa kehitetään eteenpäin markkinatalouden ja monipuoluejärjestelmän pohjalta.

Kaikki-sanaa ei pidä ottaa dogmaattisesti, luulla sitä valehteluksi.

Se mikä on hyvää, säilytetään, vapaus ja demokratia ym., se mikä on huonoa, poistetaan, rahan valta ym.

Kriisivaiheissa aseistetaan kansa, ei tehdä Chilen virheitä, Allenden virheitä 1975. Äärioikeisto yrittää kuitenkin vallankaappausta aina.

Ihanneyhteiskunta, Paratiisi:

1.Oikeudenmukainen yhteiskunta, koko maapallolla,
2. Korkeakulttuuri,
3. Oikea rakkauskumppani kainalossa jokaisella,
4. Kaunis ja puhdas luonto,
5. Onnelliset perheet.
6. Jumalan varjelus ja siunaus. Jumalan läsnäolo.

Ihmiset eivät toimi näin, tähän suuntaan, jolloin tulossa on kaikenlaisia diktatuureja, sotia, kriisejä ja kärsimyksiä, kuten tähänkin asti. Välillä demokratia, vapaus voittaa, ja ihan lopuksi kuitenkin.

[Naturalisti]

Tämä on todella hieno ja mainio asia keskustella!

Itse olen miettinyt asiaa aina, toisena pääintressinäni kosmologian lisäksi.

Olisiko se joku utopioista? Ei, ne epäonnistuvat aina, jolloin pienet kommuunit, yritykset ihanneyhteiskuntaan lopulta yhdistyvät laajemman yhteiskunnan kanssa.

Olisiko se sosialismi? On, mutta tätä ei ole pystytty noudattamaan, toteuttamaan käytännössä. Vallankumoukset ovat syöneet lapsensa ja yhteiskunnista on tullut tyrannioita.

Olisiko se paluu luontoon, Etelämeren saaret, vihreät? Olisi, mutta sama käytännön ongelma tulee eteen.

Olisiko se teokratia? Olisi mutta edelleen on edessä samat käytännön ongelmat, tulee vain pappisvaltainen tyrannia.

Lähdetään siitä, mikä on tilanne. Porvarillinen demokratia. Pohjoismaat. Kaikki ovat lopulta vasemmistossa päätyneet siihen, ettei parempaan päästä. On vain estettävä siirtyminen fasistiseen diktatuuriin, ja yhteiskuntaa kehitetään eteenpäin markkinatalouden ja monipuoluejärjestelmän pohjalta.

Kaikki-sanaa ei pidä ottaa dogmaattisesti, luulla sitä valehteluksi.

Se mikä on hyvää, säilytetään, vapaus ja demokratia ym., se mikä on huonoa, poistetaan, rahan valta ym.

Kriisivaiheissa aseistetaan kansa, ei tehdä Chilen virheitä, Allenden virheitä 1975. Äärioikeisto yrittää kuitenkin vallankaappausta aina.

Ihanneyhteiskunta, Paratiisi:

1.Oikeudenmukainen yhteiskunta, koko maapallolla,
2. Korkeakulttuuri,
3. Oikea rakkauskumppani kainalossa jokaisella,
4. Kaunis ja puhdas luonto,
5. Onnelliset perheet.
6. Jumalan varjelus ja siunaus. Jumalan läsnäolo.

Ihmiset eivät toimi näin, tähän suuntaan, jolloin tulossa on kaikenlaisia diktatuureja, sotia, kriisejä ja kärsimyksiä, kuten tähänkin asti. Välillä demokratia, vapaus voittaa, ja ihan lopuksi kuitenkin.

Olisko tavoiteltava utopia sitten liberaali sekulaari internationalismi?

- Se sallii myös tuon kohdan 6 niihin uskoville, mutta ei tyrkytä tai vaadi sitä kaikilta.
- Se ei ole suunitelmataloutta, jossa määrätään mitä tehdään. Siinä päätetään demokraattisesti minkälaisten pelisääntöjen puitteissa kukin saa tehdä mitä haluaa rajoittamatta toisten vapauksia.
- Valtion ei pidä omistaa kaikkia tuotantovälineitä, mutta valtion omistusta ei pidä myöskään ideologisesti kieltää, ne voisivat kilpailla vapaasti yksityisen liiketoiminnan kanssa.
- EU voisi kehittyä ihanneyjtriskunnaksi sen keskeneräisiä rakenteita kehittämällä. Nykyisessä maailman tilanteessa ei enää mitään muusta maailmasta eristäytyvää ihanneyhtiiskuntaa ole mahdollista kehittää.
- Akuuttien kriisien voittamiseksi globaali kapitalismi on keksittävä uudelleen OECD:n visioiden mukaan. EU voisi ottaa tässä kehityksessä johtavan roolin toimeenpanemalla Christine Lagarden ja Mario Draghin ehdotuksia.
- Tämä on edellytys myös täysimittaiseen MMT-teorian toteuttamiseen ja sen esittämän työtakuun toteuttamiseen. Leikkauspolitiikka on todellisuudessa käytettävissä olevien resurssien tuhlausta, joita olisi mahdollista käyttää elinolosuhteiden parantamiseen.
-:Rahanluontioikeus pitää sallia vain valtion keskuspankille, jotta liikepankkien ahneuden tuottamista toistuvista finanssikriiseistä ja veronmaksajien rasitteeksi tulevista pankkien pelastus paketeista päästään eroon.