Poll: Ateisti vai uskovainen

[Kohina]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

Ihminenhän ne skenaariot tekoälyn ratkaistavaksi antaa, eli viisautta ei tekoäly tässä merkityksessä tarvitse.

Tekoäly opetetaan käyttämällä kaikkea olemassaolevaa materiaalia. Tällä hetkellä ongelma on, ettei ole enää enempää materiaalia jota syöttää sille, eli se ei enää viisastu. Ja se on tällä hetkellä the ongelma: kuinka tehdä tekoälystä älykkäämpi, kun viisaammaksi se ei enää pääse. Tekoälyn typeryydestö kertoo se, että se korruptoituu kun se on alkanut käyttämään itse suoltamaansa materiaalia opetusdatana, internet kun on tällä hetkellä 25% tekoälyn luoma. Tästä löytyy kirjallisuutta pilvin pimein.

Voin olla samaa mieltä siitä, että tekoälyn oppimisprosessissa on haasteita, erityisesti silloin, kun se alkaa käyttämään itse tuottamaansa materiaalia opetusdatana. Tämä voi johtaa mallin laadun heikkenemiseen, jos ei toteuteta tarkkoja suodatus- ja korjausmekanismeja.

Voitko myös vähän petustella väittäsi, että tekoäly ei voisi enää viisastua, koska "kaikki materiaali on käytetty". Dataa kertyy jatkuvasti lisää tieteellisistä tutkimuksista, uutisista ja sosiaalisesta mediasta, joten ongelma ei ole niinkään materiaalin puute, vaan laadukkaan datan valikointi ja hyödyntäminen. Entä onko sulla lähdeviitettä väitteelle, että internetistä "25 % on tekoälyn luomaa", kuulostaa aika hurjalta.

Kirjoita googleen dead internet theory. Minä veikkaan taas että antamani 25% on alakanttiin.

Dataa ei tarvitsisi valita, jos tekoäly olisi tarpeeksi älykäs.

Tämän salaliittoteorian tiiviimpi kuvaus on suomenkielisillä sivuilla.


https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kuollut ... et_-teoria

Kuollut internet -teoria on verkossa toimiva salaliittoteoria, jonka mukaan internet koostuu nykyään pääasiassa bottien toiminnasta ja automaattisesti tuotetusta sisällöstä, jota manipuloidaan algoritmisella kuratoinnilla, jolloin orgaaninen inhimillinen toiminta jää marginaaliin.[1][2][3][4] Teorian kannattajat uskovat, että botit luodaan tarkoituksellisesti auttamaan algoritmien manipuloinnissa ja parantamaan hakutuloksia, jotta kuluttajia voitaisiin lopulta manipuloida.[5] Lisäksi jotkut teorian kannattajat syyttävät valtion virastoja bottien käyttämisestä yleisön käsitysten manipuloimiseksi ja toteavat: ”Yhdysvaltain hallitus harjoittaa koko maailman väestön tekoälyllä toimivaa tajunnan sekoittamista.”[1] Tämän "kuoleman" päivämääräksi ilmoitetaan yleensä noin vuosi 2016 tai 2017[1][4][6].

Teoria on saanut kannatusta, koska suuri osa havaituista ilmiöistä perustuu mitattavissa oleviin ilmiöihin, kuten lisääntyneeseen bottien liikenteeseen. The Atlantic -lehden kirjoittaja Kaitlin Tiffany on kuitenkin kuvannut ajatusta ”vainoharhaiseksi kuvitelmaksi”, vaikka bottien liikennöintiin ja internetin eheyteen liittyvää kritiikki on perusteltua[1].

The amount of AI-generated content online is rapidly increasing. Some studies suggest that a large portion of the internet, including web-based text, is now AI-generated. For example, one study found that 57% of all web-based text was AI-generated or translated by an AI algorithm. Another study analyzed newly created web pages and found that 74.2% included AI-generated content

Tuo Googlen tekoälyllä.

