Termoelektrinen Aurinkovoima

[deep purpose]

tosin eipä sitä höyryä joka on pyörittänyt turbiinia se pitäisi vain lauhduttaa vaikka 98 asteeseen ja sen jälkeen höyrystää uudelleen , ei kai sinne tartte kylmää vesijohtovettä tunkea.
jotenkin tuntuu että jos tuo oikeastaan toimisi olisi niitä jo rakennetttu jos tuon termoelektrisen hyötysuhde on vain 5-8 % niin suorilla aurinkopaneeleilla se on noin 20% luokkaa joten miksi monimutkaiset himmelit huonolla hyötysuhteella?`Huom se joka keskittää valoa on LINSSI. Vielä jos satojentuhansien tonnien massaa käännellään niin se ei ihan polkupyörän napamoottorilla pyöri.
eipä tuollaista rakennusta kannata millään kellolla ja kalenterilla ohjastaa aurinkoa päin vaan kameralla joka pitää aurinkon samassa kohtaa. solar trackkereitä on jo tehty mailman sivu. tosin ajastin varmaan tarvittaisiin että osaisi ajella kameran aurinkon nousun suuntaan.

Väärin. Termologinen aurinkopaneeili ei ole sama kuin fotonienergiaan perustuva sellainen vaan se perustuu lämpö-generaattorisuuteen, ja se Termoelektrinen vastakappale muuttaisi sitä lämpöä suoraan energiaksi. Suurennuslasit saa aikaan isomman hyödyn kuin olemassaolevat aurinkopaneelit. Liittyen aurinko-säteisiin niin tota, - maksimoitu hyöty tulee siitä että säteen "beam" paistaa suoraan kohti, koska viistossa oleva paneeli ei saa sädettä muutenkaan aikaiseksi tässä systeemissä. Ja satoja tonneja se härveli ei painaisi koska ei siihen mitään tinaa käytetä. Arvioitu paino olisi joku 2 tonnia pelkästään vain tällaisen prototyypin suhteen.

[Neutroni]

tosin eipä sitä höyryä joka on pyörittänyt turbiinia se pitäisi vain lauhduttaa vaikka 98 asteeseen ja sen jälkeen höyrystää uudelleen , ei kai sinne tartte kylmää vesijohtovettä tunkea.

Lauhdevoimaloissa höyryn annetaan jäähtyä paljon viileämmäksi, 20-30 asteiseksi. Se parantaa termodynaamista hyötysuhdetta. Lauhduttimessa ja turbiinin kylmässä päässä on noissa laitoksissa voimakas alipaine.

jotenkin tuntuu että jos tuo oikeastaan toimisi olisi niitä jo rakennetttu jos tuon termoelektrisen hyötysuhde on vain 5-8 % niin suorilla aurinkopaneeleilla se on noin 20% luokkaa joten miksi monimutkaiset himmelit huonolla hyötysuhteella?

Juu, ei termoelektrisillä laitteilla ole enää mitään jakoa. Ne ovat monimutkaista ja kallista teknologiaa, joiden tuotantokapasiteetti on mitätön verrattuna valosähköisiin aurinkopaneeleihin.

Huom se joka keskittää valoa on LINSSI. Vielä jos satojentuhansien tonnien massaa käännellään niin se ei ihan polkupyörän napamoottorilla pyöri.
eipä tuollaista rakennusta kannata millään kellolla ja kalenterilla ohjastaa aurinkoa päin vaan kameralla joka pitää aurinkon samassa kohtaa. solar trackkereitä on jo tehty mailman sivu. tosin ajastin varmaan tarvittaisiin että osaisi ajella kameran aurinkon nousun suuntaan.

Kyllä minä menisin tässä tapauksessa ajastimella. Auringon liike taivaalla on kuitenkin täysin ennustettavissa oleva asia tuhansiksi vuosiksi etukäteen. Sensorilla on aina riski, että joku luonnonoikku sotkee sen toiminnan ja sitten laite alkaa sekoilla omiaan.

[Neutroni]

Väärin. Termologinen aurinkopaneeili ei ole sama kuin fotonienergiaan perustuva sellainen vaan se perustuu lämpö-generaattorisuuteen, ja se Termoelektrinen vastakappale muuttaisi sitä lämpöä suoraan energiaksi.

Termoelektrinen generaattori muuttaa pienen osan läpi virtaavan lämpövuon energiasta sähköenergiaksi. Käytännössä muutaman prosentin, paljon vähemmän kuin huonokin valosähköinen aurinkokenno. Se on tavattoman kallis valmistaa, ne tehdään yleensä ympäristölle hyvin haitallisten raskasmetallien yhdisteistä jne. Ilman massiivista teknistä kehitysaskelta ei ole järkeä edes harkita termoelektrisiä generaattoreita valokennojen tilalle aurinkoenergian tuotannossa.

