Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Tai sitten antaa markkinavoimien päättää, missä kantsii asua ja mihin firmoja perustaa...?!
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti siitä, että olemme liiaksi tottuneet valtion osallisuuteen kaikessa. Yritystoimintaakaan ei osata enää luoda ilman valtion tukia. Tuo on aika huolestuttavaa, että meidät on ehdollistettu siihen, että kaikki toimintamme jotenkin liittyy/on riippuvaista valtioon/valtiosta. Näin ei pitäisi olla. Yritystoiminnan tulisi olla riippumatonta valtiosta.
Itse en tue tukiaisia.
Markkinavoimat valvomattomine pörsseineen voisi mielestäni painua helvettiin, mieluusti jo eilen. Mitä hyvää niistä on seurannut kansalaisille?
Juuri olikaverin kanssa juttua että valtio voisi lunastaa ne tyhjät maatilat joita Itä-Suomi on pullollaan ja antaa ne Ukrainan pakolaisille, alkaisi tapahtua.
Goswell kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 23:26
Juuri olikaverin kanssa juttua että valtio voisi lunastaa ne tyhjät maatilat joita Itä-Suomi on pullollaan ja antaa ne Ukrainan pakolaisille, alkaisi tapahtua.
Niin, mitä silloin alkaisi tapahtua?
Miten ukrainalaiset saisivat tilat tuottaviksi ja millä heidät saisi viihtymään korvessa, kun Ukrainan väkitiheys on huomattavasti suurempi kuin Suoman ja maa viljavampaa?
Goswell kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 23:26
Juuri olikaverin kanssa juttua että valtio voisi lunastaa ne tyhjät maatilat joita Itä-Suomi on pullollaan ja antaa ne Ukrainan pakolaisille, alkaisi tapahtua.
Niin, mitä silloin alkaisi tapahtua?
Miten ukrainalaiset saisivat tilat tuottaviksi ja millä heidät saisi viihtymään korvessa, kun Ukrainan väkitiheys on huomattavasti suurempi kuin Suoman ja maa viljavampaa?
Ovat tottuneet vaatimattomampaan elintasoon, kovempaan työntekoon ja uusi omamaa varmasti antaisi elämään sisältöä monelle sieltä tulleelle, pirulaiset ovat myös osaavampia ja kekseliäämpiä monella osaalueella kuin suomalaiset, uusia tuulia ja ajatuksia syntyisi varmasti.
Maa on köyhempää täällä, se on totta mutta yhä on mahdollista viljellä vaikka mitä ja juuri se vaikka mitä on mahdollisuus.
Monikaan tyhjä tila ei ole korvessa ja kun tilat täyttyisivät uudisasukkaista syntyisi sitä väkitiheyttä, kyläyhteisöjä jotka nykyisin loistaa poissaolollaan, ns 100 ha yksinäisyys vallitsee Suomessa.
Eihän sinne ketään pakottettaisi, vaan vain ne ketkä haluaisivat yrittää ja omaisi jonkin järkevän idean.
Ennen kiiteltiin Kekkosta teiden rakennuttamisesta syrjäkylille että asukkaat pystyivät muuttamaan pois.
YLE:n https://areena.yle.fi/1-3499604 kuvataan Norjan saarien ja vuonon rantojen asukkaiden elämää.
Norja on tietysti vauras öljyvaltio, siellä kunnat on nähtävästi velvoitettu järjestämään liikennettä saareen jos siellä on yksikin vakituinen asukas.
edit: Tätä mieltä oli mieletön äly
Norjan hallinto on pitkään pitänyt asutuksen säilymistä myös syrjäisillä alueilla poliittisesti tärkeänä (ns. distriktspolitikk). Tämän vuoksi valtio ja kunnat tukevat kuljetusyhteyksiä, joita markkinaehtoisesti ei syntyisi.
2. Tie- ja lauttaliikenne (ferjer)
Valtio / fylkekunta:
Maa- ja lauttatiet: Suurin osa vuonoja ylittävistä lautoista ja saarien yhteyslautoista on joko valtion tai fylkeskommunen (maakunnan) vastuulla.
Norjassa on ns. ferjesamband-verkosto, jota valtio kilpailuttaa ja tukee. Käytännössä asukkaille turvataan säännöllinen yhteys (usein päivittäin).
