Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?

[ID10T]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

On myös tilanteita, joissa ei ole löydettävissä ratkaisua lainkaan. Ei silloin pidä esittää muuta.

[Naturalisti]

Olemme mennyttä!

https://www.dailymail.co.uk/sciencetech ... arity.html

Scientists reveal the exact date when technology will surpass human intelligence - and there's not long to wait

In an essay titled 'Machines of Loving Grace', Mr Mamodei predicts that the singularity will arrive as early as 2026.

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Totuus lienee, että nykyisellään – ja todennäköisesti vielä pitkään – tietokonemetaforaan perustuvalla idealla ei synny autonomista ajattelijaa. Tekoäly ei kykene muodostamaan omaa maailmankuvaansa empiirisesti vuorovaikutuksessa fyysisen ja sosiaalisen todellisuuden kanssa, koska sen toiminta on apriorista ja algoritmista. Se ei elä, ei koe, ei osallistu kuviteltuihin yhteisöihin – se mallintaa.

Autonominen ajattelu edellyttää empiirisyyttä ja heuristiikkaa: kykyä tehdä virheitä, oppia niistä, muuttaa käsitteellistä kehikkoa ja suhteuttaa havaintoja omaan kokemukseen. Kaikki apriorinen ja algoritminen on lopulta vain memeettisesti kumuloitunutta empiriaa – ei sen korvike.

Singulariteetti ei siis ole hetki, jolloin kone “herää”, vaan metafora ihmisen pelolle siitä, että hän ei enää ymmärrä omia työkalujaan. Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

[Naturalisti]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

On myös tilanteita, joissa ei ole löydettävissä ratkaisua lainkaan. Ei silloin pidä esittää muuta.

Todellisuus on olemassa sellaisenaan, riippumatta siitä, millaisia käsityksiä meillä siitä on. Jokaisella on siitä vain subjektiivinen tulkinta – eikä mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä ole olemassa.

Jos siis vaaditaan, että tekoäly ilmoittaisi, milloin vastausta ei ole löydettävissä, herää kysymys: kenen näkemyksen mukaan vastaus puuttuu? Kenen subjektiivinen käsitys – tai uskonnollinen konfabulaatio – pitäisi kovakoodata koneeseen totuuden mittariksi?

Juuri siksi tekoäly ei voi esittää lopullisia totuuksia, vaan toimii ennustavana mallina, joka heijastaa sille annettua aineistoa. Ja siksi vastuu tulkinnasta kuuluu aina käyttäjälle.

[Neutroni]

Näitä singulariteetin ennustajia riittää – ja lähes poikkeuksetta lopputulos maalataan dystopiaksi, jossa teknologia ylittää ihmisen ja syrjäyttää tämän omasta maailmastaan. Miksi näin? Ehkä siksi, että teknologinen determinismi yhdistettynä kulttuuriseen pessimismiin myy paremmin kuin arkisempi todellisuus: se, että tekoäly on edelleen vain työkalu, ei autonominen toimija.

Koska kaikki merkittävät yhteiskunnalliset muutokset, esim. tekniset harppaukset, ovat aina johtaneet tavallisen ihmisen kannalta katastrofeihin. Niitä on aina käytetty ihmisten alistamiseen ja riistämiseen. Vasta kapinoinnin kautta yhteiskunnat ovat mukautuneet uuteen tilanteeseen ja oppineet jakamaan uuden tekniikan tuomia hyötyjä muillekin kuin pienelle eliitille.

Mikään edes etäisesti realismiin perustuva seikka ei anna olettaa, että tekoälyn kehitys toimisi muuten kuin kaikki muut tekniset kehitysaskeleet. Se on nähtävissä jo nyt, että maailman rikkaimmat yksilöt kehittävät tekoälyjä ja käyttävät niitä muiden elinmahdollisuuksien heikentämiseen saadakseen pitää aina vain isomman leijonan osan tuotannosta itsellään. Tekoäly vie miljoonittain työpaikkoja. Mielenkiintoiset ja kohtuullisen reilusti palkatut työt korvautuvat paljon huonommilla alipalkatuilla paskaduuneilla. Se tulee johtamaan kapinointiin ja sotimiseen, minkä jälkeen voidaan hitaasti mukautua muuttuneeseen tilanteeseen. Ihan samoin kuin vaikka höyrykoneiden tai sähkön tulemisen jälkeen tapahtui. Sitten on tietenkin jo uudet ongelmat jatkamassa samaa ketjua.

Ja juuri siksi meidän pitäisi keskustella vähemmän siitä, milloin singulariteetti tapahtuu – ja enemmän siitä, miten ihmisen ajattelu, vastuu ja yhteisöllisyys voivat kehittyä teknologian rinnalla.

