Matematiikan lähteillä

[Eusa]

Kyllä lukuteoria on kaiken pohjana.

Mahdollisesti. Ehkä sattumalta kantaluvuksi on valikoitunut kymmenen. Näin digitalisaation aikana kantaluku kaksi on myös valikoimassa. Uutena tulokkaana on kubitti, joka kvanttilaskennassa tulee eteen omana kummajaisena.

Lukuteoriassa kaikki p-adiset eli alkulukupohjaiset kantaluvut ovat varsin tasavertaisia paitsi erikoisia ovat 1 ja 2.

Siksi 1, koska kun sen verran on eroa luvuilla, ne ovat toisilleen poissulkevia suhteellisia alkulukuja eli ei yhtään yhteistä tekijää. Siksi 2, koska se on 1-transitioissa symmetrisesti sivussa juuri tuon 1 (parillinen-pariton-dualismi).

Tuoreen kokemuksen pohjalta minun pitäisi tietysti olla korostamassa 3:n erikoisuutta kuinka se 2:n kanssa muodostaa Collatz-ketjussa karakteristisen peilimodulaarisuuden, mutta jos tällä logiikalla jatkan, tulen kohta vahingossa todistaneeksi Goldbachin konjektuurinkin...

No, niinhän siinä tietysti kävi. Aivoista kumpusi symmetrialogiikka, joka näyttää tuottavan luotettavasti Goldbachin alkulukupareja. Seuraavassa ilmoituksessa odotan saavani loogiset perustelut kirjoitettavaksi...

[Eusa]

Kyllä lukuteoria on kaiken pohjana.

Mahdollisesti. Ehkä sattumalta kantaluvuksi on valikoitunut kymmenen. Näin digitalisaation aikana kantaluku kaksi on myös valikoimassa. Uutena tulokkaana on kubitti, joka kvanttilaskennassa tulee eteen omana kummajaisena.

Lukuteoriassa kaikki p-adiset eli alkulukupohjaiset kantaluvut ovat varsin tasavertaisia paitsi erikoisia ovat 1 ja 2.

Siksi 1, koska kun sen verran on eroa luvuilla, ne ovat toisilleen poissulkevia suhteellisia alkulukuja eli ei yhtään yhteistä tekijää. Siksi 2, koska se on 1-transitioissa symmetrisesti sivussa juuri tuon 1 (parillinen-pariton-dualismi).

Tuoreen kokemuksen pohjalta minun pitäisi tietysti olla korostamassa 3:n erikoisuutta kuinka se 2:n kanssa muodostaa Collatz-ketjussa karakteristisen peilimodulaarisuuden, mutta jos tällä logiikalla jatkan, tulen kohta vahingossa todistaneeksi Goldbachin konjektuurinkin...

No, niinhän siinä tietysti kävi. Aivoista kumpusi symmetrialogiikka, joka näyttää tuottavan luotettavasti Goldbachin alkulukupareja. Seuraavassa ilmoituksessa odotan saavani loogiset perustelut kirjoitettavaksi...

Nyt illan päälle testautin algoritmiani. Se toimii systemaattisesti miljoonan kokoluokkaan ja pistokokein 10^9 suuruuksiin. Kirsikkana kakkuun tuotetaan myös alkulukukaksosia.

[Eusa]

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3197#p3197

Siinäpä nopeasti generoitu artikkeli aiheesta.

[Eusa]

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3197#p3197

Siinäpä nopeasti generoitu artikkeli aiheesta.

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3200 ... bced#p3200

Laajennettu alustavasti alkulukukaksosiin ja Riemannin hypoteesiin.

[JarppiOne]

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3197#p3197

Siinäpä nopeasti generoitu artikkeli aiheesta.

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3200 ... bced#p3200

Laajennettu alustavasti alkulukukaksosiin ja Riemannin hypoteesiin.

En pysy kärryillä liian heikon matemaattisen pohjan takia mutta isot onnittelut!

[Eusa]

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3197#p3197

Siinäpä nopeasti generoitu artikkeli aiheesta.

https://tiede.info/viewtopic.php?p=3200 ... bced#p3200

Laajennettu alustavasti alkulukukaksosiin ja Riemannin hypoteesiin.