Jos yhteys on ainoa tieyhteys (ns. riksvei eller fylkesvei med ferje), viranomaisilla on käytännössä velvollisuus ylläpitää sitä.
3. Venekuljetukset ja pikaveneet (hurtigbåt)
Jos saarille ei ole siltaa eikä autolauttaa, maakunta (fylkeskommune) voi järjestää nopeita veneyhteyksiä (hurtigbåt), jotka kilpailutetaan julkisina palvelusopimuksina (public service obligation, PSO).
Lainsäädäntö ei määrää absoluuttista oikeutta, mutta poliittinen käytäntö on, että pysyvälle asutukselle turvataan vähintään perusyhteydet.
4. Lentoyhteydet (kortbanenett)
Erittäin syrjäisille seuduille valtio ylläpitää ns. kortbanenett-kenttiä ja tukee lentoliikennettä PSO-sopimuksilla (esim. Widerøen).
Näiden tarkoitus on varmistaa, että myös syrjäseuduilta pääsee kohtuullisessa ajassa aluekeskuksiin.
5. Oikeudellinen kehys
Samferdselsloven (liikennelaki) ja sitä täydentävät säädökset antavat valtiolle ja maakunnille vastuun julkisen liikenteen järjestämisestä, kun markkina ei kata.
Kunnat voivat tukea paikallisia yhteyksiä, mutta päävastuu saarien ja vuonojen ylittävistä reiteistä on yleensä fylkeskommunilla tai valtiolla.
Käytännön seuraus
Asukas ei yleensä jää täysin ilman yhteyttä: jos siltaa tai tietä ei ole, on vähintään lauttayhteys (tai venekuljetus).
Palvelutaso (vuorotiheys, hinta, yöliikenne) voi kuitenkin vaihdella paljon.
-----------------------------------------
Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti...
Kuka vittu on Mika Merono ja miksi meidän tulisi paskaakaan välittää siitä mitä hän höpisee somessa.
Mika Merano ei ole satunnainen somen höpöttäjä, vaan perussuomalaisten varavaltuutettu, joka on ollut mukana puolueen ajatuspajan linjauksissa – niissä samoissa, joista Suomen Akatemia varoitti yliopistoja. Hän on kommentoinut tutkimusrahoituksen vinoumia ja kyseenalaistanut sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallista hyötyä, mikä on osa laajempaa kampanjaa, jossa vaaditaan tiederahoituksen "remonttia" ja hyökätään niin sanottua "wokea" vastaan.
Tämä ei ole pelkkää somekommentointia, vaan osa ideologista ohjelmaa, joka muistuttaa monin tavoin Yhdysvaltain Project 2025 -hanketta: molemmissa pyritään ohjaamaan julkista rahoitusta pois kriittisestä yhteiskuntatutkimuksesta ja kohti konservatiivisesti määriteltyjä "hyödyllisiä" aloja. Suomessa tämä näkyy vaatimuksina rahoituksen keskittämisestä "kansallisesti merkittäviin" tutkimuskohteisiin, Yhdysvalloissa taas pyrkimyksenä politisoida liittovaltion virastot ja purkaa liberaaleja instituutioita.
Eli jos halutaan ymmärtää, miksi Meranon kommentit ovat merkityksellisiä, kannattaa katsoa, mihin kokonaisuuteen ne kytkeytyvät. Kyse ei ole yksittäisestä mielipiteestä, vaan osasta ohjelmallista linjaa, jolla pyritään muokkaamaan tutkimuksen, kulttuurin ja hallinnon rahoitusperusteita – ja sitä kautta koko julkisen sektorin roolia.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Stalker kirjoitti: ↑06 Loka 2025, 21:37
Ennen kiiteltiin Kekkosta teiden rakennuttamisesta syrjäkylille että asukkaat pystyivät muuttamaan pois.
YLE:n https://areena.yle.fi/1-3499604 kuvataan Norjan saarien ja vuonon rantojen asukkaiden elämää.
