Ateismi johtaa viimetorstailaisuuteen

[Märkäruuti]

Eli asianmukainen kattaus epälineaarista satunnaisuutta ja säännöt ovat looginen tilastollinen väistämättönyys.

Mielestäni kvanttifysiikka viittaa juuri tähän suuntaan. En väitä, että niin on.

Tämä jättää kyllä edelleen kysymyksen avoimeksi satunnaisuudesta, miksi ja miksi se noudattaisi tätäkään logiikkaa

Aivan... kuten totesin kyselykautta elävällä pojanpojallani miksi-kysymysten jonolla ei tunnu olevan loppua.
Weinberg kuvasi tiedon saari vertauksessaan kysymysten rantaviivaa, joka kasvaa jokaisen saadun vastauksen myötä. Olen lukenut saman väitteenä, että kun tiede antaa johonkin vastauksen, se poikii kaksi uutta kysymystä. En tiedä, miten tarkkaan tuo pitää paikkaansa, mutta tiedon syventyessä se tuntuu myös hajaantuvan.

[Stadin öljylanne]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakeja kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman -> luonto nyt vain tietää noudattaa vain tiettyjä sääntöjä (pelkkä tyhjä väite). Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

[Kohina]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Itse olen kykenemätön teknisellä tasolla vastaamaan mihinkään, mutta uskon vakaasti maailman olevan pohjimmiltaan sekametelisoppaa ja kaikki mitä nähdään on emergoitunut residuaali kaikesta mitä on, joka on oikeastaan ei mitään, koska se on liian käsittämätöntä ollakseen mitään.

Tähän tyyliin

[ID10T]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

[Stadin öljylanne]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

[ID10T]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

[Stadin öljylanne]

Jos nyt palataan aloitukseen: eihän teismikään takaa, että jumala pitäisi luonnonlait vakaina ja deterministisinä. Yhtä hyvin jumala voisi olla vapaan luonnon kannattaja ja vain seurailisi sivusta. Eli kaikki johtaa lastthursdayismiin.

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

[ID10T]

Itse asiassa ateismi ei johda mihinkään, koska siihen ei liity toimintaohjeita tai moraalisääntöjä. Ateistilta vain puuttuu tarpeeton lisävaruste nimeltä jumalusko. Eihän autoiluunkaan vaikuta mitenkään se, onko takapuskurissa joku typerä tarra vai ei. Se on eri asia, mikä sen tarran liimaamiseen on johtanut. Tämä pätee myös ateismiin. Ei ole mitään syytä pohtia, mihin ateismi johtaa, vaan olennaista on se, miten siihen on päädytty.

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

[Stadin öljylanne]

Kyllä ateistinen maailmankatsomus sisältää implikaationaan perustelemattoman vastauksen että ""kyllä luonto tietää noudattaa luonnon lakeja vahtimattakin.

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

[ID10T]

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

[ID10T]

Ei sisällä, ateismi on kannanotto jumalan olemassaoloon, ei muuta.

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

[Stadin öljylanne]

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

[Stadin öljylanne]

Kaikilla kannoilla on implikaatioita. Eivät kannat elä maailmankaikkeuden ulkopuolella, vaan ovat sen sisäisiä asioita, ja siten syy-seuraus ketjussa sen sisäisten asioiden kanssa.

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa. Samanlainen kuin toteamus että "maitotölkki on jääkaapissa" tai "maitotölkki ei ole jääkaapissa".

[ID10T]

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

[Stadin öljylanne]

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

Eli toteamus: "ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa omenan noudattamasta painovoimasta tai että putoaminen seuraa vain Jumalan armosta" on kehäpäättelyä? Antamissasi esimerkeissä johtopäätös perustellaan sillä itsellään — samalla johtopäätöksellä, minä en edelleenkään huomaa tekeväni niin.