Uskonnollisuus ja ÄO

[Kohina]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Älykkyyttä vain yhdenlaista? Onhan meillä matemaattista ja kielellistä älykkyyttä, ja kyllä minä tuon tunneälynkin älykkyydeksi laskisin. Sen avulla kyetään välttelemään ihmisten välisiä konflikteja, ja mikä sen tärkeämpää olisikaan yksilön selviytymisen kannalta? Matemaattisesti lahjakkaat puolestaan rakentavat siltoja ja teitä, mikä on tärkeää yhteisön selvitymisen kannalta. Kielellinen lahjakkuus taas tukee näitä edellä mainittuja.

"Älykkyyttä on ollut vaikea määritellä tiiviisti. Linda Gottfredsonin määritelmän (1997) mukaan älykkyys on ”psyykkinen ominaisuus, joka sisältää muun muassa kyvyn päätellä, suunnitella, ratkoa ongelmia, ajatella abstraktilla tasolla, ymmärtää monimutkaisia ajatusrakennelmia ja asioiden välisiä yhteyksiä sekä oppia nopeasti kokemuksen perusteella.”[2]"

Ja tämä määritelmä sopii myös tunneälykkyyteen.

[JarppiOne]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Kyllä tunneälyä on olemassa ja sen puutteesta kertoo ärtymyksesi.

Nuorempana en halunnut myöskään kutsua sitä älykkyydeksi, mutta en kyllä keksi parempaakaan sanaa sille.

Kuten sanoin, vikoja riittää

[Kohina]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Kyllä tunneälyä on olemassa ja sen puutteesta kertoo ärtymyksesi.

Nuorempana en halunnut myöskään kutsua sitä älykkyydeksi, mutta en kyllä keksi parempaakaan sanaa sille.

Kuten sanoin, vikoja riittää

Ehkä tehokkain lyhytterapia ongelmaan on transaktionaalianalyysi. Suosittelen tutustumaan. Kuuluisi mielestäni terapian ensiluvuksi ongelmasta riippumatta.
https://www.simplypsychology.org/transa ... berne.html

[JarppiOne]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Kyllä tunneälyä on olemassa ja sen puutteesta kertoo ärtymyksesi.

Nuorempana en halunnut myöskään kutsua sitä älykkyydeksi, mutta en kyllä keksi parempaakaan sanaa sille.

Kuten sanoin, vikoja riittää

Ehkä tehokkain lyhytterapia ongelmaan on transaktionaalianalyysi. Suosittelen tutustumaan. Kuuluisi mielestäni terapian ensiluvuksi ongelmasta riippumatta.
https://www.simplypsychology.org/transa ... berne.html

Noh, minulla ei ole todettu tuollaisia ongelmia vaikka muita onkin. Kiitos kuitenkin

[Kohina]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Kyllä tunneälyä on olemassa ja sen puutteesta kertoo ärtymyksesi.

Nuorempana en halunnut myöskään kutsua sitä älykkyydeksi, mutta en kyllä keksi parempaakaan sanaa sille.

Kuten sanoin, vikoja riittää

Ehkä tehokkain lyhytterapia ongelmaan on transaktionaalianalyysi. Suosittelen tutustumaan. Kuuluisi mielestäni terapian ensiluvuksi ongelmasta riippumatta.
https://www.simplypsychology.org/transa ... berne.html

Noh, minulla ei ole todettu tuollaisia ongelmia vaikka muita onkin. Kiitos kuitenkin

Millaisia ongelmia ei ole? Epäilen ettet ehtinyt tuossa ajassa tutustua materiaaliin.

[ID10T]

Tuli vielä mieleen että ärsyttää suunnattomasti höpinä kaiken maailman tunneälykkyydestä yms. Tällaisia termejä viljelevät enimmäkseen ne jotka eivät itse pärjää loistavasti älykkyystesteissä. Miksi ei voi vain hyväksyä omia rajoituksiaan ja sitä että älykkyyttä nyt vain on tasan yhdenlaista? Muut ominaisuudet ovat sitten muita ominaisuuksia ja niistä olisi hyvä käyttää nimityksiä jotka eivät aiheuta sekaannusta.