Suurennuslasit saa aikaan isomman hyödyn kuin olemassaolevat aurinkopaneelit.

Linsseillä ja peileillä voi ohjata valoa myös aurinkokennoille. Se vain vaatii sitä varten tarkoitetut kennot, jotka eivät ylikuumene. Käytännössä paras tuotto/panos -suhde saavutetaan mahdollisimman halvoilla kennoilla ja yksinkertaisilla asennuksilla. Hifistelyt suuntauksessa, hyötysuhteessa tai valon keräämisessä eivät maksa kustannuksiaan ikinä normaalioloissa, jossa tuotetaan Maan pinnalla sähköä verkkoon syötettäväksi.

[Tonttu]

Itse uuden verkon putket saattaisi kans onnaa valmistaa DDR-lasista. Jos se olisi 50cm korkee ja 1,4metriä leveä?
Samalla lämminvesi putket pitäisi asutusalueen tunnelit plussan puolella. Niihin vielä lämpömateriaalit ympärille.

LÄhinnä ajattelin sitä, etä jos koko talo pyörii, niin pitää olla venyvät paskaputket/letkut ja silti pyörittää välillä taloa takaisin päin. Tai jos se yöaikaan pyörähtäisi vastasuuntaan, takaisin aamuasentoon. Talvella hitaasti, kesällä nopeammin. Tai jos tehdään läpiviennit pyörimiskeskipisteeseen, riittää vain tehdä jonkinlainen laakerointi pääpaskaputkelle ja tuleville vesille (sen sisällä?). Sähkövedoissa tulee silti ongelmaa.

Ajattele että valmis rakennus joka pyörisi auringonsuunnan mukana olisi linnanmäen laite. Tämä asennon korjaus liikuttaisi reknnusta joka 20min. välein. Kuinka paljon luulet pyörittämisen vievän sähköä? Ehkä yhden kana uunissa kypsäksi verran per vuorokausi (Max.) Itse toi pesunestesäiliön täyttäminen joka toinen kk. ei ole homma eikä mikään. En näe mitään ongelmaa kyseisessä asiassa.

En minä mieti sähkönkulutusta, vaan sitä, miten pyörivään rakennukseen (jossa siis asutaan tai työskennellään, eli tarvitaan verkkosähkö - Linnanmäellä ei tarvita, vaan riittää tehdä se mekaaninen systeemi pyöritykselle) tuodaan sähköt. Ja sitä, miten sinne saadaan vedettyä käyttövesi ja vietyä viemäritavara ulos. Kiinteitä vetojahan ei voi rakentaa, jos kontakti alustaan ei ole kiinteä.

Tossa ei asutakaan eli se on erillisrakennus pelkästään tätä aurinkovoimalaa ajatellen. Pienimmät versiot vois olla miten pieniä tahansa ajatellen katoille asentamista.

Jos siellä ei asuta niin miksi sen pitää olla talon muotoinen ja näköinen? Eikös pelkkä kääntyvä aurinkopaneeli aja saman asian.

Koska auringon pitää paistaa oikeassa kulmassa lensseihin jotta "beam" edes totetusi. Ja korkeus on valttia tilan säästämisessä. Jos talon korkeus on 2/3 oikein niin tuloksena on myös 2/3 enemmän hyötysuhdetta per vurokausi. Ja ulkonäkö on valttia sekin vai haluatko monstrumin olevan rumentava juttu?

Pystysuora talon seinä ei ole hyvässä kulmassa aurinkoon nähden. Auringon kulmahan riippuu kellonajasta ja leveyspiiristä. Säätöä pitäisi siis löytyä sekä korkeussuunnassa että sivusuunnassa. Mitä järkeä on pyörittää taloa kun puolet vuorokaudesta aurinkokennot on pimeässä.

[JeeSe]

tosin eipä sitä höyryä joka on pyörittänyt turbiinia se pitäisi vain lauhduttaa vaikka 98 asteeseen ja sen jälkeen höyrystää uudelleen , ei kai sinne tartte kylmää vesijohtovettä tunkea.

Lauhdevoimaloissa höyryn annetaan jäähtyä paljon viileämmäksi, 20-30 asteiseksi. Se parantaa termodynaamista hyötysuhdetta. Lauhduttimessa ja turbiinin kylmässä päässä on noissa laitoksissa voimakas alipaine.

jotenkin tuntuu että jos tuo oikeastaan toimisi olisi niitä jo rakennetttu jos tuon termoelektrisen hyötysuhde on vain 5-8 % niin suorilla aurinkopaneeleilla se on noin 20% luokkaa joten miksi monimutkaiset himmelit huonolla hyötysuhteella?