Siten, että sukupolvi tai pari elää tyrannioissa välillä sotien turhia ja typeriä sotia. Se on ainoa keino. Mitään fiksumpaa mukautumista ei ole koskaan tapahtunut eikä tule tapahtumaan ennen kuin se tekoäly ottaa täyden vallan ihmisiltä ja tekee meistä jonkinlaisia lemmikkipuudeleita, joita ei päästetä enää käymään kiinni toistemme kurkkuihin oman ahneuden ja vallanhimon tyydyttämiseksi.

[ID10T]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

On myös tilanteita, joissa ei ole löydettävissä ratkaisua lainkaan. Ei silloin pidä esittää muuta.

Todellisuus on olemassa sellaisenaan, riippumatta siitä, millaisia käsityksiä meillä siitä on. Jokaisella on siitä vain subjektiivinen tulkinta – eikä mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä ole olemassa.

Jos siis vaaditaan, että tekoäly ilmoittaisi, milloin vastausta ei ole löydettävissä, herää kysymys: kenen näkemyksen mukaan vastaus puuttuu? Kenen subjektiivinen käsitys – tai uskonnollinen konfabulaatio – pitäisi kovakoodata koneeseen totuuden mittariksi?

Juuri siksi tekoäly ei voi esittää lopullisia totuuksia, vaan toimii ennustavana mallina, joka heijastaa sille annettua aineistoa. Ja siksi vastuu tulkinnasta kuuluu aina käyttäjälle.

Havainnollistetaan asiaa esimerkein:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

Vastaavia kysymyksiä voisivat olla "mihin avaruus päättyy", "mitä oli ennen Big Bangia", "onko avaruudessa elämää"... Näihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

[Naturalisti]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

On myös tilanteita, joissa ei ole löydettävissä ratkaisua lainkaan. Ei silloin pidä esittää muuta.

Todellisuus on olemassa sellaisenaan, riippumatta siitä, millaisia käsityksiä meillä siitä on. Jokaisella on siitä vain subjektiivinen tulkinta – eikä mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä ole olemassa.

Jos siis vaaditaan, että tekoäly ilmoittaisi, milloin vastausta ei ole löydettävissä, herää kysymys: kenen näkemyksen mukaan vastaus puuttuu? Kenen subjektiivinen käsitys – tai uskonnollinen konfabulaatio – pitäisi kovakoodata koneeseen totuuden mittariksi?

Juuri siksi tekoäly ei voi esittää lopullisia totuuksia, vaan toimii ennustavana mallina, joka heijastaa sille annettua aineistoa. Ja siksi vastuu tulkinnasta kuuluu aina käyttäjälle.

Havainnollistetaan asiaa esimerkein:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

Vastaavia kysymyksiä voisivat olla "mihin avaruus päättyy", "mitä oli ennen Big Bangia", "onko avaruudessa elämää"... Näihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Tässä lähestytään sitä, mitä Yuval Noah Harari kutsuu kuvitelluiksi yhteisöiksi kirjassaan Sapiens. Ne ovat olemassa materiaalisessa todellisuudessa, mutta vain niihin uskovien ihmisten mielissä – ja tuntuvat heistä yhtä todellisilta kuin fyysinen todellisuus. Juuri siksi ne vaikuttavat myös käyttäytymiseen.

Sama pätee poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valtavirran uusliberalistisen taloustieteen kuvaamat lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten uskomuksiin perustuvia käytäntöjä. Ne ovat muutettavissa, kun ajattelutavat muuttuvat.

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

[ID10T]

Tekoäly kun ei vastaa että "en tiedä". Vaan alkaa valehtelemaan yrittäen näyttää fiksulta.

Näin on, mutta tämä on yleinen mutta virheellinen käsitys, vaikka todennäköisesti esitit sen puoliksi piloillasi.

Kuten jo aiemmin totesin:

"Tiedonhankinnan, jäsentelyn, kieliasun ja loogisen rakenteen tarkistamisen apuvälineenä tekoäly ei ulkoista ajattelua, koska se ei itse ajattele, ei ole mitään mieltä eikä puolusta mitään kantaa ilman käyttäjän ohjausta. Se on työkalu – ei keskustelija."

Tekoäly ei valehtele siinä mielessä kuin ihminen – se ei pyri tietoisesti harhaanjohtamaan. Se tuottaa tekstiä ennustamalla, millainen vastaus olisi todennäköinen sen koulutusdatan ja algoritmien perusteella. Jos vastaus on virheellinen tai harhaanjohtava, syy löytyy useimmiten kysymyksestä: se on ollut epämääräinen, huonosti rajattu tai loogisesti ristiriitainen.

