Ateismi johtaa viimetorstailaisuuteen

[ID10T]

"Minä en usko jumalaan". Selitäpä nyt minulle, mitä siitä seuraa, ja miksi. Kukaan ei esim. kiellä minua käymästä kirkossa, lukemasta Raamattua tai tekemästä mitään muutakaan, mitä kuuliaiset uskovat tekevät. En ehkä ole näissä jutuissa sydämelläni mukana, mutta eihän meillä ole takeita uskovienkaan vakaumuksen asteesta.

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

[ID10T]

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

Eli toteamus: "ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa omenan noudattamasta painovoimasta tai että putoaminen seuraa vain Jumalan armosta" on kehäpäättelyä? Antamissasi esimerkeissä johtopäätös perustellaan sillä itsellään — samalla johtopäätöksellä, minä en edelleenkään huomaa tekeväni niin.

Jos tuo "omenan noudattamasta painovoimasta" jätetään pois, niin kyllä, lause ""ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa Jumalan armosta" on kehäpäättelyä.

[Stadin öljylanne]

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman. Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

[ID10T]

Tuo on kehäpäättelyä, koska me emme tiedä, mikä sen luonnon alunperin sai noudattamaan luonnonlakeja. Jumala on vain yksi mahdollisuus.

Ateismi ei myöskään ole uskomusolettama.

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

[Stadin öljylanne]

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

Eli toteamus: "ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa omenan noudattamasta painovoimasta tai että putoaminen seuraa vain Jumalan armosta" on kehäpäättelyä? Antamissasi esimerkeissä johtopäätös perustellaan sillä itsellään — samalla johtopäätöksellä, minä en edelleenkään huomaa tekeväni niin.

Jos tuo "omenan noudattamasta painovoimasta" jätetään pois, niin kyllä, lause ""ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa Jumalan armosta" on kehäpäättelyä.

Logiikka ei ole joko sinun tai minun osaamisaluetta. Jos olisin sanonut, että: "omena ei osaa automaattisesti pudota puusta, koska omena ei voi automaattisesti tippua puusta", silloin puhuttaisiin kehäpäättelystä. Jos tutustuit laikaan edes omaan lähteeseesi. Sen sijaan voidaan tarjota eri johtopäätöksiä jotka eivät ole omenan kykyjä, kuten puutarhuri, joka käy leikkaamassa omenan puusta irti ja laskee sen kädellään maahan. Riippumatta siitä onko puutarhuri synonyymi Jumalalle vai ei, eli riippumatta siitä, onko väite totta vai ei, se ei nähdäkseni perustele omenan kyvyttömyyttä omenan kyvyttömyydellä.

[Stadin öljylanne]

Mikä tuossa on kehäpäättelyä?

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

Tässä ketjussa ei kelpaa se, että on jättänyt filosofisen pohdintansa maailmankatsomuksensa implikaatioista puolitiehen tai sinun tapauksessasi jättänyt ilmeisesti pohdintansa kokonaan tekemättä.

[ID10T]

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

Eli toteamus: "ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa omenan noudattamasta painovoimasta tai että putoaminen seuraa vain Jumalan armosta" on kehäpäättelyä? Antamissasi esimerkeissä johtopäätös perustellaan sillä itsellään — samalla johtopäätöksellä, minä en edelleenkään huomaa tekeväni niin.

Jos tuo "omenan noudattamasta painovoimasta" jätetään pois, niin kyllä, lause ""ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa Jumalan armosta" on kehäpäättelyä.

Logiikka ei ole joko sinun tai minun osaamisaluetta. Jos olisin sanonut, että: "omena ei osaa automaattisesti pudota puusta, koska omena ei voi automaattisesti tippua puusta", silloin puhuttaisiin kehäpäättelystä.

Tuo taas on tautologiaa. Tai ainakaan siinä ei edes yritetä perustella mitään.

Sen sijaan "omena ei osaa pudota puusta, vaan jumala pudottaa sen" on kehäpäättelyä, kuten "syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin". Emme voi olla varmoja sen enempää syystä kuin seurauksistakaan.

Yhtä lailla sinä aiemmin väitit (vaikkakin eri sanoin), että luonto ei osaa noudattaa luonnonlakeja, vaan jumalan pitää siitä huolehtia. Tämäkin on siis kehäpäättelyä.