Norja on tietysti vauras öljyvaltio, siellä kunnat on nähtävästi velvoitettu järjestämään liikennettä saareen jos siellä on yksikin vakituinen asukas.
edit: Tätä mieltä oli mieletön äly
Norjan hallinto on pitkään pitänyt asutuksen säilymistä myös syrjäisillä alueilla poliittisesti tärkeänä (ns. distriktspolitikk). Tämän vuoksi valtio ja kunnat tukevat kuljetusyhteyksiä, joita markkinaehtoisesti ei syntyisi.
2. Tie- ja lauttaliikenne (ferjer)
Valtio / fylkekunta:
Maa- ja lauttatiet: Suurin osa vuonoja ylittävistä lautoista ja saarien yhteyslautoista on joko valtion tai fylkeskommunen (maakunnan) vastuulla.
Norjassa on ns. ferjesamband-verkosto, jota valtio kilpailuttaa ja tukee. Käytännössä asukkaille turvataan säännöllinen yhteys (usein päivittäin).
Jos yhteys on ainoa tieyhteys (ns. riksvei eller fylkesvei med ferje), viranomaisilla on käytännössä velvollisuus ylläpitää sitä.
3. Venekuljetukset ja pikaveneet (hurtigbåt)
Jos saarille ei ole siltaa eikä autolauttaa, maakunta (fylkeskommune) voi järjestää nopeita veneyhteyksiä (hurtigbåt), jotka kilpailutetaan julkisina palvelusopimuksina (public service obligation, PSO).
Lainsäädäntö ei määrää absoluuttista oikeutta, mutta poliittinen käytäntö on, että pysyvälle asutukselle turvataan vähintään perusyhteydet.
4. Lentoyhteydet (kortbanenett)
Erittäin syrjäisille seuduille valtio ylläpitää ns. kortbanenett-kenttiä ja tukee lentoliikennettä PSO-sopimuksilla (esim. Widerøen).
Näiden tarkoitus on varmistaa, että myös syrjäseuduilta pääsee kohtuullisessa ajassa aluekeskuksiin.
5. Oikeudellinen kehys
Samferdselsloven (liikennelaki) ja sitä täydentävät säädökset antavat valtiolle ja maakunnille vastuun julkisen liikenteen järjestämisestä, kun markkina ei kata.
Kunnat voivat tukea paikallisia yhteyksiä, mutta päävastuu saarien ja vuonojen ylittävistä reiteistä on yleensä fylkeskommunilla tai valtiolla.
Käytännön seuraus
Asukas ei yleensä jää täysin ilman yhteyttä: jos siltaa tai tietä ei ole, on vähintään lauttayhteys (tai venekuljetus).
Palvelutaso (vuorotiheys, hinta, yöliikenne) voi kuitenkin vaihdella paljon.
-----------------------------------------
Anteeksi kaikilta omilla aivoilla ajattelevilta
Kiitos kattavasta ja vertailevasta taustatiedosta – Norjan distriktspolitikk on todella kiinnostava esimerkki siitä, miten syrjäseutujen elinvoimaa voidaan ylläpitää poliittisella tahdolla ja julkisella infrastruktuurilla. Moni ei tule ajatelleeksi, kuinka systemaattisesti Norja on sitoutunut siihen, että myös yksittäiselle asukkaalle turvataan yhteydet – vaikka markkinaehtoisesti niitä ei syntyisi.
Pieni korjaus lipsahdukseen: jos "mielettömällä älyllä" viitattiin tekoälyyn, niin tekoälyllä ei ole mielipiteitä – se ei ole subjekti vaan väline. Eikä sinulta itseltäsi tullut vielä varsinaista mielipidettä, vaan lähinnä kuvaus Norjan mallista. Olisi kiinnostavaa kuulla, mitä ajattelet itse: pitäisikö Suomenkin ottaa oppia Norjan käytännöistä, vai onko meillä jokin parempi tai realistisempi tapa turvata syrjäseutujen yhteydet ja elinvoima?
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti...
Kuka vittu on Mika Merono ja miksi meidän tulisi paskaakaan välittää siitä mitä hän höpisee somessa.