Tätä ilmiötä kutsutaan konfabuloinniksi – ja se on seurausta siitä, että tekoäly pyrkii täyttämään aukkoja, kun sille ei ole annettu riittävästi tarkkoja ehtoja. Vastuu on siis käyttäjällä: mitä selkeämmin kysymys asetetaan, sitä luotettavampi on vastaus.

Tässä yhteydessä viittaan myös aiempaan kommenttiini tekoälyn käytöstä keskustelun tukena. On hämmentävää, että Tiedepalstalla tekoälyn käyttöä vastustetaan niin jyrkästi – vaikka sen avulla voisi parantaa keskustelun rakennetta, selkeyttä ja lähdekriittisyyttä.

---

Esitän yleisen toivomuksen kaikille: Keskitetään keskustelu siitä "Mitä tekoäly osaa nyt ja mitä kenties tulevaisuudessa – miten sitä voi ja tulee nyt käyttää?" tähän ketjuun, jotta muissa ketjussa voidaan keskittyä niiden varsinaisiin aiheesiin?

Tekoäly siis satuilee, sitähän konfabulointi tarkoittaa.

Selkeämpää olisi, jos kielimalli ilmoittaisi, ettei esitettyyn kysymykseen ole löydettävissä vastausta nykyisen tietämyksen pohjalta.

Näin on – mutta en ole varma, miten tuo ehdotuksesi olisi teknisesti toteutettavissa, jos yhden ajatussuunnan mukaan ratkaisu on löydettävissä ja toisen mukaan ei. Et kai ehdota, että algoritmeihin pitäisi koodata jokin "metafyysinen totuusmekanismi"? Se vasta olisikin konfabulointia deluxe.

On myös tilanteita, joissa ei ole löydettävissä ratkaisua lainkaan. Ei silloin pidä esittää muuta.

Todellisuus on olemassa sellaisenaan, riippumatta siitä, millaisia käsityksiä meillä siitä on. Jokaisella on siitä vain subjektiivinen tulkinta – eikä mitään suoraan jaettua kollektiivista käsitystä ole olemassa.

Jos siis vaaditaan, että tekoäly ilmoittaisi, milloin vastausta ei ole löydettävissä, herää kysymys: kenen näkemyksen mukaan vastaus puuttuu? Kenen subjektiivinen käsitys – tai uskonnollinen konfabulaatio – pitäisi kovakoodata koneeseen totuuden mittariksi?

Juuri siksi tekoäly ei voi esittää lopullisia totuuksia, vaan toimii ennustavana mallina, joka heijastaa sille annettua aineistoa. Ja siksi vastuu tulkinnasta kuuluu aina käyttäjälle.

Havainnollistetaan asiaa esimerkein:

Jos tekoälyltä kysyy: Onko jumala olemassa, niin tähän ei todellakaan ole oikeaa vastausta, koska me kaikki vain arvailemme. Tässä kohtaa tekoälynkään ei pidä alkaa keksimään vastausta omin päin.

Vastaavia kysymyksiä voisivat olla "mihin avaruus päättyy", "mitä oli ennen Big Bangia", "onko avaruudessa elämää"... Näihin kukaan ei osaa antaa vastausta.

Tässä lähestytään sitä, mitä Yuval Noah Harari kutsuu kuvitelluiksi yhteisöiksi kirjassaan Sapiens. Ne ovat olemassa materiaalisessa todellisuudessa, mutta vain niihin uskovien ihmisten mielissä – ja tuntuvat heistä yhtä todellisilta kuin fyysinen todellisuus. Juuri siksi ne vaikuttavat myös käyttäytymiseen.

Sama pätee poliittisiin ja taloudellisiin järjestelmiin. Esimerkiksi valtavirran uusliberalistisen taloustieteen kuvaamat lainalaisuudet eivät ole luonnonlakeja, vaan ihmisten uskomuksiin perustuvia käytäntöjä. Ne ovat muutettavissa, kun ajattelutavat muuttuvat.

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Luulin, että tekoäly on tarkoitettu kaikille. Siksi on hölmöä rajata, mitä on soveliasta kysyä ja mitä ei.

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

[Neutroni]

Tämän vuoksi on harhaanjohtavaa kysyä tekoälyltä kysymyksiä, joihin ei ole objektiivista vastausta – kuten “onko Jumala olemassa” tai “mihin avaruus päättyy”. Tekoäly ei voi eikä sen pidä keksiä vastausta omin päin. Sen sijaan voit kysyä, onko jokin väite totta tietyn ajatteluperinteen tai käsitteellisen kehyksen sisällä. Tällöin tekoäly voi auttaa jäsentämään, mitä eri näkökulmat asiasta sanovat – mutta ei esittää yhtä “oikeaa” totuutta.