Voisitko täsmentää, ajatteleeko tämä tarkoittavan sitä, että tekoäly on laajalti havaittu hyväksi työkaluksi, jota käytetään sisällöntuotannossa? Vai näetkö asian enemmän niin, että salaliittoteoreetikot ovat oikeassa, ja tekoälyn avulla nettisisältöä manipuloidaan joidenkin tahojen tavoitteiden mukaisesti?

Jos internetissä todella olisi huomattava määrä tekoälyn tuottamaa sisältöä, vaikuttaisiko tämä enemmän luonnollisena teknologian kehityksen seurauksena, jossa automaatio yksinkertaisesti korvaa perinteistä sisällöntuotantoa? Vai näetkö tämän uhkana, jossa algoritmit vaikuttavat tietoisesti ihmisten käsityksiin ja päätöksiin?

Kiinnostavaa olisi myös tietää, millaisia sisältöjä ensisijaisesti pidät manipuloituna, ja miten ne eroavat ihmisten tuottamasta sisällöstä. Onko kyse puhtaasti kaupallisesta, poliittisesta vai laajemmasta kulttuurisesta ilmiöstä?

Entä mitä mieltä olet TikTokista ja muista somepalveluista, joiden sisällönsuositukset perustuvat vahvasti algoritmeihin? Minkä verran uskot, että käyttäjinä toimii tekoälysovellukset eikä oikeat ihmiset? Näetkö somealustat ensisijaisesti neutraalina välineenä vai jonakin, joka muokkaa ihmisten ajattelua ja toimintaa merkittävästi?

Eiköhän vastaus ole molemmat ja manipulointia käytetään saavuttaakseen mikä tahansa lopputulos. Ei ole niin jaloa aatetta, etteikö joku parafiili olisi sitä raiskannut.

[KultaKikkare]

Ainakaan nykyään parhaatkaan tekoälyt eivät ole kovin älykkäitä, vaan hyvin viisaita.

Onko tuo vähän infantiili ajatus? Älykkään ja viisaan ero on siinä, että älykäs selviää tilanteesta, johon viisas ei koskaan joudu.

Ihminenhän ne skenaariot tekoälyn ratkaistavaksi antaa, eli viisautta ei tekoäly tässä merkityksessä tarvitse.

Tekoäly opetetaan käyttämällä kaikkea olemassaolevaa materiaalia. Tällä hetkellä ongelma on, ettei ole enää enempää materiaalia jota syöttää sille, eli se ei enää viisastu. Ja se on tällä hetkellä the ongelma: kuinka tehdä tekoälystä älykkäämpi, kun viisaammaksi se ei enää pääse. Tekoälyn typeryydestö kertoo se, että se korruptoituu kun se on alkanut käyttämään itse suoltamaansa materiaalia opetusdatana, internet kun on tällä hetkellä 25% tekoälyn luoma. Tästä löytyy kirjallisuutta pilvin pimein.

Voin olla samaa mieltä siitä, että tekoälyn oppimisprosessissa on haasteita, erityisesti silloin, kun se alkaa käyttämään itse tuottamaansa materiaalia opetusdatana. Tämä voi johtaa mallin laadun heikkenemiseen, jos ei toteuteta tarkkoja suodatus- ja korjausmekanismeja.

Voitko myös vähän petustella väittäsi, että tekoäly ei voisi enää viisastua, koska "kaikki materiaali on käytetty". Dataa kertyy jatkuvasti lisää tieteellisistä tutkimuksista, uutisista ja sosiaalisesta mediasta, joten ongelma ei ole niinkään materiaalin puute, vaan laadukkaan datan valikointi ja hyödyntäminen. Entä onko sulla lähdeviitettä väitteelle, että internetistä "25 % on tekoälyn luomaa", kuulostaa aika hurjalta.

Tekoäly tarkoittaa yleisellä tasolla oppivia algoritmeja.