Juu, ei termoelektrisillä laitteilla ole enää mitään jakoa. Ne ovat monimutkaista ja kallista teknologiaa, joiden tuotantokapasiteetti on mitätön verrattuna valosähköisiin aurinkopaneeleihin.

Huom se joka keskittää valoa on LINSSI. Vielä jos satojentuhansien tonnien massaa käännellään niin se ei ihan polkupyörän napamoottorilla pyöri.
eipä tuollaista rakennusta kannata millään kellolla ja kalenterilla ohjastaa aurinkoa päin vaan kameralla joka pitää aurinkon samassa kohtaa. solar trackkereitä on jo tehty mailman sivu. tosin ajastin varmaan tarvittaisiin että osaisi ajella kameran aurinkon nousun suuntaan.

Kyllä minä menisin tässä tapauksessa ajastimella. Auringon liike taivaalla on kuitenkin täysin ennustettavissa oleva asia tuhansiksi vuosiksi etukäteen. Sensorilla on aina riski, että joku luonnonoikku sotkee sen toiminnan ja sitten laite alkaa sekoilla omiaan.

Sensorilla voisi säästää energiaa, kun se talo ei turhaan kääntyilisi pilvisinä päivinä eikä silloin kun aurinko on horisontin alapuolella.

Ja tietysti tuo hökötys pitää olla kaupungin keskustassa, missä sähköä ja kaukolämpöä tarvitaan, ettei tule siirtohäviöitä.
Sinne kun ei voi halvempaa kymmenen hehtaarin paneeli- tai peilikenttää rakentaa.

[Ertsu]

tosin eipä sitä höyryä joka on pyörittänyt turbiinia se pitäisi vain lauhduttaa vaikka 98 asteeseen ja sen jälkeen höyrystää uudelleen , ei kai sinne tartte kylmää vesijohtovettä tunkea.
jotenkin tuntuu että jos tuo oikeastaan toimisi olisi niitä jo rakennetttu jos tuon termoelektrisen hyötysuhde on vain 5-8 % niin suorilla aurinkopaneeleilla se on noin 20% luokkaa joten miksi monimutkaiset himmelit huonolla hyötysuhteella?`Huom se joka keskittää valoa on LINSSI. Vielä jos satojentuhansien tonnien massaa käännellään niin se ei ihan polkupyörän napamoottorilla pyöri.
eipä tuollaista rakennusta kannata millään kellolla ja kalenterilla ohjastaa aurinkoa päin vaan kameralla joka pitää aurinkon samassa kohtaa. solar trackkereitä on jo tehty mailman sivu. tosin ajastin varmaan tarvittaisiin että osaisi ajella kameran aurinkon nousun suuntaan.

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

https://www.greentechmedia.com/articles ... olar-dream

[Neutroni]

Pystysuora talon seinä ei ole hyvässä kulmassa aurinkoon nähden. Auringon kulmahan riippuu kellonajasta ja leveyspiiristä. Säätöä pitäisi siis löytyä sekä korkeussuunnassa että sivusuunnassa. Mitä järkeä on pyörittää taloa kun puolet vuorokaudesta aurinkokennot on pimeässä.

Jos tosiaan tehdään pyörivä talo, niin voi olla sekä teknisesti järkevämpää että asumismukavuuden kannalta parempi, että talo pyörii tasaisesti läpi vuorokauden seuraten Auringon keskimääräistä atsimuuttia verrattuna siihen, että se tempoilee edes takaisin. Tuolla tavalla ei tehdä kovinkaan monen asteen kulmavirhettä ikinä.

[Neutroni]

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

Suo siellä ja vetelä täällä. Tuollainen vaatii jättiläismäisiä hehtaareja peittäviä ja satoja metrejä korkeita rakennelmia, joiden perustamiskulut ovat astronomiset ja ylläpitokulutkin varmasti melkoiset. Sille on syynsä, että aavikot päällystetään aurinkopaneeleilla eikä tuollaisilla tornivirityksillä.

[Neutroni]

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

Näköjään aliarvioin tuon koon reilusti: "Enviromission itself described a proposed project in Australia stretching 1,000 meters high, 130 meters in diameter and with a 5-kilometer diameter collection area."

Huh huh. Australian tuulispäät ovat selvästi vauhdissa. Meidän sankari alkaa vaikuttaa vähän lannistuneelta.

[JeeSe]

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

Suo siellä ja vetelä täällä. Tuollainen vaatii jättiläismäisiä hehtaareja peittäviä ja satoja metrejä korkeita rakennelmia, joiden perustamiskulut ovat astronomiset ja ylläpitokulutkin varmasti melkoiset. Sille on syynsä, että aavikot päällystetään aurinkopaneeleilla eikä tuollaisilla tornivirityksillä.