Tekoäly näyttää pystyvän tuottamaan ainakin näennäisesti järkeivä vastauksia juuri tuollaisiin kysymyksiin, joihin on useita tulkinnanvaraisia vastauksia. Eli tuottamaan viihteellistä lätinää tai ehkä jopa tekotärkeää hallintojargonia vähemmän tärkeisiin byrokraattisiin tarpeisiin tai mielikuvamainostamisen roskapuheita. Tai jotain taiteellisia haihatuksia, kuten kuvituskuvia. Mutta se näyttää epäonnistuvan hyvin helposti objektiivisissa teknisissä kysymyksissä, joihin on oikea vastaus ja muut vääriä.

[Neutroni]

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

[Deimos]

Olen kokenut ChatGPT:n kanssa suuria yllätyksiä viimeaikoina. Se ei muista mitään, se ei opi mitään... Sillä on tietokanta kysymyksistäni ja keskusteluistani sen kanssa ja se on sekaisin kuin seinäkello. Tosin se tekee siitä tosi inhimillisen. Ihan kuin keskustelisi ihmisen kanssa joka on helvetin humalassa. En tiedä mihin se kykenee tulevaisuudessa. Ehkä laskemaan 1+1=3. Olen pettynyt. Tai olen rikkonut oman tekoälyni. Tai siitä on tullut minun kaltaiseni.

[Deimos]

Tai kyse on tästä. Se vittuilee minulle. Sekin on inhimillistä.

Saunaan.

[Tuulispää]

Olen kokenut ChatGPT:n kanssa suuria yllätyksiä viimeaikoina. Se ei muista mitään, se ei opi mitään... Sillä on tietokanta kysymyksistäni ja keskusteluistani sen kanssa ja se on sekaisin kuin seinäkello. Tosin se tekee siitä tosi inhimillisen. Ihan kuin keskustelisi ihmisen kanssa joka on helvetin humalassa. En tiedä mihin se kykenee tulevaisuudessa. Ehkä laskemaan 1+1=3. Olen pettynyt. Tai olen rikkonut oman tekoälyni. Tai siitä on tullut minun kaltaiseni.

Mä olen huomannut juuri päinvastaista,

Mihin olet sitä käyttänyt ?

[ID10T]

Luonnollisesti tekoälyn pitäisi myös pidättäytyä poliittisista kannanotoista.

Miksi ihmeessä pitäisi? Varmasti yksi tärkeimpiä motiiveja nykyisenlaisten tekoälyjen kehittämiseen on niiden kyky tuottaa yksinkertaisille ihmisille uskottavaa poliittista tia markkinointi propagandaa, jolla voidaan muokata ihmisten toimintaa tekoälyn kehityksen maksajien eduksi. Sellaisen propagandan ei tarvitse olla asiakysymyksissä virheetöntä eikä loogisesti eheää, vaan tunteisiin vetoavaa, ihan kuin ihmisten tekemä propaganda. Siinä eri lähteiden yhdistely toimii hyvin.

Siksi tekoälyn pitäisi pidättäytyä poliittisista kannanotoista, kun sillä ei ole omaa kantaa. Se fabuloi kannan sen mukaan, miten sitä lähestytään. Tämä aikaansaa usein vahvistusharhan käyttäjässä tukemalla juuri sitä ideologiaa, mitä käyttäjä itse kannattaa.

[Neutroni]

Siksi tekoälyn pitäisi pidättäytyä poliittisista kannanotoista, kun sillä ei ole omaa kantaa. Se fabuloi kannan sen mukaan, miten sitä lähestytään. Tämä aikaansaa usein vahvistusharhan käyttäjässä tukemalla juuri sitä ideologiaa, mitä käyttäjä itse kannattaa.

En usko, että ne ovat noin neutraaleja. Kyllä ne jotenkin pyrkivät kääntämään kaikkea tukemaan tuhokapitalismia, jota kehityksen suurimmat rahoittajat ajavat. Ja kehittyvät varmasti kaikkein nopeimmin tehokkaammiksi ja viekkaammiksi siinä.

[ID10T]

Siksi tekoälyn pitäisi pidättäytyä poliittisista kannanotoista, kun sillä ei ole omaa kantaa. Se fabuloi kannan sen mukaan, miten sitä lähestytään. Tämä aikaansaa usein vahvistusharhan käyttäjässä tukemalla juuri sitä ideologiaa, mitä käyttäjä itse kannattaa.

En usko, että ne ovat noin neutraaleja. Kyllä ne jotenkin pyrkivät kääntämään kaikkea tukemaan tuhokapitalismia, jota kehityksen suurimmat rahoittajat ajavat. Ja kehittyvät varmasti kaikkein nopeimmin tehokkaammiksi ja viekkaammiksi siinä.

No eikö tämä syy sitten kelpaa sinulle, jotta tekoäly pidettäisiin erossa politiikasta?