"Viisaampi" raskaampi tekoäly voi hyvin kouluttaa kevyempiä optimoidumpia tekoälyjä. Vaikkapa google speciesnet voi hyvin kouluttaa jotain köykästä edge tekoälyä tunnistaan tietyt eläimet kuvista tai videostreamista, ilman että ihmisen tarvii valmistella ja kategorisoida materiaalia manuaalisesti.

Senkus heittää ensin kuvan speciesnetille, sitten antaa saman kuvan koulutettavan edge laitteen algoritmille ja opettaa sen antaan saman vastauksen kun speciesnet.

Chattibottien tapauksessa toimii kyllä sama periaate, mutta jos samantasoiset kielimallit käyttää toistensa kirjoittamaa dataa opetusdatana seuraa siitä väistämättä algoritmin huonontuminen kun ottavat toistensa hallusinaatiot todesta.

[Toope]

Eiköhän vastaus ole molemmat ja manipulointia käytetään saavuttaakseen mikä tahansa lopputulos. Ei ole niin jaloa aatetta, etteikö joku parafiili olisi sitä raiskannut.

Joku on ohjelmoinut tekoälyä. Ihan varmasti täysin objektiivisesti ja tasapuolisesti. Näinhän ihminen (myös ohjelmoijana) toimii.

[JarppiOne]

Itselläni ei ole mitään harhaluuloja mutta olen täysin varma siitä että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Minä uskon että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Lisäksi uskon että joidenkin todella lahjakkaidenkin mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

[ID10T]

Itselläni ei ole mitään harhaluuloja mutta olen täysin varma siitä että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Minä uskon että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Lisäksi uskon että joidenkin todella lahjakkaidenkin mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Luulisi toisaalta, että omat saavutukset tieteen saavutusten kanssa olisivat häätämässä aukkojen jumalaa loitommas lahjakkaampien osalta. Ja aukkojen jumaliahan ne kaikki ovat, koska niiden "tarve" on jatkuvasti vähentynyt.

[JarppiOne]

Itselläni ei ole mitään harhaluuloja mutta olen täysin varma siitä että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Minä uskon että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Lisäksi uskon että joidenkin todella lahjakkaidenkin mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Luulisi toisaalta, että omat saavutukset tieteen saavutusten kanssa olisivat häätämässä aukkojen jumalaa loitommas lahjakkaampien osalta. Ja aukkojen jumaliahan ne kaikki ovat, koska niiden "tarve" on jatkuvasti vähentynyt.

Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kirjat on hyviä:

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni
3. Elämän merkityksen jäljillä

Mielenkiintoista miekkailua alansa asiantuntijoiden kesken hyvässä hengessä ja sivistyneesti.

[anarkistialkuasukas]

Itselläni ei ole mitään harhaluuloja mutta olen täysin varma siitä että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Minä uskon että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Lisäksi uskon että joidenkin todella lahjakkaidenkin mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

No jos "Almighty Dollar" lasketaan jumalaksi niin ehkä sitten.

[Phobos]

Jos Olli olisi torakka.

[marjatta1]

Itselläni ei ole mitään harhaluuloja mutta olen täysin varma siitä että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Minä uskon että joidenkin heikkolahjaisten mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Lisäksi uskon että joidenkin todella lahjakkaidenkin mielestä jumala (joku niistä) on olemassa.

Luulisi toisaalta, että omat saavutukset tieteen saavutusten kanssa olisivat häätämässä aukkojen jumalaa loitommas lahjakkaampien osalta. Ja aukkojen jumaliahan ne kaikki ovat, koska niiden "tarve" on jatkuvasti vähentynyt.

Esko Valtaojan ja Juha Pihkalan kirjat on hyviä:

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni
3. Elämän merkityksen jäljillä

Mielenkiintoista miekkailua alansa asiantuntijoiden kesken hyvässä hengessä ja sivistyneesti.

"Tiedän uskovani, uskon tietäväni" kirjan olen lukenut ja monipuolista ja sanailua siinä oli. Tykkäsin!