Mika Merano ei ole satunnainen somen höpöttäjä, vaan perussuomalaisten varavaltuutettu, joka on ollut mukana puolueen ajatuspajan linjauksissa – niissä samoissa, joista Suomen Akatemia varoitti yliopistoja. Hän on kommentoinut tutkimusrahoituksen vinoumia ja kyseenalaistanut sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallista hyötyä, mikä on osa laajempaa kampanjaa, jossa vaaditaan tiederahoituksen "remonttia" ja hyökätään niin sanottua "wokea" vastaan.
Tämä ei ole pelkkää somekommentointia, vaan osa ideologista ohjelmaa, joka muistuttaa monin tavoin Yhdysvaltain Project 2025 -hanketta: molemmissa pyritään ohjaamaan julkista rahoitusta pois kriittisestä yhteiskuntatutkimuksesta ja kohti konservatiivisesti määriteltyjä "hyödyllisiä" aloja. Suomessa tämä näkyy vaatimuksina rahoituksen keskittämisestä "kansallisesti merkittäviin" tutkimuskohteisiin, Yhdysvalloissa taas pyrkimyksenä politisoida liittovaltion virastot ja purkaa liberaaleja instituutioita.
Eli jos halutaan ymmärtää, miksi Meranon kommentit ovat merkityksellisiä, kannattaa katsoa, mihin kokonaisuuteen ne kytkeytyvät. Kyse ei ole yksittäisestä mielipiteestä, vaan osasta ohjelmallista linjaa, jolla pyritään muokkaamaan tutkimuksen, kulttuurin ja hallinnon rahoitusperusteita – ja sitä kautta koko julkisen sektorin roolia.
Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti...
Kuka vittu on Mika Merono ja miksi meidän tulisi paskaakaan välittää siitä mitä hän höpisee somessa.
Mika Merano ei ole satunnainen somen höpöttäjä, vaan perussuomalaisten varavaltuutettu, joka on ollut mukana puolueen ajatuspajan linjauksissa – niissä samoissa, joista Suomen Akatemia varoitti yliopistoja. Hän on kommentoinut tutkimusrahoituksen vinoumia ja kyseenalaistanut sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallista hyötyä, mikä on osa laajempaa kampanjaa, jossa vaaditaan tiederahoituksen "remonttia" ja hyökätään niin sanottua "wokea" vastaan.
Tämä ei ole pelkkää somekommentointia, vaan osa ideologista ohjelmaa, joka muistuttaa monin tavoin Yhdysvaltain Project 2025 -hanketta: molemmissa pyritään ohjaamaan julkista rahoitusta pois kriittisestä yhteiskuntatutkimuksesta ja kohti konservatiivisesti määriteltyjä "hyödyllisiä" aloja. Suomessa tämä näkyy vaatimuksina rahoituksen keskittämisestä "kansallisesti merkittäviin" tutkimuskohteisiin, Yhdysvalloissa taas pyrkimyksenä politisoida liittovaltion virastot ja purkaa liberaaleja instituutioita.
Eli jos halutaan ymmärtää, miksi Meranon kommentit ovat merkityksellisiä, kannattaa katsoa, mihin kokonaisuuteen ne kytkeytyvät. Kyse ei ole yksittäisestä mielipiteestä, vaan osasta ohjelmallista linjaa, jolla pyritään muokkaamaan tutkimuksen, kulttuurin ja hallinnon rahoitusperusteita – ja sitä kautta koko julkisen sektorin roolia.
Filosofia on vasta esitieteellistä pohdiskelua. Ollakseen hyödyllistä, sen perustana on oltava naturalistinen luonnontiede: jokaisella fyysisellä ja mentaalisella tapatumalla on kausaalisnen-sulkeuma-argumentin mukainen fyysinen syy tai selitys.
Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti...
Kuka vittu on Mika Merono ja miksi meidän tulisi paskaakaan välittää siitä mitä hän höpisee somessa.
Mika Merano ei ole satunnainen somen höpöttäjä, vaan perussuomalaisten varavaltuutettu,
Varavaltuutettu= toisin sanoen nobody.
Huomasitko että kyseisen lauseen perässä ei ollut kysymysmerkkiä? Tämä siksi että ei minua oikeasti kiinnosta kuka on Mike Merano tai mikä lie.
Kiitos silti ehkä vähän liian pitkästä AI:n tekemästä vastauksesta.