Onhan tässä maailmassa meikäläinenkin joutunut hyväksymään omat huonot puolensa. Ja niitä kyllä riittää.

Älykkyyttä vain yhdenlaista? Onhan meillä matemaattista ja kielellistä älykkyyttä, ja kyllä minä tuon tunneälynkin älykkyydeksi laskisin. Sen avulla kyetään välttelemään ihmisten välisiä konflikteja, ja mikä sen tärkeämpää olisikaan yksilön selviytymisen kannalta? Matemaattisesti lahjakkaat puolestaan rakentavat siltoja ja teitä, mikä on tärkeää yhteisön selvitymisen kannalta. Kielellinen lahjakkuus taas tukee näitä edellä mainittuja.

"Älykkyyttä on ollut vaikea määritellä tiiviisti. Linda Gottfredsonin määritelmän (1997) mukaan älykkyys on ”psyykkinen ominaisuus, joka sisältää muun muassa kyvyn päätellä, suunnitella, ratkoa ongelmia, ajatella abstraktilla tasolla, ymmärtää monimutkaisia ajatusrakennelmia ja asioiden välisiä yhteyksiä sekä oppia nopeasti kokemuksen perusteella.”[2]"

Tunneäly sopii hyvin tuohon kuvaukseen. Sen avulla päätellään ihmisten välisiä kommunikaation kipupisteitä ja ratkotaan niistä aiheutuvia ongelmia.

[JarppiOne]

Onko nyt ajateltava että perinteinen älykkyystesti ei mittaakaan älykkyyttä riittävässä laajuudessa?

[Phobos]

Onko nyt ajateltava että perinteinen älykkyystesti ei mittaakaan älykkyyttä riittävässä laajuudessa?

On.

[Neutroni]

Onko nyt ajateltava että perinteinen älykkyystesti ei mittaakaan älykkyyttä riittävässä laajuudessa?

Se riippuu mikä on "riittävä laajuus". Se ei tietenkään riitä esim. kertomaan ihmisen suoriutumisesta mistään työtehtävissä yksilötasolla, koska se vaatii palöjon muita henkisiä omiaisuuksia, joita älykkäillä ei aina ole (esim. sitä tunneälyä), mutta sitä käytetään, koska se ennustaa suoriutumista tilastollisesti merkittävästi ja testi on hyvin halpa tehdä. Jos ei muuta tietoa ole, niin älykäs (testimerkityksessä) suoriutuu monesta asiasta todennäköisemmin paremmin. Ihmiset ymmärtävät älykkyyden merkityksen väärin, kun haluavat käyttää sitä ihmisten arvon mittana.

[ID10T]

Onko nyt ajateltava että perinteinen älykkyystesti ei mittaakaan älykkyyttä riittävässä laajuudessa?

On ajateltava juuri näin. Tunneälyä on vaikea numeralisoida. Se ei myöskään selviä geometrisia kuvioita pyörittelemällä.

[JarppiOne]

Onko nyt ajateltava että perinteinen älykkyystesti ei mittaakaan älykkyyttä riittävässä laajuudessa?

On ajateltava juuri näin. Tunneälyä on vaikea numeralisoida. Se ei myöskään selviä geometrisia kuvioita pyörittelemällä.

Hyvä. Tämän minä vain halusin kuulla

[Phobos]

Suhtaudun tuohon TieteenKuivalehden testiin äärimmäisen kriittisesti. Lehti on hieman, pseudotieteellinen läpyskä. Nämäkin ovat hyvin suuntaa antavia. Toinen on vuodelta 2006 ja toinen tältä vuodelta. Kasvatusneuollasta arvio siinä 8-9 vuotiaana oli monipäiväisten testien tuloksena "Lähes nero". Tuo vuoden 2006 Mensan testi mittasi siis oletettua älykkyysosamäärää vain pisteeseen 135 asti. Nämä ovat täysin, pelkästään ja ainoastaan loogisia päättelytestejä. Ne eivät kerro mitään muuta ihmisestä eivätkä hänen muista älykkyyden muodoista tai niiden puutteista/poissa-oloista. Olen nyt 57-vuotias eli en missään nimessä enää älykkäimilläni. Peak on siinä 20-25 vuotiaana jokaisella ihmisellä. Sitten alkaa taantuminen, halusi tai ei.