[Naturalisti]

Memeettinen naturalismi esittää, että kulttuuri ei ole ulkoinen tai objektiivisesti olemassa oleva kokonaisuus, vaan hajautunut joukko kuvitelmia yksilöiden mielissä. Nämä kuvitelmat – meemit – ovat ajatuksia, uskomuksia ja käyttäytymismalleja, jotka syntyvät, leviävät ja muuttuvat yksilöiden välisessä vuorovaikutuksessa. Ne eivät ole pelkkiä ideoita, vaan aivojen prosesseja, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa ja rakentavat sosiaalista todellisuutta.

Yuval Noah Hararin kuvaus kognitiivisesta vallankumouksesta kirjassaan Sapiens tarjoaa vahvan pohjan tälle näkemykselle. Noin 70 000 vuotta sitten Homo sapiens sai kyvyn puhua asioista, joita ei ole olemassa – jumalista, kansakunnista, osakeyhtiöistä, ihmisoikeuksista. Tämä kyky mahdollisti kollektiivisten kuvitelmien syntymisen, joiden avulla suuret ihmisjoukot pystyivät tekemään yhteistyötä. Kuvitteelliset todellisuudet eivät ole valheita, vaan intersubjektiivisia uskomuksia, joita monet jakavat. Ne ovat olemassa vain ihmisten mielissä, mutta niiden vaikutus maailmaan on konkreettinen.

Kulttuuriset ilmiöt kuten uskonto, talous ja matematiikka rakentuvat näiden kuvitteellisten todellisuuksien varaan. Uskonnot perustuvat yhteisiin myytteihin, jotka yhdistävät ihmisiä, vaikka he eivät olisi koskaan tavanneet toisiaan. Talousjärjestelmät, kuten raha ja osakeyhtiöt, ovat juridisia ja sosiaalisia fiktioita, jotka toimivat vain, jos tarpeeksi moni uskoo niihin. Matematiikkaa voidaan tarkastella fiktionalismin näkökulmasta: matemaattiset objektit eivät ole fyysisesti olemassa, mutta ne ovat hyödyllisiä abstraktioita, joita käytetään todellisuuden mallintamiseen. Myös monet ateistit suhtautuvat näihin kuvitteellisiin rakenteisiin uskonnonomaisesti – ne ovat heidän pyhiä tarinoitaan.

Materialistisen mielenfilosofian näkökulmasta mieli ei ole erillinen substanssi, vaan aivojen emergentin rakenteen ylläpitämä prosessi. Mielen olemassaolo on prosessin käynnissä olemista. Kun prosessi pysähtyy – aivokuolemassa – päättyy samalla myös subjektiivinen mieli ja kaikki mielensisällöt, mukaan lukien meemit. Mitään kuolematonta sielua ei ole olemassa. Meemit eivät ole irrallisia entiteettejä, vaan ne ovat aivojen toiminnan muotoja, jotka ilmenevät ajatuksina, uskomuksina ja käyttäytymisenä.

Kulttuurin olemassaolo ei kuitenkaan pääty yksilön kuolemaan, koska kulttuuri on hajautunut populaation muiden yksilöiden mieliin. Ei ole olemassa mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä kulttuurista – on vain joukko yksilöllisiä, subjektiivisia käsityksiä, jotka kehittyvät intersubjektiivisessa vuorovaikutuksessa. Tämä kehitys voi olla yhdensuuntaista, jolloin käsitykset lähenevät toisiaan, tai fraktioituvaa, jolloin ne jakautuvat ja eriytyvät.

Ihmisten kuvitellut todellisuudet ovat aivoissa olemassa samanlaisina meemeinä kuin fyysisen todellisuuden representaatiot. Ne voivat tuntua yhtä todellisilta, mutta niillä ei ole materiaalista vastinetta todellisuudessa. Jumalat, kansakunnat, yritykset ja ihmisoikeudet ovat olemassa vain sikäli kuin ne elävät ihmisten mielissä. Ne eivät ole osa objektiivista maailmankaikkeutta, kuten puut, joet tai leijonat, mutta ne vaikuttavat siihen voimakkaasti, koska ne ohjaavat ihmisten toimintaa.