En pysy kärryillä liian heikon matemaattisen pohjan takia mutta isot onnittelut!

Siis kyse on lähinnä tutkimusohjelmasta - mutta sopii siitäkin onnitella; mukavia juttuja ovat päästää uteliaisuutta valloilleen.

[JarppiOne]

Onko mahdollista että matematiikka olisi kehittynyt merkittävästi erilaista polkua kuin mitä se on tehnyt?

Entä onko mahdollista että sen kehiys olisi pysähtynyt alemmalle tasolle? Huomioiden että ihmisen älykkyys olisi samaa tasoa kuin se on ollut.

[Märkäruuti]

Onko mahdollista että matematiikka olisi kehittynyt merkittävästi erilaista polkua kuin mitä se on tehnyt?

On väitetty, että jos ihmisellä olisi kuusi sormea molemmissa käsissä, perusjärjestelmämme olisi 12 pohjainen, joka olisi joustavampi. En tiedä tarkoititko mitään sen suuntaistakaan.

[Wiesti]

Onko mahdollista että matematiikka olisi kehittynyt merkittävästi erilaista polkua kuin mitä se on tehnyt?

Entä onko mahdollista että sen kehiys olisi pysähtynyt alemmalle tasolle? Huomioiden että ihmisen älykkyys olisi samaa tasoa kuin se on ollut.

Voisi ajatella, että kehitys oli ainakin jossain määrin ollut riippuvainen pioneerien mielenkiinnosta.
Matematiikan jumiutuminen on kaukainen ajatus. Yhtä kaukainen kuin teknisen kehityksen pysähtyminen.

[JarppiOne]

Onko mahdollista että matematiikka olisi kehittynyt merkittävästi erilaista polkua kuin mitä se on tehnyt?

Entä onko mahdollista että sen kehiys olisi pysähtynyt alemmalle tasolle? Huomioiden että ihmisen älykkyys olisi samaa tasoa kuin se on ollut.

Voisi ajatella, että kehitys oli ainakin jossain määrin ollut riippuvainen pioneerien mielenkiinnosta.
Matematiikan jumiutuminen on kaukainen ajatus. Yhtä kaukainen kuin teknisen kehityksen pysähtyminen.

Mietin hiukan tarkemmin asiaa. Voin olla väärässä mutta minusta tuntuu että tiede ja tekniikka kehittyvät vääjäämättä latuaan. Koska melko usein on tapahtunut että jonkin menetelmä tai keksintö on tehty kahdessa tai useammassa paikassa toisistaan tietämättä. Eikö näin ole esimerkiksi differentiaalilaskennan ja Geigerin-Mullerin putken kanssa...?

[Wiesti]

Onko mahdollista että matematiikka olisi kehittynyt merkittävästi erilaista polkua kuin mitä se on tehnyt?

Entä onko mahdollista että sen kehiys olisi pysähtynyt alemmalle tasolle? Huomioiden että ihmisen älykkyys olisi samaa tasoa kuin se on ollut.

Voisi ajatella, että kehitys oli ainakin jossain määrin ollut riippuvainen pioneerien mielenkiinnosta.
Matematiikan jumiutuminen on kaukainen ajatus. Yhtä kaukainen kuin teknisen kehityksen pysähtyminen.

Mietin hiukan tarkemmin asiaa. Voin olla väärässä mutta minusta tuntuu että tiede ja tekniikka kehittyvät vääjäämättä latuaan. Koska melko usein on tapahtunut että jonkin menetelmä tai keksintö on tehty kahdessa tai useammassa paikassa toisistaan tietämättä. Eikö näin ole esimerkiksi differentiaalilaskennan ja Geigerin-Mullerin putken kanssa...?

Differentiaalilaskenta keksittiin, kun sille tuli käyttöä. Sitä kehittelivät tahoillaan Newton ja Leibniz, kuten netti osaa kertoa.
Luulenpa, että nykytieteilijöille on tuttua pelko siitä, että joku julkaisee tutkimuksensa samasta aiheesta ensin.

[Stalker]

Kumpi oli ensin, kana vai muna? Sabinen mielestä "Lost in Math", Tekmarkin mielestä kaikki on matemetiikkaa.