Kuumaan aihepiiriin kuuluu tietenkin talouteen liittyvät jutut. Kauppalehdessä on osuva otsikko. "Analyysi / Suomen talouden heikointa lenkkiä on etsitty väärästä paikasta"
Seuraavaksi väitetään taas kerran erittäin ylimielisesti, ja jopa täysin ymmärtämättömästi: "Suomi on Kiinan tiellä"
Vaan kun ei ole. Ehkä heikentyneissä sisämarkkinoissa olemme sitä, mutta emme todellakaan millään muulla mittarilla mitattuna. Kiinan talouskasvu on kuitenkin n. 5% tasolla, joka on Suomessa täysin mahdoton saavuttaa. Siitä pitää huolen ylimielinen ahneus, joka mm. tyhjentää periferiaa kaiken mahollisen pilaavalle pk-seudulle. Eikä siihen tungokseen kaikki tule mahtumaan. Eikä niin kuuluisi ollakaan. Paitsi idiootteja pursuavassa hölmölässä nimeltä Suomi.
Vertailu 1990-luvun lamaan on täysin osuva, koska se ei ole koskaan ohi mennytkään. Nokian menestys vain tauotti sitä tovin. Ja nyt ollaan palattu samaan arkeen entistä ylimielisempinä ja tyhmempinä. Kyllä koulusta valmistuvaa saattaa odottaa työttömyys, se on aivan selvää.
Juttelin viime viikolla vanhan yliopisto-opettajani kanssa. Hänen mukaansa opiskelijoiden keskuudessa tilanne on lohduton. Todella monet pelkäävät valmistuvansa työttömiksi.
Jos yritykset eivät uskalla rekrytoida, miksi ihmiset olisivat sen rohkeampia ja kuluttaisivat?
Opettajani mukaan tunnelmat muistuttavat 1990-luvun lama-aikaa.
Toope kirjoitti: ↑05 Loka 2025, 20:59
Mika Meranolla oli X:ssä hyvä kommentti...
Kuka vittu on Mika Merono ja miksi meidän tulisi paskaakaan välittää siitä mitä hän höpisee somessa.
Mika Merano ei ole satunnainen somen höpöttäjä, vaan perussuomalaisten varavaltuutettu, joka on ollut mukana puolueen ajatuspajan linjauksissa – niissä samoissa, joista Suomen Akatemia varoitti yliopistoja. Hän on kommentoinut tutkimusrahoituksen vinoumia ja kyseenalaistanut sukupuolentutkimuksen yhteiskunnallista hyötyä, mikä on osa laajempaa kampanjaa, jossa vaaditaan tiederahoituksen "remonttia" ja hyökätään niin sanottua "wokea" vastaan.
Tämä ei ole pelkkää somekommentointia, vaan osa ideologista ohjelmaa, joka muistuttaa monin tavoin Yhdysvaltain Project 2025 -hanketta: molemmissa pyritään ohjaamaan julkista rahoitusta pois kriittisestä yhteiskuntatutkimuksesta ja kohti konservatiivisesti määriteltyjä "hyödyllisiä" aloja. Suomessa tämä näkyy vaatimuksina rahoituksen keskittämisestä "kansallisesti merkittäviin" tutkimuskohteisiin, Yhdysvalloissa taas pyrkimyksenä politisoida liittovaltion virastot ja purkaa liberaaleja instituutioita.
Eli jos halutaan ymmärtää, miksi Meranon kommentit ovat merkityksellisiä, kannattaa katsoa, mihin kokonaisuuteen ne kytkeytyvät. Kyse ei ole yksittäisestä mielipiteestä, vaan osasta ohjelmallista linjaa, jolla pyritään muokkaamaan tutkimuksen, kulttuurin ja hallinnon rahoitusperusteita – ja sitä kautta koko julkisen sektorin roolia.
Just, nuo Meranon kaltaiset ovat uhka Suomen yliopstoille ja tieteen tekemiselle Suomessa.
"Suomen Akatemia on laittanut yliopistoihin jakoon viestin, jossa tutkijoita kehotetaan varautumaan perussuomalaisten Suomen Akatemian rahoituksia ruotivaan pamflettiin.
Sähköpostiviesti on otsikoitu ”Varautumisviestiksi”. Se on lähetetty maan eri yliopistojen viestintäjohtajille välitettäväksi eteenpäin Suomen Akatemian tutkimusrahoitusta saaneille tutkijoille.