Kognitiivinen vallankumous mahdollisti kulttuurievoluution, joka ohittaa geneettisen evoluution hitauden. Käyttäytymismallit voivat muuttua nopeasti, kun meemit vaihtuvat. Tämä tekee Homo sapiensista ainutlaatuisen: muiden eläinten käyttäytyminen on suurelta osin geneettisesti määräytynyttä, mutta ihmiset voivat muuttaa toimintaansa kertomalla uusia tarinoita. Historia on kulttuurin jatkuvaa muutosta, joka tapahtuu biologisen kentän sisällä, mutta ei ole pelkästään biologian selitettävissä.

Ymmärtääksemme ihmisten käyttäytymistä meidän on tarkasteltava heidän mielissään eläviä meemejä – ei vain heidän geenejään tai aivojensa rakennetta. Meemit ovat kulttuurin rakennuspalikoita, ja kulttuuri on se pelikenttä, jolla ihmiset toimivat. Tämä pelikenttä ei ole näkyvä tai konkreettinen, mutta se on todellinen, koska se ohjaa ihmisten elämää. Se on olemassa niin kauan kuin on mieliä, joissa meemit voivat elää.

[Märkäruuti]

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Löytyvät kirjahyllystäni.
Kaksi oppinutta ihmistä keskustelemassa sivistyneesti erilaisita maiilmankuvistaan. Avartavaa luettavaa, mutta kuten olettaa sopiikin, tyrmäysvoittoa ei tule kummallekaan maailmankuvalle.

[Kohina]

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Löytyvät kirjahyllystäni.
Kaksi oppinutta ihmistä keskustelemassa sivistyneesti erilaisita maiilmankuvistaan. Avartavaa luettavaa, mutta kuten olettaa sopiikin, tyrmäysvoittoa ei tule kummallekaan maailmankuvalle.

Ei se olekaan varmastikaan se tarkoitus kirjalla, vaan se että kaksi erilaista ihmistä voivat käyttäytyä aikuismaisesti toistensa seurassa.

[Naturalisti]

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Löytyvät kirjahyllystäni.
Kaksi oppinutta ihmistä keskustelemassa sivistyneesti erilaisita maiilmankuvistaan. Avartavaa luettavaa, mutta kuten olettaa sopiikin, tyrmäysvoittoa ei tule kummallekaan maailmankuvalle.

Ei se olekaan varmastikaan se tarkoitus kirjalla, vaan se että kaksi erilaista ihmistä voivat käyttäytyä aikuismaisesti toistensa seurassa.

Olen samaa mieltä siitä, että eri maailmankuvien edustajien välinen sivistynyt keskustelu on tärkeää – se on suorastaan edellytys toimivalle sekulaarille yhteiskunnalle. Kyky kohdata toisinajattelevia ilman tarvetta tyrmäykseen, on merkki kypsästä demokratiasta.

On kuitenkin syytä todeta, että keskustelu ei yksin riitä, jos rakenteet pysyvät vanhoina. Meillä vaikuttaa yhä teokraattinen kristillinen hegemonia myös maallisiin asioihin – peruskoulun uskonnonopetuksesta valtiollisiin seremonioihin saakka. Puhutaan kyllä arvojen moninaisuudesta, mutta käytännössä kirkon läsnäolo julkisessa vallassa on edelleen liian vahvaa.

Siksi harmittaa, ettei esimerkiksi Valtaoja osallistunut Vapaa-ajattelijoiden kansalaisaloitteeseen kirkon ja valtion erottamiseksi. Sivistynyt dialogi kirkon edustajien kanssa voi olla hyödyllistä ymmärryksen lisäämiseksi, mutta se ei yksin riitä muuttamaan rakenteita. Yhteiskunnan sekularisaatio edellyttää myös aktiivista osallistumista ja kyseenalaistamista – uskallusta ajatella vallitsevia käytäntöjä ja dogmeja uudelleen.