[ID10T]

Sinä oletat jumalan. Muutenhan tuo väite ei toimi.

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

Tässä ketjussa ei kelpaa se, että on jättänyt filosofisen pohdintansa maailmankatsomuksensa implikaatioista puolitiehen tai sinun tapauksessasi jättänyt ilmeisesti pohdintansa kokonaan tekemättä.

Filosofinen pohdintani onkin se, että ateismi ei ole oletus luonnonlakien toimivuudesta. Siitä olettamuksestahan tämä ketju sai alkunsa.

Ateismi jättää ainoastaan olettamatta jumalan syyksi luonnonlakien noudattamiselle.

[Stadin öljylanne]

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maito tölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

"Maitotölkki on jääkaapissa" on väitteenä joko totta tai ei, eikä se ole kehäpäättelyä.

Se on kehäpäättelyä, jos jotain johdetaan todistamattomasta alkuoletuksesta, kuten sinä teit aiemmin tuon jumalan "määräämän" luonnonlakien noudattamisen kanssa. A:sta ei voi seurata B:tä, jos ei ole varmuutta siitä, onko edes A totta.

"Saunatontun nuttu on punainen" on siis täyttä huuhaata, koska nutun värillä ei ole väliä, jos emme varmuudella tiedä edes saunatonttujen olebvan olemassa.

"Aiemmin jumala huolehti siitä, että luonnolakeja noudatetaan" on samalla logiikalla huuhaata ja kehäpäättelyä.

Sinulla on ilmeisesti joku eri painos wikipediasta kun omasta wikipediastani en tuollaista määritelmää kehäpäättelylle löydä. Jumalan kanssa syy luonnon kyvylle noudattaa sääntöjä on Jumala ja taas ilman jumalaa, pitää joko uskoa syy annettuna (mikä on essentialismia ts. taikauskoa) tai tarjota joku mahdollinen mekanismi, joka voisi toimia syynä Jumalan sijaan. Toteamus, että ei tiedä on tietysti ihan riittävä vastaus sekin, ei kenelläkään ole mitään velvollisuksia keksiä mitään syytä

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keh%C3%A4 ... telm%C3%A4

Kehäpäätelmiä:

Minä olen oikeassa, koska minä olen aina oikeassa.
Tykkään vaniljajäätelöstä, koska se on suosikkimakuni.
Syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin.
Ralph Nader oli paras presidenttiehdokas, koska hän oli selkeästi muita parempi.

Väite "luonto ei osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja, koska aiemmin jumala huolehti siitä" vastaa kyllä lueteltuja esimerkkejä.

Eli toteamus: "ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa omenan noudattamasta painovoimasta tai että putoaminen seuraa vain Jumalan armosta" on kehäpäättelyä? Antamissasi esimerkeissä johtopäätös perustellaan sillä itsellään — samalla johtopäätöksellä, minä en edelleenkään huomaa tekeväni niin.

Jos tuo "omenan noudattamasta painovoimasta" jätetään pois, niin kyllä, lause ""ei omena osaa automaattisesti pudota puusta maahan, vaan putoaminen seuraa Jumalan armosta" on kehäpäättelyä.

Logiikka ei ole joko sinun tai minun osaamisaluetta. Jos olisin sanonut, että: "omena ei osaa automaattisesti pudota puusta, koska omena ei voi automaattisesti tippua puusta", silloin puhuttaisiin kehäpäättelystä.

Tuo taas on tautologiaa. Tai ainakaan siinä ei edes yritetä perustella mitään.

Sen sijaan "omena ei osaa pudota puusta, vaan jumala pudottaa sen" on kehäpäättelyä, kuten "syytteet ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksista ovat varmasti vääriä, koska poliisi ei koskaan tekisi niin". Emme voi olla varmoja sen enempää syystä kuin seurauksistakaan.

Yhtä lailla sinä aiemmin väitit (vaikkakin eri sanoin), että luonto ei osaa noudattaa luonnonlakeja, vaan jumalan pitää siitä huolehtia. Tämäkin on siis kehäpäättelyä.