Mutta tuonne piipun päähän kun pistää lisäksi vielä Tuulispään ihmemyllyn pyörimään, niin saa tuon aurinkoimurin alipaineistettua yölläkin jos tuulee..

[Ertsu]

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

Suo siellä ja vetelä täällä. Tuollainen vaatii jättiläismäisiä hehtaareja peittäviä ja satoja metrejä korkeita rakennelmia, joiden perustamiskulut ovat astronomiset ja ylläpitokulutkin varmasti melkoiset. Sille on syynsä, että aavikot päällystetään aurinkopaneeleilla eikä tuollaisilla tornivirityksillä.

Tuollaisessa rakennelmassa ei ole mitään ylläpitokuluja, mutta se on pääasia, että kaikki luovat ratkaisut torpataan.

[Tonttu]

Siinä ei tarvita mitään höyryä, että saadaan turbiini pyörimään aurinkovoimalla.

Suo siellä ja vetelä täällä. Tuollainen vaatii jättiläismäisiä hehtaareja peittäviä ja satoja metrejä korkeita rakennelmia, joiden perustamiskulut ovat astronomiset ja ylläpitokulutkin varmasti melkoiset. Sille on syynsä, että aavikot päällystetään aurinkopaneeleilla eikä tuollaisilla tornivirityksillä.

Tuollaisessa rakennelmassa ei ole mitään ylläpitokuluja, mutta se on pääasia, että kaikki luovat ratkaisut torpataan.

Ei ole halpa, jos rakennetaan kilometrin korkea ja 5 km leveä voimalaitos. Terästä pitää panna paljon, että kestää.

[Neutroni]

Tuollaisessa rakennelmassa ei ole mitään ylläpitokuluja, mutta se on pääasia, että kaikki luovat ratkaisut torpataan.

No tuo on ihan älytön väite, ettei kilometrin tornissa ja useamman neliökilometrin katoksessa, joiden on kestettävä kaikki sääolot vuosikymmeniä, ole ylläpitokuluja. En haluaisi asua ihan lähellä, jos tuollainen tehdään (halvalla tarjouskilpailun perusteella tietenkin) ja jätetään oman onnensa nojaan.

Mutta ei minun torppaamisilla ole väliä tuollaisten rakentajille. En minä pysty tuota rahoittamaan vaikka kuinka haluaisin. Ei se taida kelvata, jos laitan pihalle pari neliötä kasvihuonekennolevyä, uponaaliputken pätkän pystyyn ja ropelin pyörimään putken päähän ledejä vilkuttamaan.

[deep purpose]

Kuvan rakennus oli vain osviittakuva eikä vastaus kaikkeen, mutta toi torni on idästä nousee ja lännestä laskee yhteesopiva ja tosiaankin liikkuu kalenterin ja kellon tahtiin sen mukana. Aurinkosysteemi on melkein identtistä vuodesta seuraavaankin btw joten se on ohjelmoinnin jälkeen sama vuodesta toiseen. Tornissa on metallin tarvetta kylläkin mutta enemmänkin vastekappaleissa eikä kovinkaan paljon kaikessa. Ylläpito on kunnossa isältä pojalle (on nykyisin helppo nakki btw). Ja korkeus voi olla vaikka 8 metriä ja sen takana oleva toinen sen verran paljon etäämmällä ettei ne varjosta toinentoistaan ollenkaan. Niitä ei pidä laittaa asuinaluen viereen vaan voivat Helsingin alueella olla vaikka Kehä3 alueella. Hyötysuhde on se mitä on, mutta luultavasti paras mitä aurinkovoimaloilla ollaan saatu aikaiseksi tähän asti.

[Tonttu]

Kuvan rakennus oli vain osviittakuva eikä vastaus kaikkeen, mutta toi torni on idästä nousee ja lännestä laskee yhteesopiva ja tosiaankin liikkuu kalenterin ja kellon tahtiin sen mukana. Aurinkosysteemi on melkein identtistä vuodesta seuraavaankin btw joten se on ohjelmoinnin jälkeen sama vuodesta toiseen. Tornissa on metallin tarvetta kylläkin mutta enemmänkin vastekappaleissa eikä kovinkaan paljon kaikessa. Ylläpito on kunnossa isältä pojalle (on nykyisin helppo nakki btw). Ja korkeus voi olla vaikka 8 metriä ja sen takana oleva toinen sen verran paljon etäämmällä ettei ne varjosta toinentoistaan ollenkaan. Niitä ei pidä laittaa asuinaluen viereen vaan voivat Helsingin alueella olla vaikka Kehä3 alueella. Hyötysuhde on se mitä on, mutta luultavasti paras mitä aurinkovoimaloilla ollaan saatu aikaiseksi tähän asti.

Tuollainen pystysuora seinä ei edelleenkään ole kovin hyvä. Optimaalinen aurinkopanelin kulma on 15-35 astetta.