Ehkä onkin hyvä muistaa, että samoin kuin taloudelliset järjestelmät myös uskonnolliset järjestelmät ovat pitkälti mielikuvituksen tuotteita – sosiaalisia konstruktioita, jotka elävät meidän korvien välissä. Ne vaikuttavat voimakkaasti, mutta niitä voi myös purkaa ja rakentaa uudelleen. Siinä mielessä myös sekulaarisuus ei ole vain neutraali tila, vaan aktiivinen kulttuurinen valinta.

[ID10T]

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Löytyvät kirjahyllystäni.
Kaksi oppinutta ihmistä keskustelemassa sivistyneesti erilaisita maiilmankuvistaan. Avartavaa luettavaa, mutta kuten olettaa sopiikin, tyrmäysvoittoa ei tule kummallekaan maailmankuvalle.

Ei se olekaan varmastikaan se tarkoitus kirjalla, vaan se että kaksi erilaista ihmistä voivat käyttäytyä aikuismaisesti toistensa seurassa.

Ehkä onkin hyvä muistaa, että samoin kuin taloudelliset järjestelmät myös uskonnolliset järjestelmät ovat pitkälti mielikuvituksen tuotteita

Uskonnolliset järjestelmät ovat TÄYSIN mielikuvituksen tuotteita.

[Naturalisti]

1. Nurkkaan ajettu Jumala
2. Tiedän uskovani, uskon tietäväni

Löytyvät kirjahyllystäni.
Kaksi oppinutta ihmistä keskustelemassa sivistyneesti erilaisita maiilmankuvistaan. Avartavaa luettavaa, mutta kuten olettaa sopiikin, tyrmäysvoittoa ei tule kummallekaan maailmankuvalle.

Ei se olekaan varmastikaan se tarkoitus kirjalla, vaan se että kaksi erilaista ihmistä voivat käyttäytyä aikuismaisesti toistensa seurassa.

Ehkä onkin hyvä muistaa, että samoin kuin taloudelliset järjestelmät myös uskonnolliset järjestelmät ovat pitkälti mielikuvituksen tuotteita

Uskonnolliset järjestelmät ovat TÄYSIN mielikuvituksen tuotteita.

Aivan – mutta itse asiassa uskontojen lisäksi kaikki kulttuuriset muodostelmat ovat mielikuvituksen tuotteita. Valtiot, rahajärjestelmät, lait, moraalikoodit ja jopa ideologiat ovat abstraktioita, joilla ei ole fysikaalista substanssia, mutta jotka vaikuttavat maailmaan konkreettisesti, koska riittävän moni uskoo niihin.

Tämä tekee niistä eräänlaista sosiaalista fiktiota, kollektiivisia tarinoita, jotka elävät ihmismielissä ja yhteisöissä. Ne eivät ole reaalitodellisuutta samalla tavalla kuin kivi tai veri, mutta ne voivat ohjata päätöksentekoa, herättää tunteita ja aiheuttaa konflikteja aivan kuin olisivat.

Valitettava totuus on, että nykyinen kapitalistinen järjestelmä – monine valuvikoineen – toimii samalla tavoin kuin uskonto. Se nojaa uskomuksiin jatkuvasta kasvusta, kilpailun hyödystä ja yksilökeskeisestä kulutuksesta. Ja koska tarpeeksi moni noudattaa näitä periaatteita, järjestelmä saa reaalisen vaikutusvallan. Globaalit ongelmat kuten ilmastonmuutos, eriarvoisuus ja resurssien ylikulutus eivät ratkea, ellei tätä tarinaa ja sen myötä käytäntöjä keksitä uudelleen.

Meidän pitäisi kysyä: Mitkä tarinat palvelevat meitä nyt? Entä mitkä vain jarruttavat kehitystä? Mielikuvitus loi ne, ja mielikuvitus voi korvata ne.