Kehäpäättelyä on premissin ja johtopäätöksen sama merkitys. Tautologia on kehäpäättelyn yksinkertsisin muoto. Esimerkissäsi vääryys perustellaan sillä että poliisi pitää vääränä. Vääryys perustellaan vääryydellä. Merkityksen tautologia eli kehäpäätelmä.
.

[Stadin öljylanne]

Mikä siinä on kehäpäättelyä?

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

Tässä ketjussa ei kelpaa se, että on jättänyt filosofisen pohdintansa maailmankatsomuksensa implikaatioista puolitiehen tai sinun tapauksessasi jättänyt ilmeisesti pohdintansa kokonaan tekemättä.

Filosofinen pohdintani onkin se, että ateismi ei ole oletus luonnonlakien toimivuudesta. Siitä olettamuksestahan tämä ketju sai alkunsa.

Ateismi jättää ainoastaan olettamatta jumalan syyksi luonnonlakien noudattamiselle.

Jos et itse huomaa kannoillasi eri asioihin olevan mitään implikaatioita, kukapa minä olen vettä kaivoon kantamaan.

[ID10T]

Se, että oletat jumalan lauseesen "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen". Ilman jumalaa tuo lause menettää merkityksensä.

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

Tässä ketjussa ei kelpaa se, että on jättänyt filosofisen pohdintansa maailmankatsomuksensa implikaatioista puolitiehen tai sinun tapauksessasi jättänyt ilmeisesti pohdintansa kokonaan tekemättä.

Filosofinen pohdintani onkin se, että ateismi ei ole oletus luonnonlakien toimivuudesta. Siitä olettamuksestahan tämä ketju sai alkunsa.

Ateismi jättää ainoastaan olettamatta jumalan syyksi luonnonlakien noudattamiselle.

Jos et itse huomaa kannoillasi eri asioihin olevan mitään implikaatioita, kukapa minä olen vettä kaivoon kantamaan.

Et saanut aikaan minua vakuuttuneeksi ateismin implikaatioista. Olettamatta jättäminen on sama kuin tapahtumatta jääminen, eli jumaloletuksen pois jättäminen ei sinällään ole ateismin implikaatio.

Voidaan myös ajatella, että koska en oleta jumalaa, olen ateisti, eli silloin ateismi itsessään on implikaatio.

[Stadin öljylanne]

Mikä tekee siitä kehäpäättelyä. "Maitotölkki on jääkaapissa" -toteamus tämän sinun logiikan mukaan on siis kehäpäättelyä, jos maitotölkki on jääkaapissa? Tai on kehäpäättelyä jos toteamus ei pidäkään paikkaansa?

Kehäpäättely – sikäli kun itse ymmärrän – tarkoittaa sitä, että tarjoaa johtopäätökseksi syyn joka olisi pitänyt selittää. Eli aiemmin toisessa keskustelussa vapaaan tahdon perustelusi, jonka mukaan vapaa tahto seuraa siitä, että on vapaa tahto. Malliesimerkki kehäpäättelystä. En itse havaitse vastaavaa tehneeni.

Virhepäättely se "luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakea kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen" oli joka tapauksessa.

Ei ollut vaan toteamus asioiden tilasta joko teismin tai ateismin kanssa.

Oletat silti virheellisesti "luonto ei voi automaatisesti tietää noudattaa luonnon lakeja" ja "kun aiemmin tiesi jumalan pitäessä siitä huolen". Kumpikaan ei ole välttämättä totta, vaan "luonto osaa automaattisesti noudattaa luonnonlakeja" voi olla totta, eikä se riipu teismistä tai ateismista mitenkään, sillä ateismi ei määritelmällisesti oleta jumalan tilalle mitään, se oletus riippuu täysin ateistin henkilökohtaisesta näkemyksestä. Jumalan tilalle voidaan siis olettaa vaikka saunatonttu tai Batman, jolloin sekä teisti että ateisti ovat väärässä.

Mekanismi jolla luonto osaa automaattisesti noudattaa sääntöjä on ketjumme yksi tutkimuskysymys. Jumala vastaa siihen, oli vastsus totta tai ei. Pelkkä väite, että luonto osaa automaattisesti noudattaa lskeja, on ilman mekanismia kuitenkin yhtä mielivaltainen väite kuin Jumalakin. Siinäkin tehdään oletuksia, joita ei osaa perustella.