[Phobos]

Mitä itseeni ja ystäviini tulee tuolla asialla ei ole mitään merkitystä. Emme ota edes asiaa asille vaan nautimme toistemme seurasta. Minulla on yksi aika syvällisesti ajatteva ystävä. Välillä pohdimme elämän syvällisyyksiä ja pohjamutia ja joskus heitämme aivot narikkaan. Ja ryyppäämme. Kohina otti tuon asian esille että älykkäät ihmiset pitävät päihteistä ja päihtymisestä. Tästäkin löytyy paljon tutkimusdataa ja pitää aika lailla paikkansa.

Toisaalta seuraan uutisvirtaa ja ajoittain on uutisia ihmisistä jotka oudosti tuntevat poikkeavansa joukosta. Joskus harvoin on tullut ilmi että kun on tehty älykkyystesti niin tulos on ollut poikkeuksellisen korkea. Ei siis ole yleispätevää. Tunne että et oikein sovi joukkoon, olet palapelinpalanen joka ei sovi palapeliin.

Nautin suunnattomasti kyllä henkevistä ja syvällisistä keskusteluista. Jos se olisi tuollaista aina se olisi äärettömän rasittavaa ja kuormittavaa. Suoraan sanottuna ns. paskanjauhannalla ole selkeä funktio (Oikeastaan se ei ole paskanjauhantaa).

JarppiOnen kannattaisi tutustua filosofi Schopenhauerin ajatuksiin, muunmuassa älykkyydestä.

[JarppiOne]

Suhtaudun tuohon TieteenKuivalehden testiin äärimmäisen kriittisesti. Lehti on hieman, pseudotieteellinen läpyskä. Nämäkin ovat hyvin suuntaa antavia. Toinen on vuodelta 2006 ja toinen tältä vuodelta. Kasvatusneuollasta arvio siinä 8-9 vuotiaana oli monipäiväisten testien tuloksena "Lähes nero". Tuo vuoden 2006 Mensan testi mittasi siis oletettua älykkyysosamäärää vain pisteeseen 135 asti. Nämä ovat täysin, pelkästään ja ainoastaan loogisia päättelytestejä. Ne eivät kerro mitään muuta ihmisestä eivätkä hänen muista älykkyyden muodoista tai niiden puutteista/poissa-oloista. Olen nyt 57-vuotias eli en missään nimessä enää älykkäimilläni. Peak on siinä 20-25 vuotiaana jokaisella ihmisellä. Sitten alkaa taantuminen, halusi tai ei.

Niinhän ne ovat. Silti niille annetaan mielestäni kohtuuton merkitys. Jostain syystä ihmiset elvistelevät niillä mielellään.

[E-M]

Kun mies on jo vuosia kärsinyt monista parantumatt. sairauksista ja ollut lisäksi liikuntarajoitteinen, tuntui/tuntuu tosiaan rangaistukelta vuoden -24 alussa itseäni kohdannut 2. syd.infarkti & vielä tämän v:n alussa sattunut lonkkatapaturma seurauksineen. Vars. kun edellisestäkin oli vielä/olis ollut enää mtma pvä voimakasta verenohenn.lääkitystä jälellä... Todenn. en pysty enää koskaan juoksumatollakaan kävelemään, kunnolla siivoamaan, pihalla ja puutarhassakaan touhuamaan - kunhan saan/saisin vain pitää nämä jalkani!

Sori, JarppiOne, vastaukseni on tainnut livahtaa väärään paikkaan.