Varautumisviestissä tutkijoita kehotetaan varautumaan siihen, että perussuomalaisten ajatuspaja Suomen Perusta julkaisee syyskuun aikana pamfletin Suomen Akatemian rahoittamista hankkeista ja tutkimusmäärärahoista.Ilta-Sanomien näkemässä viestissä Akatemia pohjustaa, että pamfletin julkaisemisen jälkeen on odotettavissa aiheeseen liittyvää viestintää ainakin sosiaalisessa mediassa ja perussuomalaisten omissa viestintäkanavissa.
Yliopistoissa viestiä on jaettu eteenpäin tutkijoille. Eräs viestin eteenpäin jakanut yliopisto lupaa tutkijoille, että yliopistot ovat ”yhdessä rintamassa puolustamassa tutkimusta ja tieteen vapautta” tulevalta kritiikiltä.
– On silti hyvä varautua siihen, että yksittäisiin tutkimusaiheisiin, hankkeisiin ja tutkijoihin voi kohdistua arvostelua ja vähättelyä. Jos sinä tai kollegasi kohtaatte tutkimukseenne liittyvää maalittamista, mustamaalaamista tai häirintää, olkaa matalalla kynnyksellä yhteydessä esihenkilöönne, yliopiston lähettämässä sisäisessä viestissä ohjeistetaan.
Suomen Akatemia on tutkimusmäärärahoja jakava valtion virasto, jota ohjaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
IS tiedusteli Suomen Akatemiasta, miksi sen mielestä oli tarpeen laittaa jakoon viesti, jossa yksittäinen eduskuntapuolue nousee esiin kielteisessä valossa. Kysymyksiin vastasivat vaikuttavuuden ja tiedepolitiikan yksikön johtaja Floora Ruokonen ja viestintäasiantuntija Pekka Rautio.
Raution mukaan SA on tiennyt jo pitkään, että Suomen Perustalta on tulossa syksyllä tiedepoliittinen pamfletti. Asiasta kertoi kesällä perussuomalaistenäänenkannattaja Suomen Uutiset.
Rautio ei kutsuisi lähetettyä varautumisviestiä varoitukseksi. Hänen mukaansa viestissä on kyse SA:n pyrkimyksestä terävöittää tutkimuksen vaikuttavuudesta viestimistä. Lisäksi viesti on Raution mukaan tuenosoitus tutkijoille, jotka voivat joutua Suomen Perustan pamfletin seurauksena arvostelun kohteeksi.
SA:n huoli on, että yksittäisiä tutkijoita yritetään naurunalaistaa julkisesti.
– Tutkimuksen vaikuttavuudesta tulee keskustella, se on hyvä asia. Kolikon toinen puoli on sitten se, että tutkijoita on häiritty ja maalitettu. Asiaton kommentointi, häirintä ja maalittaminen ovat saaneet erittäin ikäviä piirteitä, Rautio kertoo.
Floora Ruokonen korostaa, että varautumisviesti ei ole Suomen Akatemian poliittinen kannanotto.
– Kyse on Akatemian viestinnän sidosryhmien viestintäyksiköille lähetetystä viestistä, jossa tiedotetaan tällaisen pamfletin olevan tulossa julkaisuun. Puolue mainitaan viestissä vain pamfletin julkaisijana, Ruokonen toteaa.
Ruokonen muistuttaa, että yliopistoilla on asiassa työnantajavelvoite ja että niiden näkökulmasta asia on työsuojelukysymys. Siksi Suomen Akatemia katsoi aiheelliseksi kehottaa yliopistoja varautumaan.
– Tämä viesti on organisaatioltamme ihan normaalia toimintaa, jossa ollaan merkittävistä aiheista yhteydessä sidosryhmiin, Ruokonen toteaa.
Oikaisu kello 12.24: Alkuperäisessä jutussa väitettiin, että Suomen Akatemia olisi kehottanut yliopistoja varautumaan mustamaalaukseen. Todellisuudessa mustamaalaukseen kehotti varautumaan Akatemian varautumisviestiä eteenpäin jakanut yliopisto."
1. Perusperiaate