Mutta kuten lopussa totesin, ateismi EI oleta, että luonnonlakeja noudatetaan luonnossa automaattisesti. Se ei oleta luonnonlaeista mitään. Oletuksen tekee ateisti, korvaten jumalan mahdollisesti vaikka mörrimöykyllä.

Tässä ketjussa ei kelpaa se, että on jättänyt filosofisen pohdintansa maailmankatsomuksensa implikaatioista puolitiehen tai sinun tapauksessasi jättänyt ilmeisesti pohdintansa kokonaan tekemättä.

Filosofinen pohdintani onkin se, että ateismi ei ole oletus luonnonlakien toimivuudesta. Siitä olettamuksestahan tämä ketju sai alkunsa.

Ateismi jättää ainoastaan olettamatta jumalan syyksi luonnonlakien noudattamiselle.

Jos et itse huomaa kannoillasi eri asioihin olevan mitään implikaatioita, kukapa minä olen vettä kaivoon kantamaan.

Et saanut aikaan minua vakuuttuneeksi ateismin implikaatioista. Olettamatta jättäminen on sama kuin tapahtumatta jääminen, eli jumaloletuksen pois jättäminen ei sinällään ole ateismin implikaatio.

Voidaan myös ajatella, että koska en oleta jumalaa, olen ateisti, eli silloin ateismi itsessään on implikaatio.

Minä en syytä sinua kannastasi Jumalaan. Minulla on Jumalaan sama kanta kuin sinulla. Ketjuun osallistuminen edellyttää, että pitää ensinnäkin huomata, mitkä luonnonilmiöt jäävät selittämättä, jos ei ole jotain teleologista voimaa selittämässä niitä, eli tavallaan käsitystä missä kulkee tieteen rajat selittämiensä ja selittämättä jäävien luononilmiöiden kohdalla. Sekä mielikuvitusta potentiaalisista selityksistä.

Jos ottaa luonnon sellaisena kuin miltä se näyttää olevan, ilman että huomaa mitään selittämättä jäävää, ehkä tämä on väärä ketju. Tai ehkä ei ole. On ihan yhtä arvokasta tulla toteamaan kehäpäätelmä tänne, että kyllä luonto osaa ilman jumaliakin sillä ilman jumalia luonnon täytyy osata. Minun nähdäkseni luonto on olemassa vain tilastollisesti joten totuudeetkin eri asioissa voivat pohjimmiltaan olla totuuksia vain tilastollisesti. Ehkä jos riittävän moni käy täällä jakamassa tautologian, että kyllä luonto osaa ilman jumaliakin koska ilman jumalia luonnon täytyy osata, saamme tietää tiedepalstan tilastollisen totuuden asiasta, joka olisi siinä tapauksessa jotain ihan muuta, kuin millä tarkkuudella itse olen siinä tapauksessa asiaa väärin pohtinut.

[Naturalisti]

Olen pohtinut, että jos mikään tai kukaan ei ole vahtimassa, että luonto noudattaa luonnonlakeja, eikä siis vaihtele sääntöjään satunnaisesti joka käänteessä, päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen. Prove me wrong!

En ole vakuuttunut idealistisesta todellisuuskäsityksestä, jossa oletetaan jonkin henkisen tai mielen ulkopuolisen entiteetin olevan vastuussa maailmankaikkeuden järjestyksestä – esimerkiksi että tarvittaisiin ”maailmanhenki” varmistamaan luonnonlakien johdonmukaisuus. En itse kannata tällaista ajattelutapaa, sillä se nojaa oletuksiin, joille ei ole empiiristä näyttöä.

Oman näkemykseni mukaan tämä kouriin tuntuva materiaalinen todellisuus on kaiken olevan perusta. Se ei tarvitse ulkopuolista selittäjää tai valvojaa. Myös mentaalinen todellisuus – ajattelu, muisti, tietoisuus – on ymmärrettävissä materiaalisten prosessien ilmentyminä. Jos näin on, ei ole perusteltua olettaa minkään materiaalisen todellisuuden ulkopuolisen ”henkisen” todellisuuden olemassaoloa.

Last Thursdayism on filosofinen hypoteesi, joka esittää juuri tämän: että universumi olisi voitu luoda äskettäin, mutta kaikki muistot, esineet ja todisteet menneisyydestä olisi synnytetty samanaikaisesti. Se haastaa empirian ja muistojen luotettavuuden, ja edustaa radikaalia skeptisismiä.

Jos tätä tarkastelee ontologisesti, voi nähdä sen heijastavan presentismin perusajatusta: olemassa on vain nykyisyys. Mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole – on vain jatkuvasti muuttuva nyt-hetki. Jos olemisen muutos nähdään luomistapahtumana, niin ”luoja” ei ole ulkopuolinen entiteetti vaan todellisuus itse, joka tuottaa hetkensä jatkuvasti.

Nykyisyys kantaa kuitenkin jälkiä itsestään – kausaalisia sidoksia ja reunaehtoja, jotka ohjaavat seuraavaa hetkeä. Näin syntyy prosessi: materia synnyttää elämän, elämä tuottaa lajit, evoluutio johtaa kognitioon, ja mieli synnyttää kulttuurisia fiktiota, kuten uskontoja ja yhteiskuntarakenteita.

Ajattelu toki edellyttää ontologisia lähtökohtia, mutta niihinkin on syytä suhtautua avoimesti: ne ovat vain alkuoletuksia, joista voidaan luopua, jos empiirinen todellisuus ei niitä tue.

[Stadin öljylanne]

Olen pohtinut, että jos mikään tai kukaan ei ole vahtimassa, että luonto noudattaa luonnonlakeja, eikä siis vaihtele sääntöjään satunnaisesti joka käänteessä, päädytään lopulta joka tapauksessa viimetorstailaisuuteen. Prove me wrong!

En ole vakuuttunut idealistisesta todellisuuskäsityksestä, jossa oletetaan jonkin henkisen tai mielen ulkopuolisen entiteetin olevan vastuussa maailmankaikkeuden järjestyksestä – esimerkiksi että tarvittaisiin ”maailmanhenki” varmistamaan luonnonlakien johdonmukaisuus. En itse kannata tällaista ajattelutapaa, sillä se nojaa oletuksiin, joille ei ole empiiristä näyttöä.

Oman näkemykseni mukaan tämä kouriin tuntuva materiaalinen todellisuus on kaiken olevan perusta. Se ei tarvitse ulkopuolista selittäjää tai valvojaa. Myös mentaalinen todellisuus – ajattelu, muisti, tietoisuus – on ymmärrettävissä materiaalisten prosessien ilmentyminä. Jos näin on, ei ole perusteltua olettaa minkään materiaalisen todellisuuden ulkopuolisen ”henkisen” todellisuuden olemassaoloa.

Last Thursdayism on filosofinen hypoteesi, joka esittää juuri tämän: että universumi olisi voitu luoda äskettäin, mutta kaikki muistot, esineet ja todisteet menneisyydestä olisi synnytetty samanaikaisesti. Se haastaa empirian ja muistojen luotettavuuden, ja edustaa radikaalia skeptisismiä.

Jos tätä tarkastelee ontologisesti, voi nähdä sen heijastavan presentismin perusajatusta: olemassa on vain nykyisyys. Mennyttä ei enää ole, tulevaisuutta ei vielä ole – on vain jatkuvasti muuttuva nyt-hetki. Jos olemisen muutos nähdään luomistapahtumana, niin ”luoja” ei ole ulkopuolinen entiteetti vaan todellisuus itse, joka tuottaa hetkensä jatkuvasti.

Nykyisyys kantaa kuitenkin jälkiä itsestään – kausaalisia sidoksia ja reunaehtoja, jotka ohjaavat seuraavaa hetkeä. Näin syntyy prosessi: materia synnyttää elämän, elämä tuottaa lajit, evoluutio johtaa kognitioon, ja mieli synnyttää kulttuurisia fiktiota, kuten uskontoja ja yhteiskuntarakenteita.

Ajattelu toki edellyttää ontologisia lähtökohtia, mutta niihinkin on syytä suhtautua avoimesti: ne ovat vain alkuoletuksia, joista voidaan luopua, jos empiirinen todellisuus ei niitä tue.

Mistä aivoton toimija tietää noudattaa sääntöä, joka ei ole se, että toimii täysin satunnaisesti? Jos ei huomaa tätä kysymystä ongelmalliseksi, on ehkä ollut koulussa kympin oppilas, kun ei käy mielessä, että mitä enemmän on asioista kujalla, sitä satunnaisemmaksi vastausten suhde kysymyksen oikeisiin vastauksiin muuttuu. Vaihtoehtoavaruus yksinkertsisiinkin kysymyksiin muuttuu sitä suuremmaksi, mitä vähemmän asiasta tietää. Kenties ei osu kertaakaan oikeaan, jos ei ole onnistunut oppimaan, asiasta riittävästi.

Muistaakseni jotkut olivat simuloineet apinoita kirjoittamassa hamlettia ja tulos oli muistaakseni se että yksikään tai kaikki simpanssit eivät onnistuneet saamaan aikaiseksi hamlettia. Oisko ollut niin että satunnaisuus konvergoitui jotain väärää vastausta kohti mitä enemmän yrityksiä annettiin. Tai sitten tietokoneen laskentateho tuli vastaan ja aika jonka hamletin kirjoittaiminen apinalta olidi vienyt jäi ratkaisematta.

Jos taas huomaa tämän ongelman, mitä aivottomiin prosesseihin tulee, mutta selittää itselleen, että kyllä luonto osaa noudattaa sääntöjä, koska ilman Jumalaa sen täytyy osata, se ei kepäättelynä vastaa mielestäni esittämääni kysymykseen ainakaan riittävällä tarkkuudella. Tai sitten vain en ymmärrä asiaa, minkä näen ongelmana.

[Neutroni]

Sillä on se implikaatio että luonto ei voi automaattisesti tietää noudattaa luonnon lakeja kun aimmein tiesi Jumalan pitäessä siitä huolen. Eli ateismi vähentäessään jumalaolettaman, se lisäsi uuden uskomusolettaman -> luonto nyt vain tietää noudattaa vain tiettyjä sääntöjä (pelkkä tyhjä väite). Eli perustelemattomien olettamien määrä pysyy vakiona.

Perimmäiset filosofiset oletukset ovat aina mahdottomia todistaa ja jokaisen perusteluna omilleen on tunne siitä, että näin tämä toimii. Tieteellinen maailmankuva lähinnä vain jättää tuollaiset kysymykset auki, kun taas uskonnolliset ja mystiset maailmankuvat sepittävät jotain tunteellisia tarinoita, joihin sitten uskotaan enemmän tai vähemmän. Luonnonlakeja noudattava luonto on sikäli käytännöllinen oletus, että luonnon toiminnasta voidaan löytää luonnonlakeja, ja olettamalla ne universaaleiksi ja pysyviksi ja toimimalla niiden mukaan voidaan aikaansaada objektiivisesti havaittavia vaikutuksia. Voidaan vaikka viljellä maata, rakentaa koneita tai esim. arvioida millainen varasto tarvitaan talven tai yön yli selviämiseen. Uskonnollisten oletusten seuraukset ovat vain subjektiivisia tunteita. Toki niiden pitäminen primääreinä ja tärkeimpinä asioina on maailmankuva siinä missä objektiiviseen ulkomaailmaan suuntautuva tieteellinen ja monille fyysinen hyvinvointi on arvotonta ilman tuollaisia uskomuksia.

Tuo Jumalan huolenpito ei kuitenkaan ole perimmäinen vastaus noihin filosofisiin kysymykseen. Se avaa kokonaan uuden selityksiä kaipaavan tason, millainen se jumalolento on, millaisessa maailmassa ja millaisten lakien vaikutuspiirissä se toimii ja miksi se on olemassa ja tekee niin kuin tekee, vaikkapa loi tällaisen paskan maailman torstaina. Uskonnot yleensä pakottavat pysäyttämään ajatusketjun siihen, koska niillä ei ole tarjota mitään vastauksia. Jumalat ovat niin ihmeellisiä, ettei niitä voi edes yrittää ymmärtää ja parempi vain uskoa papin sanaan arkisista asioista, kuten kymmenysten maksamisesta ja turvan kiinni pitämisestä silloin kun ylemmät eivät kysy mitään.